Myöskään vappusäästä puhuttaessa ei olisi syytä maalata piruja seinälle....
1. Vappu on taas, vaikka Hevosurheilu-lehden päätoimittajaksi äskettäin valittu ja jo entuudestaan hevosmiesten tietotoimiston johtavaksi sanansaattajaksi arveltu Jussi Lähde, joka muuten asuu tässä aika lähellä eli Perä-Hikiällä, on vaatinut suomalaisen Vapun lopettamista. Lähteen mukaan suomalainen vappu on nuljahtanut sijoiltaan. Vappupuheetkin koskevat kuulemma pääsääntöisesti krapulaa ja kaupungit muuttuvat zombie-elokuviksi, kun vanhemmat yrittävät piilottaa pahoinvointinsa Ben Zyskowicz -naamariensa taakse.
2. Vappu on taas, vaikka entisellä valtionhoitajapuolueella eli demareilla menee heikommin kuin koskaan. Tämä näkyi tänään Aamu TV:n Jälkipörssi-lähetyksessä (yhä vielä) mukana olevan Ulpu Iivarin kasvoilta; Ulpuhan muistetaan, jos vielä muistetaan, Suomen pitkäaikaisimman pääministerin Kalevi Sorsan kaudelta Sdp:n puoluesihteerinä 1987-1991. Kaukana ovat siis demareiden parhaat päivät, todella kaukana!
3. Vappu on taas, vaikka Maalaisliiton työn jatkaja Keskusta onkin noussut gallupeissa, toivottavasti kuitenkin vain tilapäisesti, myös työväestön suosituimmaksi puolueeksi. Perussuomalaiset menettivät siis tämän kärkipaikkansa keskustalle, mutta säilyttivät sentään kirkaasti ykkössijansa miehisten miesten (yli 50 vuotiaat) suosikkipuolueena. Juha Sipilä on nousemassa keskustan puheenjohtajana lähes messiaan asemaan; hänhän on jo maan johtava osinkoveroasiantuntija. Vielä viime syksyn kunnallisvaaliväittelyssä muuan Jussi Lähteen raadissa istunut naisjäsen vertasi Juha Sipilää laumastaan eksyneeseen pikkku mangustiin, joka arkana pälyilee kolostaan ympärilleen - Jussi Lähteen naureskellessa hyväksyvästi taustalla - mutta tänään Sipilälle tuntuvat olevan ovet auki kaikkiin vallan kammareihin ja erityisesti naiset ovat ikään ja säätyyn katsomatta ottamassa Juhan kuin omaksi pojakseen.
4. Vappu on taas ja tämän huomaa alussa mainitun Ben Zyskowiczin ja hänen eduskuntapuheillaan ärsyttämien valtiosääntöoppineiden välisestä sanailusta. Ben provosoi ja nimitteli eduskunnan täysistunnossa perustuslakivaliokunnan "pysyviä" asiantuntijoita norsuutorneissaan omaa elämämäänsä eläviksi mietiskelijöiksi ja profeetoiksi. Tästäkös nämä perustulakihemmot provosoituivat oikein viimeisen päälle ja perustivat nettiin oman Perustuslakibloginsa, jonka ensimmäisessä kirjoituksessa Martin Scheinin kävi tuimaan vastahyökkäykseen Beniä vastaan. Keskustelu on jatkunut sittemmin Hesarissa, jossa Tuomas Ojanen ja Ben Z. ovat käyneet toistensa kimppuun oikein urakalla.
5. Tänään, siis vapunaattona, valtiosääntöasiantuntijoiden ja kaikkien muidenkin itseään kunnioittavien oikeusoppineiden itseoikeutettuna johtavana ideologina esiintyvä professori Kaarlo Tuori on näköjään päättänyt antaa lopullisen tyrmäysiskun beneille ja kaikille muillekin, jotka ovat yrittäneet nakertaa perustuslakivaliokunnan - lue valiokunnan kuulemien pysyvien asiantuntijoiden arvovaltaa. Helsingin Sanomissa on julkaistu Tuorin mielipidekirjoitus, jonka raflaavana otsikkona on "Viekö Suomen tie kohti tuomarivaltiota"?
6. Tuori pelottelee ja maalailee uhkakuvia, että jollei arvostelu ja eduskunnan arvovallan nakertaminen á la Ben Zyskowcz jumalauta lopu, niin edessä on Suomen siirtyminen tuomarivaltaan! Kaarlo Tuori käyttää Benistä hauskaa nimikettä "edukunnan entinen, tosin lyhytaikainen puhemies". Tuoria näyttää jurppivan myös se, että kansanedustajat ovat aloittaneet kokonaan uudenlaisen käytännön eli ryhtyneet lakiehdotusten lähetekeskusteluissa "ohjeistamaan perustuslakivaliokuntaa". Jumankekka, ovat siis alkaneet ohjeistaa perustuslakivaliokuntaa, siis käytännössä meitä, valiokunnan pysyviä asiantuntijoita - eikö tässä valtakunnassa mikään ole enää pyhää!
7. Tuomarivaltio on kirosana, jolla vasemmistoradikaalit perusoikeusoppineet ja lakimiehet yleensäkin ovat yrittäneet aiemminkin toisinajattelijoiden turpia tukkia. Sana tuomarivaltio vertautuu ulkopolitiikan alalla sanaan neuvostovastaisuus, joka oli Kekkosen tasavallassa pahin asia ja leima, mikä poliitikkoon ja toisinajattelijaan saatettiin lyödä. Jollet kannattanut Kekkosta ja hänen ulkopolitiikkansa, olit neuvostovastainen ja urasi politikassa tai valtion viroisssa oli mennyttä. Tuorin tasavallassa olet "pahan" eli tuomarivaltion kannattaja, jos uskallat arvostella perustuslakivaliokuntaa tai sen pysyviä asiantuntijoita, joista useimmat taitavat olla enemmän tai vähemmän kallellaan vasemmistoon tms. ryhmien suuntaan.
8. Johtavat vasemmistolaiset lakimiehet ovat Olavi Heinosen ajoista eli 1960- luvun lopulta lähtien pelotelleet kansaa tuomarivaltion vaaroilta eli tilanteelta, jossa "kaikki valta on tuomareillla" - tämä siteeraus oli erään Olavi Heinosen 1970-luvun alussa julkaiseman lehtiartikkelin nimenä kysymysmerkillä varustettuna. Tätä slogania on sen jälkeen toisteltu sopivissa tilanteissa ja nyt tähän aseeseen näyttää siis tarttuneen ikään kuin viimeisenä oljenkortenaan Kaarlo Tuori.
