perjantai 10. kesäkuuta 2016

1022. KKO 2016:39. Jukka Vihriälän lahjustuomio


1. Korkein oikeus antoi kolme päivää sitten tuomion ex-kansanedustaja Jukka Vihriälän lahjusjutussa. KKO kovensi Vihriälän  Helsingin hovioikeudesta saamaa tuomiota syyksilukemisen ja rangaistuksen osalta.

KKO 2016:39

2. Juka Vihriälä (s. 1945) on Vimpelissä syntynyt ja nykyisin Nurmossa asuva maanviljelijä, koulutukseltaan agronomi. Hän on ollut keskustan Vaasan vaalipiiristä valittu kansanedustaja 1983-2007 eli putkeen 24 vuotta. Ministeriksi hän ei urallaan edennyt. Vuoden 2007 vaaleissa hän putosi eduskunnasta  eikä häntä valittu Arkadianmäelle myöskään vaaleissa 2011 ja 2015. Vuonna 2007 Vihriälän pudotti eduskunnasta kurikkalainen Juha Mieto, joka sai todellisen äänivyöryn eli yli 13 000 ääntä. Vuonna 2011 oli sitten Miedon vuoro pudota eduskunnasta.

3. Jukka Vihriälä toimi peräti  17 vuotta (1992-2009) Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen puheenjohtajana. Tämä on ymmärrettävää, koska tuollaiset  paikat ovat umpipoliittisia, eli ne täytetään poliittisilla perusteilla. Vihriälä joutui eroaamaan RAY:stä syksyllä 2009 vaalirahoitusepäselvyyksien takia. 

4. Syyskuussa 2011 apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ilmoitti nostaneensa syytteet Jukka Vihriälää ja Nuorisosäätiön hallituksen entistä jäsentä ja puheenjohtajaa, kansanedustaja Antti Kaikkosta (kesk) ynnä kuutta muuta Nuorisosäätiön hallituksen jäsentä vastaan vaalirahasotkuista.  Kaikkoselle Jorma Kalske vaati rangaistusta mm. luottamusaseman väärinkäytöstä. Vihriälän Kalske katsoi todennäköisin syin syyllistyneen törkeään lahjuksen ottamiseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen.

5. Helsingin käräjäoikeus tuomitsi 30.1.2013 Antti Kaikkosen luottamusaseman väärinkäytöstä viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Käräjäoikeuden mukaan Nuorisäätiö oli sääntöjensä vastaisesti antanut vaalitukea  keskustapolitiikoille  vuosina 1998-2009. Kaikkonen ja Nuorisäätiön hallituksen muut tuomitut jäsenet olivat olleet päättämässä mainittujen tukien myöntämisestä.

6. Jukkala Vihriälälle apulaisvaltakunnansyyttäjä vaati käräjäoikeudessa vähintään kahden ja puolen vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syyte liittyi Vihriälän tukiyhdistyksensä ("Ihmisen asialla") nimissä vaalirahoituksen merkeissä käymään laajaan taulukauppaan ja Nuorisosäätiön hänelle tarjoamiin Tallinnan (5 kpl) matkoihin. 

7. Syytteen mukaan Vihriälä oli RAY:n hallituksen puheenjohtajana 26.11.2001 - 17.10.2007 pyytänyt ja ottanut vastaan Nuorisosäätiöltä ja sen tytäryhtiöiltä taulukaupoista 31 109 euron ja viidestä Tallinnan matkasta 3 734 euron eli yhteensä 34 843 euron määräiset lahjat tai muut edut, joilla oli pyritty vaikutamaan ja jotka olivat olleet omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa RAY:n johdossa. Nuorisosäätiö on "keskustaa lähellä" oleva yleishyödyllinen säätiö, joka oli vuosina 2001-2009 saanut RAY:ltä avustuksia yhteensä yli 20 miljoonaa euroa pääosin nuorisoasuntojen perustamismenoihin eri kiinteistöyhtiöissä. Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta 2002-2008 perustui puolestaan siihen, että Vihriälä oli saamiensa etujen vuoksi ollut esteellinen osallistumaan RAY:n hallituksen puheenjohtajana Nuorisäätiön avustushakemusten käsittelyyn ja päätöksentekoon RAY:n hallituksen kokouksissa.

