maanantai 21. tammikuuta 2019

1154. Maria Lohela loikkasi Hjalliksen kelkkaan


                                                   Mitäs me loikkarit!

1. Liike Nyt, jonka johtavana puuhamiehenä on esiintynyt  kokoomuksesta viime keväänä eronnut Hjallis Harkimo, julkisti tänään lisää eduskuntavaaliehdokkaitaan.

2. Samalla selvisi, että toisen kauden kansanedustaja Maria Lohela (sin) liittyy loppukaudeksi  - siis pariksi kuukaudeksi - Harkimon mainittuun eduskuntaryhmään. Hän ei aio kuitenkaan lähteä ehdokkaaksi huhtikuun eduskuntavaaleissa eikä toukokuun EU-parlamentin vaaleissa.

3. Hallituspuolue Sininen tulevaisuus kutistuu loikan jälkeen eduskunnassa 19 kansanedustajan suuruiseksi. Hallituspuolueilla eli keskustalla, kokoomuksella ja sinisillä on tämän jälkeen eduskunnassa 103 paikkaa.

4. Maria Lohela ilmoitti, että hän aikoo äänestää hallituksen sote-uudistusta vastaan. Hän kritisoi sinisten tukemaa uudistusta kovin sanoin. Lohelan mukaan uudistuksessa ihmisten tarpeet ovat jääneet kokoomuksen ajamien markkinavoimien edun ja keskustan ajaman maakuntauudistuksen jalkoihin. Lohela selitti kyselleensä itseltään, mikä hänen velvollisuutensa tässä asiassa kansanedustajana on, ja päätyneensä siihen, että hyvällä omalla tunnolla hän ei voi näitä asioita tukea.

5. Vai niin. Hieman kummallista kuitenkin on, että asia eli sote -uudistuksen´"kauheus" on selvinnyt Lohalalle kovin myöhään, sillä onhan kyseistä uudistusta jauhettu eduskunnassa kohta 7-8 vuotta putkeen. Jos hän olisi säilyttänyt puhemiehen paikkansa, hän olisi tietenkin pysynyt kiltisti sinisissä "katkeraan loppuun" asti, sillä puhemieshän ei voi edes äänestää!

6. Maria Lohela ilmoitti tosin jo viime vuonna, ettei hän asetu enää ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Näin siksi, että hän ymmärsi, ettei olisi tullut valituksi, koska sinisten kannatus laski kohta hallitusremontin jälkeen. 1-2 prosenttiin, jossa se edelleen mataa. Näillä näkymin on todennäköistä, että siniset huhtikuun vaaleissa eduskuntaan korkeintaan kolme tai neljä edustajaa, jos niinkään montaa.

7. Sote-uudistuksen läpimeno eduskunnassa on todella hiuskarvan varassa. Aiemmin uudistusta vastaan ovat ilmoittaneet äänestävänsä kokoomuksen Elina Lepomäki ja Susanna Koski. Myös Paavo Väyrynen tekee saman tempun - ellei keskusta lupaa hänelle vaalien jälkeisessä hallituksessa ministerin paikkaa!

8. Selvää on, että Lohelan loikka, joka on alunperin persulle jo toinen -  on sinisille ankara takaisku, vaikka puolueen puheenjohtaja Sampo Terho on miten tänään yrittänyt muuta vakuutella. Sama virttä Terhon kanssa on veisannut sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon "Kiivailija" Elo. 

9. Muuten veikkaisin, että sekä Terho että Elo putoavat huhtikuun vaaleissa, edellinen Helsingin vaalipiiristä ja Elo Uudeltamaalta. Uudenmaan vaalipiiristä sinisten ehdokkaista menee läpi Jussi Niinistö ja Kymenlaakson piiristä Jarppa Lindström. Timo Soini ei ilmeisesti rohkene asettua edes ehdolle.

10, Maria Lohela kuului aiemmin Jussi Halla-ahon ja eräiden muiden perussuomalaisten ja Suomen Sisu -järjestön edustajien kanssa Nuivan manifestin allekirjoittajiin. 