9. Konkreettisesti tuorilaiset pelkäävät sitä, että heidän edustamansa kanta, jonka mukaan kaikki valta perustuslain tulkinnassa kuuluu ja tulee kuulua aina ja iankaikkisesti perustuslakivaliokunnalle, tosiasiallisesti valiokunnan kuulemille asiantuntijoille, olisi jotenkin vaarassa. Tuori varoittelee, että samalla kun kaiken maailman "benit sun muut" nakertavat puheillaan valiokunnan arvovaltaa, on "tuomioistuinlaitoksessa ilmennyt merkkejä kiistää valiokunnan lausuntojen merkitys lainkäytössä". Tuorille ja hänen hengenheimolaisilleen olisi suoranainen kauhistus, jos meidän "omaperäinen perustuslakivalvontamme" menettäisi merkityksensä ja tulkintavalta siirtyisi tuomioistuimiin.
10. Tuori saattaa viittaa esimerkiksi yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevaan korkeimman oikeuden ratkaisuun vuodelta 2010, jossa korkein oikeus katsoi, ettei yksityisessä pysäköinninvalvonnassa tai valvontamaksun määrämisessä, oikeastaan vaatimisessa, ole kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä (KKO 2010:23). Perustuslakivaliokunnalla ja sen kuulemien asiantuntijoiden enemmistöllä oli juuri ennen vuoden 2011 maalisvaaleja asiasta toisenlainen käsitys, mutta korkein oikeus ei nähnyt tämän johdosta aiheelliseksi purkaa aiemmin antamaansa tuomiota (KKO 2011:43). Kysymys on edelleen ratkaisematta. Perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan siihen kantaa eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevan uuden yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksen käsittelyn yhteydessä. Perustuslakivaliokunta on lykännyt lausunnon antamista asiassa jo pitkään; katso blogikirjoitusta nro 713/25.3.2013. Ilmeisesti valiokunta empii, oliko sen ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja vaaleja ottama tiukka kanta sittenkään perusteltu ja järkevä. Kaarlo Tuorin kirjoituksen yhtenä tarkoituksena saattaa olla pyrkiä vaikuttamaan valiokunnan asiaa koskevaan päätöksentekoon.
11. Kyllä, Suomen perustuslaki on todella Tuorin mainitsemalla tavalla kansainvälisessä vertailussa sangen "omaperäinen", mitä tulee perustuslakivaliokunnan keskeiseen ja vahvaan asemaan perustuslain tulkinnassa. Likipitäen kaikissa muissa maissa tuomioistuimilla on yleensä paljon merkittävämpi rooli perustuslain valvonnassa ja tulkinnassa kuin Suomessa. Meillä ollaan siis tässä suhteessa itse asiassa kaikkein kauimpana Tuorin niin kovasti varoittelemasta "tuomarivaltiosta". Perustuslain mukaan tuomioistuin saa tosin sivuuttaa eduskunnan hyväksymän tavallisen lain säännöksen, jos säännöksen soveltaminen johtaisi ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa.
12. Sanalla "ilmeinen" on tässä kohtaa ratkaiseva merkitys, sillä muiden maiden perustuslaeissa tuomioistuimille ei ole asetettu vastaavanlaista rajoitusta tai "jarrua" valvoa lakien perustuslainmukaisuutta. Tätä pidikettä on Suomessa perusteltu juuri perustuslakivaliokunnan "johtavalla" asemalla perustuslain valvonnassa. Suomessa on katsottu, että jos laki tai jokin sen säännöksistä ei ole perustuslakivaliokunnan etukäteisvalvonnan mukaan perustuslain vastainen, tuomioistuimella ei olisi oikeutta katsoa säännöksen olevan "ilmeisesti" ristiriidassa perustuslain kanssa. Poliitikot ovat siis halunneet kahlita riippumattomien tuomioistuimen valtaa ja säilyttää perustuslain valvonnan poliittisen elimen eli perustuslakivaliokunnan hallussa.
13. Kun asia on todellisuudessa näin, on perin outoa, että jotkut oikeusteoreetikot ovat katsoneet asiakseen ryhtyä varta vasten pelottelemaan eduskuntaa, tuomioistuimia ja kansalaisia "tuomarivaltion vaaroilla" tai "Suomen tiellä kohti tuomarivaltiota".
14. Mutta ehkäpä Kaarlo Tuorin puheet on syytä kuitata lähinnä vappupuheiksi! Meneehän vasemmistoliitolla sentään gallupeissa kohtalaisesti, sillä sen kannatus on noussut edellisestä kannatusmittauksesta 0,5 prosenttiyksiköllä ja on nyt 9 prosenttia. Olkaamme tästäkin vähästä onnellisia ja sännätkäämme huomenna joukolla vappumarssille!
48 kommenttia:
Jos pitäisi valita, niin toki luottaisin perustuslain ylimpänä valvojana ja tulkitsijana enemmän riippumattoman KKO:n jäseniin kuin poliittiseen elimeen eli perustuslakivaliokuntaan ja sen itse valikoimiin asiantuntijoihin.
KKO:n ex-presidentti Olavi Heinonen tosiaan puhui usein "tuomarivaltion vaarasta". Tällä hän tarkoitti hieman eri asioita kuin Kaarlo Tuori nyt. Heinonen tarkoitti sitä, että tuomioistuimille ei pitäisi uskoa sellaisia tehtäviä, jotka kuuluisivat paremmin muille viranomaisille. Heinosen mukaan suomalaiset uskovat liikaa tuomioistuimiin ja niiden kykyyn päättää heidän yksityiselämästään ja monista muistakin vastaavista asioista, kuten esim. lapsen huoltoa koskevista asioista. Tuomarit eivät ole kuitenkaan Heinosen mukaan mitään "ammattiauttajia".
Toisaalta lainsäätäjä on jättänyt ja jättää edelleen tuomioistuimille aivan tarkoituksellisesti laajan harkintavallan, sillä lait ovat usein kompromisseja ja mm. tästä syystä ne joudutaan laatimaan pakosta väljiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Poliittinen kyvyttömyys siis ajaa yhteiskuntaa ikään kuin pakosta tuomarivaltion suuntaan. Kyse ei ole kuitenkaan siitä, että tuomarit olisivat "kaappaamassa" itselleen lisää valtaa, vaan siitä, että niille suorastaan tyrkytetään lisää sitä.
Mutta miksi blogistikin niin tiukasti vastustaa perustuslakituomioistuinta, jos kerran perustuskin (sen asiantuntijat) on blogistin mukaan niin kehno? Joku järjestelmä on kuitenkin oltava.
Kyllä tuomarivaltioväitteet ovat kumpujen yöstä.
Tuomareille valtaa eninten syöttävät lainvalmistelijavirkamiehet ja politikot, jotka säätävät ylimalkaisia, epäselviä ja harkintaklausuleja sisältäviä, huonosti valmisteltuja lakeja. Jokainen rivituomari haluaisi hyvin valmisteltuja yksiselitteisiä lakeja, joita olisi helppo soveltaa.
