Motto: Juna vislas just pois Kouvolasta, ja se jytkyttel Kuopijoon päin.
Ei tämä Rkp:n oikeusministeri Anna-Maja Henriksson taida loppujen lopuksi mikään "nössö" ollakaan!
Henriksson kertoi äsken päätöksestään, jonka mukaan sekä hovi- että hallinto-oikeus säilyvät Kuopiossa. Kouvolasta sen sijaan lakkautetaan molemmat!
Henriksson perusteli ratkaisuaan Kouvolan työntekijöille maantieteellisillä syillä. Kustannukset eivät kuitenkaan ole olleet ratkaiseva tekijä, vaan oikeusturvan laatu, sanoi Henriksson. Tiedossa on myös, että hovioikeuksiin saapuneiden asioiden määrä on viime vuosina vähentynyt. Päätös merkitsee sitä, että Kouvolasta häviää 85 työpaikkaa. Tarkemmat perustelut löytyvät tästä.
Edellisen oikeusministerin Tuija Braxin - tämän Guggenheimin kaatajan - asettama toimikunta esitti vuosi sitten, että hovioikeuksia vähennetään yhdellä ja hallinto-oikeuksia kahdella.
KKO:n ex-presidentin Leif Sevónin johtama toimikunta, joka koostui epäilyttävän monesta entisestä Vaasan hovioikeudessa töissä olleesta jäsenestä, esitti, että hovioikeuksista lakkautetaan Kuopiossa sijaitsevaa Itä-Suomen hovioikeus ja että uusi Itä-Suomen hovioikeus tulisi perustaa Kouvolan hovioikeuden yhteyteen.
Itä-Suomen hovioikeuden ex-presidentti Mikael Krogeruksen mielestä toimikunnan esitys oli tehty virheellisten laskelmien perusteella.
Olen itsekin liputtanut Itä-Suomen hovioikeuden Kuopiossa säilymisen puolesta. Joten onnittelut Kuopioon!
56 kommenttia:
Järjen voitto! Ihmettelin minäkin kuinka olisi voitu koko itäinen Suomi jättää ilman muutoksenhakuoikeusistuinta riita- ja rikosasioissa. Kouvola on niin etelässä, että matkat sinne olisivat monelle muodostuneet todella pitkiksi tai sitten tuomioistuimen olisi pitänyt tehdä matkakäräjiä kohtuuttomia määriä, mikä olisi aiheuttanut ylimääräisiä kustannuksia.
Kyllä nyt Itä-Suomea paijataan!
OIkeustieteellinen tiedekunta tulee Joensuuhun ja nyt hovioikeus ja hallinto-oikeus säilyvät molemmat Kuopiossa.
Vielä kun Perus-Pena saisi Wallinin pään kääntymään niin, että Kontiorannan varuskunta säilyy itärajalla!
Mehän ei ainakaan vielä tiedetä, millaista vääntöä kulisseissa on käyty - luulisi että ainakin siilinjärveläislähtöisellä pääministerillä on ollut todellista sananvaltaa.
Hyvä ratkaisu joka tapauksessa.
Miten niin nössö? Henrikssonhan on täyttää rautaa! Kun Dragsvik ei tullut kysymykseen, niin Kuopio oli selvä ja oikea valinta.
Jos RKP Kepun tavoin antaisi mahdollisuuden äänestää puheenjohtajastaan kaikkien jäseniksi ilmoittautuneiden, uskon että savolaiset - nuo ihanat kallavetiset - äänestäisivät Hnerikssonin puheenjohtajaksi.
”--On ilo sulla, mut suru mulla, on mulla hautajaiset, sulla häät”.
Rovaniemen hallinto-oikeus siirtyy Ouluun. Lapin yliopiston ylioppilaskunta LYY tykkää kyttyrää.
Ad Skorpioni - Blogisti näyttää nössöstä kirjoittaessaan sekoittaneen Jonkan Henrikssoniin.
Näytää siltä että pääkaupungin kulttuurieliitti haluaa brändätä Kuopiosta eräänlaisen oikeudellisten tapahtumien keskuksen.
Paikallisen poliisimies Marko Kilven kirjoittaman dekkarin pohjalta filmataan huumehörhöjen ja rikollisten savolaista elämäntapaa yritysten vientiponnisteluja tukemaan.
Nuorisoa kehotetaan osallistumaan elokuvaan vapaaehtoisina avustajina.
Kuopion kaupunki antaa hankkeeseen 60 000 ja elokuvasäätiö 640 000 euroa.
Perussuomalaiset syyttävät nyt oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonia kielipolitikoinnista. Ylen Uutisten mukaan kansanedustaja Reijo Tossavainen ihmettelee, miksi Henriksson säästi Vaasan hovioikeuden ja päätti siirtää hovioikeuden pois Kouvolasta.
- Haettiin ratkaisua, jolla turvataan ministerin oman vaalipiirin hovioikeuden säilyttäminen, Tossavainen jyrisee.
