maanantai 15. toukokuuta 2017

1073. Olli Mäenpään Yle-selvitys

                           Mäenpää: Pääministeri Sipilä sai Yleltä erikoiskohtelun

1. Yleisradio (Yle)  pyysi helmikuussa hallinto-oikeuden professoria Olli Mäenpäätä laatimaan selvityksen yhtiön journalistisesta päätöksenteosta. Toimeksiannossa selvitys rajattiin koskemaan Ylen nykyistä päätöksentekojärjestelmää. 

2. Olli Mäenpää on 67-vuotias kokenut ja julkaisutoiminnassaan sangen tuottelias ja todella pätevä hallinto-oikeuden tutkija. Hän on toiminut myös Julkisen sanan Neuvoston (JSN) puheenjohtajana 1999-2003 ja viitisen vuotta Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaanina. Mäenpää on antanut eduskunnan eri valiokunnille, lähinnä perustuslakivaliokunnalle, varmaan lähes tuhat asintuntijalausuntoa. Pilkkakirveet, esim. Aarno "Loka" Laitinen, ovat tuoneet aika usein esiin, että nuoruudessaan eli 1970-luvulla Olli kuului ns. taistolaisiin. Olli Mäenpää vaimo Marjatta Mäenpää toimi viimeksi Helsingin hallinto-oikeuden ylituomarina, siis ko. tuomioistuimen päällikköuiomarina. Marjatan sisko on laulajana ja näyttelijänä tunnetuksi tullut Sinikka Sokka. Tämä on naimissa jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen kanssa; Alpo toimi aiemmin jonkin aikaa teatterin johtajana Turussa.

3. Yle kertoi selvityspyynnöstään 23.2.-17 eli samana päivänä, jolloin JSN antoi päätöksensä ns. Terrafame-asiassa tehtyihin kanteluihin. JSN antoi tuolloin Ylelle langettavan päätöksen pääministeri Juha Sipilää ja Terrafamea koskeneen uutisoinnin osalta. Kolme Ylen palveluksesta irtisanoutunutta toimittajaa oli arvostellut Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen (U&A) päätoimittaja Aatte Jääskeläistä Juha Sipilää koskevan uutisoinnin tukahduttamisesta. Kolme toimituksen toimittajaa irtisanoutui Jääskeläisen menettelyn johdosta Ylen palveluksesta.

4JSN:n päätöksen mukaan Ylen toiminnassa oli nähtävissä piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja Jääskeläinen on taipunut ulkopuoliseen painostukseen. JSN joutui päätöstä tehdessään äänestämään, sillä ratkaisu syntyi äänin 6-6. jolloin neuvoston puheenjohtajan Elina Grundströmin kanta ratkaisi.

5. Professori Olli Mäenpää antoi selvityksensä tänään. Siinä on 67 sivua. Mäenpää päätyy yleisarvioinnissaan siihen, että Yle toimii yleisesti ottaen riippumattomasti. Hän edellyttää kuitenkin - ja vieläpä selvin sanoin - Ylen journalistisen johtajuuden parantamista ja riippumattomuuden vahvistamista. Lisää riippumattomuutta, toteaa selvitysmies Mäenpää.

Mäenpään raportti

6. Raporttia varten Mäenpää on haastatellut 48 Ylen johtajaa tai journalistia ja tutkinut alan lainsäädäntöä sekä ohjeistusta. Haastateltujen joukosa on monia tunnettuja nimiä, kuten esimerkiksi Ruben Stiller, Ylestä Terrafame-tapauksen johdosta ovet paukkuen lähteneet toimituspäällikkö Jussi Eronen ja toimittajat Susanna Päivärinta ja  Salla Vuorikoski, Atte Jäskeläinen, toimitusjohtaja Jussi Kivinen, Sote-toimittaja Tiina Merikanto, Ari Mölsä (lakimies hänkin),  Jyrki Saarikoski, Timo Seppänen, Riikka Uosukainen, Thomas Wilhelmsson jne. 

7. Selvitysmies kehottaa Ylen johtoa kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota yhtiön journalistiseen vastuuseen oikeudellisen ja rikosoikeudellisen vastuun sijaan. Mäenpää totesi Ylen TV-uutisissa äsken, että Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitusta on johdettu ikään kuin "lakirjan takaa" ja "käräjäoikeus edellä" (onhan Atte Jääskeläinen, kuten todettua, juristi), vaikka Ylen toimintaa pitäisi Mäenpään mukaan  johtaa "sananvapaus edellä". 

