tiistai 9. syyskuuta 2014

875. Ei dramatiikkaa

Dramatiikkaa välikysymyskeskustelussa 10.9. Puhumassa Ismo Soukola (ps) ja takana ikään kuin Hoo Moilasta esittävä pääministeri Alexander Stubb

1. Kun poliitikassa, valtionhallinnossa tai yritysmaailmassa tehdään ikäviä päätöksiä, annetaan potkuja ministereille, korkeille virkamiehille tai yritysten toimitusjohtajille taikka muille korkeille dirikoille, ei ko. tapauksiin vakuuttelujen mukaan liity milloinkaan dramatiikkaa, ei sitten minkäänlaista. Kulunut sanonta "ei dramatiikkaa" alkaa olla kohta yhtä yleinen kuin naiivi vakuuttelu, jonka mukaan tietty asia tai tapaus on "haasteellinen". Myös yleisesti käytetty hokema, jonka mukaan taitelijoiden, urheilijoiden, poliitikkojen tms. julkisuuden henkilöiden avioeroihin "ei liity kolmansia henkilöitä", on jokseenkin typerä ja sitä paitsi usein valheellinen.

2. Useimmiten tällaiset tyhjänpäiväiset vakuuttelut on ymmärrettävä niin, että potkujen, irtisanomisten ja muiden ikävien asioiden taustalla on erilaista dramatiikkaa ja että avioeroihin ja parisuhde-eroihin liittyy usein kolmansia tai ainakin yksi kolmas henkilö. Termi "haasteellinen"tarkoittaa, että puheena oleva asia tai tapahtuma on vaikea, hankala tai ongelmallinen. Juridiikassa termeillä haaste ja haastaminen on aivan erilainen merkitys. Riita-asia pannaan oikeudessa vireille kantajan haastehakemuksella, jonka jälkeen tuomari antaa haasteen, jolla vastaaja kehotetaan vastaamaan kanteeseen joko kirjallisesti tai oikeuden istunnossa. Haasteen antaa tiedoksi vastaajalle haastemies.

3. Yhtenä esimerkkinä edellä lausutusta on ex-uimari Jani Sievisen ja hänen vaimonsa Mari S:n (os. Samuelsen) ero, josta uutisoitiin laajasti viime toukokuussa. Tuolloin Jani vakuutteli tiedotusvälineissä, että ero on ikävä asia, mutta siihen ei liity kolmansia henkilöitä eikä sen taustalla ole mitään dramatiikkaa. Mutta jo parin kolmen viikon kuluttua monissa lehdissä kerrottiin, että Mari S. oli muuttanut jo ennen erohakemuksen jättämistä kahden lapsensa kanssa Norjaan, jossa hän asustelee yhdessä "norjalaisen rakkaansa" kanssa. Jani jäi siis juuri "kolmannen henkilön" takia soittelemaan lehdelle, joten eroasia on ollut hänelle dramaattinen.

4. Mutta samaa vanhaa virttä "ei mitään dramatiikkaa" toistetaan tiedotusvälineissä lähes päivittäin - typerästä sanasta haasteellinen puhumattakaan. Seuraavaksi yksi esimerkki tänään kerrotuista uutisista. Eilen annettiin potkut sekä Fennovoiman että Voimaosakeyhtiö SF:n toimitusjohtajille. Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Juhani Pitkäkoski kiirehti tänään maan tavan mukaisesti vakuuttamaan kaikissa medioissa, että kumpaankaan tapaukseen ei liitty dramatiikkaa.

5. Todellisuudessa nuo potkut ovat aika dramaattisia. Ne johtunevat siitä, että poispotkitut johtajat eivät ole kyenneet huolehtimaan, että uutta ydinvoimalaa Pyhäjoelle suunnittevat Fennovoima ja Voimaosakeyhtiö SF olisivat pääseet tavoitteeseen, jonka mukaan suomalaisten yhtiöiden tulisi omistaa puolet Fennovoimasta. Jos tuohon tavoitteeseen ei päästä, eduskunta ei tulisi hyväksymään Fennovoiman uudelleen vireille panemaa lupahakemusta, jos sellainen jätettäisiin. Lupahakemuksen läpimeno kiikastaa toki myös siitä, että Venäjän valtio omistaa Fennovoiman suurimman osakkaan eli Rosatomin ja sen tytäryhtiön Raos Voiman eikä venäläisten luotettavuus ole Krimin valloituksen ja Itä-Ukrainan tilanteen takia hyvässä kurssissa edes Suomessa.