8. Syytteet mm. Antti Kaikkosta ja Jukka Vihriälään vastaan nostanut apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ei esiintynyt itse ko. oikeudenkäynnissä missään vaiheessa, ei käräjäoikeudessa, ei hovioikeudessa eikä myöskään KKO:ssa. Syytettä tuomioistuimissa ajoivat Kalskeen tehtävään määräämät valtionsyyttäjät Jarmo Hirvonen ja Juha-Mikko Hämäläinen. Suomalaiseen oikeuskulttuuriin näkyy sitkeästi kuuluvan, ettei valtakunnansyyttäjä tai edes apulaisvaltakunnansyyttäjä tule "kammiostaan" ulos kansan pariin, vaan hoitaa vain kirjalliset hommansa. Myöskään Matti Kuusimäki ei esiintynyt valtakunnansyyttäjänä kertaakaan oikeudessa, ja sama tahti on hänen seuraajallaan Matti Nissisellä (60). Jorma Kalske (68) jäi juuri eläkkeelle. Hänen seuraajakseen nimitettiin viime viikolla valtionsyyttäjä Raija Toiviainen (61).

9. Jukka Vihriälä kiisti kaikki häntä vastaan nostetut syytteet. Helsingin käräjäoikeus, jonka kokoonpanoon kuului kolme käräjätuomaria,  eli Pasi Kumpula - hän aloitti uransa aikoinaan Lapin yliopiston lainkäytön (ja allekirjoittaneen) assistenttina - Johanna Nevalainen ja Ismo Räty, katsoi 31.3.2013 tuomiossaan Vihriälän syyllistyneen niihin törkeään lahjuksen ottamiseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen, joista häntä oli syytetty, ja tuomitsi hänet mainituista rikoksista 1 vuodeksi 6 kuukaudeksi vankeuteen. Käräjäoikeus määräsi rangaistuksen ehdolliseksi mm. siksi, ettei Vihriälän ollut edes väitetty yrittäneen suosia RAY:ssä Nuorisosäätiötä tai muita vaalitauluja ostaneita tahoja. Käräjäoikeus määräsi Vihriälän menettämään valtiolle saamiensa etuuksien arvona edellä mainitut 34 843 euroa.. Koska Vihriälän rangaistus jäi alle kahden vuoden, häntä ei tuomittu menettämään sotilasarvoaan.

10. Jukka Vihriälä valitti tuomiosta Helsingin hovioikeuteen, joka ratkaisi valituksen tuomiollaan 31.10.2013. Hovioikeuden kokoonpanoon kuuluivat laamanni Jukka Heikkilä sekä hovioikeudenneuvokset Kirsti Uusitalo ja Ari Siltama. Myös hoviokeus katsoi, että Vihriälä oli vastaanottanut yhteensä 34 843 euron määräiset oikeudettomat edut Nuorisäätiöltä ja sen tytäryhtiöiltä.  Hovioikeuden mukaan lahjuksen ottaminen ei kuitenkaan ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Hovioikeus tuomitsi Vihriälän lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta yhteiseen 8 kuukaudeksi ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä menettämään valtiolle vastaanotettujen etujen määrän. 

11. Korkein oikeus myönsi syyttäjälle ja Jukka Vihriälälle valitusluvan. Syyttäjä, siis Jorma Kalske valituskirjelmässään, vaati, että Vihriälän syyksi luetaan törkeä lahjuksen ottaminen ja virkavelvollisuuden rikkominen ja että Vihriälle tuomittua rangaistusta korotetaan ja se määrätään ehdottomaksi tai ehdollisen rangaistuksen ohessa ainakin tuomitaan yhdyskuntapalvelua tai sakkoa. Vihriälä puolestaan vaati syytteiden hylkäämistä tai tuomitun rangaistuksen alentamista ja menettämisseuraamuksen kohtuullistamista.