Tossavainen viittaa VATTin vuonna 2009 tekemään selvitykseen, jonka mukaan olisi ollut "järkevintä lopettaa Vaasan hovioikeus". Selvitys ei kuitenkaan kelvannut ministerille, vaan teetettiin uusi selvitys, Tossavainen oudoksuu.
Tossavaisen mukaan ministeri tempaisi "hatusta" ratkaisun, jonka avulla säästetään tälle itselleen tärkeä Vaasan hovioikeus. Tossavaisen mielestä ministeri on noudattanut huonoa hallintotapaa. Hän kutsuu päätöstä "Dragsvik kakkoseksi."
Valtiopäivämies Tossuvainen haukkuu nyt hieman väärää puuta.
VATTin esitys tyrmättiin vihreän oikeusministerin Tuija Braxin asettaman toimikunnan ehdotuksella. Toimikunnan ehdotus Vaasan hovioikeuden säilyttämisestä varmistettiin sillä, että toimikuntaan valittiin peräti neljä (4) jäsentä, jotka olivat olleet aiemmin pitkään töissä Vaasan hovioikeudessa; näiden joukossa oli kovaäänisyydestään tunnettu ex-valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin ruotsinkielinen Leif Sevón, KKO:n ex-presidentti.
Onkohan seulontamenettelyllä osansa hovioikeuksiin saapuvien juttujen vähentymisessä?
Jos näin on, tuntuu vähän "epäreilulta" suitsuttaa, että juttujen määrä vähenee, jos kerran estetään valittamasta.
Blogistin laittama kuva "bunkkerista" on vähän harhaanjohtava. Siitä heti vasempaan katetun kävelysillan päässä sijaitsee 90-luvulla valmistunut pyöreä lisärakennus, joka on melkein wau-arkkitehtuuria. Siellä on varsinaiset työtilat.
Vaasan hovioikeus voisi pilkkoa siten, että suomenkieliset osat siirretään Kuopioon ja enemmistöltä tai vähemmistöltä ruotsinkieliset Turkuun.
Helsingin ruuhkien vähentämiseksi kansainväliset avioerot,sotilasoikeudenkäynnit, elinkautisvankienen vapauttaminen tms on tarkoituksenmukaista siirtää Turkuun, joka on kaksikielinen hovioikeus.
Mitähän noissa "bunkkeritiloissa" sitten tehdään, jos "varsinaiset työtilat" on uudessa rakennuksessa?
Bunkkeri herättää nostalgisia muistoja - vannoin siellä aikoinani tuomarinvalan. Savolaisena myönnän heti että pelekkee kiel'politiikkoo.
Savon Sanomissa tänään uutisjuttu hovioikeuden ja hallinto-oikeuden pysymisestä Kuopiossa oli vasta seitsemänneksi luetuin.
Päivän selvästi luetuin uutinen Savon Sanomissa oli saanut otsikon:
"Lehmiinsekaantuja iski kahdesti Nilsiässä".
En ole ISHO:n väkeä, mutta satun tietämään asian. "Bunkkerissa" on vain istuntosalit, kirjaamo ja arkisto. Ennen lisärakennusta työhuoneita ei ollut, vaan porukka perehtyi papereihin kotonaan.
Yksi tuttu, nykyisin emeritus-neuvos, pani aikoinaan pahakseen, kun piti ruveta vaivaantumaan työpaikalle päivittäin.
Termi "työtilat" on tietysti tulkinnanvarainen. Kaipa se olennainen työ tapahtuu salissa, mutta muuallakin tuomarit työtään tekevät.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kipakkana persuille!
Henriksson kritisoi tänään kovin sanakääntein perussuomalaisia. Eilenhän persujen Reijo Tossavaisen, kotipaikka Savitaipale, väitti, että Henriksson säästi Vaasan hovioikeuden kielipoliittisista syistä.
Henriksson oli tänään käärmeissään siitä, että häntä syytetään uuden selvityksen teettämisestä, jotta olisi saanut oikeat tulokset Vaasan hovioikeuden säästämiseksi.
- Tämä on todella alhaista. Myös perussuomalaisen kansanedustajan kuluisi pitäytyä totuudessa ja tosiasioissa, Anna-Maja H. laukoi.
Henriksson muistutti, että uudistus perustuu edellisen oikeusministerin Tuija Braxin (vihr.) aikana tehtyyn mietintöön ja entisen KKO:n presidentin Leif Sevónin johtamaan työhön.
- Myös perussuomalaiset voisivat vähän kunnioittaa maan aikaisempaa korkeuden oikeuden presidenttiä. Siltä osin tämä on skandaali, Henriksson sanoi.
---
Henrikssonin moitteet Tossavaiselle ja persuille ovat kyllä paikallaan siltä osin kuin Tossa syytti Henrikssonia Tuija Braxin aikaisista menettelystä ja virheistä.
Mutta Henriksonin vaatimus kunnioituksen osoittamisesta Leif Sevónille menee kyllä liian pitkälle! Suostuessaan Braxin toimikunnan puheenjohtajaksi ja tekemään sellaisen selvityksen, mitä Brax edellytti, Sevón ei toiminut enää virassaan KKO:n presidenttinä, vaan eläkeläismiehenä ja oikeustieteen lisensiaattina.
