1. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) Suomen nykyisen tuomarin Päivi Hirvelän toimikausi päättyy kuluvan vuoden lopussa. Hän on ollut tehtävässä vuoden 2007 alusta lähtien. Aiemmin suomalaisena EIT-tuomarina toimi Matti Pellonpää.
2. Siitä, kenet valitaan Päivi Hirvelän jälkeen uudeksi suomalaiseksi tuomariksi Strasbourgiin, olen kirjoittanut tätä ennen jo kaksi kertaa
- blogi 856/5.7.2014 Kenestä seuraava ihmisoikeustuomari
- blogi 900/ 12.12.2014 Kenestä EIT-tuomari kaudelle 2016-2025.
3. Eilen Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous valitsi odotetusti Pauliine Koskelon tuomariksi EIT:een. Asiasta matkusti eilen Strasbourgiin päättämään Suomesta mm. Kimmo Sasi, jota ei vaaleissa enää valittu kansanedustajaksi. Koskelon toimikausi alkaa ensi vuoden alusta ja kestää yhdeksän vuotta.
4. Pauliine Koskelo on toiminut korkeimman oikeuden presidenttinä vuodesta 2006 ja tätä ennen KKO:n jäsenenä vuodesta 2000 lähtien. Hänellä ei ole muunlaista tuomarin kokemusta, joten hän aloitti tuomarin tehtävät suoraan huipulta. Ennen KKO:een tuloaan Koskelo toimi 15 vuotta oikeusministeriön lainsäädäntöneuvoksena ja sen jälkeen muutaman vuoden Euroopan investointipankin johtajana Luxemburgissa.
5. Pauliine Koskelo sanoi eilen Helsingin Sanomille, että hän katsoi EIT-tuomarin viran hakemisen velvollisuudekseen. Tätä hän perusteli mm. sillä, että Suomen ylimmissä oikeuksissa, siis KKO:ssa tai KHO.ssa, ei ollut tehtävään "muita kiinnostuneita."
6. Tässä kohdin Koskelo ei joko ole pysynyt totuudessa tai muistanut faktoja. Kuten olen esimerkiksi edellä mainitussa blogijutussa 900/12.12.-14 kertonut, Suomen hallitus asetti viime joulukuussa ko. tuomarin virkaan ehdolle Koskelon lisäksi myös hallintoneuvos Anne E.Niemen KHO:sta, siis toisen ylimmän tuomioistuimen tuomarin.
7. Eikö Pauliine Koskelo pidä korkeinta hallinto-oikeutta "oikeana" tuomioistuimena tai hallintoneuvoksia tuomareina, vai mistä hänen mainitussa unohduksessaan mahtaa olla kysymys? Tiedämme toki, että Koskelo ei ole erityisen hyvissä väleissä KHO:n ja sen presidentin kanssa. Korkein oikeus on Pauliine Koskelon johdolla ajanut innokkaasti hanketta, jonka mukaan KKO ja KHO yhdistettäisiin, jolloin KHO:n toiminta itsenäisenä ylimpänätoikeutena lakkaisi. KHO vastustaa ankarasti kyseistä uudistusta. Tällainen organisaatiouudistus ja sen ajaminen ei tosin kuulu KKO:n tai sen presidentin toimenkuvaan.
8. Sivumennen sanoen ylimpien tuomioistuimien yhdistämishanke vaikuttaa sangen utopistiselta, eikä se tule lähiaikoina tai vuosikymmeninä toteutumaan. Yleisten tuomioistuinten ja hallintotuomioistuinten yhdistämishanke olisi järkevää aloittaa, ei suinkaan yläpäästä tai latvasta, vaan alapäästä eli alemmista tuomioistuimista, minkä jälkeen asiassa edettäisiin vähitellen ylempiin tuomioistuimiin.
9. Hesarin eilisestä haastattelusta saa selkeän vaikutelman siitä, miten turhautunut Pauliine Koskelo on oikeudenhoidon jatkuvaan huonontamiseen. Koskelon mukaan oikeuslaitoksen toimintakykyä on heikennetty. Hän kertoo olevansa asiasta suorastaan murheellnen. - No, ehkäpä presidentin murheet kaikkoavat, kun hän pääsee pois Suomesta ja muuttaa kansainvälisiin ympyröihin Strasbourgiin hoitamaan presidentin virkaan verrattuna paljon paremmin palkattua tuomarin virkaa.