6. Suomalaiset huippupoliitikot turvautuvat mielellään perusteluun, jonka mukaan ikäviin asioihin tai tapauksiin ei liity dramatiikkaa. Esimerkiksi pääministeri Alexander Stubb kirjoitti 26.8.2014, että edellisenä lauantaina Hankoniemen edustalla tapahtuneessa venäläiskoneen ilmatilaloukkauksessa ei ollut dramatiikkaa, "ei niin mitään dramatiikkaa"; tarkemmin Stubb ei väitettään perustellut. Venäläiskoneet loukkasivat tuolloin yhden viikon aikana kolme kertaa Suomen ilmatilaa eli Hankoniemen lisäksi kaksi kertaa myös Porvoon ja Loviisan edustalla. Kuinka monta kertaa venäläiskoneiden pitäisi loukata maamme ilmatilaa, jotta pääministeri tai puolustusministeri näkisivät niissä edes hieman dramatiikkaa? Ilmeisesti loukkauksia pitäisi tapahtua vähintään kolme, ei kuitenkaan viikon, vaan yhden ja saman päivän aikana. 

7. Pitäisikö maapalloa uhata vedenpaisumus, mannerjäätikköjen nopea sulaminen, kolmas maailmansota tai vastaava katastrofi, jotta suomalaiset huippupoliitikot voisivat nähdä uhkaavissa tilanteissa jotain dramaattista?

8. Jouluaattona 1987 venäläiset laukaisivat joko Kuolan niemimaalta tai Barentsinmerellä olevalta ballistisilla ohjuksilla varustetulta sukellusveneeltä ohjuksen Tokiosta Helsinkiin lentämässä ollutta ja Huippuvuorten edustalle saapunutta Finnairin DC-10-30ER matkustajakonetta kohti. Koneessa oli 201 matkustajaa. Ohjus suunnattiin - ilmeisesti harjoitusmielessä - kohti konetta ja se räjäytettiin vasta siinä vaiheessa, kun ohjus oli ehtinyt noin 20-25 kilometrin päähän koneesta; kone saavutti räjähdyspaikan noin minuutin kuluttua ohjuksen räjäyttämisestä. Tapauksesta Helsingin Sanomille viime sunnuntain numerossa kertoneet kaksi lentäjää kehottivat koneen nyt jo kuollutta ykköskapteenia, joka ei nähnyt tapahtumaa, tekemään asiasta asianmukaisen raportin. Lentäjien mukaan raporttia ei kuitenkaan tehty. Todella dramaattinen tilanne, mutta ehkä ykköskapteeni katsoi, että koska kaikki selvisivät hengissä, kone säilyi ehjänä ja tapahtuma-aikana oli jouluaatto, tapaukseen liittynyt mitään dramatiikkaa. Luultavasti kapteeni teki raportin, mutta  siitä ei haluttu pyytää neuvostolittolaiselta osapuolelta selvitystä, vaan tapauksesta haluttiin vaieta visusti. 

9. Tapahtuma-aikana elettiin suomettumisen kulta-aikaa eikä neukkuja haluttu häiritä ei-dramaattisilla asioilla. Suomessa istui vuonna 1987 Harri Holkerin hallitus ja tasavallan presidenttinä oli Mauno Koivisto. Helsingin Sanomien viime sunnuntain jutussa mainitaan hallituksen ministeristä vain valtiovarainministeri Erkki Liikanen. Oleellisempaa olisi kuitenkin tietää hallituksen ulko- ja puolustusministeriden nimet. Hallituksen ulkoministerinä oli Kalevi Sorsa ja puolustusministerinä Ole Norrback. Luultavasti maan ulkopoliittinen johto päätti haudata tapahtuman kaikessa hiljaisuudessa, sillä se ei halunnut häiritä Turun torilla samana päivänä julistettua joulurauhaa epädramaattisena pidetyllä tapauksella.