Sevón ei ansaitse sen enempää kunnioitusta työstään kuin muutkaan toimikunnan jäsenet. Ja jos väitteet siitä, ettei Sevónin toimikunta edes viitsinyt käydä paikan päällä ao. hovioikeuksissa ja kuulla "hovilaisia," samoin kuin siitä, että toimikunnan selvitys perustui osin virheellisiin tietoihin, pitävät paikkansa, ansaitsee koko toimikunta lähinnä vain sapiskaa työstään. Täytyy muistaa, ettei Henriksson itsekään yhtynyt kaikilta osin toimikunnan esityksiin.
Rovaniemen hovioikeuden rakennus on aivan muuta kuin bunkkeri, eikä kaukana toisesta hovista nimittäin saksalas hävitykseltä säilyneestä Pohjanhovista.
Kuulinko väärin, että Harkimo olisi kovistellut televisiossa kansanedustaja Kanervan olleen munineen joka asiassa.
Vaasan hovioikeus, jossa olin itse neuvoksena 1976-78, on arkkitehtuuriltaan ja tiloiltaan selvästi upein ja hienosti restauroitu, joten Vaasan hovioikeus tulee säilyttää jo tällä perusteella. Rovaniemen hovioikeus, joka sijaitsee Suomen Pankin entisessä paikalliskonttuurissa, ei ole Vaasan verrattuna mitään. Turun hovioikeuden talo on vanha ja arvokas ja sijoittuu vertaluissa kakkoseksi. Itä-Suomen hovioikeudessa olen käynyt kerran sisällä, ei säväyttänyt ollenkaan. Kouvola on minulle täysin tuntematon. Hgin HO, jossa olin viskaalina 70-luvun alussa pari vuotta, sijaitsi ennen Kaivopuistossa Marmoripalatsissa, joka oli aiemmin kenraali Walldenin yksityisasunto, kävi auttamatta liian pieneksi alati paisuneelle hovioikeudelle jo 70-luvun alussa. Nykyisin Hgin HO on Salmisaaressa Alkon entisessä pääkonttuurissa Hgin käräjäoikeuden vieressä. Tehdasmainen miljöö, mutta tehdasmaiselta tuntuu myös sekä Hgin hovioikeuden että käräjäoikeuden toimintakin. Tehokkuus ja juttumärät ovat tärkeitä, ei toiminnan ja ratkaisujen laatu.
Kouvolassa on hovioikeudella uusi talo. Eihän muuten voi ollakaan. Kun hovioikeudentalo Kouvolassa vapautuu 2014, siihen on hyvä sijoittaa blogistinkin ajama tuomioistuinhallitus, kunhan se vain saataisiin perustetuksi.
Rovaniemellä ei pröystäilläkään vanhoilla rakennuksilla sattuneesta syystä.
Rovaniemen hallinto-oikeus on sentään yrittämyt suojeluttaa joitakin Rovaniemen
" vanhoja" rakennuksia.
Olisikohan Oululaisella hallinto-oikeudella kiinnostusta selvittää rakennusten suojeluun liityviä asiota mm. toimittamalla katselmuksia...
Luulisi LYY:llä olevan kiinnostusta suojella oma kiinteistönsä hovi ja hallinto-oikeuden naapurina.
Niin, saataisiinko tuomioistuinhallitus joskus lähitulevaisuudessa perustetuksi?
En nyt muista, onko tuomioistuinten keskushallinnon uudistamisesta jokin maininta nykyisen hallituksen ohjelmassa. Oikeusministeri Tuija Braxin aikana asia ei edennyt lainkaan, ja esim. Johannes Koskinen suhtautui asiaan lähes vihamieleisesti.
Asia ei ole edennyt myöskään siksi, että KKO:n ja KHO:n presidentit ovat olleet asiasta täysin eri mieltä. KHO:n presidentti Peka Hallberg vastusti uudistusta jyrkästi.
Saa nähdä, mikä on KHO:n uuden presidentin kanta ja rooli. Onko Pekka Vihervuori vain jonkinlainen lyhyen ylimenokauden presidentti, vai olisiko hänellä todellista halua ja kykyä kehittää tuomioistuinlaitosta eteenpäin.
Rovaniemen hallinto-oikeus, jossa koko henkilökuntaa on vain 15, on kyllä aivan liian pieni yksikkö.
Tuomioistuinhallituksen sijainnilla on yritetty hillitä sen perustamishaluja: Tuija Brax ilmoitti, että jos se perustetaan, niin se sijoitetaan Rovaniemelle. Arponen veikkaa Kouvolaa.
Pointti on tietenkin se, että jos Tuomioistuinhallitus perustetaan, siitä tulee harvinaisen itsenäinen ja riippumaton keskusvirasto, joka itse päättää missä sen kannattaa työnsä kannalta sijaita. Ei sitä ministerit päätä.
