1. Viime sunnuntaina eli 11.9. New Yorkissa pidettiin neljä tuntia kestänyt harras tilaisuus syyskuun 11. päivän 2001 iskuissa Yhdysvalloissa eli ns. WTC-iskuissa surmansa saaneiden lähes 3 000 ihmisen muistamiseksi. Tilaisuuteen osallistuivat myös presidentit Barack Obama ja George Bush puolisoineen.
2. Tasan 10 vuotta aiemmin terroristit olivat ohjanneet kaappaamistaan neljästä lentokoneesta kaksi konetta World Trade Centerin kaksoistorneja kohti. Kolmas koneista ohjattiin päin Pentagonin päämajaa ja neljäs terroristien kaappaama lentokone, joka oli matkalla Washingtoniin kohteenaan joko Capitol-kukkula tai Valkoinen talo, putosi maahan Shanksvillessä Pennsylvaniassa. Viimeksi mainitun koneen matkustajat uhrasivat henkensä käymällä kaappaajien kimppuun, mutta saivat estetyksi tuhoisan iskun onnistumisen.
3. New Yorkin muistotilaisuus pidettiin Ground Zeroksi kutsutulle alueelle Manhattanilla rakennetulla muistomerkillä. Se muodostuu kahdesta vesiputousaltaasta, jotka on rakennettu tuhoutuneiden WTC-tornien paikalle.
4. Muistomerkin graniittialtaiden pronssireunuksiin on kaiverrettu kaikkien eli 2983 sanotuissa iskuissa kuolleiden ihmisten nimet, katso kuvaa yllä. Osa heistä menehtyi WTC-torneihin jo kahdeksan vuotta aiemmin tehdyssä iskussa. Muistomerkin sisätiloissa on asetettu nähtäville iskuissa kuolleiden ihmisten valokuvia.
5. Muistotilaisuudessa luettiin ääneen yksitellen kaikkien iskuissa kuolleiden ihmisten nimet.
6. Norjassa viime heinäkuussa sattuneissa Oslon pommi-iskussa ja Utøyan saarella tapahtuneessa joukkomurhassa surmansa saaneita 75 ihmistä, pääosin nuoria henkilöitä, on myös muistettu useissa eri tilaisuuksissa. Oslossa pidettiin vajaa kuukausi sitten suorana lähetyksenä eri puolille maailmaa televisioitu muistotilaisuus, johon osallistui useiden maiden valtionpäämiehiä ja johtavia poliitikkoja, Suomesta presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Jyrki Katainen.
7. Kaikkien Norjan iskuissa surmansa saaneiden henkilöiden nimet julkistettiin jo vaajaa viikko iskujen jälkeen. Vainajien elämänvaiheista ja ystävistä on kerrottu laajasti tiedotusvälineissä ja myös heidän hautajaisistaan on ollut runsaasti juttuja mediassa.
8. Suomessa tehtiin vuosina 2007 ja 2008 vajaan vuoden aikana kaksi traagista koulusurmaa, siis joukkomurhaa, joiden uhreiksi joutui yhteensä 19 ihmistä.
9. Marraskuun 7. päivänä 2007 tapahtui Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa aseellinen hyökkäys, jossa koulun oppilas Pekka-Eric Auvinen ampui pienoispistoolilla useita henkilöitä kohti. Ammutuista kahdeksan uhria sai surmansa ja 12 loukkaantui lievästi; ampuja menehtyi sairaalassa itse aiheuttamiinsa vammoihin. Surmansa saaneista viisi oli alle 20-vuotiaita koululaisia.
10. Vuoden 2008 syyskuun 23 päivänä oli vuorossa Kauhajoen koulutuskeskuksessa tapahtunut joukkomurha. Ampujana oli sanotun koulun oma oppilas, 22-vuotias Matti Saari. Hän murhasi pienoispistoolilla ampuen kymmenen koulutoveriaan. Kolme muuta uhria loukkaantui lievästi. Ammunnan kohteeksi joutuneista yhdeksän pääsi pelastumaan vammoitta viime hetkellä. Ammutuista yksi oli opettaja ja loput yhdeksän opiskelijoita. Saari ampui tuttuja luokkatovereitaan ja ystäviään näiden maatessa lattialle, joitakin parikymmentä kertaa. Lopuksi Saari ampui itseään päähän.