10. Suomessa tuomioistuin keskushallinto on ollut jo pitkään retuperällä, eikä oikeusministeriö, jolle tehtävä kuuluu, ei ole kyennyt huolehtimaan asioista riittävän hyvin. Tuomioistuimilla ei ole yhtenäistä johtoa eli tuomioistuinvirastoa, minkä seurauksena yleiset tuomioistuimet, hallintotuomioistuimet ja erityistuomioistuimet ovat tuon tuostakin tukkanuottasilla keskenään ja vetävät aina, kun siihen on pienikin tilaisuus, kotiinpäin, mollaavat toisia tuomioistuimia jne. Myös Pauliine Koskelo on "kunnostautunut" tässä suhteessa erinomaisen hyvin. Hän on jatkuvasti narissut oikeusministeriölle yleisten tuomioistuinten toimintaedellytysten huononemisesta ja puuttunut yllättävällä tavalla oikeushallintoa ja organisaatioiden uudistamista koskeviin kyysmyksiin.
11. KKO:n presidentin olisi odottanut puuttuvan oikeusturvan kehittämiseen, sillä yleisten tuomioistuinten menettelyä vaivaavat monet epäkohdat, joita ei voida ratkaista tietenkään yksinomaan lisäresursseilla, vaan tuomioistuinten toimintatapoja kehittämällä ja oikeusturvaa parantamalla. Pauliine Koskelon linja on ollut toisenlainen. Hän on kannattanut lämpimästi esimerkiksi hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmän soveltamisalan tuntuvaa laajentamista, missä hän on myös onnistunut. Todellisuudessa ko. uudistus, josta eduskunta päätti maaliskuussa, ei paranna oikeusturvaa, vaan heikentää kansalaisten ja muutoksenhakijoiden oikeusturvaa todella tuntuvalla tavalla. Koskelo on vaatinut jatkuvasti käräjäoikeusverkon uudistamista ja käräjäoikeuksien määrän tuntuvaa vähentämistä, vaikka edellisestä käräjäoikeuksien lukumäärän vähentämisestä on kulunut vasta muutama vuosi. Tämäkään asia ei kuulu KKO:lle tai sen presidentille.
12. Minusta korkeimman oikeuden presidentin ei pitäisi puuttua tuolla tavalla oikeushallintoon, tuomioistuinorganisaation muuttamiseen ("kehittämiseen") ja yleensä toimeenpanovallan käyttämiseen, sillä se ei ole sopusoinnussa valtiovallan kolmijaon eikä tuomioistuimilta edellytettävän riippumattomuuden kanssa. Oikeushallintoa tms. tehtäviä koskevat asiat eivät yksinkertaisesti kuulu korkeimman oikeuden ja sen presidentin toimenkuvaan.
13. Koskelon presidenttikaudella korkein oikeus ei ole halunnut kehittää ja nykyaikaistaa jäsentensä nimitysjärjestelmää ja oikeusneuvosten rekrytointia, vaan se on edelleen yhtä salaperäistä ja sisäänlämpiävää kuin aina ennenkin. KKO:n jäseniksi kutsutaan juristeja omalaatuisen vinkkausmenettelyn perusteella, jossa avoinna olevasta jäsenen virasta vinkataan salaa sellaiselle lakimiehelle tai -naiselle, joka halutaan saada KKO:n jäseneksi. Muut virasta kiinnostuneet lähettävät näin ollen virkaan ilmoittautumiskirjeensä KKO:lle täysin turhaan; virka on jo päätetty alustavasti antaa tietylle henkilölle.
14. Kenestä Pauliine Koskelon jälkeen KKO:n uusi presidentti? Yle Uutisten Ari Mölsän eilen julkisuuteen syöttämän jutun mukaan KKO:ssa suorastaan kuhistaisiin tämän kysymyksen ympärillä. Mölsän uutisjutut ovat yleensäkin melko raflaavia eli yliampuvia, ja tähän samaan kategoriaan lukeutuu myös tämä "kuhisemisjuttu". Uuden presidentin valinta etenee ilman suurempia kuhinoita tai kohinoita. Virka täytetään vasta sitten, kun uusi hallitus on aloittanut toimintansa.
15. Itse olen jo alussa mainitussa blogijutussa numero 900/12.12.-14 maininnut ne henkilöt, jotka voisivat tulla uutta presidenttiä nimitettäessä kysymykseen. He ovat Mikko Könkkölä, Timo Esko ja Tuula Pynnä. Muitakin tehtävään halukkaita lakimieheiä voi vielä ilmaantua.