Markku Arposen ehdotus tuomioistuinhallinnosta Kouvolan uusiin tiloihin on hieno! Kunpa hanke todella viimein toteutuisi, kun Hallberg ei ole enää vastaan junnaamassa (kulisseissa taatusti kyllä yhä).
Jos Rovaniemen hallinto-oikeus on aivan liian pieni, niin entäs sitten Ahvenanmaan vastaava? Laidasta laitaan juttuja sielläkin on.
Uudistuksessa Rovaniemi on sekä saajan että menettäjän asemassa. Piskuisen hallinto-oikeuden, jonka uusien käsiteltävien asioiden määrä vuonna 2011 oli vain 596 yhdistäminen Ouluun, jossa samana vuonna saatiin päätökseen noin 1 300 juttua voi hieman kirvellä, mutta toisaalta täytyy muistaa, että Rovaniemen hovioikeus saa Kainuusta noin 140 muutosjuttua kun Kainuu vaihtaa tuomiopiiriä.
Rovaniemen hallinto-oikeuden ylituomari Pirkko Wesslin-Nenosen mukaan vain muutama 16 työntekijästä on halukas muuttamaan työn perässä Ouluun. No, ehkäpä korvaavia töitä löytyy muilta hallinnon aloilta, jos 200 kilometrin välimatka tuntuu liian pitkältä.
Yle Savon uutisen mukaan Itä-Suomen yliopiston rehtori Perttu Vartiainen iloitsee hovioikeuden ja hallinto-oikeuden säilymisestä Kuopiossa.
Vatiainen arvioi Kuopion vahvistumisen oikeuskaupunkina tukevan yliopiston hakemaa oikeustieteiden tutkinto-oikeutta.
Aluella tarvitaan nimenomaan yleisjuristeja, joita yliopiston koulutusohjelma alkaa tuottamaan vuonna 2013.
Tästä voinemme päätellä, että erikoisjuristeista ei Itä-Suomessa ole pulaa, esimerkiksi prosessualisteista.
Tuomioistuinhallituksen sijaintipaikkakunnalla ei minusta ole kovin suurta merkitystä. Sitä ei tarvitse välttämättä sijoittaa "vahvaan oikeuskeskukseen" eli esimerkiksi mihinkään tiedekunta- tai hovioikeuskaupunkiin, koska t-hallituksen työssä on kyse todellakin vain hallinnosta, ei lainkäytöstä.
Muutenkin poliitikot yms. tahot panevat tuomioistuinverkostoa kehitettäessä tai muutettaessa aivan liiaksi painoa aluepoliittisille näkökohdille.
Pitää muistaa, että Itä-Suomen Ho tulee jatkossa eli vuoden 2014 jälkeen pitämään pääkäsittelyjä (ns. matkakäräjiä) myös Kouvolassa ja muuallakin Itä-Suomessa. Oikeusasiakkaiden kannalta hovioikeuden sijaintipaikalla ei siis ole kovin suurta merkitystä. Oikeuslaitoksen kehittämisessä poliitikkoja ei tunnu kiinnostavan mikään muu kuin se, että he saavat tuomioistuimia ym. lainkäyttöelimiä omalle kotiseudulleen!
Kirjallinen menettely tule jatkossakin - valitettavasti - olemaan hovioikeuksissa selkeä pääsääntö, ja kirjelmät yms. aineistot ja tiedot kulkevat nykyisin sähköisesti hyvin nopeasti vaikka miten kaukaa hovioikeuden kansliaan ja takaisin lähettäjälleen.
Joku tuossa äsken sanoi :"Pointti on tietenkin se, että jos Tuomioistuinhallitus perustetaan, siitä tulee harvinaisen itsenäinen ja riippumaton keskusvirasto, joka itse päättää missä sen kannattaa työnsä kannalta sijaita. Ei sitä ministerit päätä."
Olennaista tietysti on, onko tämä varma ennuste, ajettava tavoite vai hurskas toive. Mktäpä tähän sanotaan?
Kuopiosta Kouvolaan on 282 km. Täsmälleen sama matka on Rovaniemeltä Raaheen, jossa Rovaniemen hovioikeus pitää istuntoja. Kainuu tullaan yhdistämään Rovaniemen hovioikeuspiiriin v. 2013, minkä jälkeen Rovaniemen hovioikeus istuu matkakäräjiä Kajaanissa, Rovaniemeltä Kajaanin on matkaa 337 km.
Totta kai maan hallitus tulee päättämään tuomioistuinhallituksen sijainpaikasta!
Mutta kuten jo sanottu, tuomioistuinhallituksen sijaintipaikkakunnalla ei ole juridista merkitystä. Poliitikot riidelkööt ko. kysymyksestä aluepoliittisilla perusteilla!
Olisi tietenkin hyvä, jos tuomioistuinhallitus voitaisiin sijoittaa vahvaan tuomioistuinkeskukseen, vaikkapa Kuopioon. Mutta joskus paras on hyvän vihollinen. Tuon hallituksen sijoittaminen Kouvolaan hovioikeudelta vapautuviin tiloihin alentaisi perustamiskynnystä ja nopeuttaisi hankkeen etemistä. Samalla luotaisiin työpaikka Kouvolassa työnsä menettävälle pätevälle kansliahenkilökunnalle.