11. Ensimmäisellä vaalikaudella Lohela irtaantui halla-aholaisista päästyään Timo Soinin suosioon hyvän englanninkielen taitonsa ansioista, jota Soini hyödynsi ulkoasianvaliokunnan ulkomaan matkoilla. Vuoden 2015 vaalien jälkeen eduskunnan puheemiehen nuija tuli (lankesi kuin Manulle illallinen) persuille toiseksi suurimpana puolueena. Soini ilmoitti vasta puhemiehen vaalia edeltävänä iltana lehdistölle, että puolue on päättänyt valita puhemiesehdokkaakseen Maria Lohelan. - Näin "joustavasti"  Suomessa täytetään valtakunnan toiseksi tärkein poliittinen virka!

tiistai 15. tammikuuta 2019

1153. Vaalisloganien aikaa

1. Huhtikuussa pidettävät eduskuntavaalit lähestyvät vauhdilla. Vaaleihin on enää kolme kuukautta. On siis aika herättää henkiin tämä blogikin. 

2. Jokainen puolue kehittää oman iskulauseen tyyppisen vaalisloganinsa tai -mainoksensa, jolla yritetään kiinnittää äänestäjien huomiota puolueen erinomaisuuteen. 

3. Ensimmäisen vaalisloganinsa ehti esitellä kokoomus, joka mainos otsikolla "Luotamme Suomeen" komeili tänään esimerkiksi Helsingin Sanomien etusivulla. Sama kokosivun vaalimainos löytyi myös Ilta-Sanomista.

4. Mainoksessa vakavailmeinen ja sliipatunoloinen puheenjohtaja Petteri Orpo näyttää katsovan kauas tulevaisuuteen, Vaalimainoksen hallitseva väri on sininen, mikä sopii hyvin kokomuksen logossa olevaan siniseen ruiskukkaan. Oranssilla on mainokseen on präntätty sana luotamme.

5. Vaalimainoksen loppukappale kuuluu näin:

Minä luotan Suomeen. Luotan suomalaisiin. Suomalaiset ovat maailman luotettavin kansa. Olemme aina hoitaneet hommamme ja pärjänneet, vaikeissakin paikoissa. Yhdessä teemme Suomesta vieläkin paremman.

6. Positiivista sloganissa on lyhyiden virkkeiden käyttö. Tässä suhtessa kokoomus on omaksunut Timo Soinin plokissaan viljelemän tyylin. Lyhyt lauseet ovat poikaa, sillä ihmisten muisti ei ole kovin pitkä, vaan pätkii herkästi, 

7. Toisaalta puolueet luottavat siihen, etteivät äänestäjät muista läheskään kaikkea, mitä puoluejohtajat Juha Sipilä ja Alexander Stubb lupasivat pyhästi ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja. "Koulutuksesta emme leikkaa". Näin he vakuuttelivat tuon tuostakin. Mutta mitä tapahtui vaalein jälkeen? Kyllä, Juha Sipilä hallitus, jossa kokoomus on mukana, leikkasi ensiksi juuri koulutuksen määrärahoja. 

8. Puolueiden vaalisloganit ja mainokset joutuvat tietenkin oitis irvailujen kohteksi. Mediasta ensimmäisenä ovat liikeellä politiikan tomittajat, nuo irvailujen suurmestarit. Mutta jo ennen heitä puolueet ja niiden puheenjohtajat savat kuulla twitterissä, facebookissa, blogeissa ja ties missä kunniansa sosiaalisessa mediassa (some). Se on muutenkin pullollaan ivaa, vihamielisyyttä, katkeruutta, kostonhimoa yms. pilkaa. 

9. HS:n toimittaja Marko Junkkari muisteli tänään miten kokoomuksen Petteri Orpo halusi uransa alkuvaiheissa, että "kokoomuslaiset luottavat kokoomuksen". Sitten hän halusi, että "kokoomus luottaa ihmiseen" ja patisteli, että "ihmisten pitää luotaa itseensä". Nyt sitten on vuorossa  iskulause, jonka mukaan "kokoomus luottaa Suomeen". 

10. Luottamus, myös poliitiikassa, on toki tärkeä pointti. Mutta jatkuva luottamuksesta saarnaaminen alkaa helposti ärsyttää ihmisiä, joille sitä vakuutellaan jatkuvalla syötöllä.