11. Suomen koulusurmia, oikeastaan siis joukkomurhia, on yritetty viranomaisten taholta jotenkin, jollei suorastaan vähätellä, niin kuitenkin painaa unohduksiin. Viranomaiset eivät ole halunneet edes käyttää tapauksista termiä "joukkomurha", vaan he ovat puhuneet "kouluampumisista" tai vain Kauhajoen tai Jokelan "välikohtauksesta."
12. Tämä johtuu siitä, että mainitut koulumurhat olivat osoitus poliisiviranomaisten kyvyttömyydestä vastata ihmisten turvallisuudesta. Jo muutama vuosi aiemmin meillä oli koettu Myyrmäen pommi-isku, jossa kuoli useita ihmisiä, mutta tämä ei saanut poliisia ja muita viranomaisia valppaaksi. Vielä Jokelan joukkomurhan jälkeen poliisiministeri Anne Holmlund (kokoomus) vähätteli tapausta ja sanoi, että kysymyksessä on vain yksittäinen tapaus, joka ei tulisi toistumaan.
13. Minkäänlaisiin toimenpiteisiin esimerkiksi aselainsäädännön tai lupakäytännön tiukentamiseksi ei ryhdytty edes Jokelan joukkomurhien jälkeen. Jokaisessa muussa maassa sisä- eli poliisiministeri olisi ottanut vastuun tapahtuneesta ja eronnut omasta aloitteestaan heti Jokelan joukkomurhan jälkeen. Mutta Suomessa kukaan päättäjistä ei edes ottanut sanottua mahdollisuutta edes puheeksi. Maan hallitus halusi ilmiselvästi suojella heikkoa sisäministeriä.
14. Tämä ilmiö toistui Kauhajoen joukkomurhien jälkeen: ministeri Anne Holmlund ei suostunut edes harkitsemaan eroaan, ja maan hallitus pääministeri Matti Vanhasen ja kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen johdolla päin vastoin kehuivat ministeri Holmlundin taitavuutta ja "rohkeutta" pysyä virassaan.
15. Suomalaiset saivat tietää ja kuulla molemmista koulumurhaajista eli Auvisesta ja Saaresta, heidän "urastaan," ideologiastaan ja muista asioista kaiken mahdollisen. Murhamiesten urakehitystä ja elämänvaiheitaan on selostettu myös Wikipediassa palstakaupalla. Auvisesta ja Saaresta on muodostunut eräänlaisia kulttihahmoja ja sankareita ja heidän kauhistuttavat tekonsa ovat saaneet paljon jäljittelijöitä.
16. Vaikka asiaa ei ole haluttu virallisesti vahvistaa, niin on kerrottu, että Kauhajoen koulumurhat poikivat hörhöjen toimesta lähes 200 uhkaava tilannetta kouluissa. Nämä yritykset ja uhkaukset on saatu estetyksi, sillä Kauhajoen jälkeen poliisi heräsi vihdoin toimimaan. Mutta vielä Jokelan joukkomurhan jälkeen ministeriö, ministeri, poliisijohto ja pienemmät poliisiviskaalit tuudittautuivat kaikki siihen, että ehei, eihän tällainen voi enää milloinkaan meillä toistua.
17. Poliisi ei ole julkistanut Jokelan tai Kauhajoen murhissa surmansa saaneiden henkilöiden nimiä. Surmattujen omaiset eivät ole halunneet julkisuutta uhreille. Omaisten tahtoa tulee toki kunnioittaa, mutta silti voidaan kysyä, miksi edes surmansa saaneiden nimiä ei ole haluttu kertoa. Tuntevatko viranomaisten lisäksi myös surmattujen omaiset kenties jonkinlaista syyllisyyttä tapahtuneesta vai mistä on kysymys?
18. Pekka-Eric Auvisen ja Matti Saaren kohtaloa sitä vastoin on julkisuudessa suorastaan surkuteltu. Heidän motiivejaan on pohdiskeltu laajasti ja heidän tekojaan on yritetty ymmärtää. Heidän on väitetty tulleen koulukiusaamisen kohteeksi ja joutuneen tämän vuoksi kärsimään syrjäytymisestä jne. Auvisen ja Saaren raa´asti surmaamilla koulutovereilla tai opettajilla ei kuitenkaan ole ollut mitään tekemistä väitettyjen kiusaamisten kanssa.
