81. Uutisia Suomesta

Rantaelamaa...
Paikallisten joenrantaelamaa...

Lomareissu sujunut toistaiseksi hyvin, lamminta on vahan liikaakin meikalaiselle. Lento Helsinki-Bangkok oli ok, vaikka en saanutkaan bisnesluokan paikkaa. Kysyin tietenkin - piruuttani- lahtoselvityksessa tata asiaa, mutta Finnairin virkalija ei ollut kuulevinaankaan kysymystani. Han kuitenkin kertoi iloisena, etta koneessa on lahes 200 tyhjaa paikkaa ja etta han voi sijoittaa minut ihan hyvalle paikalle riville 28. Kun sitten esitin lippuni ja passini ja sain paikkakortin kateeni huomasin, etta paikkani oli melko takana rivilla 49! Se siita, mutta kun kone oli tosiaan puolityhja, mahduin nukkumaan pitkin pituuttani viiden hengen tyhjalla penkkirivistolla oikein hyvin.

Lomalle kuulee joitain uutisia myos Suomesta. Tassa muutama pikakommentti joistakin niista.

Paaministeri Matti Vanhanen ja hallitus joutuivat sitten vetamaan Matin Rukan hangilla kekkaamaan keppia merkitsevan tiukan elakeuudistuksen takaisin ay-liikkeen ja opposition vastustuksen vuoksi. Tatahan mina jo edellisessa blogissani vahan ennakoin. Kuulemma Vanhanen nayttelee Suomessa nyt elakekiistan voittajaa, mutta totuus on kylla se, etta Vanhasen hallituksen puolivaliriihen taysin yllttaen tuoman elakeuudistuksen ja kahden vuoden pakollisen elakeian pidennyksen takaisinveto oli Vanhaselle noyryyttava arvovaltatappio. Vanhanen vakuutti julkisuudessa ja eduskunnassa useaan otteeseen, etta hallitus ei peruuta yksimielista paatostaan, mutta ei mennyt kuin vajaa viikko, ja Vanhansen oli syotava sanansa. Vanhanen ei todellakaan ole mikaan Kekonen, ja tama episodi osoittaa, miten huono pelisilma Vanhasella on (myos) politiikassa.

Perussuomalaiset ovat nimenneet kaksi uutta eu:n parlamenttivaalien ehdokastaan. Toinen on maisteri Sampo Terho - en tunne - ja toinen prosessioikeuden professori Erkki Havansi, jonka tunnen. Jussi Halla-ahoa ei ainakaan viela nimetty ehdokkaaksi.

Professori Havansilla voisi ajatella olla hyvatkin mahdollisuudet tulla vaaleissa valituksi. Asiakysymyksissa osaamista varmasti riittaa vaikka muille jakaa, vaikka Erkki ei olekaan aiemmin poliitikassa esiintynyt. Miehella on ikaa jo 67 vuotta ja han jaa elokuun alussa elakkeelle. Havansi avasi vajaa kuukausi sitten netissa oman blogin, jossa han on jo ehtinyt kirjoittaa muutaman jutun. Havansi on suomalaisuusmiehia, joten han sopii senkin vuoksi hyvin persujen ehdokkaaksi.

Persut voivat saada vaaleissa lapi jopa kaksi ehdokastaan varsnkin jos Jussi Hallla-aho lahtee mukaan vaaleihin. Mutta olisiko Havansin kuitenkin pitanyt alkaa kampanjansa jo hieman aikaisemmin, voi olla. Havansi puolusti aikanaan - oliko se nyt 80-luvulla - yliopistossa suomenkielisten opiskelijoiden asemaa, kun ruotsinkielisille oltiin myontamassa sisaanpaasyssa helpotuksia. Vastalauseena Havansi erosi valintakoelautakunnan puheenjohtajan paikalta.