Anonyymi kirjoitti:
"Jos Rovaniemen hallinto-oikeus on aivan liian pieni, niin entäs sitten Ahvenanmaan vastaava?"
En tiedä ko. asiamääristä.
Mutta on huomattava, että Ahvenanmaalla ei itse asiassa ole itsenäistä hallinto-oikeutta lainkaan, sillä se toimii hallinnollisesti Ahvenanmaan käräjäoikeuden yhteydessä.
Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen istunnoissa puheenjohtajana toimii hallintotuomari, laamani ja käräjäoikeuden käräjätuomarit ovat hallintotuomioistuimen muut jäsenet. Ahvenanmaan käräjäoikeuden laamanni on hallintotuomioistuimen päällikkö, joka vastaa hallinnollisista tehtävistä.
Ahvenenmaalla po. suhteessa omaksuttu järjestelmä on järkevä ja juuri sellainen, jota olen itse suositellut omaksuttavaksi myös Sisä-Suomessa. Siis nykyiset kahdeksan eli vuoden 2014 alussa enää vain kuusi hallintotuomioistuinta integroidaan suurimpien käräjäoikeuksien ( 6-8 kappaletta) yhteyteen.
Ylisuuri Helsingin hallinto-oikeus voitaisiin jakaa kolmen eri käräjäoikeuden kesken tai sitten se ainoana voitaisiin säilyttää itsenäisenä hallintotuomioistuimena.
Minusta tuo termi "tuomioistuinhallitus" on vaarallinen. Eivät riippumattomat tuomioistuimet mitään hallitusta tai hallitsijaa yläpuolellaan siedä. Myös luonnehdinnalla "keskusvirasto" on pahaenteinen, vanhabyrokraattinen kaiku. Eihän sellaisia enää ole juuri millään muullakaan sektorilla. Uutta asennetta kaivattaisiin.
Markku Arposen ehdotus Kouvolasta tulevan tuomioistuinhallituksen sijainpaikkana on realistinen. Se voisi olla myös hyvä "täky", joka voisi saada poliitikot ja maan hallituksen hyväksymään ajatuksen tuomioistuinhallituksen perustamisesta.
Se, minkä nimen tuomioistuinten keskushallintoyksikkö aikanaan saa, ei ole kovin merkittävä.
Suomessa oli ennen erilliset maaoikeudet. Nykyisin maaoikeudet sen sijaan toimivat kahdeksan käräjäoikeuden erillisinä osastoina. Nämä käräjäoikeudet ovat Etelä-Savon (Mikkeli) , Kanta-Hämeen (Hämeenlinna), Lapin (Rovaniemi), Oulun, Pohjanmaan (Vaasa), Pohjois-Savon (Kuopio), Vantaan ja Varsinais-Suomen (Turku) käräjäoikeudet.
Käytetään esimerkiksi nimikkeitä "Pohjois-Savon käräjäoikeus maaoikeutena" tai "Vantaan käräjäoikeus maaoikeutena".
Maaoikeusasioissa käräjäoikeuden puheenjohtajana on näihin asioihin erikoistunut käräjätuomari sekä jäseninä maaoikeusinsinööri ja pääkäsittelyssä lisäksi kaksi lautamiestä. Maaoikeuden päätöksistä valitetaan, ei hovioikeuteen, vaan suoraan KKO.een.
Tässä olisi mallia myös järjestelyyn, jossa hallinto-oikeudet integroidaan käräjäoikeuksiin; esim. "Kanta-Hämeen käräjäoikeus hallinto-oikeutena."
Hallinto-oikeuden päätöksiin haettaisiin edelleen muutosta KHO:sta. Asia voitaisiin järjestää vaihtoehtoisesti myös niin, että esimerkiksi kahteen hovioikeuteen perustettaisiin osasto tai pari, jotka käsittelisivät hallinto-oikeuksien päätöksistä tehtyjä valituksia toisena oikeusasteena; valitusoikeus edelleen KHO:een.
Myöhemmin KHO voitaisiin integroida KKO:n yhteyteen.
Näin saataisiin aikaan todella merkittäviä hallinnollisia säästöjä ja myös oikeusturva taso paranisi.
PS
Jos se on siitä kiinni, niin hallinto-oikeuksien nykyisistä ylituomareista voitaisiin tehdä käräjäoikeuden "varalaamanneja!"
Vrt. siihen, että aiemmin eli joskus 60-70 vuotta sitten hovioikeuksissa oli tiettävästi "varapresidentin" virkoja tai niitä ainakin esitettiin (mm. prof. Tauno Ellilän toimesta).
Missään tapauksessa hallinto-oikeuksia ei tulisi integroida hovioikeuksien kanssa.
Ehkä nykyaikana sopivampi nimike olisi kuitenkin "apulaislaamanni."
Vrt. apulaisvaltakunnansyyttäjä, apulaisoikeuskansleri ja apulaisoikeusasiamies.