11. Eikö vaaleissa ja äänestämisessä ole kyse siitä, mihin ja keihin me äänestäjät luotamme ja annamme? Luotammeko kokoomukseen, keskustaan, demareihin vain persuihin - muutamia kohteita mainitakseni.  Pääministerivaaleissa on kyse siitä, kenestä tulee uusi pääministeri. Onko se Antti Rinne, Petteri Orpo vai Juha Sipilästä - nytkin ainoastaan muutaman vaihtoehdon mainitakseni. 

12. Vaaleissa ratkaistaan todennäköisesti myös Suomen seuraavan komissaarin nimi. Jos kokoomus voittaa, komissaariksi tulee Alex Stubb. Jos Antti Rinteestä tulee pääministeri, komisaariksi valitaan nainen, luultavasti Jutta Urpilainen.

13. Kokoomus olisi voinut lanseerata nyt nähtyä paremman vaalisloganin. Esimerkiksi tähän tapaan: "Minä luotan sinuun, luotathan sinä minuun"; "Luottakaa minuun, minä ja kokoomus hoidamme asianne ja koko Suomen asiat parhaiten"; "Olen luottamuksenne arvoinen" tai  "Pyydän luottamustanne taas neljäksi vuodeksi".

14. Minulla on mielessä yksi iskusana tai -lause, johon kaikki nykyisin mielellään vetoavat, niin tutkijat, virkamiehet kuin ja myös poliitikot. Tämä sana on OIKEUSVALTIO. Siihen vedotaan palo- ja juhlapuheissa tuon tuostakin eli jokaikinen päivä esimerkiksi twitterissä, jossa nykyisin itsekin olen (piruilemassa) mukana.

15. Sanaa oikeusvaltio käytetään useassa eri merkityksessä, suppeassa tai laajassa. Suomen perustuslaissa termi oikeusvaltioperiaate on määritelty lyhyesti ja ytimekkäästi näin "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia" (PL 2 § 3 mom.)

16. Tästä muistuu mielen keskustapuolueen edeltäjän Maalaisliiton vaaleissa käyttämä slogan ja vaalimainos. Siinä oli kuva, jossa olivat Raamattu ja lakikirja. Kuvan alla oli teksti: Näihin luottaa Maalaisliitto.

17. Odotamme mielenkiinnolla muiden puolueiden vaalisloganeita.

maanantai 8. lokakuuta 2018

1152. Kun presidentti kirjamessuilla ärhenteli


1. Presidentti Sauli Niinistö keskusteli lauantaina Turun kirjamessuilla hänestä äskettäin kolme erilaista kirjaa kirjoittaneiden Risto Uimosen,  Lauri Nurmen ja Tuomo Yli-Huttulan kanssa. Elokuussa ilmestyivät Nurmen yhdessä toimittaja Matti Mörttisen kanssa kirjoittama kirja Sauli Niinistö - Mäntyniemen herra ja Uimosen teos Sauli Niinistö - Tasavallan presidentti. Viime viikolla puolestaan julkaistiin Tuomo Yli-Huttulan kirja Presidentti ja porvarivalta.

2. Alun perin tarkoituksena oli ollut, että Sauli Niinistö olisi keskustellut Turussa vain Risto Uimosen ja Tuomo Yli-Huttulan kanssa. Ts. tietokirjailija Lauri Nurmi tai toimittaja Matti Mörttinen eivät olisi osallistuneet debattiin. Tämä johtui kirjamessujen ohjelmapäällikkö Seppo Puttosen mukaan siitä, että tasavallan presidentin kanslia oli nimenomaan esittänyt  Niinistön keskustelukumppaneiksi ainoastaan Uimosta ja Yli-Huttulaa. Vasta sen jälkeen kun asia oli herättänyt  julkista huomiota, järjestäjien ja presidentin kanslian mieli muuttui ja mukaaan kelpuutettiin myös Lauri Nurmi. Tämä kuvastaa hyvin sitä, miten näreissään presidentti on ollut kirjan Sauli Niinistö - Mäntynimen herran kirjoittajille..

3. Keskustelulle oli varattu aikaa kolme varttia. Tämä ei ilmisesti oikein riittänyt presidentti Niinistölle, sillä hän tokaisi heti tilaisuuden alussa, että kirjoissa on paljon oikaisua vaativia kohtia, mutta valitettavasti keskustelulle on varattu aikaa vain 40 minuutin verran. Myöhemmin ilmeni, että virheitä oli Niinistön mielestä etenkin Nurmen ja Mörttisen kirjassa, joka joutui selvästi eniten tuohtuneen presidentin ankaran tulituksen kohteeksi. 