10 Suomea on syytetty eilen ja tänään jarrutuksesta, kun EU päätti Venäjälle asettavista uusista talouspakotteista. Suomi halusi lykätä pakotepäätöksen täytäntöönpanoa, mutta joutui lehtitietojen mukaan taipumaan. Ulkoministeri Erkki Tuomioja oli tällä kannalla vielä eilen aamulla, mutta illalla pääministeri Stubb tuntui antaneen periksi. Stubb ei - tietenkään - nähnyt Suomen menettelyssä mitään "dramaattista", mutta myönsi, että uudet pakotteeet ja Venäjän niiden johdosta todennäköisesti määräämät vastapakotteet ovat Suomen kannalta hyvin "haasteellisia". Venäjä voi esimerkiksi kieltää länsimaiden koneita lentämästä Aasiaan Siperian yli, millä saattaisi olla Finnairin kannalta dramaattiset seurakset. 

11. Muiden maiden ja useiden tutkijoiden mukaan ko. EU:n pakoteneuvotteluista tihkuneet tiedot ovat kuitenkin jo ehtineet vahingoittaa Suomen mainetta. Ulkopoliittisen instituutin (Upi) ohjelmajohtajan Arkadi Moshesin mukaan internet on täynnä huhuja "yhdestä maasta", siis Suomesta, joka halusi tai haluaa jarruttaa pakoteprosessin etenemistä. EU:ssa ei ole viisasta jäädä yksin, varoittelee Moshes. Mutta olihan Suomi liikkeellä yksin, siis ilman muiden EU-maiden tukea, myös silloin, kun Sauli Niinistö päätti kuukausi pari sitten lähteä Sotshiin tapaamaan Vladimir Putinia. Ulkoministeri Erkki Tuomioja kertoo jättäneensä eilen vliokunnan kokouspöytäkirjaan merkinnän eli varauksen siitä, että Suomi saattaa päättää olla hyväksymättä EU:n määräämiä uusia Venäjän pakotteita. Myös Etyjin pätkäpresidentti Ilkka Kanerva ilmoitti tänään, että Suomen ensisijaisena tavoitteena on pakotteiden toimeenpanon lykkääminen pari päivällä, jotta nähdään, pitääkö Itä-Ukrainan tulitauko. 

12. Asiat tuntuvat menevän mielenkiintoisiksi ja vaikeiksi, vaikka poliitikomme yrittävät kuinka vakuuttaa, että tapauksiin ei liity mitään dramatiikkaa, asiat ovat vain hieman haasteellisia.

13. Mitä isot edellä, sitä pienemmät päättäjät ja tekijät perässä. Googlesta havaitsee, miten internet on täynnä otsikkoja, joissa vakuutetaan, että tapauksiin ei liity mitään dramatiikkaa, tässä muutama esimerkki 

- Nurmon pelinjohtokaksikko vaihtuu: ei dramatiikkaa;
- Satu Tuomiston ja Pasi Nielikäisen suhdekriisiin ei liity dramatiikkaa tai kolmansia henkilöitä;
- Pekka Laiho: Erossa mutta ilman dramatiikkaa
- Euroopasta tavoitettu Pekka Perä: Ei dramatiikkaa; 
- Timo Ekman: Ei turhaa dramatiikkaa;
- TPS:n hallituksen puheenjohtaja: Ei dramatiikkaa;
- Heidi Hautala; Sailaksen lähdössä ei dramatiikkaa;
- Ilmavoimat: Parikkalan tehtävään ei liittynyt dramatiikkaa;
- Poriin hakeva Tomperi: Ei dramatiikkaa;
- Jalkapallojoukkue talousvaikeuksista: Ei tässä ole dramatiikkaa;
- Asuntomarkkinoilla ei dramatiikkaa;
- Niinistö: Vistbackan ulosajoon ei liity dramatiikkaa;
- Stadigh: Ei tässä ole dramatiikkaa
- Hietakankaan lähtöön RoPSista ei liity dramatiikkaa

14. Jne, jne. Netti tuntuu suorastaan pursuavan samanlaisia lähes koomisilta vakuttavia vakuutteluja ja otsikkoja, joiden mukaan asioihin ei - jumalauta - liity kerrassaan mitään dramatiikaa.  Kyllä ei suomalaisilla tunnu olevan juuri minkäänlaista kunnollista draamantajua. Vaikeita, hankalia tai ongelmallisia asioita tai tapauksia ei rohjeta kutsua oikeilla adjektiiveilla, vaan sanotaan vain, että tilanne on nyt hieman haasteellinen. Parisuhdeongelmien ilmetessä kielletään visusti kolmansien osapuolten vaikutus tai mukanaolo, vaikka jokainen voi tapauksista kertovien lehtijuttujen perusteella päätellä, että siitähän noissa ongelmissa ja eroissa juuri on kysymys.