Maaoikeusjuttuja tuli vireille vuonna 2010 noin 700, kun taas alueellisissa hallinto-oikeuksissa luku oli yli 23 000.
So what?
Pitää muistaa, että alueellisissa hallintotumioistuimissa oli vuonna 2011 kaikkiaan 166 tuomarin virkaa, kansliahenkilökunta lisäksi tämän päälle.
Hallintotuomareita ei olisi tarkoitus heittää yli laidan, jos hallinto-oikeudet yhdistettäisiin käräjäoikeuksiin.
Nyt voidaan jo alkaa spekuleerata hieman sillä, kenestä tulee entistä uljaamman Itä-Suomen HO;n presidentti vuoden 2014 alusta.
Itä-Suomen HO:n määräaikaiseen presidentin virkaan nimitetyn Olavi Snellmanin toimikausi päättyy vuoden 2013 lopussa. Siirtykö Kouvolan HO:n presidentti Pertti Nieminen (synt. 1952) 2014 Itä-Suomen HO:n pressaksi, vai nimitetäänkö virkaan Olavi Snellman (s. 1947)?
Otin kommentissani 14.4. blogiin 582 esiin nämä aluepoliittiset näkökohdat, joita nyt perussuomalaisten piiristä tuodaan julki. Totesin tuolloin, että Kuopio on ollut häviäjä monessa suhteessa. Blogisti ärhäkkään tapaansa tyrmäsi analyysini.
Tuolloisen arvioni pohjalta katson, että oikeusministeri Henriksson on taitavasti ottanut huomioon Itä-Suomen näkökulmat.
Perussuomalaisten kritiikki Vaasan HO:n kohtalosta ei ole nyt relevanttia, koska Vaasan HO:n lakkauttamista ei ollut esitetty. Tässä mielessä valmistelussa luotu tilanne, jossa valitaan Kouvolan ja Kuopion välillä, oli poliittisesti hyvin harkittu.
Kun blogisti (kuten allekirjoittanutkin) aikaisemmin moitti presidentti Krogerusta myöhäisestä heräämisestä, ehkä hänen ulostulonsa Helsingin Sanomissa ennen pääsiäistä oli sittenkin hyvin ajoitettu. Sattumaa, kenties, kun samoihin aikoihin oli tunnettu Dragsvik-sotku. Onnittelut Kuopiolle kuitenkin!
Teemaan sopivaa musiikkia:
"Juna vislas just pois Kouvolasta, ja se jytkyttel Kuopijoon päin...."
Tyrmäsin, jos tuota sanaa nyt voi käyttää, Heikki Vuorelan näkemyksen hovioikeuden säilyttämisestä Kuopiossa aluepoliittisilla perusteilla! En muuten.
Jos valinta piti tehdä Wiipurin Kuopion ja Kouvolan hovioikeuksien välillä, kannatin toki Wiipurin Kuopion hovioikeuden säilyttämistä.
Sen myönnän, että en uskonut Henrikssonin rohkenevan poiketa virkamiestoimikunnan valinnasta Kouvolan hyväksi.
Vuorelan kannattaisi havaita, että oikeusministeri Henriksson ei tehnyt, niin hän ainakin sanoi, ratkaisuaan aluepoliittisilla , vaan oikeudellisilla perusteilla.
Niin, kukapa tietää, jos vaikka Krogerus olisi saanut vinkin kirjoituksensa julkaisemiseen juuri Anna-Maja Henrikssonilta!
Lienenkö blogistia kyynisempi, mutta oletan Henrikssonin päättäneen Kuopion hyväksi Itä-Suomeen liittyvin aluepoliittisin perustein ja pyytäneen sitten argumentit oikeusministeriön virkamiehiltä päätöksensä tueksi.
Ei olisi ensimmäinen kerta, kun päätökset perustellaan jälkikäteen. Tässä ei ole mitään moitittavaa, sillä kysymys on poliittisesta harkinnasta ja Kouvolaakin olisi voitu perustella, jos olisi haluttu.
Hieno hypoteesi blogistilta tuo, että Krogerus olisi neuvottu kirjoittamaan Helsingin Sanomiin. Ehkä ei Henriksson itse ole neuvonut, mutta myös tuomioistuinlaitoksessa on kykyä poliittisen tilanteen havaitsemiseen.
Savon Sanomissa olisi aihetta Krogerusta kiittävään artikkeliin.
Itä-Suomen hovioikeus Kuopiossa muodostuu oikeastaan kolmesta rakennuksesta:
1. Arkkitehtitoimisto Heikki Castrén & Co:n (1968) betoninharmaassa laatikkosommitelmassa on kuution muotoinen päärakennus ja suorakaiteen muotoinen tila toimistokäyttöön. Rakennus on muodoiltaan kulmikas, mikä ehkä viestittää ulkopuolisille, että tiloissa tehdyt päätöksetkin ovat olleet linjakkaita, rationaalisia ja virtaviivaisia.
