maanantai 21. marraskuuta 2016

1046. Henri Kontisesta Vuoden urheilija 2016?

                                  Henri Kontinen ja John Peers eilen Lontoossa

1. Vuoden urheilija on valittu Suomessa vuodesta 1947 lähtien. Valinta perustuu urheilutoimittajien äänestykseen. Palkinto luovutetaan Suomen urheilugaalan yhteydessä seuraavan vuoden tammikuussa.

2. Suomalaiset urheilijoiden kansainvälinen menestys 2016 on ollut yleisesti ottaen vaatimatonta luokkaa. Rion kesäolympiakisat menivät suomalaisilta suorastaan penkin alle, sillä ainoan mitalin, väriltään pronssisen, toi nyrkkeilijä Mira Potkonen sarjassa  60 kg.  MM- tai EM-kisoissakaan ei ole liiemmin menestystä herunut. Painija Petra Olli tosin voitti Riian EM-kisoissa kultaa, mutta Rion olypiakisoissa hän ei menestynyt. Mira Potkonen sai alkuvuonna MM-pronssimitalin Astanan kisoista. Parhaillaan meneilln olevissa Sofian EM-kisoissa hän on jo selviytynyt vähintään pronssille.  Mira Potkonen täytti viime viikolla 36 vuotta, nyrkeillyn hän aloitti vasta 28-vuotiaana.

3. Rion paralympiakisoissa Leo-Pekka Tähti voitti kultamitalin 100 metrin pyörätuolikelauksen T54-luokassa. Se on Tähdelle jo viides olympialainen kultamitali; kaksi ensimmäistä Tähti saavutti Ateenan kisoissa 2004 ja muut kaksi hän voitti Pekingin 2008 ja Lontoon 2012 kisoissa. Tähti on valittu monta kertaa vuoden vammaisurheilijaksi. Viime viikolla hänet nimettiin maan parhaaksi yleisurheilijaksi 2016, keihäänheiton EM-pronssimitalimies Antti Ruuskanen jäi tässä kisassa toiseksi. Monet ovat sitä mieltä, että Tähti tulisi valita myös Vuoden urheilijaksi 2016. Myös jääkiekkoilija Patrik Laine on ollut  kaavailussa esillä, samoin maantiepöyräilyn MM-kisoissa kaksi pronssimitalia voittanut Lotta Lepistö. Rion kisoissa Lepistö ei kuitenkaan menestynyt.

4. Vuoden urheilijan titteli on kunniamaininta, joka ei tarkoita välttämättä sitä, että palkittu olisi myös Suomen paras urheilija. Kun eri urheilulajit ja niiden kansainvälinen näkyvyys vaihtelee suuresti, olisi etenkin "laihoina" kisavuosina vaikea sanoa, kuka olisi ehdottomasti maan paras urheilija. Vuoden urheilijan lisäksi urheilugaalassa palkitaan myös  Vuoden urheiluteko, joka perustuu yleisöäänestykseen.

5. Minusta vammaisurheilijat tulisi pitää omassa "lestissään" tai sarjassa myös Vuoden urheiljan valinnassa. Vammaisurheilu on kokonaan oma urheilumuotonsa, jossa menestymistä ei  voida verrata tai kilpailuttaa tavallisissa olympia- ja MM-kisoissa menestyneitä urheilijoita vastaan. 

6. Itse nostaisin esille tennispelaaja Henri Kontisen (26), joka on menestynyt tänä vuonna kansainvälisillä pelikentillä erinomaisesti ja paremmin kuin kukaan muu suomalainen urheilija. Kontinen on saavuttanut tänä vuonna kaikkiaan seitsemän ATP- turnausvoittoa miesten nelinpelissä; vuonna 2015 hän voitti kuusi ja vuonna 2014 yhden turnauksen.  Vuoden loppupuoliskolla Kontinen ja hänen australialainen parinsa John Peers kulkivat voitosta voittoon. He voittivat mm. 6. marraskuuta Pariisin Masters -turnauksen kukistaen maailman ykkösenä olleen ranskalaisparin eli Pierre-Hugues Herbertin ja Nicolas Mahut´n kolmen erän ottelussa. Suurin voitto Kontiselle ja Peersille tuli eilen Lontoossa, jossa he voittivat ATP World Tour - finaalissa etelä-afrikkalaiset  Raven Klaasenin ja Rajeev Ramin. Pari sai voitostaa palkintorahaa 430 000 euroa, tänä vuonna Kontinen ansainnut palkintorahoja noin 740 000 ja koko uransa aikana noin 1,3 miljoonaa euroa.