4. Tilaisuudesta raportoineiden toimittajien mukaaan presidentti Niinistön tunteet kävivät keskustelussa yllättävän kuumina. Hän arvosteli rajusti, mätki oikein olan takaa, Nurmen ja Mörttisen kirjaa. Niinistön ei olisi mitenkään uskonut noin vihamieliseen kielenkäyttöön alentuvan. Näin tv:stä keskustelussa pätkän, jossa presidentti kasvot suuttumuksesta punottaen kävi sanan säilällä armottomasti Lauri Nurmen kimppuun.  

5. Sauli Niinistön mielestä häntä presidenttinä olisi ollut paras arvioida vasta jälkeenpäin eli hänen toisen presidenttikuatensa päätyttyä. "Joskus olen tuolta Amerikan politiikasta kuullut vähän amasa semassa olleen henkilön toteavan, että niin on tunne kuin elävältä nyljetty", presidentti kuvaili tuntojaan. Jokainen kuitenkin ymmärtää, että nykyoloissa 12 vuotta virassa istuvan presidentin arviointia ei ole mahdollista lykätä toimikauden loppuun. 

6. Lauri Nurmi vastasi presidentin kritiikkiin korostamalla, että presidentin tehtävä on käyttää ylintä ulkopoliittista valtaa ja median tehtävänä on pyrkiä arvioimaan ja analysoimaan sitä rakentavan kriittisesti. Nurmen kantaan voidaan perustellusti yhtyä. Ylipäätään on helppo ennustaa, että Sauli Niinistön presidenttikaudesta tullaan seuraavan 5-6 vuoden aikana julkaisemaan vielä useita kirjoja.

7. Niinistö piti harmillisena, että kirjoissa on käytetty myös nimettömiä lähteitä. Lauri Nurmen mukaan on perusteltua käyttää arvioituja, nimettömiä lähteitä esimerkiksi silloin, kun ulkopoliittiset asiakirjat eivät ole vielä vuosiin julkisia.Tämä on arvokasta demokraattisessa yhteiskunnassa, jotta ihmisille pystytään tuottamaan ajankohtaiskeskustelua, Nurmi sanoi.

8. Niinistö kuitenkin epäili nimettömien lähteiden motiiveja. Hän kertoi miettineensä jo vaalivoittonsa jälkeen, että tästä ei hyvä seuraa. Niinistön mukaan hänen voittonsa synnytti todennäköisesti kateutta. Tähän voidaan sanoa lyhyesti vain, että höpön höpö. Kaikki tiesivät hyvin jo etukäteen, että Niinistö tulee valituksi toiselle kaudelle. Kyse oli vain siitä, ratkeaisiko vaalin tulos jo ensimmäisellä kierroksella vai tarvittaisiinko vielä toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkan välillä. On mahdotonta uskoa, että joku Niinistön kilpakumppaneista olisi halunnut antaa kirjojen tekijöille Niinistöstä virheellisisä tietoja,

9. Presidentti Niinistö paheksui sitä, että Nurmen ja Mörttisen kirjaa oli mainostettu hänen elämänkertanaan. Niinistö meni niin pitkälle, että hänen oli ollut kirjaa lukiessaan aina vaikea muistaa, kenen elämänkerrasta siinä oikeastaan oli kyse. Tämäkin nälväisy, jonka tarkoituksena oli presidentin muiden heittojen tarvoin oli kosiskella yleisön suosiota, on täysin tarpeeton, sillä kirjassa on käyty varsin yksityiskohtaiesti läpi Sauli Niinistön elämänvaiheita lapsuudesta ja nuoruudesta lähtien. 