19. Jari Tervon uusimmassa romaanissa "Layla" (WSOY 2011) kuvattu filosofian ylioppilas Jaussi, josta tuli romaanissa sittemmin (naispuolisen) maahanmuuttoministerin murhaaja, panee merkille mainitun epäjohdonmukaisuuden koulumurhien tekijöiden ja uhrien julkisuuskuvassa pohtiessaan asiaa näin:
- Luodinreikäinen liitutaulu ei korvaa kasvoja. Ammutuilla pitää olla kasvot ja nimi. Hymyilevä kuva ja kaikki kolme nimeä, kuten heidän murhaajillaan. Muuten heitä murhataan yhä uudelleen ja uudelleen, näitä kasvottomia ja nimettömiä. En tunne yhtään koulussa ammuttua. Lehdissä olisi pitänyt kertoa heidän elämästään, haaveistaan, tulevaisuudensuunnitelmistaan, vanhemmistaan, poika- ja tyttöystävistään, harrastuksistaan. New York Tmes kirjoitti jokaisesta World Trade Centerissä murhatusta ihmisestä oman nekrologin.
20. Onko Jokelan tai Kauhajoen uhreille pidetty edes kunnon muistotilaisuutta? Eipä tule mieleen. Onko uhrien kouluissa muistolaatta, johon heidän nimensä on kirjoitettu? Sen muistan, miten Kauhajoen uhrien siunaustilaisuuteen kirpeän kylmänä pakkasaamuna Kauhajoen kirkkoon saapui myös presidenttipari Tarja Halosen köpötellessä kankeilla jaloillaan kirkon uumeniin. Haloselta ei ole sittemmin surmien johdosta juuri mitään kuultukaan.
21. Jos joukkomurhien kohteeksi olisi joutunut muutama poliisimies, olisivat kaikki lehdet ja tiedotusvälineet olleet kaiketi puollollaan tietoja ja kertomuksia uhrien perhesuhteista ja elämänvaiheista. Tämä nähtiin Pihtiputaalla 1969 neljän ammutuksi tulleen poliisimiehen surmien jälkeen.
22. Filosofian ylioppilas Jaussi:
- Molemmat koulumurhaajat ampuivat toistakymmentä ihmistä, mutta siitä huolimatta näistä murhista jää kansakunnan muistiin haaleampi jälki kuin neljän poliisin murhasta Pihtiputaalla vuonna 1970.
23. Näin on, kun me emme tiedä murhatuista ihmisistä juuri mitään, emme edes heidän nimiään. Kansakunnalle ei haluta antaa mahdollisuutta murhattujen muiston kunnioittamiseen. Miksi?
11 kommenttia:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/78684-kauhajoen-uhrien-kuvat-julki-%E2%80%93-%E2%80%9Dei-voi-kuin-ihmetella%E2%80%9D
No, sentään yhdessä tiedotusvälineessä eli MTV3:n nettisivuilla - siis ikään kuin vaivihkaa - on rohjettu omaisten luvalla julkaista Kauhajoen koulumurhien uhrien kuvat.
Minusta MTV3:n uutisten päällikkö Merja Ylä-Anttila oli aivan oikeassa perustellessaan kuvien julkaisemista sillä, että julkaisemisella haluttiin osoittaa, ettei kyse ole pelkästään tilastoista - ""kouluampumisissa" sai surmansa 10 henkeä. Kyse on ihmisyksilöistä.
Hämmästelen mediatutkija Laura Juntusta, joka tokaisee U-S:n jutussa Ylä-Anttilan perusteluihin, että "kyllä siinä jollain tavalla aliarvioidaan yleisöä." Aliarvioidaan (muka) "jollakin tavalla", mutta mediatutkija ei osaa anoa, millä tavalla!
Minusta päin vastoin puhuminen pyöreästi "kouluampumisen vaatimista kymmenestä uhrista" on sen sijaan murhateon samoin kuin vainajien elämän aliarvioimista.
Pihtiputaan poliisimurhat tehtiin v. 1969 eikä 1970. Sain vasta alkukesästä tietää, että noin 30 vuotta tuntemani kaveri oli yksi orvoksi jääneistä poliisin lapsista. Tämänkin kertoi hänen vaimonsa asianosaisen tietämättä.