Valitettavasti vain yhteiskunnalliset ristiriidat sen sijaan, että ne ratkaistaisiin poliittisella linjavedolla, joka kirjattaisiin laiksi, oikeudellistetaan yksittäistapauksina ratkaistavaksi. Se on helppoa poliittisille vallanpitäjille.
Perustuslakituomioistuinta ei ole yhdessäkään pohjoimaassa eikä sitä tarvita Suomessakaan. Norjassa Høysterett on hoitaa myös perustuslakituomioistuimen tehtäviä, mutta sen päätehtävänä on kuitenkin ratkoa riita-, rikos- ja hallintoasioita siinä missä Suomen KKO ja KHO:kin tekevät.
Suomessa ei tarvitsisi tehdä muuta muutosta kuin poistaa perustuslain 124 §:stä yksi ainoa sana eli sana "ilmeisesssä" (ristiriidassa). Mutta tätä poliittiset puolueet ja ns. perusoikeusoppineet eivät halua millään tehdä. Ne eivät luota riippumattomiin tuomioistuimiin vaan alkavat heti puhua "tuomarivaltion vaaroista", jos vain joku uskaltaa mainittua muutosta ehdottaa.
"Mutta miksi blogistikin niin tiukasti vastustaa perustuslakituomioistuinta, jos kerran perustuskin (sen asiantuntijat) on blogistin mukaan niin kehno?" Eikös siinä juuri ole syy vastustaa erillistä perustuslakituomioistuinta, jos ne asiantuntijat, jotka sen todennäköisesti muodostaisivat, ovat kehnoja. Seurattuani näiden asiantuntijoiden kannanottoja siinä debatissa, jota he HS:n yleisönosastossa ovat käyneet, olen erittäin vahvasti taipuvainen allekirjoittamaan Zyskowiczin esittämän kritiikin. Hämmästelen myös Tuorin logiikkaa. Jos perustuslakivaliokunnan entinen puheenjohtaja arvostelee asiantuntijoiden lausuntoja, ei kai se ole omiaan nakertamaan valiokunnan vaan näiden asiantuntijoiden arvovaltaa. Ja looginen johtopäätös lienee, että näille asiantuntijoille ei ole syytä antaa valtaa yhtään lisää.
Blogisti pitää Sipilää osinkoverotuksen asiantuntijana. Siinä hän on todennäköisesti oikeassa, vaikka Sipilä ei olekaan verojuristi. Sipilän valtteja ovat entien yritysjohtajuus ja matemaattinen osaaminen, jota hänellä koulutukensa (DI) vuoksi uskon olevan. Hän antoi mulle hyvin asianatuntevan vastauksen hallituksen käsittelyssä olevaan osinkoverouudistukseen liittyen. Verojuristien matemaattinen osaaminen on usein yllättävän heikkoa. Tuohon seikkaan jotekin liittyy se, että monet heistä haluavat nähdä oy:n maksaman veron ja osingonsaajan maksaman veron toisisinsa liittymättöminä.
Niin, jos Suomeen tulisi perustuslakituomioistuin, niin juuri nämä valtiosääntöihmiset, jotka esiintyvät tiuhaan valiokunnan asiantuntijoina, olisivat tietenkin sen tuomarin virkoja etunenässä kärkkymässä! Plus jotkut entiset "ansioituneet" oikeusministerit - en nyt viitsi tällä kertaa nimiä mainita.
Ymmärtääkseni valtiosääntöoikeuden tuntijat, tai ainakin osa heistä, olisivat valmiita luopumaan ilmeisyydestä perustuslain 106 pykälässä. Käsittääkseni akatemiaprofessori Tuori on yksi Suomen kansainvälisesti tunnetuimpia ja ansioituneimpia oikeustieteen tutkijoita referee-tutkimusten määrällä mitattuna? Onko emeritusprofessori Virolainen eri mieltä referee-tutkimusten lukumäärästä? Vaatimattomana henkilökohtaisena mielipiteenäni esittäisin, että emeritusprofessori Virolainen on syystä tai toisesta kovin kaunainen arvostelussaan akatemiaprofessori Tuoria kohtaa. Antaa asioiden riidellä keskenään henkilökohtaisuuksien asemesta. Tuloksena voisi olla kenties hedelmällisempää ja rakentavampaa keskustelua.
Pikku magnustit ne vasta onkin. Saakeli sentään, älkää antako ulkonäön pettää!!
Tuon pikkueläimen oikea nimi taitaa olla mangusti, minäkin kirjoitin nimen aluksi muistinvaraisesti väärin.
Tämä blogi on kiistaton Jygen valtti. Olen todellakin sitä mieltä, että kaikkien professorien asemassa olevien tlulisi kirjoittaa blogia tms. Juuri sitä kautta perustelut selviäisivät. Positiitvista on siis edes tämä uusi perusoikeusblogi.
Kuulostaisikin kyllä oikeammalta.. En tiedä minkä näköinen tillikka tuo mangusti oikeastaan on, mutta tulee mieleeni leijonakuningas ja "hakunamatata". Taisi olla pikkuveijari siinä? Sanoma on kuitenkin selkeä: Ulkonäkö voi pettää!
En tiedä, mitkä jotkut anonyyminä esiintyvät kommentoijat ymmärtävät tai ovat ymmärtävinään tai miten vaatimattomia heidäm mielpiteensä ovat.
Minulla ei ole kaunaa akatemiaprofessoria kohtaan, jota en edes henkilökohtaisesti tunne. En ole arvostellut hänen tieteellistä pätevyyttään tai saavutuksiaan sanallakaan. On toki vain hyvä, että oikeusteoreetikko, jollainen Kaarlo Tuori on, osallistuu myös käytännön juridiikkaan asiantuntijana ja lausunnonantajana.
Itse asian osalta näyttää kyllä Hesarin kirjoituksesta päätellen vahvasti siltä, että Tuori ei ole valmis luopumaan "ilmeisyydestä" PL 106 §:ssä.
Pekka Himasella taitaa olla vielä enemmän kv. meriittejä kuin vaikkapa Tuorilla. Mutta aina huippututkijakaan ei näytä saavan tukea ajatuksilleen, kuten Himasen äskettäin julkaiseman "Sinisen kirjan" saamasta vastaanotosta voidaan päätellä.