16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Venäjän kaavailema vastapakote, Siperian ylilentokielto, pakottaisi Finnairin koteloitumaan jonkinlaiseen horrostilaan. Näin sanoo HS:n haastattelussa eläkkeellä oleva Finnairin lentotoiminnan johtajana Lauri Laine. Hänen mukaansa Finnairin Aasian-lennot eivät kykene kiertämään Venäjän ilmatilaa.

Todella dramaattista!

Anonyymi kirjoitti...

Ohjusharjoittelu matkustajakoneen kanssa tuottaa todistetusti tuloksia.

Tänään julkaistun raportin mukaan malesialainen matkustajakone ammuttiin heinäkuussa Itä-Ukrainassa alas juuri ohjuksella. Ukrainalaiset separistit väittävät, ettei heillä ole koneen alasampumiseen tarvittavia aseita ja laitteita.

Mistähän maasta separistit ovat saaneet koneen ilmassa tuhoamiseksi tarvittavia ohjuksia ja laitteita?

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä juttu blogistilta jälleen.

Muutkin ovat toki panneet merkille tämän "haasteellinen"-sanan liikakäytön. EU-edustustomme päällikkö sl Jan Store kerrotaan jopa "kieltäneen" sen käytön EU-edustustossa, sen verran typerän vaikutelman sen jatkuva hokeminen antaa.

Strix Senex kirjoitti...

Tämä on vain tätä tiedottamisen logiikkaa, jota täytyy oppia lukemaan. Jos matkustajakonen melkein ammutaan alas tai sota melkein syttyy, siihen ei liity mitään dramatiikkaa. Toisaalta, jos pakastevihannespussista löytyy koppakuoriainen tai joku kauppa ei ota myyntiin jotakin postimerkkiä, tapaus on järkyttävä ja pöyristyttävä. Mitä pienempi asia, sen suurempi uutinen. Ja tietysti päinvastoin. Todennäköisesti eniten on aiheellista huolestua niistä asioista, jotka eivät koskaan päädy uutisiin.

Anonyymi kirjoitti...

Nimenomaan pieneltä vaikuttavat asiat sisältävät suurinta dramatiikkaa.

Higgsin hiukkasen löytymisen vahvistaminen CERN:ssä on antanut aiheen johtopäätökseen, että koko Higgsin kenttänä tunnettu maailmankaikkauden rakenne on labiili eli epävakaa.

Tämä tarkoittaa sitä, että koko maailmankaikkeus voi tuhoutua ennalta varoittamatta ja yllättäen minä hetkenä hyvänsä.

Kosmologit ovat kuitenkin vakuuttaneet, että asiaan ei liity mitään "dramatiikkaa" sillä he arvelevat, että maailma tuhoutuisi ehkä vasta miljardien vuosien kuluttua. (tai sitten jo huomenna: latojan huomautus)

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Heh, heh ja höpsistä.

Ko. epävaudesta ei kuitenkaan, ainakaan Stephen Hawkingin mukaan, mitenkään välttämättä aiheudu maailmankaikkeuden tuhoutuminen - ainakaan noin miljoonaan vuoteen! SH:n mukaan ko. katastrofi on mahdollinen, mutta hän ei piodä sitä välttämättömä tai edes todennäköisenä asiana.

Ehkä se on verrattavissa Jeesuksen toiseen tulemiseen, jonka ajankohta on edelleen avoinna oleva kysymys, jota ei voida hallitusneuvotteluissa ratkaista.

Voimmme siis keskittyä yksinomaan näköpiirissämme olevien kriiseihin ja draamoihin. Esim. siis, pyytääkö kansanedustaja Kauma anteeksi "pahoja puheitaan", kuten Antti Rinne on vaatinut.