21 kommenttia:
"Tässä kohdin Koskelo ei joko ole pysynyt totuudessa tai muistanut faktoja. Kuten olen esimerkiksi edellä mainitussa blogijutussa 900/12.12.-14 kertonut, Suomen hallitus asetti viime joulukuussa ko. tuomarin virkaan ehdolle Koskelon lisäksi myös hallintoneuvos Anne E.Niemen KHO:sta, siis toisen ylimmän tuomioistuimen tuomarin."
Hakijoiden nimet ovat olleet julkisuudessa viime päivinäkin paljon esillä muissa medioisssa kuin Hesarissa. Hakijat ovat tiettävästi olleet Strasbourgissa samoihin aikoihin näyttäytymässä. Muistamattomuudesta ei täsä siis ainakaan voi olla kyse.
Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen äänestystulos:
-Pauliine Koskelo 139
-Jukka Lindstedt 7
-Anne Elina Niemi 20
Ylimielinen freudilainen lipsahdus tai alitajuinen vaikuttamisyritys?
Ihme olisi, jos siellä KKO:ssa ja liepeillä ei juuri nyt jonniin verran kuhise.
Jos Koskelon sitaatin mahdollista logiikkaa yrittää seurata, niin Hirvelän edeltäjä Pellonpääkään ei edusta ylintä tuomioistuintasoa, KHO:n tuomari kun on.
Kuhisee kuhisee...niinku kusiaispesässä
Kauppatorilla on nähty ympäriinsä sänteileviä korkkilaisia!
"Yleisten tuomioistuinten ja hallintotuomioistuinten yhdistämishanke olisi järkevää aloittaa, ei suinkaan yläpäästä tai latvasta, vaan alapäästä eli alemmista tuomioistuimista"
Kyllä se vaan praktisesti on niin, että jos linjat halutaan yhdistää, ainoa toimiva tapa on aloittaa latvasta eli vastaanhangoittelevasta KHO:sta.
Painisakin toimii se, että kun päästä on saatu tukeva niskalenkki, isonkin miehen vartalo tulee kyllä perässä.
"Hän on jatkuvasti narissut oikeusministeriölle yleisten tuomioistuinten toimintaedellytysten huononemisesta ja puuttunut yllättävällä tavalla oikeushallintoa ja organisaatioiden uudistamista koskeviin kysymyksiin."
Onko tuohon ollut syynä se, että kun keskusvirastoa ei ole ollut, Koskelo on ollut oikeastaan ainoa henkilö, joka on noita puheenvuoroja voinut käyttää. Koskelon puheenvuorot ovat enimmäkseen koskeneet juuri sitä, että valtio on suhdanteista riippumatta sitoutunut ylläpitämään oikeusvaltiota. On ollut parempi, että ne on pidetty kuin jätetty pitämättä. Kyllä Koskelon rooli on ollut parempi kuin "kusi sukassa" Heinosen.
Epäilemättä Koskelo on kuitenkin polttanut niin monta siltaa takanaan, että on parempi vetäytyä viisaan lepoon Strassburgiin.
Onko niillä kauppatorilla edes takaisin säntäilevillä korkkilaisilla ollut nyt "korkki kiinni"?
On paskapuhetta, että tuomioistuinten yhdistäminen tulisi aloittaa yläpäästä.
Se olisi vähän sama asia kuin yrittää"kiivetä PERSE edellä puuhun", so. asiat tehdään täysin väärässä järjestyksessä.
"Tyvestä puuhun noustaa", opastaa jo ikivanha suomalainen sananlaskukin! Tämä viisaus on noilta "korkkilaisilla" kokonaan unohtunut.
Pitäisi muistaa myös kolmas kansanviisausu: "Joka kuuseen (sen latvaan) kurkottaa, se katajaan kapsahtaa". Näin tulee taatusti käymään latvapuolelta uudistuksia ajaville korkkilaisillekin.
Kyllä puheita voivat toki pitää muutkin tuomarit, ei yksin Koskelo. Meillä on KKO:n ohella myös toinen ylin tuomioistuin eli KHO. Sen presidentti Pekka Vihervuori on pitänyt vähintään yhtä monta puhetta kuin Koskelokin, sitä paitsi yleensä paljon järkevämpiä puheita.
Koskelo on puhunut lähinnä vain puhumisen ja paasaamisen halusta ja ilosta. Ei hänen jossakin Kuopiossa, Rovaniemellä tai Vaasassa pitämillään puheilla ole ollut lainkaan hänen toivomaansa vaikutusta. Asiat ovat, kuten Koskelo itsekin tunnustaa, vain entistä huonommin!