Suomen Akatemian sivulla Tuoria ja hänen johtamamansa projektin tutkimusta luonnehditaan näin:
"Kaarlo Tuorin tieteelliselle työlle on ominaista syvällinen oikeusteorian ja -filosofian tuntemus sekä laaja eri maiden perustuslakien tuntemus. Akatemiaprofessorina Tuori keskittyy Euroopan valtiosääntöjen moninaisuuteen. Hän tutkii sitä, miten keskustelijoiden ammatilliset ja institutionaaliset kytkennät sekä kulttuuriset taustat ja poliittis-ideologiset sitoumukset vaikuttavat valtiosääntöä koskevien käsitteiden tulkintaan, miten valtiosäännön käsite vaihtelee sekä miten Euroopan valtiosääntöjen moninaisuuden merkitys liittyy Euroopan valtiosäännön ja kansallisvaltioiden valtiosääntöjen keskinäisiin suhteisiin.
Tuori johtaa kansallista Eurooppalaisen oikeuden ja poliittisen yhteisön perusteet –huippuyksikköä".
Kovin teoreettispitoiselta vaikuttaa, jos tutkitaan vain eri "keskustelijoiden poliittis-ideologisia sitoumuksia" ja sitä, miten ne "vaikuttavat valtiosääntöä koskevien käsitteiden tulkintaan".
Luulisi, että valtiosääntöoikeuden käsite on aika simppeli asia eikä se erilaisten ja eri maissa omaksuttujen käsitemääritelmien tutkimisesta juuri muuksi muutu.
Tutkijoiden keskuudessa Kaarlo Turi tunnetaan ennen muuta kehittämästään kriittisen oikeuspositivismin teoriasta, jossa "oikeuden" katsotaan koostuvan kolmesta tasosta: oikeuden pintataso, oikeuskulttuurin taso ja oikeuden syvärakenne.
Tuorin teorian mukaan arkipäivän lainkäytössä ja lainopissa askarrellaan usein vain "pintasasolla". Korkeammissa (syvällisemmmissä) tasoissa sen sijaan puuhaillan kulttuurin ja syväjustifikaation parissa - mitä ko. käsitteillä sitten oikeastaan tarkoitetaankin; jo ko. käsitemääritelmät tuntuvat aika koukeroisesti muotoilluilta. Tietenkin ko. tasot ovat toisiinsa nähden vuorovaikutuksessa keskenään, mistä Tuori esittelee erilaisia suhteita. Asia on onnistuttu tekemään aika vaikeaselkoiseksi, mutta sellaista se "syvällisempi tiede" sitten varmaankin on!
Mikä merkitys tällä teorialla voisi olla käytännön oikeuselämää tai vaikkapa oikeustieteellistä tutkimusta ajatellen? Käytännössä, esimerkiksi tuomioistuinten lainkäytössä, teorialla on tuskin juuri minkäänlaista merkitystä. Itsestään selvää on, että ratkaisutoiminnassa tulisi pyrkiä asian laatu huomioon ottaen mahdollisimman "syvälliseen" argumentaatioon.
Nuorten tutkijoiden väitöskirjoissa vannotaan nykyisin usein Kaarlo Tuorin teorian nimeen ja teoriaa ja em. oikeuden tasoja esitellään tutkimuksissa sivukaupalla. Mutta yleensä nuo esittelyt ovat jääneet aika pinnallisiksi ("pintatasolle") ja, mikä tärkeintä, irralleen itse varsinaisesta tutkimuksesta. Ts. teoriaa ei ole juurikaan pystytty hyödyntämään ja soveltamaan ao. tutkimuksessa. Teorian esittelyn "anti" on siis lähinnä vain siinä, että tutkija osoittaa sen svulla ikään kuin "lukeneisuuttaan" ja perehtyneisyyttään eri teorioihin.
Esittelemällä Kaarlo Tuorin "tasoteoriaa" nuoret väittelijät tunnustautuvat "tuorilaisiksi" tutkijoiksi.
Joku kommentoija jo viittasikin siihen, että BZ on perustuslakivaliokunnan entinen, tosin pitkäaikainen puheenjohtaja.
Niin toimii partikkeli "tosin" vrt. Tuorin käyttö po "lisäksi" tai "vieläpä".
Tuorilla on paikkansa, mutta esimerkiksi juuri tuossa pysäköintiasiassa nähdään miten vaarallista olisi antaa juridiikan teoreetikkoille ratkaisuvaltaa mihinkään käytännön asiaan - sellaisessa ennakoitavuus ja sujuvuus ovat tärkeitä mittareita. Tai mistä tiedämme miten hyvin hän osaisikaan nalysoida omistusoikeuden ulottuvuuksia, jos hänen mahdollista pihaansa ryhdyttäisiin käyttämään ilmaisena parkkipaikkana.
Nuorempien oikeustietelijöiden toiminnassa on pidempään ollut nähtävissä uskonnonharjoittamista muistuttavia piirteitä, joiden hengessä väitöskirjassa tai muussa tekstissä on tarpeen toistaa kulloinkin vallitsevat muotiopit ja edistykselliset teoriat ja käsitteet. Tärkeää on myös viitata oikeisiin henkilöihin ja olla viittaamatta väärin henkilöihin.
Nykyisin esimerkiksi Aarnio on esimerkki taantumuksesta, johon ei pidä sekaantua, jos haluaa vaikuttaa edistykselliseltä.
Dworkin, Rawls ja Alexy pitää tietysti ulkomaisista olla mukana, vaikka niitä ei olisi lukenutkaan.
Itsekään en ymmärrä, mitä uutta Tuorin syväajattelussa / oikeudentasoissa on verrattuna Kelsenin normikierarkiaan ja herneneuttiseen kehään, kunhan vain kehät osataan rakentaa oikein.
Jos Aarnio on nykyisin, kuten anonyymi väittää, "esimerkki taantumuksellisuudesta", mihin en oikein usko, vaikka Aarnio onkin nyt hieman "pois muodista", niin esim. 70-luvulla Aarnion edustama analyyttinen oikeusteoria oli johtava tutkimussuuntaus. Väitöskirjoissa piti siis ehdottomasti käsitellä aluksi 10-20 ensimmäisellä sivulla tuota teoriaa, vaikkei siitä sitten itse tutkimuksessa ollut juuri hyötyä tai vaikka kirjoittaja ei edes soveltanut koko teoriaa.
Hesarin mielipidesivulla tänään siviilioikeuden professori Heikki Halila kirjoittaa otsikolla "Perustuslain tulkinnasta pitää keskustella". Halila puolustaa Ben Zyskowiczin tapaa käydä avointa keskustelua perustuslain tulkinnasta sekä oikeuden ja politiikan välisestä suhteesta.