12. Korkein oikeus toimitti 2.2.2016 asiassa suullisen käsittelyn. Syyttäjät vaativat, että Vihriälän käräjäoikeudessa saama puolentoista vuoden ehdollinen tuomio muutetaan ehdottomaksi tai että ehdollisen vankeuden ohessa tuomitaan yhdyskuntapalvelua tai sakkoa. Syyttäjät Jarmo Hirvonen ja Juha-Mikko Hämäläinen katsoivat edelleen, että Vihriälän syksi tuli lukea törkeä lahjuksen ottaminen.

13. Korkein oikeus käsitteli asiaa kokoonpanossa, john kuuluivat oikeusneuvokset Kari Kitunen (pj), Pertti Välimäki, Marjut Jokela, Jorma Rudanko ja Ari Kantor. Esittelijä oli esittelijäneuvos Jukka-Pekka Salonen. Katso kuva alla. Korkein oikeus on menettelytavoissaan sikäli vanhoillinen, että vaikka asiassa toimitetaan suullinen käsittely, asia ratkaistaan kuitenkin vasta sen jälkeen pidettävässä kirjallisessa esittelystä eli esittelijän mietinnön pohjalta. Esimerkiksi Ruotsin korkeimmassa oikeudessa asiaa ei ratkaista esittelystä - eikä esittelijän nimeä edes mainita asianosaisille annettavassa toimituskirjassa -  jos jutussa toimitetaan suullinen (pää)käsittely. Tämä kanta on nykyisin  voimassa myös suomalaisissa hovioikeuksissa.

14. Nelisen kuukautta suullisen käsittelyn jälkeen asiaa pohdittuaan KKO vihdoin 7.6. antoi tuomionsa. Hovioikeuden asiassa antaman ratkaisun jälkeen KKO:n tuomiota saatiin siis odottaa reilut kaksi ja puoli vuotta. Ratkaisu on seikkaperäisesti ja avoimesti perusteltu, ei vain syyllisyyskysymyksen (syyksilukemisen), vaan myös rangaistuksen määräämisen ja mittaamisen osalta; lyhyemmätkin perustelut olisivat etenkin syyksilukemisen osalta kyllä riittäneet.

15. KKO päätyi syyksilukemisen osalta samalle kannalle kuin käräjäoikeuskin. Hovioikeuden tuomiosta poiketen Jukka Vihriälän katsottiin syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomisen lisäksi törkeään lahjuksen ottamiseen. Syyksilukemisen perustelut ovat vakuuttavaa luettavaa. Vaikka Vihriälän ei ole väitetty pyrkineen vaikuttamaan Nuorisosäätiön RAY:ltä saamiin avustuksiin, hän oli toisaalta itse pyytänyt säätiötä eli lähinnä sen asiamiestä ja hallituksen jäsentä ostamaan 15 eri kertaa selvästi ylihintaisia tauluja oman vaalityönsä rahoittamiseksi. Suurin osa taulukaupoista kirjattiin tapahtuneeksi Nuorisosäätiön määräysvallassa olleiden kiinteistöyhtiöiden hankintoina, jonka manööverin  tarkoituksena oli salata tuen todellinen antaja ja tuen määrä. Vihriälä oli tuomion mukaan ollut aloitteellinen myös viiden yhteensä lähes 4 000 euroa maksaneen Tallinnan matkan järjestämisessä. Vihriälän olisi pitänyt ymmärtää, että etuuksien antamisen syy oli nimenomaan hänen toimintansa RAY:n hallituksen puheenjohtajana, jossa hänellä oli mahdollisuus vaikuttaa Nuorisosäätiölle annettaviin avustuksiin.

16. Myös vankeusrangaistuksen ja sen ehdollisuuden osalta KKO päätyi samalle kannalle kuin käräjäoikeus, eli oikeudenmukaisena rangaistuksena Vihriälän rikoksista pidettiin 1 vuoden 6 kuukauden vankeusrangaistusta. Oikeudenkäynnin  pitkän keston takia - Vihriälää oli kuulusteltu esitutkinnassa ensimmäisen kerran marraskuussa 2009 -  seuraamusta kuitenkin kohtuullistettiin niin, että rangaistukseksi määrättiin puolentoista vuoden asemesta 1 vuosi 2 kuukautta vankeutta. Oikeudenkäynnin viivästymisen takia Vihriälää ei katsottu voitavan tuomita ehdollisen vankeuden ohessa sakkoon tai yhdyskuntapalveluun. Ehdollisen rangaistuksen koeaika päättyy 30.6.2017.