8. Terrafame-tapauksessa, johon Mäenpää näyttää puuttuneen omasta aloitteestaan, Ylen journalistinen vastuu jäi Mäenpään mukaan selkeästi taka-alalle. Terrafamen tapausta ei muuten mainita raportin sisäällysluettelossa, mutta sitä koskeva käsittely alkaa selvityksen sivulta  48. Mäenpään mukaan uutista laadittaessa journalistinen johto, siis päätoimittaja Atte Jääskeläinen, turvautui eränlaiseen ”mikromanagerointiin” - tällä termillä tarkoitetaan lähinnä johdon puuttumista pikkuasioihin ja halua pitää kaikki langat  omissa käsissään - vaikka toimittajan laatimassa uutisjutussa ei ollut oleellisia virheitä. 

9. Jonkinlaiseksi yleislääkkeeksi Mäenpää ehdottaa Ylen riippumattomuuden seurantaa, esimerkiksi vuosittaisella arvioinnilla. Lisäksi hän ehdottaa, että Yle-lakiin otettaisiin nimenomainen mininta yhtiön riippumattomuudesta.

10. Professori Mäenpään mukaan Terrafame-tapauksessa johtaminen mukautui ulkoiseen vaikuttamiseen - suomeksi sanottuna siis pääministeri Juha Sipilän Terrafamen uutisen laatineeseen toimittajaan ja päätoimittaja Jääskeläiseen kohdistamaan poikkeuksellisen räikeään painostukseen - mikä on horjuttanut yleisön luottamusta Ylen riippumattomuuteen. 

11. Asia voitaisiin ilmaista selkokielellä siten, että vaikka Ylen riippumattomuus ei yleisesti ottaen ole selvitysmiehen mukaan ollut uhattuna, Terrafame-asiassa suurelle yleisönlle ja myös selvitysmiehelle syntyi sellainen vahva mielikuva, että luottamus Ylen riippumattomuuteen on pääministerin onnistuneen painostuksen johdosta kärsinyt tuntuvan kolauksen. Yle siis mukautui poliittiseen painostukseen, jota edusti pääministeri Juha Sipilä, joka on valtakunnan tärkein yksittäinen toimija. Johtopäätös on sama, mikä ilmenee myös JSN:n Ylelle antamasta langettavasta päätöksestä. Tällaiseen painostukseen riippumaton Yle ei saa taipua, Mäepää korostaa. 

12. Ylen hallitus, jonka puheenjohtajana on Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson - juristi ja professori hänkin - käsitteli Olli Mäenpää selvitystä kokouksessaan tänään, kuulemma nelisen tuntia. Tiedotteessaan Ylen hallitus ilmoittaa, että yhtiön vastaavilla toimittajilla, siis myös Jääskeläisellä, on sen luottamus. Ylen hallitus kehottaa kuitenkin yhtiön toimivaa johtoa, lähinnä toimitusjohtaja Jussi Kivistä (kok)toteuttamaan Terrafamen tapauksen jälkeen jo aloitettuja korjaustoimenpiteitä ja ratkomaan Olli Mäenpään selvityksen esille nostamia ongelmia.

13. Wilhelmssonin mukaan hallituksen keskustelussa oli esillä oli myös vastaavien toimittajien asema, ja yksimielisesti hallituksen jäsenet olivat sitä mieltä, että "tällä porukalla mennään". Luottamus päätoimittaja Atte Jääskeläiseen on säilynyt, korostaa Thomas Wilhelmsson.

14. Thomas Wilhelmsson on 67-vuotias oikeustieteen tohtori, joka on toiminut Helsingin yliopiston siviilioikeuden ruotsinkielisenä professorina ja sen jälkeen yliopiston vararehtorina, sitten yliopiston rehtorina (2008-2013) ja nyt siis yliopiston kanslerina. Myös Wilhelmsson on ollut - ainakin nuoruudessaan - kallellaan vasemmistoon, mitä osoittaa mm. SKDL:n jäsenyys. Lakimiespiireissä Wihelmsson tunnetaan usein käytettynä ja ahkerana välimiehenä - niitähän kaikki pätevät hamuavat itselleen. Thomas Wilhelmssonia on pidetty taitavana siviilioikeuden tutkijana, mistä johtunee, että hänelle myönnettiin vuonna 2011 Knut ja Alice Wallenbergin säätiön palkinto ansioistaan oikeustieteen alalla. Palkinnon arvo on vaatimattomat 1 miljoona Ruotsin kruunua. Kyllä se nyt anakin yhden jutun välimiespalkkiota vastaa!

15. Huhtikuussa ilmeni, että Suomi on pudonnut Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistalla Norjan ja Ruotsin jälkeen sijalle kolme. Vuosittain julkaistavalla listalla Suomi oli tätä ennen ykkösenä vuodesta 2010 alkaen.