Halila viitaa myös perusoikeuksien tulkinnasta ja vaikutuksesta oikeusjärjestyksen sisältöön ja siitä käytävään keskusteluun. Perusoikeusnäkökulman korostaminen on nykyisin "in" ja sitä ollaan tunkemassa jokaiselle oikeudenalalle, jopa siviili- ja kauppaoikeuden johtavaksi tulkintateoriaksi. Koko oikeusjärjestelmä halutaan nähdä ikään kuin alisteisena perusoikeuksille. Tätä suuntausta siviilioikeudessa edustaa ehkä voimakkaimmin professori Juha Karhu. Toisaalta suuntauksella on epäilijöitä ja vastustajia, joiden mielestä perusoikeuksien ylikorostaminen johtaa koko oikeusjärjestyksen vinoutumiseen. Tästä ovat varoitelleet mm. Aulis Aarnio ja Markku Helin.
Keskustelu perustuslain tulkinnasta ja valvonnasta voidaan nähdä myös kysymyksenä asiantuntijavallasta, sanoo Heikki Halila. Esimerkiksi juuri perustuslakivaliokunta, jonka jäsenet eivät ole korkeasti oppineita juristeja, vaan suurimmaksi osaksi maallikkoja, joutuu luottamaan paljolti asiantuntijoihin eli näihin valtiosääntö- tai perusoikeusoppineisiin, joita Kaarlo Tuorikn edustaa.
Joutuuko perustuslakivaliokunta kuulemaan "paljolti samaa koulukuntaa edustavia asiantuntijoita", kuten Heikki Halila kirjoittaa?
Siltähän tuo vahvasti vaikuttaa, jos tarkastelee valiokunnan pöytäkirjoista ja lausunnoista, keitä asiantuntijoita valiokunnassa kuullaan. Onko meillä valtiosääntöoikeuden piirissä todella vain yksi ainoa koulukunta?
Kukapa Benin hengenheimolaisista olisi lähtenyt valtiosääntöä tutkimaan? On aika ymmärrettävää, että porvarijuristit hakeutuivat bisnesjuridiikan alalle ja yhteiskunnallisesti orientoituneet julkisoikeuden piiriin. Mistä siis saataisiin perustukseen riittävä kirjo alan asiantuntijoita?
"Mistä siis saataisiin perustukseen riittävä kirjo alan asiantuntijoita"?
Kas, siinäpä hyvä kysymys!
"Perustuksen" johtava virkamies eli ykkösvaliokuntaneuvoskin kun on vielä ilmeisesti demari. Valiokuntien sihteeri/sihteerit eli valiokuntaneuvokset ovat käytännössä keskeisessä roolissa, kun valiokunta päättää kutsua asiantuntijoita kuultavaksi eli valikoida, keitä kuullaan asiantuntijoina.
Perustuksen puheenjohtajana on demari (Johannes Koskinen) ja valiokunnan muista jäsenistä, joita on 16, on - yllätys yllätys - ylivoimaisesti suurin osa eduskunnan ensikertalaisia, eli peräti 10 jäsentä on aloittanut eduskunnassa vasta v. 2011! Eikä tässä vielä kaikki, sillä aiemmin perustuksessa nykyisistä jäsenistä ovat istuneet vain Johannes Koskinen, Tuija Brax ja Tapani Tölli.
Untuvikot ovat siis vallanneet perustuksen!
Lakimiehiä 17 jäsenestä on vain neljä eli Koskinen, Brax, Markus Lohi ja Elisabeth Nauchlér.
Valiokunnan varajäseniä en ole em. tilastossa ottanut huomioon.
Kyllä tällaisella kokoonpanolla valiokunta on koko lailla asiantuntijoiden "armoilla".
Perustuslakivaliokunta
Jäsenet
Puheenjohtaja:
Koskinen, Johannes /sd 30.06.2011 -
Varapuheenjohtaja:
Mäkelä, Outi /kok 30.06.2011 -
Muut jäsenet:
Ahvenjärvi, Sauli /kd 30.06.2011 -
Brax, Tuija /vihr 30.06.2011 -
Eloranta, Eeva-Johanna /sd 26.09.2012 -
Kantola, Ilkka /sd 30.06.2011 -
Kauma, Pia /kok 03.05.2011 -
Kivelä, Kimmo /ps 03.05.2011 -
Kontula, Anna /vas 30.06.2011 -
Kopra, Jukka /kok 03.05.2011 -
Lohi, Markus /kesk 30.06.2011 -
Nauclér, Elisabeth /r 30.06.2011 -
Packalén, Tom /ps 03.05.2011 -
Piirainen, Raimo /sd 30.03.2012 -
Saarakkala, Vesa-Matti /ps 03.05.2011 -
Tölli, Tapani /kesk 30.06.2011 -
Urpalainen, Anu /kok 28.11.2012 -
Varajäsenet:
Kari, Mika /sd 30.06.2011 -
Kataja, Sampsa /kok 30.06.2011 -
Mäkipää, Lea /ps 03.05.2011 -
Nylander, Mikaela /r 30.06.2011 -
Ojala-Niemelä, Johanna /sd 30.06.2011 -
Rossi, Markku /kesk 30.06.2011 -
Rundgren, Simo /kesk 30.06.2011 -
Ruohonen-Lerner, Pirkko /ps 03.05.2011 -
Sasi, Kimmo /kok 03.05.2011 -
Sihteerit:
Majuri, Tuula, valiokuntaneuvos
valiokunnan sihteeri
Helander, Petri, valiokuntaneuvos
valiokunnan apulaissihteeri
Luultavasti eduskuntaryhmät ovat ajatelleet, että kyllä sinne "perustukseen" voidan nimetä näitä uusia ja kokemattomia edustajia, onhan siellä ne "meidän asiantuntijat", jotka sitten sanoo niille, mitä tehdään ja mitä lausutaan! Ei sinne juristikansanedustajiakaan tarvitse valita.
Muutama päivä sitten Helsingin Sanomissa oli laaja juttu, jossa kerrottiin, keitä elinkeinoelämän ja työntekijäjärjestöjen edustajia on kuultu eduskunnan eri valiokunnassa asiantuntijoina. Jutussa sanottiin, että kuulemiskerroissa ennätys olisi eräällä EK:n johtajalla, jota on kuultu asiantuntijana 106 kertaa.
Perustuslakivaliokunnassa kuullut kokeneimmat asiantuntijat hakannevat kuitenkin kyseisen "ennätyksen" mennen tulleen. Luultavasti esim. Antero Jyränkiä, Mikael Hidéniä ja Ilkka Saraviitaa (ns. Hupu, Tupu ja Lupu -ketju) on kuultu perustuksessa useita satoja kertoja jokaista.
Perustuslakivaliokunnan 17 jäsenestä yksi on vasemmistoliitosta ja yhdeksästä varajäsenestä ei yksikään. Kuinka vasemmistoradikaalit ovat kyenneet valtaamaan asiantuntijoiden kaartin? Vähemmän "radikaaleja" vasemmistolaisia eli demareita 17 jäsenestä on neljä.