10. Kun Lauri Nurmi ei Niinistön mielestä kyennyt kunnolla perustelemaan kirjastaan  tekemänsä ja Aamulehdessä julkaistun jutun otsikkoa, Niinistö loihe sarkastiseen tapaansa lausumaan, miten hänen tekisi melkein mieli suositella toimittaja Nurmelle ammatinvaihtoa. Niinistön mukaan  Lauri Nurmelle saattaisi sopia paremmin politiikka, koska "politiikassa vastataan kysymyksiin juuri tuolla tavoin". Tämäkin on ilkeämielinen ja pahansuopa heitto, jollaiseen arvojohtajaksi mainitun tasavallan päämiehen ei luulisi sortuvan. Ei, vaikka miten kovasti ottaisi kupoliin ja messuyleisö sitä kieli pitkällä odottaisi. Niinistön letkaustus on kummallinen myös sikäli, että sen mukaan presidentti myöntäisi, että politiikassa epärehellisyys on sallittua. No, ehkäpä Niinistö pitkäaikaisena poliitikkona tietää tämänkin asian parhaiten.

11. Turun kirjamessuilla presidentti Niinistö sai itse asiassa kotiyleisön edessä - Jenni Haukio on näet toiminut kirjamessujen ohjelmapäällikkönä - tilaisuuden kostaa Nurmen ja Mörttisen hänestä esittämät kriittiset arvioinnit. Tapa, jolla presidentti halusi ryöpyttää ja suorastaan teilata kirjan ja sen kirjoittajat, osoittaa lähinnä vain presidentin herkkähipiäisyyttä ja pikkusieluisuutta arvostelua kohtaan. Järkevä presidentti olisi tyytynyt viileästi osoittamaan kirjasta ne muutamat kohdat, jotka eivät hänen mielestään pidä paikkansa. Sauli Niinistölle tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan hän halusi saattaa kirjoittajat julkisen ja nöyryyttävältä tuntuvan ryöpytyksen kohteeksi. 

12. Tämä kerta ei ollut ensimmäinen, sillä Sauli Niinistö paheksui Nurmen ja Mörttisen kirjassa esitettyjä väiteitä. Ensi hän teki sen heti kirjan ilmestymisen jälkeen omassa kirjoituksessaan ja jatkoi hieman myöhemmin Ylelle antamassaan 70-vuotissyntymäpäivähaastattelussa. Välillä Niinistö pyrki lyömään koko asian leikiksi julkaisemalla Lauri Pohjanpään kalavaleesta kertovan runon Kalajuttu, jonka tarkoituksena oli sanoa, miten asioita on kirjassa paisuteltu kohtuuttomasti yli todellisten mittasuhteiden.

13. Presidentti Niinistön kirjamessuilla osoittama ärhäkkyys on lyönyt ällikällä monet ihmiset. Lauri Nurmi kertoo tänään Ilta-Sanomissa, että Niinistölle on vallankäyttäjänä tyypillistä pyrkiä sutkautuksilla ja populistisilla metodeilla kääntämään huomio pois itse asiasta. Niinistön vahvuuksiin ei Nurmen mukaan kuulu sellaisten keskustelujen käyminen, joissa esiin pääsevät myös sellaiset näkökulmat, jotka eivät häntä miellytä. "En voi ymmätää sitä, miksi Niinistö ei pysty malttiaan menettämättä tämäntyyppistä demokratiaan kuuluvaa tutkivaa journalismia ja tietokirjallisuutta hyväksymään", Lauri Nurmi sanoo.

14. Myös tietokirjailija Risto Uimonen pohtii I-S:ssa tänään Niinistön Turussa osoittamaa ärhäkkyyttä.  Hänestä presidentti paljasti lauantaina itsestään puolia, joita hän harvemmin on tuonut julkisuuteen. Uimosen mukaan Niinistön voimakkaat kommentit eivät syntyneet spontaanisti vasta keskustelutilaisuudessa, vaan hän oli miettinyt etukäteen, mitä tulisi sanomaan. Myös Tuomo Yli-Huttula pitää poikkeuksellisena tapaa, jolla Niinistö ryöpytti ja moitti Lauri Nurmea. 

15. Toisaalta on tavallaan hyvä, että Niinistö paljasti asian, sillä nyt suuri yleisö hieman paremmin tietää, millainen mies presidentti itse asiassa on. Presidentti on arvostelun, vaikkakin lievän, kohteeksi jouduttuaan kiukkuinen ja ärtynyt vanha mies, joka käy "kuumana kuin hellankoukku" konsanaan.  Hän ei siedä arvostelua, vaan on pitkävihainen ja valmis kinaamaan asioista kauan. Presidentin olisi syytä ottaa rennommin, sillä presidentti-instituution kannalta olisi hyvä, jos hän malttaisi pitää mölyt mahassaan, asettua  arvostelun yläpuolelle ja keskittyä kansakaunnan kannalta todella tärkeisiin asioihin ja kysymyksiin.