Jo 1970-luvun alussa muistetaan Havansin nakyva toiminta, kun han vastusti kirjoituksissaan vasemmistoradikaalien - naiden joukossa olivat mm. oikeusneuvos ja sittemin KKO:n presidentiksi kohonnut Olavi Heinonen ja professori Aulis Aarnio - yrityksia kansanvaltaistaa tuomioistuinlaitosta erilaisilla tempuilla, jotka olisivat merkinneet todellista vaaraa suomalaiselle demokratialle. Havansi osoitti purevan analyyttisilla artikkeleillaan, miten Olavi Heinosen ja kumppanien suunnitelmat olisivat romuttaneet kaytannossa tuomioistuinten riipumattomuuden.

KKO:n uuden oikeusneuvoksen nimitysasiassa ei ole kuulunut vielakaan mitaan virallista paatosta, vaikka nimitysasia on ollut vireilla jo parisen kuukautta. Olen pohtinut asiaa eri puolilta jo 3-4 blogikirjoituksessani taman alkuvuoden aikana.

Nyt kuulin, etta KKO olisi tehnyt - asiasta ei ole tietenkaan tiedotettu KKO:sta mitaan - jo 4.3. virkaesityksensa asiassa. Naiden tietojen mukaan KKO on esittanyt uudeksi jasenekseen hovioikeudenneuvos Jorma Rudankoa Vaasan hovioikeudesta. Rudanko on syntynyt v. 1953 ja on siis jo 55-vuotias. Nain ne ajat kuluvat, silla eihan siita ole kuin vasta 30 vuotta kun Jorma Rudanko oli auskultoimassa Kauhajoen tuomiokunnassa, jossa itse toimin tuolloin ukkotuomarina. Minulla ei ole tietenkaan entisesta auskultantista pahaa sanaa sanottavana - varovainen ja tarkka juristi, joka suoritti OTL-tutkinnon mutta ei ole muistaakseni julkaissut mitaan - henkilokohtaisesti, mutta kylla yleisemmalla tasolla on pakko arvostella KKO:n outoa nimityspolitiikkaa jalleen kerran.

Valinta kohdistui siis nyt ns. hovioikeuskiintioon. Tama merkitsi sita, etta monet muut patevat - Rudankoa varmaan paljon patevammat viranhakijat - saivat jaada ns. soittelemaan lehdella, kun valittavina oli reilusti yli 20 viranhakijasta vain 4-5 hovioikeustuomaria. Jos olisi tiedetty, etta nyt ollaan valitsemaan nimenomaan hovioikeustuomaria KKO:een, olisi eri hovioikeuksista varmaan ilmoittaunut virkaan ehka 10-15 Rudankoa tasoista tuomaria.

Eihan tallainen salaperainen- ja myhkainen rekrytointitapa ole tietenkaan mistaan kotoisin eika sovi KKO:n arvovallalle! Jos ei etukateen kerrota, mista kiintiosta valinta tullaan suorittamaan, pitaisi pyrkia valitsemaan todella patevin viranhakija vaikka eri hakijoiden keskinaisen patevyyden punninta onkin hyvin vaikeaa. Tassa rankingissa Rudanko tuskin olisi sijoittunut 7-8 patevimman hakijan joukkoon, johon minun kasitykseni mukaan olisivat kuuluneet esim. Frande, Fredman, Huovila, Koponen, Valimaa ja peri muuta, joiden nimet eivat nyt tassa kuumuudessa juolahda mieleen.

Tahan se KKO:n jasenten omituinen ja sisaanlampiava valintatapa sitten johtaa: KKO alkaa olla kohta taynna keskinkertaisia juristeja.Pitaisi ymmartaa, etta keskinkertaiset juristit valitsevat usemmiten aina omantasoisiaan uusia juristeja tuomioistuimeen, liian alykkaat ja itsenaiset lakimiehet jaavat tallaisessa systeemissa armotta ulkopuolelle. Esimerkiksi tohtorin tutkinnon suorittaneita viranhakijoita ei noteerata, jos ja kun edes tuomioistuimen paallikkotuomari on vain kandidaatin tutkinnon suorittanut. KKO:ssa alkaa olla paljon entisia yliopiston amanuensseja ja asssitentteeja, mutta professorit puuttuvat liki kokonaan. Taman sitten nakee valitettavasti KKO:n ratkaisuista ja niiden perusteluista; ratkaisujen taso riippuu tietenkin tuomareiden patevyydesta.