Missä muissa kuin pysäköintivalvonta-asiassa perustuslakivaliokunnalle annetuissa lausunnoissa nämä radikaalit ovat eri mieltä kuin blogisti? Pysäköintiasiassa Tuori ainakin on erehtynyt.
Kainona ja vuosikymmenet ympäri korviani saaneena, olisin hissunkissun. Ellei täältä netin suojasta pääsisi päätään aukomaan ilman että tulee kasvokkain nolatuksi ja sanavalmiinpien toimesta komennetuksi: Paikka.
Siitä alkaen kun Ruotsin asemiehet pakottivat nimismiehen omaksi agentikseen ja pettämään pitäjäläisten luottamuksen asettumalla sortajan puolelle, on meillä vallinnut tuomarivalta. Tänäänkin sellainen on ruohonjuuritason realityä -mikä onkin pahempaa kuin joidenkuiden perustuslakineuvosten aika abstrakti vaikutus. Ellei paroni tahi pehtorinsa/tuomarinsa käykään enää käsiksi, niin joka käänteessä näitä normiensa/tahtonsa pakottajia esiintyy. He asettuvat jumalalta/jussipajuselta saatujen normien neuvojiksi jalkakäytävillä, lastenvaunujen parkkeeraamisessa, nämä iltapäivälehtien akateemiset ahkeroijat.
Ällöttävää jengiä. Valtiomahti kutsutaan apuun implisiittisesti jos tilaat jumppasalivuoron tai operaattorin tai vikavipin tai ajat vapaalle auton säilytyspaikalle. Miksi ? Koko tuleva kassavirta on myyty ennen ensimmäistäkään maksuasi eteenpäin ns.myyntisaatavana (=arvopaperi). Se motivuksen tai mikä gym sorja hän onkaan, on orja toisen alistetun niskassa. Hän näet joutuu tilittämään rahaa ruokintaketjussa ylöspäin heti kuulakynän kosketettua sopimuspaperia. Sitten se menee pankkiirisfääriin ja sieltä koottuna takaisin oikean rahan tykö.
Suomeksi ne sopimuspaperilannasta versoavat futuurieurot siirtyvät ennen tuleentumistaan ja sadonkorjuuta Ilmarisen sijoituksiksi -eläkkeesi turvaksi. Ja kun Ilmarisella on tämä omaisuus, se panee eläkemaksutilitystäsi -real money- liikkeelle alaspäin tätä ketjua. Ja se ei saa katketa. Siksi ankara perintä ja tiukkaava painostus sieltä motivus-sorjien taholta. Rahalla pääset ansastasi eli korrektimmin sopimuksestasi irti -vapaaksi. Kauppatiskien tyrkytys- eli tarjontapuolella alkaa olla niin alistettuja palveluneuvojia prässäyspuheparsia hokemassa ja niin manipuloituja, että iljettää asioida.
Kiva kun saa viskellä täältä puskasta joitain huomioita parempiensa silmille. Nämä tämänkertaiset väärinkäsittämiseni noukin Reaganin budjettipäällikön David Stockmanin kirjasta (2013). Kiitos blogista,änkeän sekaan toistekin.Vaikkei sopisikaan.Jukka Sjöstedt
Kemppisen blogin vaiettua Sjöstedt näyttää löytäneen uuden suojapaikan.
"Missä muissa kuin pysäköintivalvonta-asiassa perustuslakivaliokunnalle annetuissa lausunnoissa nämä radikaalit ovat eri mieltä kuin blogisti? Pysäköintiasiassa Tuori ainakin on erehtynyt".
Minä en ole toki vahtinut tai tutkinut ko. asiaa!
Suurimmassa osassa tapauksia PeV ei löydä lakiesityksistä joko mitään huomauttamista perustuslain kannalta tai sen huomautukset koskevat vain aika vähäisiä seikkoja, jotka mietinnön täysistunnolle antava valiokunta (esim. lakivaliokunta) sitten lakiestykseen tekemillään muutoksilla ottaa huomioon. Keskustelua ja eri mieltä herättäviä kohtia ja kysymyksiä valiokunta voi kuitenkin lakiesityksistä löytää, kuten Ben Zyskowiczin eduskunnassa ja HS:ssa kertomat esimerkit osoittavat.
Vain harvoin perustuslakivaliokunta tyrmää koko lakiesityksen perutuslain vastaisena. Näin kävi kuitenkin juuri yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevassa asiassa. Kun valiokunnalta loppui aika juuri ennen maalisvaaleja 2011, valiokunta ei ryhtynyt osoittamaan, mitä mutoksia lakiesitykseen olisi tehtävä, vaan se päätti - asiantuntijoiden lausuntoihin viitaten - torpata koko lakiesityksen. Perusteella, joka minun ja monien muidenkin mielestä on kestämätön.
Edellä oli lyhyesti puhetta etusijajärjestelmästä (PL 106 §). Minkälainen valmius blogistin mielestä oikeuslaitoksella on käyttää etusijasääntöä?
Blogisti kirjoitti, että "Hesarin mielipidesivulla tänään siviilioikeuden professori Heikki Halila kirjoittaa otsikolla "Perustuslain tulkinnasta pitää keskustella"."
Minäkin yritin maallikkona pistää lusikkani soppaan ja lähetin jokaiselle edellisen eduskunnan juristi-kansanedustajalle viestin, jossa toin esille työsuojeluviranomaisen menettelyä, joka ei takaa pääsyä tuomioistuimeen oikeuksia ja velvollisuuksia koskevissa asioissa, kuten perustuslain 21 §:n oikeusturvasäännös edellyttää perusoikeutena.
Ainoastaan silloinen perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi vastasi viestiini. Sen sijaan, että perustuslakivaliokunta olisi ottanut omasta aloitteestaan käsiteltäväkseen erittäin hyvin perustelemani, työsuojeluviranomaisen toiminnassa päivittäin esiintyvän perustuslain vastaisuuden, Sasi kirjoitti vastauksessaan 4.4.2010 muun ohella, että "Jokaisen pitää itse hoitaa omat asiansa eikä vaatia muita niitä hoitamaan."
Kun lukee näitä blogistin kirjoittamia juttuja siitä, miten KKO:hon valitaan oikeusneuvoksia, puhumattakaan näistä toverituomioistuinten päätöksistä, niin hyvä vaan, että eduskunta tulkitsee perustuslakia.
Valiokunnan asiantuntijat tulevat ja menevät. Samoin kansanedustajat kansan tahdon mukaisesti.
Vasta kun ollaan luotu oikeusneuvosten nimittämisessä jenkkilää muistuttava prosessi, perustuslain tulkintaa voisi harkita siirrettäväksi KKO/KHO:lle. Ettei sitten jälkikäteen tarvitse voivotella, että kuka ...tanan tonttu tuli sinne valittua.
"Valiokunnan asiantuntijat tulevat ja menevät", kirjoitti Gorby.