2. Arkkitehti Juhani Pallasmaan (1991) puolikaaren muotoisesta lisärakennuksesta kerrotaan oikeuslaitoksen sivuilla seuraavaa:
”--se on yhdistetty toisesta kerroksesta vanhaan päärakennukseen teräsrakenteisella ristikkosillalla. Rakennuksen pihatilaan liittyvä suora seinä on valkoinen. Vaalea pinta luo valoa vanhempien rakennusten harmaisiin betonipintoihin. Rakennuksen kaarevan julkisivun harmaa värisävy ja betonimateriaali liittävät sen kaupunkikuvassa vanhempiin rakennuksiin. Vaaleat vaakanauhat keventävät massavaikutusta. Kaariosan ikkunoiden pielet on maalattu spektrin värein, jotka muuttuvat vähitellen itänurkan sinisestä länsinurkan punaiseen. Sama väritys toistuu sisätiloissa huoneiden ovissa. Kaareva seinä on sisäpuolella ulkoseinän vastakohta eli seinän valkoiselle pinnalle on maalattu harmaat vaakaviivat”.
Itä-Suomen hovioikeus sai julkisuudessa paljon kritiikkiä 2000-luvun alkupuolella liian lempeästä suhtautumisesta seksuaalirikollisiin. Ehkäpä lisärakennuksen muotojen pyöreys aiheutti tuomareiden pään pehmenemistä siinä määrin, että ymmärtäväisyyttä löytyi ehkä liiaksi asti?
No, hiukka vaikea kuitenkin uskoa, että Itä-Suomen HO:n antamat tuomiot rikosjutuissa yleensä ja seksuaalirikosjutuissa erityisesti riippuisivat ratkaisevasti siitä onko ko. asiat istuttu, oikeastaan esitelty (sillä hovioikeus vain harvoin "istuu" juttuja siten kuin alioikeus) a) kulmikkaassa betonilaatikossa, vai b) miellyttävän kaarevassa uudisrakennuksessa.
Vuoden 1968 betoni - vrt. Lahden betoni (Lahden suurmäki) - muistuttaa jotenkin samanlaista arkkitehtuuria kuin Helsingin kuuluisa makkaratalo, jota muuten nyt on saneerattu pitkään ja hartaasti; makkara tulee kuitenkin säilymään.
Heh, heh! Enpä paljon erehtynyt "lonkalta"! Katsoin Wikipediasta ja sieltähän tämäkin asia selvisi.
Nimittäin se, että Helsingin keskustassa sijaitseva Makkaratalo on saman arkkitehdin suunnittelema kuin Kuopion hovioikeustalokin! Makkaratalon ovat suunnitelleet arkkitehdit Heikki Castrén ja Viljo Revell. Se on myös valmistunut samoihin aikoihin kuin "Kuopion betonikin" eli vuonna 1967, Kuopion hovioikeustalo on siis vuodelta 1968.
Makkaratalon edustamaa tyylisuuntaa on kutsuttu "betonibrutalismiksi." Makkarataloa on aiemmin vaadittu kokonaan purettavaksi.
"Missään tapauksessa hallinto-oikeuksia ei tulisi integroida hovioikeuksien kanssa."
Minkä vuoksi ei? Hallinto-oikeudet muistuttavat enemmän hovioikeuksia: ovat muutoksenhakutuomioistuimia, kokoonpano on samantyyppinen ja menettely pääsääntöisesti kirjallinen. Yhdistämällä hovi- ja hallinto-oikeudet luotaisiin vahvoja osaamiskeskuksia. "Täkynä" hallinto-oikeuksien väelle voitaisiin tarjota hovioikeuksien korkeampia palkkaluokia, jotka ovat kauttaaltaan yhtä palkkaluokkaa korkeampia sekä nopeampaa urakiertoa kun voisivat hakea käräjäoikeuksiin.
Organisaatio- tai rakenneuudistuksia ei toki pitäisi tehdä yksin sen perusteella, mitkä elimet tai instanssit "muistuttavat" toisiaan! Se olisi täysin typerää.
Hallinto-oikeudet toki muistuttavat hovioikeuksia siinä, että kummassakin menettely on kirjallista. Niiden menettely siis muistuttaa toisiaan "pahassa", ei hyvässä, voisi lohkaista.
Mutta jatkossa pitäisikin pyrkiä siihen, että hallinto-oikeudet, jotka ovat kiistatta ensimmäisen asteen hallintotuomioistuimia, siirtyisivät entistä enemmän suulliseen käsittelyyn. Nythän hallintoprosessi on, kuten hovioikeusprosessikin, eräänlaista "kirjoituspöytäprosessia", jossa asian käsittely etenee siten, että asiakirjapino siirtyy kirjoituspöydältä toiselle - yleensä vauhtimestarien kantamina.
Olen lisäksi sitä mieltä, että hallintoasioissa pitäisi myös Suomeen luoda ennen KHO:ta toisen asteen muutoksenhakujärjestelmä niin kuin on asialaita useimmissa muissa maissa, kuten esim. Ruotsissa ja Saksassa.