16. Järjestön mukaan Suomen sijoituksen pudotuksen syynä oli nimenomaisesti pääministeri Juha Sipilän painostus Yleä kohtaan, johon Yle taipui, kuten myös Olli Mäenpään selvityksessä todetaan. Järjestö toteaa raportissaan, että painostus oli kansalaisille ja toimittajille yllätys. Järjestön Suomen-osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen pitää tapahtumien antamaa kuvaa sananvapauden mallimaasta huonona.

– Pääministerin asema julkisen vallan käyttäjänä ja tapa puuttua voimakkaasti yksittäisten ammattitoimittajien työhön näyttäytyi sananvapauden rajoittamisena kotimaan lisäksi myös kansainvälisessä mediassa. Kun tähän vielä lisätään yksittäisten toimittajien perustellut irtisanoutumiset, välittyi maailmalle kuva, joka ei sopinut sananvapauden mallimaahan, Nousiainen sanoi 26.4.2017 järjestön tiedotteessa.

17. Toimittajat ilman rajoja -järjestön pääsihteeri Christophe Deloire pitää Suomen putoamista listan kärjestä vuoden merkittävimpänä tapauksena. Deloire pitää yllättävänä myös sitä, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännötä eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.

18. Suomalaisessa mediassa on tänään ihmetelty tapaa, jolla Ylen toimitusjohtaja Jussi Kivinen ja hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson kiirehtivät heti Ollli Mäenpään selvityksen jättämisen jälkeen antamaan varauksettoman tukensa päätoimittaja Atte Jääskeläiselle. Tähän tukikuoroon yhtyi Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kivelä (persut). Kaikki kolme yrittivät korostaa, että itse asiassa Mäenpään raportti oli Ylen kannalta hyvin edullinen. He tuntuvat selvästi väheksyvän pääministeri Juha Sipilän Yleen kohdostamaa painostusta ja Atte Jääskeläisen menettelyä taipua painostuksen  edessä. Herrat tuntuvat vähät välittävän siitä, että Suomi menetti sananvapauden ykkösmaan asemansa nimenomaan ko. jupakan takia. Järkyttävää piittaamattomuuta, sanoisin.


11 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Radio- ja televisiotoimittajien liitto RTTL jyrähti marraskuun lopussa 2018, että Yle rikkoi Terrafame-jupakassa vähintään kolmea journalistin ohjetta:

Journalistin ohje numero 1: Journalisti on vastuussa ennen kaikkia lukijoilleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen. Heillä on oikeus saada tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu.

Journalistin ohje numero 2: Tiedonvälityksen sisältöä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein. Tätä päätösvaltaa ei saa missään oloissa luovuttaa toimituksen ulkopuolisille.

Journalistin ohje numero 3: Journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Apulaisoikeuskansleri on neljään kanteluun antamassaan päätöksessä 20.4.2017 puntaroinut pääministeri Juha Sipilän menettelyä 25.-26.11.2016 hänen lähettäesään Terrafame-jupakn tiimoilta sähköpostiviestejä Ylen toimittajille.

Apulaisoikeuskansleri totesi, että julkisen vallan edustajan tulee välttää sellaisia toimia, jotka voitaisiin tulkita yritykseksi ohjata, estää tai rajoittaa julkisen vallan käyttöä koskevaa tiedonvälitystä. Hän saattoi käsityksensä pääministerin tietoon.

Kanteluissa oli epäilty, että pääministeri olisi pyrkinyt vaikuttamaan virkatoimiaan koskevaan uutisointiin. Yleisradio oli julkaissut marraskuussa 2016 artikkelin pääministerin mahdollisesta esteellisyydestä Terrafame Group Oy:n rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Saman illan ja seuraavan päivän aikana pääministeri lähetti uutisen kirjoittaneelle toimittajalle lähes kaksikymmentä kriittistä sähköpostiviestiä.

Apulaisoikeuskanslerin mukaan ei ollut osoitettavissa, että pääministerin tarkoituksena olisi ollut vaikuttaa Yleisradion menettelyyn. Hän kuitenkin totesi, että palautteenantotapa oli poikkeuksellinen ja että käytetyt ilmaisut olivat osin voimakkaita. Asiassa oli perustellusti voinut syntyä virheellinen mielikuva sähköpostiviestien tarkoituksesta vaikuttaa uutisointiin. Tällainen menettely ei apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut sopusoinnussa pääministerin tehtäville asetettujen vaatimusten kanssa, sillä julkisella vallalla on velvollisuus turvata median sananvapaus.