Niinkö? Minusta perustuslakivaliokunnan asiantuntijat eivät "mene" minnekään, vaan päin vastoin "pysyvät". Olenkin käyttänyt epävirallista nimikettä "pysyvät asiantuntijat".
Esim. Antero Jyränki, Ilkka Saraviita ja Mikael Hidén ovat olleet säännöllisesti "perustuksen" kuulemia asiantuntijoita jo reilun 40 vuoden ajan, eikä loppua tunnu näkyvän.
"Minkälainen valmius blogistin mielestä oikeuslaitoksella on käyttää etusijasääntöä"?
Valmiudet ovat olemasa ja varsinkin ylimmillä oikeuksilla ne ovat oikein hyvät. Ks. esim ratkaisua KKO 2004:26, josssa PL 106 §:ään on sovellettu. Perustuslain tulkinta on sekin laintulkintaa eikä siis kovin "ihmeellistä".
Jos perusoikeuksia ei voi asettaa oikeusjärjestelmän yläpuolelle, niin mikä sitten määrittäisi lähtökohdat? Mille oikeusjärjestelmä tulisi sitten alistaa?
Perusoikeudet ovat oikeusjärjestelmän osa, eivät sen yläpuolella. Perusoikeduet turvaavat yksilön vapautta julkisen vallan puuttumisilta, esim. liikkumisvapaus, sananvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus jne. Perusoikeuksilla ei ole kuitenkaan välitöntä vaikutusta yksityisten välisiin oikeussuhteisiin.
Anonyymi edellä:
- Sen sijaan, että perustuslakivaliokunta olisi ottanut omasta aloitteestaan käsiteltäväkseen erittäin hyvin perustelemani, työsuojeluviranomaisen toiminnassa päivittäin esiintyvän perustuslain vastaisuuden, Sasi kirjoitti vastauksessaan 4.4.2010 muun ohella, että "Jokaisen pitää itse hoitaa omat asiansa eikä vaatia muita niitä hoitamaan."
Niin, tässähän Kimmo Sasi vetosi vain tunnettuun Jaakko Ilkan jo 1500-luvulla lanseeraamaan kokemussääntöön:
- Ei oikeutta maassa saa, ken itse sit' ei hanki!
Blogisti 30.4.-13: "Suomessa ei tarvitsisi tehdä muuta muutosta kuin poistaa perustuslain 124 §:stä yksi ainoa sana eli sana 'ilmeisesssä' (ristiriidassa)."
Tässä on vain muutama ongelma:
- suomalainen yhteiskunta ei välttämättä ole valmis hyväksymään sitä, että joku yksittäinen käräjätuomari syrjäyttäisi lain, jonka kansaa edustava Eduskunta on säätänyt.
- jos taas tuollainen tulkintavalta uskottaisiin Korkeimmalle oikeudelle, se romuttaisi KKO:n aseman ennakkopäätöstuomioistuimena, koska silloin sen olettavasti pitäisi tutkia kaikki jutut, joissa vedotaan perustuslakiin, koska elemmat oikeudet eivät ole voineet sitä tehdä.
- perustuslain laajamittainen soveltaminen "tavallisessa" lainsoveltamisessa antaisi ratkaisijalle tavattoman laajan harkintavallan, koska peruslain mukaisille perusoikeuksille on luonteenomaista, että ne ovat laajalaisia, ja yleensä on löydettävissä vastakkaiset perusoikeudet, joita punnitaan vastakkain. Tuollainen perusoikeuksien laaja käyttö on omiaan murentamaan oikeusjärjestyksen ennakoitavuuden - ja siviilioikeudessa helposti myös sopimusvapauden.
"Joku yksittäinen käräjätuomari" ei suinkaan tee Suomessa ratkaisuja omissaan nimissään, vaan ratkaisee asioita aina käräjäoikeuden nimissä oikeudenmukaisessa ja julkisessa oikeudenkäynnissä; onpa anonyymillä todella hatarat tiedot tästäkin asiasta! Oikeudenkäynnissä on mahdollisuus kuulla asiantuntevia todistajia puolin ja toisin ja hankkia "korkeiden oikeusoppineiden" asiantuntijalausuntoja, siis ihan niin kuin perustuslakivaliokunnassakin.
Liksäksi: Suomessa käräjäoikeus ei ratkaise asioita lopulllisesti, vaan meillä on, jos anonyymi ei satu sitä tietämään, kolmiasteinen oikeusastejärjestys, eli alioikeuden tuomiosta voidaan valittaa ensin hovioikeuteen ja sen päätöksestä vielä korkeimpaan oikeuteen.
KKO:n asema ennnakkopäätöstuomioistuimena ei suinkaan romuttuisi mitenkään. Anonyymi ei näytä tietävän sitäkään, että meillä on KKO:ssa voimassa hyvin tiukka valituslupajärjestelmä. Näin olleen KKO:n ei todellakaan "pidä tutkia" kaikkia juttuja, joissa vain ikään kuin ohimennen vedotaan perustuslakiin!
Höpön höpö, perusoikeuksien "laaja käyttö" ja soveltaminen ja perusoikeuksiin vetoaminen on toki eri asia kuin sanan "ilmeisesti" poistaminen PL 124 §:stä. OIkeusjärjestelmän ennakoitavuus ei tietenkään mihinkään "murenisi", vaan oikeusjärjestys ja sen ennakoitavuus päin vastoin lujittuisi entisestään.
Anonyymin pitäisi tehdä joskus opintomatka johonkin sellaiseen maahan - niitä on todella lukuisia - joissa tuomioistuimen oikeutta kontrolloida konkreettisten oikeusjuttujen yhteydessä lakien perustuslainmukaisuutta ei ole haluttu kahlita samalla tavalla kuin Suomen perustuslain 124 §:ssä on tehty. Ei näissä maissa ole sellaisia ongelmia, joista anonyymi nyt maalailee kommentissaan kauhukuvia.
Kuvitteleeko anonyymi todella, että suomalainen yhteiskunta tai "Suomen kansa" luottaa lain tulkinnassa enemmän poliittiseen elimeen ja sen kabineteissa itselleen valitsemiin asiantuntijoihin ja salaisissa istunnoissa tekemiin päätöksiin kuin riippumattomaan ja ammattitaitoiseen tuomioistuinlaitokseen, joka tekee päätöksensä julkisessa oikeudenkäynnissä?