Käräjäoikeuden hallinto-oikeutena antamista päätöksistä valitettaisiin siis ensin hovioikeuteen -kaksi tai enintään kolme hovioikeutta käsittelisi hallinto-oikeusvalituksia - ja vasta sen jälkeen KHO:een, jossa otettaisiin käyttöön samanlainen valituslupajärjestelmä kuin nyt on KO:ssa. Nykyisin KHO:ssa tulee vireille aivan liian paljon asioita, yli puolet enemmän kuin KKO:ssa!
Paljon parempia osaamiskeskuksia saataisiin muodostetuksi, jossa hallinto-oikeudet yhdistetään vaikkapa 6-7 käräjäoikeuden kanssa. Näistä viisi käräjäoikeutta sijaitsisi hovioikeuskaupungeissa.
Eihän maaoikeuksiakaan integroitu suinkaan hovioikeuksin, vaikka myös ne ovat muutoksenhakuinstansseja, vaan nimenomaan käräjäoikeuksiin!
Käräjäoikeudet voivat siis aivan hyvin toimia tietyissä asioissa myös muutoksenhakueliminä.
Rakenneuudistuksia tehtäessä voitaisiin ja myös pitäisi käyttää hieman mielikuvitusta ja järkeä eikä tyytyä tyhmiin ja kaavamaisiin uudistuksiin.
Täysin typerää on toki tehdä rakenneuudistus sillä anonyymin suosittelemalla perusteella, että joidenkin tuomareiden palkkaus paranisi!
Joo, olishan se joteski kornia, jos joissakin vähäisissä lupa-asioissa ensimmäisenä valitusasteena olisi hovioikeus samaan aikaan kun todella merkittävät rikosasiat ja riita-asiat käsitellään ensimmäisenä asteena hovioikeuden "alapuolella" eli käräjäoikeudessa. Esimerkiksi poliisin aselupapäätöksistä tai rakennuslautakunnan rakennuslupapäätöksistä valitettaisiin suoraan hovioikeuteen! Vau!
"Täysin typerää on toki tehdä rakenneuudistus sillä anonyymin suosittelemalla perusteella, että joidenkin tuomareiden palkkaus paranisi!"
Ne nyt vaan ovat niitä reaaliargumenteja, jotka vaikuttavat siihen, kohtaavatko uudistushankkeet vastustusta, joka voi johtaa hylkäämiseen, vai myötäsukaa.
Muistuttaisin, että laaja uudistushanke hallintoasioiden muutoksenhakujärjestelmästä on meneillään. Taitaa olla OM:ssä jossain ja jotain kirjallista aineistoakin asiasta lienee.
Tarkoituksena on poistaa lukuista erityislaeista valituskiellot ja säätää laajasti muutoksenhaun ensivaiheeksi oikaisuvaatimus päätöksen tehneelle viranomaiselle, josta sitten voisi valittaa hallintotuomioistuimeen.
Tällä on vaikutusta hallintotuomioistuinten työmäärään huomattavasti. Kansalaisen oikeusturva sitten saattaakin olla vähän niin ja näin. Joskus kun tuntuu viranomaiselle olevan perin hankalaa ellei peräti mahdotonta ihan yksinkertaistenkin joko/tai-säännösten soveltaminen. Tässä viittaan nimen omaan kuntien viranhaltijoihin.
Oikaisuvaatimusmenettely heikentää mielestäni kansalaisen oikeusturvaa erityisesti siten, että nykyään suurin osa viranomasiessa päätettävistä kansalaisen oikeuksia, etuuksia ja velvollisuuksia koskevista asioista on jo niin monimutkaisia, ettei niistä edes keskiverto kansalainen selviä ilman asiantuntevaa oikeudellista avustajaa ja avustaja taasen maksaa melkoisesti. Tulevaisuudessa, tai oikeastaan jo nyt, kansalainen tarvitsee hyvän ja kattavan oikeusturvavakuutuksen, minkä hankkiminen ei ole heikkotuloisimmille mahdollista.
Sinänsä tämä kehityssuunta voisi olla ihan hyvä, mutta erityistä huomiota on kiinnitettävä kansalaisten tosiasialliseen mahdollisuuteen käyttää tuota muutoksenhakuvalikoimaa asiassaan.
Tämä tulisi ottaa huomioon hallintotuomioistuinten toimintaa kehitettäessä ja istuisi sinänsä hyvin palsturin esittämiin ajatuksiin.
Tuo Norr-Rogelin huoli on ihan oikea. OM:ssä on keksitty, että kun pannaan oikeusturvaa kaipaava aina ensin kysymään uudemman kerran hallintoviranomaiselta, että oletko nyt ihan varmasti sitä mieltä kuin päätöksessäsi olit, ja sitten aikanaan tulee vastaukseksi olen, olen, ei ehkä puhtia enää riitä hakea oikeussuojaa tuomioistuimelta. Tämähän sopii hyvin ministeriön tehokkuussäästösuunnitelmiin, mutta ei se kenenkään oikeussuojaa paranna, päinvastoin. Aika naivi ajatus kaiken kaikkiaan.
No, mutta miehet OM.ssä eivät (toki) ole naiiveja, vaan härskejä kunnon virkamiehiä!
Lähetä kommentti