16. Sauli Niinistön lähes henkilöön käynyt aggressiivisuus Turun keskustelussa oli toki yllättävä ilmiö. Toisaalta jo aikaisemmin on nähty, ettei hän oikein tahdo kestä arvostelua ja omasta kannastaan poikkeavia mielipiteitä. Nurmen ja Mörttisen kirjassa kerrotaan joistakin tällaisista tapauksista ennen Niinistön ensimmäistä presidenttikautta. Niinistöllä on taipusta takertua lillukanvarsiin ja epäselvien kannanottojen esittämiseen. 

17. Presidentin lausumista ei aina ota selvää, mitä hän itse asiassa tarkoittaa ja ajaa takaa. 
Hänen kannanottojaan on mahdollista tulkita monella eri tavalla, suoraa puhetta Niinistö ei juuri esitä, vaan usein tulkinnanvaraisia sanontoja ja vertauksia, joiden vuoksi itse asia tuppaa usein jäämään hämäräksi. Olisi toivottavaa, että Niinistö sanoisi suoraan, mitä hän asioista ajattelee ja mihin tähtää. Se tuskin vähentäisi hänen kansansuosiotaan.

18. Kirjamessuilla presidentti otti aika rajusti kantaa Lauri Nurmen ja Matti Mörttisen kirjassa esitettyihin väitteisiin ja hänen kohdistuneeseen arvosteluun. Puolustautuminen oli sinänsä ymmärrettävää. Presidenti-instituution nauttiman arvostuksen kannalta saattaisi kuitenkin olla parempi, että presidentti ei esiintyisi kirjamessujen kaltaisilla foorumeilla esittelemässä mielipiteitään yksittäisistä teoksista, eikä varsinkaan tulistua vaan malttaa mielensä ja kielensä. Ylipäätään olisi suotavaa, jos presidentti ei lähtisi kinastelemaan ja riitelemään  hänestä kirjoitetuista kirjoista, vaan keskittyisi julkisuudessa ottamaan kantaa vain yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin. Itseensä kohdistettuun kritiikkiin presidentin olisi syytä vastata asemaansa sopivalla tavalla ja arvokkuudella.

19. Kansaan eli tässä tapauksessa lähinna Turun kirjamessuille kokoontuneeseen yleisöön Niinistön ärhentely ja katupoikamainen kielenkäyttö upposi - kuten presidentti ja hänen taustaväkensä olivat varmaan ajatelletkiin - oikein hyvin. Lehdissä on kerrottu,  miten messukeskuksen auditorioon ahtautunut yleisö, joka tv-kuvasta päätellen koostui lähinnä varttuneemmasta väestä, nauroi, taputti ja osoitti suosiotaan, kun Niinistö sydämensä kyllyydestä ryöpytti heitoillaan ja letkautuksillaan keskustelukumppaneitaan ja etenkin Lauri Nurmea. 

20. Sauli Niinistö varasti messuväen huomion jo ennen keskustelutilaisuuden alkua istahtamalla auditorion rappusille seuraamaan ohjelmaa. Tästäkin tempauksesta mediassa vedettiin otsikoita, ja somessa ihmiset kilvan kiittelivät ja ylistivät, miten kiva ja kansanomainen sekä kerta kaikkiaan "hyvä jätkä" meillä onkaan presidenttinä. Suosiota kerätäkseen Niinistö ei somekansan mukaan rappusilla istunut, ei tietenkään, ja mitäpä Sauli enää lisäsuosiolla tekisikään, kun hänet oli jo valittu toiselle kaudelle! - Sillä lailla.

21. Presidentti innostui itsekin twiittamaan tempauksestaan kertomalla, että "se vaan on niin, että portailla on hyvät tilat istua. Muut pääsevät helposti ohi ja itse vikkelään pois, jos sellainen tunne tulee. Nyt ei tullut". Niinpä niin. Siinä rakkaan yleisön keskuudessa istuskellessaan presidentillä oli hyvää aikaa puhkua itseensä täyteen kiukkua ja kaunaa, jonka hän sitten kohdistaisi täysin palkein kirjailijaparkaan, joka oli kirjassaan kehdannut arvostella hänen tekemisiään.