Kymenlaakson käräjäoikeus on 3.5. antanut tuomion (13/856) liivijengin rikosvyyhdestä. Sivulla 16 käräjäoikeus lausuu seuraavaa:
"Tuleeko veroa maksaa kielletystä toiminnasta ja ovatko salakuljettajat rangaistuksen uhalla velvolliset ilmoittamaan kielletystä toiminnastaan tulliviranomaisille? Kysymyksiin on korkein oikeus ratkaisussaan KKO:2013:32 vastannut myönteisesti. Sen perustelut ovat niin laajat ja monitahoiset, ettemme niitä ymmärrä. Se ei kuitenkaan vaikuta asiaan, koska KKO:n ratkaisut ovat Suomessa vakiintuneesti noudatetun oikeuslähdehierarkian perusteella sitovia. Käräjäoikeus sen vuoksi tuomitsee sekä veropetoksesta että alkoholirikoksesta..."
Eikös ole raikkaasti sanottu?
Jotain häikkää tuossa anonyymin kommentissa on, sillä KKO:n viimeisin tänä vuonna antaman ennakkopäätöksen numero on tistaiseksi 2013:29, eli ennakkopäätöstä 2013:32 ei ole vielä edes annettu! Enkä usko, että käräjäoikeus on voinut tuolla tavoin perusteluissaan sanoa muutenkaan!
Lehdistössä on tänään kyllä otsikoitu:
"Osa syytteistä nurin liivijengin oikeusjutussa Kotkassa".
Tulee mileen, että mahtavatkohan käräjäoikeudet ja niiden tuomarit jotenkin hieman pelätä liivi- ja moottipyöräjengiläisiä ja antavat sen vuoksi lieviä rangaistuksia tai hylkäävät syytteitä näyttämättöminä.
Noin viikko sitten oli joissakin lehdissä uutinen, jossa kerrotiin, että tutkintavankeudessa ollut moottoripyörä-tai vastaavan jengiin kuuluva syytetty oli yllättäen laskettu käräjäoikeuden päätöksellä kesken oikeudenkäynnin vapaaksi vakavaa rikosta koskevassa jutussa.
Noin raikkaasti kuin Kymenlaakson KO perustelevat käräjäoikeudet vaan kävelemään mennen tullen Eduskuntalakien yli perustuslain tulkinnalla.
Edellä mainitulla Kymenlaakson KO:n tuomion perustelulla ei toki ole mitään tekemistä perustuslain 106 §:n tai perustuslain tulkinnan kanssa!
Tilasin varta vasten Kymenlaakson käräjäoikeudesta oikeuden tänään ns. liivijengijutussa antaman tuomion. Tuomio on 50 sivun pituinen, ja jutun ovat ratkaisseet käräjätuomari Mikael Lindström ja kolme lautamiestä.
Tuomion perustelujen sivulla 16 väliotsikon "Samanaikainen veropetos ja alkoholirikos" alla lausutaan näin:
"Syyttäjät katsovat että vastaajat ovat samanaikaisesti rikkoneet alkoholijuomien maahantuontikieltoa ja laiminlyöneet ilmoittaa juomat tullille veron määräämistä varten. Tuleeko veroa maksaa kielletystä toiminnasta ja ovatko salakuljettajat rangaistuksen uhalla velvolliset ilmoittamaan kielletystä toiminnastaan tulliviranomaisille? Kysymyksiin on korkein oikeus ratkaisussaan KKO 2013:32 vastannut myönteisesti. Sen perustelut ovat niin erityisen laajat ja monitahoiset, ettemme niitä ymmärrä. Se ei kuitenkaan vaikuta asiaan, koska KKO:n ratkaisut ovat Suomessa vakiintuneesti noudatetun oikeuslähdehierarkian perusteella sitovia. Käräjäoikeus sen vuoksi tuomitsee sekä veropetoksesta että alkoholirikoksesta mutta ottaa samanaikaisuuden homioon rangaistuksen mittaamisessa lievennyksenä".
Se KKO:n ratkaisu, johon käräjäoikeus perusteluissaan tarkoittaa viittata, ei ole KKO 2013:32, sillä sellaista ratkaisua ei ole vielä edes annettu. Käräjäoikeus tarkoittaa ratkaisua KKO 2013:2; olisi siis syytä olla hiukka tarkempi noiden numeroiden suhteen!
Tuolla tavoin eli noin "rempseästi" käräjäoikeus tai mikään muukaan oikeus ei voi toki tuomiotaan perustella. Eihän tuossa perustelulausumassa itse asiassa ole edes lausuttu mitään siitä, mikä on käräjäoikeuden oma kanta. Ensin oikeus toteaa, mitä syytäjät ovat sanoneet. Sen jälkeen perusteluissa kerrotaan, mitä KKO on sanonut ennakkopäätöksessään. Tämä jälkeen käräjäoikeus toteaa, että no, meidänkin pitää sitten tuomita samalla tavalla!
Jollei käräjäoikeus todellakaan ymmärrä, mitä KKO on rakaisun 2013:2 perusteluissaan sanonut ja tarkoittanut, niin se on pahempi juttu käräjäoikeudelle! Kiukuttelu KKO:ta kohtaan ei ainakaan paranna asiaa, vaan käräjäoikeus olisi voinut tyytyä toteamaan vain, mikä on KKO:n ennakkopäätöksessä kyseisen oikeuskysymyksen suhteen omaksuma kanta ja kirjoittaa perustelujen aloitus tähän tapaan: "Kuten korkein oikeus on ratkaisussaan KKO 2013:2 todennut..."
Perustuslakivaliokunnan jäsenet ovat moneen otteeseen todistaneet olevansa valiokunnan jäsenen roolissa puolueista riippumattomia - näin muun muassa Matti Vanhasen Nuorisosäätiöasioita käsitellessään. Totuus ei ehkä ole näin "ideaali". Muistan perustuslakivaliokunnan hioneen lausuntoaan Vanhas-asiassa vuorokausikaupalla nimenomaan keskustan edustajien vaatimuksesta. Kun vihdoin oli saatu hyväksyttävä teksti kannanotosta, tuli keskustan Hannes Manninen vielä julkisuuteen todeten, että keskustan haluamaa "täysin viaton" kantaa ei saatu läpi. Tulos muistaakseni oli, että Vanhasen toiminta katsottiin moitittavaksi mutta valtakunnanoikeuteen ei ollut tarpeen Vanhasta viedä.
Eduskunnasta riippumaton perustuslakituomioistuin olisi näin maallikon mielestä ainoa puolueettomasti (jos mahdollista!)
toimiva elin.
Selvintä ja yksinkertaisinta toki olisi, että ministerisyyteasioissa syytteen nostamisesta päättäisi valtakunnansyyttäjä niin kuin muissakin vastaavissa virkarikosasioissa tapahtuu. Eikä erityistä syytesuojaa tulisi olla myöskään syytteen nostamisen edellysten osalta.
Perustuslakituomioistuimen tehtävänä ei ole päättää syytteen nostamista ja rikosjuttujen tutkimisesta! Ei niissäkään maissa, joissa sellainen instanssi on.
Lähetä kommentti