17. Jukka Vihriälä kertoi tuoreeltaan ihmettelevänsä KKO:n tuomiota ja sitä, että asiasta on saatu "kolme erilaista tuomiota". Vihriälä väittää tuomareiden "lukevan lakia" eri tavalla. Hän kokee olevansa edelleen syytön lahjuksen ottamiseen ja pitävänsä KKO:n tuomiota epäoikeudenmukaisena. Vihriälä: "En katso ottaneeni mitään lahjuksia Nuorisosäätiöltä koko aikana. Yhden kerran olen käynyt Nuorisosäätiön toimistossa". 

18. Vihriälä on ilmeisesti käsittänyt toteuttaneensa etujen vastaanottamisessa vain maan tapaa. Vaikea silti ymmärtää, että Vihriälä ei koe saaneensa taulukaupoista tai Tallinnan matkoista "henkilökohtaisesti" hyötyä itselleen. Ensijärkytyksestä hieman toivuttuaan Vihriälä on toki myötänyt, että hän teki virheen, kun ei jäävännyt RAY:ssä itseään ko. avustusasioissa. Vaikka hän ei vieläkään näe tehneensä rikosta, hän sanoo toimivansa nyt silti toisin, jos voisi.

19. Jukka Vihriälä on nyt 70-vuotias konkari. Hänen veljensä on Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä, jonka vaimo on todistusoikeudesta pari kolme vuotta sitten oikeustieteen tohtoriksi väitellyt hovioikeudenneuvos Helena Vihriälä. Saa nähdä, aikooko Jukka vielä pyrkiä eduskuntaan. Siltä näyttää, sillä Yle Uutisille Jukka on kertonut, ettei aio lopettaa poliittista toimintaansa. Jukan pohojolainen uho tuntuu olevan tallella, hienoa!

20. Kauko Juhantalokin sai langettavan tuomion ja vieläpä oikein valtakunnanoikeudelta. Kansa ei kuitenkaan unohtanut Kaukoa, vaan valitsi Kaukon tuomion jälkeen eduskuntaan monta kertaa. Eduskunnassa Kauko Juhantalo istuu tälläkin hetkellä, täysistuntosalissa itsensä Matti Vanhasen vieressä. Kyllä kansa tietää! Juhantalon tapauksen innoittamana myös Jukka Vihriälän kannattaa yrittää paluuta eduskuntaan. Olisi se somaa, jos konkarit Juhantalo, Vihriälä, Vanhanen ja heidän lisäkseen vielä Timo Kalli - tämä vaalirahajupakan todellinen alkuunpanija - istuisivat vierekkäin eduskunnan isossa salissa! Matti Vanhanenkin joutui 2009-2010 vaalirahoitusmyrskyn silmään ja lopulta eroaamaan, ei vain keskustan puheenjohtajan, vaan myös pääministerin paikalta. 

21. Matti Vanhasen tekemisiä RAY:n vaalirahojen jaossa syynättiin muutama vuosi sitten tarkoin oikeuskanslerin, krp:n, valtakunnansyyttäjän ja lopulta eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimesta. Perustuslakivaliokunta katsoi helmikuussa 2011, että Vanhanen oli esteellisenä rikkonut tuottamuksellisesti virkavelvollisuutensa, mutta hänen menettelynsä ei ollut törkeän huolimatonta eikä perustuslain syyksiluettavuusvaatimus siten täyttynyt, jotta ex-pääministerin toimia olisi ryhdytty tutkimaan valtakunnanoikeudessa.

22. Tulevana viikonvaihteessa Jukka Vihriälä matkaa keskustan juhlapuoluekokoukseen Seinäjoelle. Eikä hän palaa sieltä kotiinsa Nurmoon suinkaan tyhjin käsin. Julkisuuteen on näet kerrottu, että keskusta on kutsunut yhdeksi uudeksi kunniajäsenikseen juuri Jukka Vihriälän. Puolueen kunniajäsenyys myönnetään ansioituneelle puolueen jäsenelle.  Jukka Vihriälä on epäilemättä ansioitunut politiikassa monella tavoin. Se, että hänet on juuri äskettäin tuomittu valtakunnan ylimmässä tuomioistuimessa vankeuteen törkeästä lahjuksen ottanisesta on ikään kuin piste tai kruunu hänen komealle uralleen.