    

perjantai 24. elokuuta 2018

1151. Aaro, Sauli ja Lennu


1. Sauli Niinistö täyttää tänään 70 vuotta! Onnittelut! Presidentti ei pidä virallisia synttäreitä, vaan juhlii "työn merkeissä", kuten kulunut fraasi kuuluu. Huomenna lauantaina Yle haastattelee Niinistöä.

2. Mitä töitä presidentillä smahtoi olla tänään? Ainakin tasavallan presidentin esittely valtioneuvostossa. Tämä tehtävä ei liene kuitenkaan ollut kovin raskas, sillä asialistalla oli vain 4-5 varsin simppeliä asiaa. Yksi  asia koski muutosta arvonimilautakunnan jäsenistössä. Mutta eihän juhlakalua toki sovi töillä liiaksi rasittaa!

3. Melkoinen uutispommi koettiin tänään, kun Sauli Niinistö julkaisi twitterissä yllä olevan kuvan, jossa hän on yhdessä Aaro-pojan ja Lennu-koiran kanssa. Tätä ennen Aarosta ei ole julkaistu ainoatakaan kuvaa eikä presidenttipari ole kertonut lapsesta juuri mitään.

4. Tässä suhteessa Suomen tilanne poikkeaa täydellisesti siitä, mihin "tosi" kuninkaallisten keskuudessa on totuttu. Esimerkisi Ruotsin prinsessat ovat synnyttäneet viime aikoina lapsia todella "tiuhaa tahtia", jolloin vauvojen kuvat on näytetty kaikelle kansalle välittömästi eli viimeistään pari päivää syntymän jälkeen. Muutaman päivän sisällä julkisuuteen on kerrottu myös vauvoille annettavat nimet. Sama koskee Englannin kruununprinssi Williamin ja hänen vaimonsa Catherinen kolmen lapsen syntymää.

5. Meillä Suomessa ollaan tässä suhteessa karskilla perisiomalaisella linjalla. Tv-kuvissa saimme helmikuussa nähdä vain, miten isä-Sauli marssi Aaron syntyessä Kätilöopistolle ja palasi takaisin, samoin miten presidenttipari poistui parin kolmen päivän kuluttua vauvan kanssa synnytyslaitokselta. 

6. Kun Sauli Niinistöltä hieman myöhemmin ikään kuin vaivihkaa udeltiin, mikä nimi lapselle on tarkoitus antaa, kuultiin presidentiltä miehekäs vastaus: Siitä kerrotaan sitten aikanaan kirkossa!  Sillä lailla ja siitäs saitte, kaikki kyselijät!  Mitä perheasia ulkupuolisille kuuluu!

7. Aaro täyttää kohta 7 kuukautta, joten oli todella korkea aika näyttää kansalle, mitä presidenttipari on saanut suvunjatkamisen osalta aikaan. Hyvältä näyttää, sillä Aaro vaikuttaa oikein pirteältä kaverilta!

8. Yksi asia jää kuitenkin hieman ihmetyttämään. Kuvassa esiintyvät nimittäin vain perheen "miehet" Aaro, Lennu ja Sauli, mutta äiti-Jenniä ei näy missään! Nojoo, jatkossa saamme varmaankin nähdä vielä monta kertaa kaikki perheenjäsenet samassa kuvassa.

9. Onhan tietenkin varsin epätavallista, että 70-vuotiaalla valtionpäämiehellä on puolivuotias lapsi! Sauli ja Jenni vihittiin avioliittoon vuonna 2009, ja he ovat kertoneet yrittäneensä saada lasta koko avioliiton ajan. Nyt 10 vuotta kestäneiden ponnistelujen jälkeen vihdoin tärpääsi. Ennen vanhaan tuo ei olisi onnistunut, mutta nykyään on käytössä keinoja, joiden avulla tavoitteeeen pääseminen on mahdollista.

10. Sauli vaikuttaa kuvassa ikäisekseen varsin reippaalta ja onnelliselta. Presidentin vyötärönseutu näyttää tosin hieman tukevoituneen, mutta mitäpä siitä. Älkäämme antako tuollaisten pikkuseikkojen häiritä presidenttiparin ja koko kansan onnea!