Vaalidramatiikkaa aiheuttavat monet muutkin pikkuseikat ja hallituksen sissäiset nokittelut, joilla A. Rinne, E. Tuomioja ja muut demarit - ei kuitenkaan Urpilainen - tähtäävät hieman parempaan vaalimenestykseen kuin mikä heitä muuten - varsin draamaattisesti - voi ensi kevään vaaleissa odottaa.

Anonyymi kirjoitti...

Tyhjistä, tiuhaan viljellyistä ilmaisuista, yksi nousee itselleni ylitse muiden. Nimittäin "työpaikkojen luominen". Päätös kuin päätös voidaan perustella sillä, että se (mahdollisesti) "luo työpaikkoja", ja tärkeintä on "luoda työpaikkoja. Eihän tällä oikeasti tarkoiteta sitä, mitä sanotaan. Taas yksi populistinen ilmaisu, jolla kalastella tukea tai ääniä.

Sami Laurinen kirjoitti...

Tästä muistui mieleen Markus Kajon kirjoitus maailmankuuluista henkilöistä. Titteliä maailmankuulu käytetään vain henkilöistä, jotka eivät oikeasti ole maailmankuuluja. Päinvastaisena esimerkkinä hän mainitsi Elviksen, jota kukaan ei ikinä tituleeraa maailmankuuluksi, koska hän on maailmankuulu. Ei tähän sanojen "negaatiokäyttöön" liity mitään dramatiikkaa.

Anonyymi kirjoitti...

Jos sallit, vielä yksi kommentti Higgsin kentän epävakauteen.

Se ei tietenkään tarkoita, että maailmankaikkeus välttämättä tuhoutuisi koskaan. Se voi olla ikuinenkin. Mutta tuhon todennäköisyydestä ei voida mielekkäästi keskustella, koska maailmankaikkeuksia on vain yksi.

Jos maailmankaikkeus tuhoutuisi huomenna epävakauden vuoksi, kukaan ei olisi sitä voivottelemassa. Jos se taas kestää pidempään (ehkä ikuisesti), keskustelulta puuttuu erottelukyky vaihtoehtojen kesken. Vähän sama kuin sanoisi "on tullut elämää elettyä." Mitäpä sitten?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Higgins-anonyymin kommentti oli vain hänen aiemman ja asiaan liittymättömän "näkemyksensä" turhaa toistoa.

Ko. asiaan ei liity DRAMATIIKKAA.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Sanonta "työpaikkojen luominen" kuuluu aina ja iäti demareiden Antti Rinteen retoriikkaan. Sitä hän alkoi jankuttaa jo ennen tuloaan puheenjohtajaksi ja ministeriksi ja nyt tuo jankutus jatkuu edelleen.

Toinen samanlainen sana, jota Rinne jankuttaa aina vaan, on "talouskasvu". Kysyi häneltä mitä tahansa, niin molemmat sanat putkahtavat Rinteen suusta takuuvarmasti parissa kolmessa lausesssa ainakin 2-3 kertaa!

Uskon, että Rinne turvautuu noihin kahteen sloganiin myös ensi kesään vaalitenteissä.

Mutta mitä talouskasvua ja työllisyyttä Rinne on tähän mennessä saanut aikaan tai edistänyt? KYllä ei tule mieleen.

Anonyymi kirjoitti...

Tolvaskaksikko iski jälleen!

Joensuun mielensäpahoittaja eli professori Matti Tolvanen, kuinkas muuten, epäilee I-S:n haastettelussa, että Ismo Soukola saattoi syyllistyä rikokseen eli virkasalaisuuden rikkomiseen paljastaessaan eilen välikysymyskeskustelussa eduskunnassa, että hän oli poliisina osallistunut tehostettuun valvontaan eli ollut turvaamassa Jyrki Kataisen ja Alex Stubbin perheiden henkeä ja terveyttä, kun ko. poliitikkoja tai perheenjäseniä oli uhkailtu.