23. Toinen "konna" eli Matti Vanhanen on palannut neljän vuoden tauon jälkeen eduskuntaan. Matti tähtää yhä vain ylemmäksi. Seinäjoella vahvistetaan viikonvaihteessa, että keskustan ehdokas vuoden 2018 presidentivaaleissa on, kukapas muu kuin Matti Vanhanen. Poliitikko, jonka perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan 2011 syyllistyneen pääministerinä ollessaan tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Vanhanen oli keskustan ehdokkaana jo vuoden 2006 presidentivaaleissa, mutta ei selviytynyt silloin toiselle äänestyskierrokselle.



KKO:n kokoonpano Jukka Vihriälän asiassa toimitetussa suullisessa käsittelyssä 2.2.2016. Jäsenet vasemmalta lukien Jorma Rudanko, Pertti Välimäki, Kari Kitunen, Marjut Jokela ja Ari Kantor. Äärimmäisenä oikealla esittelijä Jukka-Pekka Salonen.

10 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Idän lausuntoautomaatti Matti Tolvanen on aikaisemmin osoittanut kiinnostuksensa Valtakunnansyyttäjänviraston virkoja kohtaan. Kummallista, että hän ei tällä kertaa ollut hakijoiden joukossa, vaikka ikä (60) ei olisi ollut este. Onhan hän nimitettyä Toiviaista (61) jopa nuorempi.

Voidaan väittää, että Tolvasen lakimiehen maine on saanut naarmuja mm. pysäköintivirhemaksuasiaan liittyvien kannanottojen takia. Tolvanen ei ymmärtänyt siviilioikeuden perusteita (sopimusvapaus) ja kehotti ihmisiä lähes kansalaistottelemattomuuteen. Tuskin tällaiset pikkuasiat olisivat kuitenkaan olleet esteenä päästä Kalsken seuraajaksi.

Tolvanen liittyy jutun henkilöihin muutenkin. Hän toimi Helena Vihriälän vastaväittäjänä. Tapaukseen liittyy mielenkiintoinen episodi, sillä tiedekuntaneuvosto ei hyväksynyt Tolvasen esittämää arvosanaa, vaan pudotti sitä pykälällä alas. Tiedekuntaneuvosto poikkeaa vain hyvin harvoin vastaväittäjän esityksestä ja silloinkin tavallisesti korottaa esitettyä arvosanaa.

Anonyymi kirjoitti...

Keskustalaisuus on aate, joka nousee maallisen oikeuden yläpuolelle.

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut Vihriälälle Keskustan kunniajäsenyydestä! Meriitit puhuvat puolestaan!

Anonyymi kirjoitti...

Milloin blogisti esittää arvion siitä, kuka on seuraava KKO:n jäsen?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Uusi oikeusneuvos ehkä joku triosta Fredman, Lepppänen, Rautio.

Anonyymi kirjoitti...

KHO:n puolellakin riittänee kommentoitavaa:
http://www.kho.fi/fi/index/korkeinhallinto-oikeus/henkilosto/khonjasenet.html

Jos tuomioistuinlaki menee läpi eduskunnassa, hallintoneuvoksetkin ovat muuten kohta oikeusneuvoksia.

Anonyymi kirjoitti...

Eikö perustuslakiin voitaisi säätää muutos, että kansanedustajaksi ei voitaisi valita henkilöä, joka on vaalivuotta edeltävänä kymmenen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen lainvoimaisella tuomiolla?

Anonyymi kirjoitti...

"Tiedekuntaneuvosto poikkeaa vain hyvin harvoin vastaväittäjän esityksestä ja silloinkin tavallisesti korottaa esitettyä arvosanaa."