7. Maailmanlistalla Kontinen nousi 2016 ensimmäisenä suomalaisena tennispelaajana kymmenen parhaan joukkoon, Lontoon voiton jälkeen hänen nimensä komeilee nelinpelaajien rankinglistalla seitsemäntenä. Uransa viime vuonna lopettaneen Jarkko Niemisen paras sija kaksinpelin rankinglistalla oli 13. Nieminen tienasi pitkän uransa aikana palkintorahaa noin 3,5 miljoonaa euroa; hän voitti (vain) kaksi ATP-turnausta.

8. Henri Kontinen on menestynyt tänä vuonna hyvin myös sekanelinpelissä. Wimbledonissa kuuluisassa grand slam -turnauksessa Kontinen eteni parinsa Heather Watsonin kanssa finaalin asti, jossa voittivat parin Robert Farah ja Anna-Lena Grönefeldt.  Kolmannella kierroksella he voittivat koko turnauksen ennakkosuosikkina olleen parin Leander Paes ja Martina Hingis ja tämän jälkeen ennen finaaliottelua vielä kaksi muuta paria.

9. Henri Kontisella on helppo ennustaa erinomaista menestystä myös tulevaisuudessa, jos mies vain pysyy terveenä. Hän voi John Peersin kanssa nousta jo ensi vuonna maailman ykköspariksi. Kontisen polvi ei kestä nelinpeliä fyysisempää kaksinpeliä, jossa menestyvät pelaajat ovat arvostetumpia urheilijoita kuin yksinomaan nelinpeliin keskittyvät pelaajat. Huipputurnauksissa käytävät tennisottelut ovat myös nelinpelin osalta esimerkiksi painin tai naisten nyrkkeilyn MM- tai EM-kisoihin verrattuna paljon tunnetumpia, seuratumpia ja arvostetumpia urheilutapahtumia. Kaikki kunnia esimerkiksi Mira Potkosen saavutuksille, mutta on kuitenkin syytä muistaa, että esimerkiksi Rion olympiakisoissa kuhunkin sarjaan otettiin mukaan vain 12 urheilijaa, jolloin kaksi ensimmäistä otteluaan voittanut urheilija oli jo mitaleiilla  eli sai vähintään jaetun pronssimitalin. 

10. Näillä perusteilla valitsisin Vuoden urheilijaksi tennispelaaja Henri Kontisen. Hänen monet voittonsa ovat erinomaisia ja suomalaisten saavuttamina ainutlaatuisia. Voittaa Wimbledonin grand slam -turnaus, Masters -turnauksen loppuottelu sekä kaiken huipuksi vielä ATP:n finaaliturnaus ovat sellaisia urotekoja, joiden rinnalla muiden suomalaisten urheilijoiden voitot, saavutukset ja mitalit 2016 kalpenevat. Muista sijoista kamppailisivat sitten mm. Mira Potkonen, Petra Olli, Lotta Lepistö ja Patrik Laine. Leo-Pekka Tähti on itsestään selvä valinta vuoden vammaisurheilijaksi.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Olisi peräti kummallista, jos vuoden urheilijaksi 2016 valittaisiin joku "hikisen" EM-kisan voittaja tai naisnyrkkeilijä. Tuollaiset voitot ja mitalit eivät herätä kansainvälisessä mediassa minkäänlaista huomiota.

Mutta Suomessa on tuollaisia hieman outoja valintoja nähty ennenkin. Esim. vuonna 1990 parhaaksi urheilijaksi valittiin keihäänheittäjär Päivi Alafrantti, joka sattui voittamaan EM-kisojen keihäänheiton.

Jari Kurri oli uransa huipulla koko 1980-luvun ja mukana voittamassa viisi kertaa NHL:ssa Stanley-cupin. Kertaakaan häntä ei silti valittu vuoden urheilijaksi. Saman kohtalon koki Teemu Selänne .