Hyvin varovainen ja apulaisoikeuskanslerille tyypillinen kannanotto.

Anonyymi kirjoitti...

Tänään julkaistiin kirja, jonka nimenä on Ylegate. Sen ovat kirjoittaneet Ylestä Terrafame-jupakan vuoksi irtisanoutuneet toimittajat Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen sekä Ylessä free-toimittajana työskennellyt Jarno Liski. Kirja kertoo siitä, mitä Ylessä oikeastaan tapahtui, kun pääministeri suuttui oikein kunnolla ja asia nousi yhdeksi sen hetken puhutuimmaksi uutiseksi.

Kirja on kuvaus myös vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen asemasta Ylessä. Vuorikoski, Eronen ja Liski pitävät Jääskeläisen valta-asemaa ja toimintatapaa erittäin ongelmallisena. Se on oli kirjan mukaan syy heidän Yle-uransa päättymiselle. Kirjassa kuvataan etenkin Jääskeläistä aika säälimättömin sanakääntein.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän YLE itse ja Suomi valtiona olisi päässyt vähemmällä kun YLE olisi todennut, että Jääskeläinen on menettelyllään vaarantanut kuvan YLe:n riippumattomuudesta ja antanut tälle kenkää.

Timo Hynynen kirjoitti...

Olli Mäenpää on hyvää tieteellistä kirjoittamista edustava juristi. Mäenpään hallinto-oikeuden kirjat ovat harvinaisen hyvin kirjoitettuja. Mutta mietin että mikä järki on laittaa hallintojuristi selvittämään tätä asiaa.

Helsingin yliopistosta (josta Wilhemsson ilmeisesti on tämän selvittäjän löytänyt) olisi löytynyt hyvin päteviä alan asiantuntijoita. Blogisti ja minä olemme molemmat sen verran vanhan kansan juristeja että emme tiedä näistä moderneista aloista. Mutta olen ymmärtänyt että informaatio-oikeus -niminen oppiaine on olemassa ja sillä alalla on tehty ihan pätevää tieteellistä tutkimusta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Olen eri mieltä Hynysen kanssa, vaikka olen häntäkin paljon vanhempi juristi. Tapauksessa ei ole ollut kysymys informaatio-oikeudesta ja sen soveltamisesta.

Toimeksiannon mukaan Mäenpäälle annettiin tehtäväksi arvioida, miten Ylen journalistisen toiminnan kannalta keskeiset oikeusohjeet, päätökset ja ohjeet toteutuvat arjen ohjelmatyössä. Toimeksianto edellytti siten sekä journalistiseen toimintaan Ylessä kohdistuvien normien että niiden käytännön toteutumisen selvitystä ja arviointia.

Kyse on ollut mm. sen selvittämisestä. miten journalistinen riippumattomuus on Ylessä yleensä ja erityisesti Terrafame-jupakan osalta toteutunut.

Minusta Olli Mäenpää on ollut pätevä ja sopiva henkilö ja juristi ko. selvityksen laatijaksi myös siksi, että hän on toiminut aiemmin, muistaakseni 1999-2003, JSN:n eli Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtajana.

Anonyymi kirjoitti...

Avainkysymys, jota en huomaa pahemmin pohditun, on se missä määrin Atte Jääskeläinen on toiminut ylempien esimiestensä linjausten mukaisesti ottaen alaistensa toimittajien kritiikin ukkosenjohdattimena. Rikollispiireissä tuollaista henkilöä nimitetään "kilpimieheksi".

Anonyymi kirjoitti...

Hieman outo näkemys "kilpimies-anonyymiltä".

Päätoimittaja-Attehan tässä on kritisoinut toimittajiaan taipuessaan pääministein kiivaan ja häikäilemättömän painostuksen edessä.

Anonyymi kirjoitti...

Viestinnän professori ihmettelee Hesarissa Mäenpään Yle-raportin nopeaa käsittelyä Ylen hallituksessa: "Jää sellainen olo, että onko siihen paneuduttu vai oliko se kanta jo mietitty etukäteen".

http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005216276.html

Anonyymi kirjoitti...

Kerrankin näin päin. Tuomioistuinten osalta ei ainakaan nopea käsittely herätä epäilyjä siitä, ettei asiaa ole tutkittu riittävästi.

Anonyymi kirjoitti...

Tuomioistuin ei anna tuomiota heti seuraavana päivänä haastehakemuksen jättämisen jälkeen.

Jos anttaa niin kylllä se herättää varmasti epäilyn siitä, ettei asiaan ole perehdytty kunnolla.