Puheita tulisi pitää niin viisaasti ja järkevästi, että ne ylittäisivät uutiskyhnnyksen ja noteerattaisin myös päättäjien eli tässä tapauksessa oikeusministeriössä, valtioneuvostossa ja eduskunnassa.
Jos ja kun Koskelon puheet eivät ole auttaneet mitään, hän on epäonnistunut paasaamisessaan.
Samaa puuta se on latva, mitä tyvikin!
Mitä ihmettä se KKO:n presidentille kuuluu, onko maassa 27 vai 15 käräjäoikeutta? Tai viisi taikka vain kolme hovoikeutta. Pitäköön vain huolta omasta tuomioistuimestaan eli KKO:sta ja yrittäköön edes kehittää sen monessa suhteessa retuperällä olevia toimintatapoja ja menettelyjä!
Joo, samaa puuta toki, mutta kyse onkin siihen, että latvaan ei vain noin vain ponkaista saati "lennetä", vaan sinne on noustava oikeasssa järjestyksessä. Kiipeäminen on aloitettava tyvestä. Tätä asiaa nokkeluuksia tavoitteleva anonyymi ei näytä yhtään ymmärtävän.
Blogisti on jälleen oikeassa. Koskelo on ollut ja on edesauttamassa oikeusturvan heikentämistä jatkokäsittelylupa-asiassa ja käräjäoikeusverkon kiristämisessä. - Onneksi hän ei sentään voi uhata P. Väyrysen tyyliin, että "voin koska tahansa palata korkeimpaan oikeuteen".
Koskelo on epäilemättä hoitanut tuomarinvirkansa sinänsä aivan mukiinmenevästi, mutta syrjähypyt KKO:n presidentin toimenkuvan ulkopuolelle ovat olleet sädekehää himmentäviä hairahduksia.
Koskelon (jonka aiempi tuomioistuinkokemus rajoittui kai auskultointiin) nimittäminen suoraan oikeusneuvokseksi oli noita oik. kand. T. Halosen feministisiä älynväläyksiä - kuten muuan Suomen Pankin nimityskin.
Olisi todellakin korkea aika saada toteutetuiksi blogistin toistuvasti peräänkuuluttamat muutokset KKO:n nimitysmenettelyyn ja jäsenten sivutoimiin. Arvo Johtajamme, hovioikeuden koirakoulunkin käynyt juristi Sauli N. voisi tehdä asialle jotakin!
Turha on toivo, Vanha jurristi!
Ei Niinistöstä ole tässä(kään) suhteessa mihinkään, ei hän ole sen parempi kuin Halonen. Presidentit sen kun vain matkailevat helvetisti ympäri maailmaan puristelemassa toisten pressojen tai jopa kuninkaallisten käsiä ja hymyilemässä eukkonsa kanssa milloin missäkin kotimaan kissanristiäisissä tai avaamassa taikka peräti "suojelemassa" maatalousnäyttelyjä, Jkuninkuusraveja, ukolan viestejä, SM-uinteja, kaunoluistelun PM-kisoja jne.Tasavallan presidentin virka on kokonaan viihteellistynyt ja pressan tärkein tehtävä on mummojen ja muiden kansalaisten viihdyttäminen.
Jos Niinistö aikoo "ottaa puhelun" pääpirulle eli Putinille, niin täsä "toimesta" kuulutetaan ja toitotetaan jo monta päivää aikaisemmin presidentin kansliasta. Voi helevetin hemmetti, millaista poliittista teatteria!
Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan.
Mutta jospas se oikea valitsija ei ollutkaan Halonen, vaan korkein oikeus itse? Uskon jälkimmäiseen.
Tosiasiassa KKO:n presidentistä päättää KKO itse, ei tasavallan presidentti. Vaikea kuvitella, että kukaan tasavallan presidentti tänä päivänä poikkeaisi KKO:n esityksestä. Sitä ei tehnyt Halonen eikä varmasti tee Niinistökään.
Tasavallan presidentin (käytännössä muodollisella) nimitysvallalla on tarkoitettu varmistaa tuomareiden riippumattomuus politiikasta. Kun prosessi asioita tuntemattoman yleisön silmissä henkilöityy presidenttiin, väärät mielikuvat ovat helposti tarjolla. Useiin takana on muista syistä syntynyttä poliittista kaunaa. Netti tarjoaa näkyvyyttä kaikenlaisille vainoharhoille ja vahvistaa niitä.
KKO:ssa on avoinna jäsenen virka 1.9.2015 lukien. Viimeinen hakupäivä ma 4.5. Tämä ei taida vielä olla Koskelon paikka?
Lähetä kommentti