Mutta paljastiko Soukola itse asiassa mitään salaisuutta kertoessaan, että juuri poliisit kutsutaan suorittamaan ko. tilanteissa tehovaltontaa? Ei toki, sillä kukaan ei varmasti edes kuvittele, että apuun kutsuttaisiin tuollaisissa tilanteissa yksityisten firmojen palveluksessa olevia vartijoita. Soukolan lausumassa ei paljastettu virkasalaisuutta.

Toinen poliisikansanedustaja ja samalla myös "toinen Tolvanen" eli Kari Tolvanen (kok) liioittelee myös väittäessään I-S:lle, että "meille kaikille olisi tuhoisaa, että turvallisuusasioita käsitellään tällä tavalla julkisesti".

Keiden "meidän kaikkien" turvallisuutta Soukola muka vaaransi tuhoisella tavalla kertoessaan vain sen yleisesti tunnetun eli notoorisen seikan, että juuri poliisi osallistuu erityisvalvontaan kun on kyse johtavien poliitikkojen tai heidän perheenjäsentensä turvallisuuteen kohdistuvista uhkailuista?

Anonyymi kirjoitti...

Jos tarkastellaan dramatiikkaa sanan todellista tarkoitusta, taitaa "ei dramatiikkaa" osua oikein, kun sen todetaan koskevan todellisia tapahtumia. Stubb lienee täsmällisesti tulkiten oikeassa blogistin kuvaamassa tilanteessa. Finnairin lentäjän 1987 kohtaama ohjus voi olla dramatisoitu kuvaus ohjuksen lentoradasta. Sehän räjähti jo 25 kilometriä aikaisemmin ja siltä etäisyydeltä minkä tahansa omaan suuntaan tulevan voi subjektiivisesti todeta tulevan suoraan kohti etenkin vuosikymmeniä myöhemmin muisteltuna, vaikka rata ei olisi aivan suoraan kohti tai se ei olisi milloinkaan ollut aivan samalle lentokorkeudelle.

Soukolan puheesta syntyi draamatiikkaa, kun katseli Stubbia ja lukee lehdistä kuinka eduskunnan puhemies reagoi asiaan. Vaikka itse sisältö ei ollut kovin kummoinen, saatiin siitä näyttävä. Nyt nähdään, että Vanhasen Pääministerin morsiamella "hakemat rajat" ovat melko lyhytikäisiä. Vanhanen haki niitä yksityisyyden puolelta asioista, jotka eivät liittyneet mitenkään julkisiin tehtäviin, kun julkaisija oli hänen entinen puoliso. Stubbia häiritsee yksityisyytensä loukkaus, kun kansanedustajan toimesta eduskunnassa nostetaan esille julkisen viranomaisen toiminta julkisissa tehtävissä turvaamassa merkittävimpiä henkilöitä, kun Soukola käsittelee vuosien takaisia tapahtumia julkisten varojen jaon kannalta. Ehkä Soukolan olisi pitänyt muistaa mainita Stubbin pukeutuminen, niin julkisuus olisi ollut ymmärrettävämpää?

Tapahtumat Soukolan keskustelun aikana ja sen jälkeen olisivat voineet olla vähemmän dramaattisia, kun pääministerimme Stubb tai puheenjohtaja Heinäluoma olisivat tutustuneet edes pienessä määrin julkisuusperiaatteeseen. Tuo näyttävä ja huvittavakin draama olisi voinut jäädä näkemättä, jos joku olisi joskus lukenut heille edes kolmannen pykälän laki viranomaistoiminnan julkisuudesta (lain tarkoitus).

Anonyymi kirjoitti...

Ei julkisuuslain tarkoituspykälä ratkaise minkään asian salassapitovelvoitetta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ismo Soukolan möläytys oli toki tyhmä ja ajattelematon temppu. Mutta ei siitä aiheutunut minkäänaista vahinkoa "meille kaikille", kuten Tolvanen II eli Kari Tolvanen (kok väitti. Möläytys ei myöskään toteuttanut virkarikoksen tunnusmerkistöä, kuten puolestaan iltapäivälehdistön pys. asiantuntija Tolvanen I eli Matti Tolvanen (sdp) möläytti.

Anonyymi kirjoitti...

Meneeköhän edellä anonyymiltä seikaisin julkisuusperiaate ja sananvapaus. Tosin, jos menevät, näyttää kuitenkin siltä, että kumpaisenkin sisältö on hieman hakusessa.