Omassa yliopistossani on toisinpäin. Tiedekuntaneuvosto yleensä muuttaessaan arvosanaa muuttaa arvosanan alaspäin. Täällä arvosanavaihtoehtoja on vain kaksi: hyväksytty ja poikkeuksellisen hyvistä töistä myönnettävä kiitettävä arvosana. Useammin vastaväittäjät kiitettävää ehdottavat kuin niitä myönnetään, mutta tiedekuntaneuvostot hyväksyvät kiitettävän arvosanan vain yksinumeroiselle prosenttiluvulle kaikista väitöskirjoista - ja pitävät jonkinlaista linjaa siitä, millaisille töille mitäkin arvosanoja annetaan.

Pysäköintivirheasiassa Tolvanen Tolvasen sanoi, että mukaan nykyinen sekava tilanne on onneton. Muun muassa korkein oikeus ja eduskunnan perustuslakivaliokunta ovat olleet eri mieltä siitä, tuleeko yksityisen parkkifirman sakkoa maksaa.

Matti Tolvanen totesi lehdistölle, että "Minä odottelisin ja katsoisin, mitä tuleman pitää", kun tilanne oli se, että korkein oikeus ja eduskunnan perustusvaliokunta olivat linjanneet pysäköintivirheasiaa eri suuntiin. Hän sanoi, että itse jäisi maksamisen sijaan odottelemaan oikeudellisen tilanteen selkenemistä asiassa. Mediat kehottivat sen jälkeen olemaan maksamatta pysäköintivirhemaksuja. Mutta Tolvasen alkuperäinen lausunto ei sitä kehotusta kai muille sisältänyt.

Anonyymi kirjoitti...

"Eikö perustuslakiin voitaisi säätää muutos, että kansanedustajaksi ei voitaisi valita henkilöä, joka on vaalivuotta edeltävänä kymmenen vuoden aikana tuomittu vankeusrangaistukseen lainvoimaisella tuomiolla?"

Olisi kai tuo jossain mielessä mahdollista, mutta ei se kai nykyisen demokratiakäsityksen kanssa ihan ongelmattomasti menisi yksiin. Ehdottomia vankeusrangaistuksia tuomitaan vuosittain noin 5000 kertaa ja ehdollisia noin 14 000 kertaa. Kansasta yli prosentti on saanut lainvoimaisen vankeustuomion 10 vuoden sisällä, ja nykyisin esitetään, että eduskunnan pitäisi edustaa kansaa. Käytännössä eduskunta on kyllä kansasta poikkeavaa moneltakin osin: mm. paremman koulutuksensa ja ikäjakaumansa osalta, mutta niin kauan kuin kansanedustajia ei arvota, varakkuus mahdollistaa äänten saamisen, ja vaikkapa 18-vuotiaat ehdokkaat jäävät pitkälti valitsematta. Aiemminhan mm. äänioikeuden saattoi menettää rikostuomion seurauksena, kun ajateltiin, että eduskunnan pitäisi edustaa ei-rikollisen kansanosan toiveita, mutta sittemmin on siirrytty ajattelutapaan, jonka mukaan kaikilla täysi-ikäisillä tulee olla yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, on sitten saanut tuomioita tai ei. Sama periaate pätee Suomessa toistaiseksi myös vaalien ehdokkuuksien suhteen.

Anonyymi kirjoitti...

Vierailevan professorin kirjoitus siitä, että tiedekuntaneuvosto yleensä joutuu laskemaan vastaväittäjän esittämää arvosanaa, on mielenkiintoinen. Se taitaa osaltaan osoittaa, että väitöskirjan arvostelu on "arpapeliä", jossa inhimilliset seikat vaikuttavat. Kyse voi olla antipatioista, sympatioista, empatioista ja näitäkin syvemmistä tunteista väittelijän ja vastaväittäjän välillä.

Varmin keino välttää yllätyksiä on sitouttaa tuleva vastaväittäjä jo kirjoittamisvaiheessa epävirallisen ohjaajan rooliin ja siitä edelleen esitarkastajaksi. Tieteen objektiivisuuden ja hallintolain esteellisyyssäännösten näkökulmasta tämä ei kuitenkaan liene täysin ongelmatonta.

Parkkifirmojen ja niistä esitettyjen mielipiteiden osalta kaikki olennainen käy ilmi tämän blogin kirjoituksista 408 ja 465.