Mita virkaa on jollakin OTL-tutkinnolla, jos tutkinnon suorittaja ei ole julkaissut tutkimusalaltaan yhtaan ainoata artikkelia ammattilehdissa. Ei tietenkaan mitaan, mutta KKO:ssapa juuri nailla julkaisemattomilla tutkimuksilla tuntuu olevan erityisen suuri painoarvo!

Taytyy nyt viela kotomaahan palaamisen jalkeen tilta OM:sta KKO:n sanottu virkaesitys ja palata ehka sen pohjalta asian viela tarkemmin.

Kuulemma Helsingin HO:n presidentti Lauri Melander jaa joskus syksylla elakkeelle. Mutta ei huolta, silla seuraaja on jo kuulemma katsottu valmiiksi, tietenkin vain epavirallisesti. Melanderin tilalle Helsinkiin tulee Vaasan HO:n presidentti Mikko Konkkola. Kun Konkkola muutama vuosi sitten nimitettiin KKO:n jasenen virasta Vaasaan, ihmeteltiin asiaa yleisesti, silla Konkkolahan ei ollut toiminut aiemmin paivaakaan missaan hovioikeudessa eika myoskaan karajaoikeudessa. Hanen tuomarinuransa rajoittui 2-3 vuoden mittaiseen aikaan KKO:n oikeusneuvoksena.

Mutta Konkkola kuuluukin -Pauliine Koskelon tavoin - siihen valittuun kastiin, joka patevoityy korkeisiin tuomarin tehtaviin toimimalla kokonaan tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella eli missapa muualla kuin OM:n lainvalmisteluosastolla. Siella Konkkolakin palveli muistaakseni lahes parikymmenta vuotta, suunnilleen yhta kauan ja samaan aikanaa kuin Pauliine Koskelokin. OM:n lainvalomisteluosastolta KKO:een tuli myos KKO:n ex-presidentti Leif Sevon.
Nykyisin Koskelo ja Konkkola - kuulemma - paattavat yhteistuumin suvereenisti, miten tuomioistuimia kehitetaan ja mita tuomioistuimista saa sanoa ja mita ei.

Tietenkin Konkkola oli myos Jorma Rudangon nimityksen takana, toisena takapiruna lienee toimnut oikeusneuvos Hannu Rajalahti. Ja jos Pauliine Koskelo sanoo, etta Mikko Konkkolasta tehdaan sitten Hgin HO:n uusi presidentti, ei muilla, ei edes maan hallituksella ja tasavallan presidentilla ole siihen kaytannossa nokan koputtamista. Nain se vain menee.

Eihan nailla puhtailla hallintovirkamiehilla ja ns. kirjoituspoytatuomareina lyhyen aikaa toimineilla juristeilla ole tietenkaan kovin paljon annettavanaan hovioikeuden presidentteina, tama on nahty niin momen monistuista kertaa aikaisemminkin. HO:n presidentiksi nimitettavalla pitaisi olla kokemusta paitsi hovioikeuden tyosta myos alioikeuden tuomarin tehtavista.

NO, jos Konkkola saa siirron Helsinkiin, niin Vaasan HO:n uudeksi pressaksi olisi tarjolla kokenut karaja- ja hovioikeustuomari, oikeusneuvos Hannu Rajalahti, joka on toinut aiemmin juuri Vaasan HO:ssa neuvoksena. Vaasan HO:ssa olisi hyva osata tarpeeksi hyvin ruotsia, ja se saattaa Rajalahtea vahan pelottaa. Jos Rajalahti ei hakisi Vaasaan, niin silloin ykkosehdokas Vaasan HO:n uudeksi pressaksi olisi hovioikeudenlaamanni Robert Liljenfeldt, todella taitava tuomari hankin.

Minullakin oli ilo toimia 1970-luvun lopulla Vasan HO:n jasenena jonkin aikaa. Vaasan hovioikeustalohan on ulkoisilta olosuhteiltaan selva ykkonen Suomessa. Presidentti Erkki Rintala nosti Vaasan HO:n uuteen kukoistukseen seka fyysisesti etta henkisesti 1980- ja 1990-luvulla.