Amerikkalainen tapa, virallisen tutkintaryhmän raportin alkuosassa http://www.governor.virginia.gov/tempcontent/techpanelreport.cfm ja sivulta kohta Dedication.
Härski H julkisti eilen vaalikirjan. H toivoisi pressakisaan ehdokkaan puoluepolitiikan ulkopuolelta...
Härski sen kun vaan jaksa yrittää, myös tuolla pressanvaalirintamalla.
Jäbä toivoo pääsevänsä jotenkin mukaan kisaan, ihan vain osanottomielessä. Olishan se kiva sitten jälkeenpäin leuhkia myös tällä asialla: KHO:n pressoista Ståhlberg ja minä ollaan oltu ehdolla tasavallan presidentin vaalissa!
Härskin kannalta vain harmi, etteivät ketkään täyspäiset tunnu yhtään lämpiävän hänen ehdotukselleen puolueiden ulkopuolisesta ehdokkaasta.
Edellä mainittu yhdysvaltalainen raportti ja Jokelan ja Kauhajoen koulumurhista laaditut suomalaiset raportit eroavat monessa suhteessa toisistaan kuin yö ja päivä. Tämä koskee erityisesti uhrien tietojen julkaisemista.
Esim Kauhajoki-raportissa asianomainen kohta on varsin tylyä luettavaa. Jakso 1.7. on nimittäin varustettu otsikolla "Aiheutuneet vahingot" ja se on jaettu kolmeen alajaksoon: 1.7.1: Henkilövahingot, 1.7.2. Materiaaliset vahingot ja 1.7.3. Muut vahingot.
Uhreja koskevat tiedot on kuitattu lyhyesti kohdassa "henkilövahingot" ja rinnastettu siis tavallaan savu- yms. materiaalisiin vahinkoihin!
Jakso "henkilövahingot" on ainoastaan noin puolen sivun mittainen ja siinä todetaan karusti vain, että tekijä ampui - ei siis surmasi - yhdeksän oppilasta, yhden opettajan ja itsensä, yhteensä siis 11 henkeä, joista 8 naista ja 3 miestä. - Siistiä!
Tää korunt´ on kertomaa! Täysin tilastomainen esitystapa, jossa uhrit jätetään tyystin sivuosaan.
Amerikkalaisessa raportissa on kerrottu kaikkien surmattujen nimet ym. henkilötiedot ja raportissa on myös surmattujen valokuvat.
Suomalaisten raporttien esitystapa muistuttaa po. osin jotenkin vanhoja sotauutisointeja, esimerkiksi tähän tapaan:
"Rintamalta lennätetään, että eilisissä Tali-Ihantalan taisteluissa kaatui 60 suomalaista sotilasta, ryssiä meni puolta enemmän."
Eihöhän suomalainen eleetön tapa ole parempi kuin amerikkalainen suruprobakanda etten sanoisi suruporno, semminkin kun tuota surua käytetään estoitta omien kansalaisvapauksien rajoittamiseen ja ulkomaalaisten ihmisoikeuksien täydelliseen kieltämiseen (esim. Guantanamo) ja muihin poliittisiin tarkoituksiin. Samoin on hyvä, etteivät vastuulliset politikot hötkyilleet toisin kuin herra E. Tuomioja, joka käytti Norjan tapahtumia oman poliittisen piiloagendansa ajamiseen - vielä täysin asiantuntemattomasti - ennekuin ruumiit olivat kylmenneet ja ensimmäistäkään selvitystä tehty.
Anonyymin kommentti oli kuin suoraan Homma-Foorumilta, "probakandoineen" päivineen!
"Eleetön tapa". Niin, koulusurmien uhrithan olivat kuolleet ja siten siinä mielessä itse asiakin oli "eleetön". Tätä anonyymi vissiin yritti ajaa takaa.
Jos joku höyrypää sattuisi ampumaan kadulla J. Halla-ahoa ja T. Soinia, niin asia voitaneen kai kuitata uutisella, jonka mukaan "tänään tuntematon mies ampui kadulla kahta kansanedustajaa, molemmat saman puolueen miehiä."
Eipä ole juuri muisteltu myöskään ammuttua pudasjärven poliisivankilan vartijaa.
Lähetä kommentti