1. Tämänpäiväisiin ehdottomiin ykkösuutisiin valtakunnassa kuuluu tieto, jonka mukaan korkein oikeus (KKO) ei ole myöntänyt mäkikotka Matti Nykäselle valituslupaa Turun hovioikeuden 23.6.2011 hänelle antamaan langettavaan rikostuomioon.
2. KKO:n valitusluvan epäämistä koskevasta päätöksestä uutisoivat verkkojulkaisuissaan tänään kaikki merkittävimmät lehdet samoin kuin radio- ja tv-kanavat: HS, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Aamulehti, MTV3 jne. jne. Todella merkittävä asia ja uutinen siis!
3. Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Matti Nykäsen vuoden 2010 elokuussa vuoden ja neljän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen entisen aviopuolisonsa Mervi Tapolan törkeästä pahoinpitelystä. Tuomioon johtanut pahoinpitely sattui joulupäivänä 2009 pariskunnan silloisessa yhteisessä kodissa Ylöjärvellä. Nykänen kiisti esitutkinnassa ja oikeudessa syytteen ja väitti, että se oli Mervi, joka kävi hänen päälleen veitsi kädessä. Oikeus uskoi kuitenkin Merviä eikä Mattia.
4. Turun hovioikeus, jonne Matti Nykänen valitti, ei 23.6.2011 antamallaan tuomiolla muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
5. Valitusaika hovioikeuden tuomiosta KKO:een on 60 päivää. Elokuun puolessa välissä Nykäsen avustaja kertoi, että Matti hakee KKO:lta valituslupaa. Asianajajan mukaan Nykänen aikoo jättää valituslupahakemuksen Korkeimpaan oikeuteen maanantaihin 22. elokuuta mennessä, siis viime tipassa. Advokaatti ei paljastanut, missä laajuudessa Nykänen on tyytymätön alempien oikeuksien ratkaisuihin ja aikoo siis valittaa tuomiosta. Luultavasti kyse oli lähinnä siitä, tulisiko tuomittu vankeusrangaistus määrätä ehdolliseksi. Nykänen ei ole näissä hommissa ensikertalainen, sillä hän on suorittanut muutamia vuosia sitten vankilassa toisesta törkeästä pahoinpitelystä saamaansa vankeustuomiota.
6. Vankilan portit siis odottavat mäkikotkaa piakkoin. Elämänsä niin sanotusti raiteilleen saaneen ex-mäkikotkan kalenteriin on tiettävästi merkitty keikkoja kuluvan syyskuun loppuun saakka. Onkin mahdollista, että Nykänen hakee vankilaviranomaisilta hieman lykkäystä rangaistuksen täytäntöönpanon aloittamisessa.
7. Herättää huomiota, että KKO ratkaisi Nykäsen valituslupa-asian varsin pikaisesti eli noin kolmessa viikossa sen jälkeen, kun lupahakemus oli saapunut perille. Normaalisti valituslupahakemuksen käsittely kestää KKO:ssa nelisen kuukautta. Luultavasti Nykäsen tapaus oli niin selvä, että hänen hakemuksensa voitiin hylätä niin sanotusti kättelyssä.
8. Kuten tiedämme, KKO ei suvaitse perustella lupapäätöksiään eli ilmoittaa sanallakaan niitä syitä, joiden vuoksi valituslupa joko evätään tai myönnetään. Jos lupa ei heltiä, päätöksessä todetaan lakonisesti vain: Valituslupaa ei myönnetä.
9. Siistiä! Mitä noita turhaan perustelemaan, oikeusneuvokset ja presidentti ilmeisesti ajattelevat. Miettiköön, peijoona vieköön, itse tykönänsä syitä, miksi lupa ei heltiä! Kyllä ne sen hyvin itsekin tietävät!
17 kommenttia:
Lehtitietojen mukaan Matti sai edellisen vankilatuomion vuonna 2004, jolloin hän istui ensikertalaisena puolet hieman yli kahden vuoden kakustaan.
Kysymys alan miehille: Selviääkö Matti nytkin puolella istumisella? Eli onko hän "tässä mielessä" taas ensikertalainen? Onhan hänen edellisestä tuomiostaan ja luultavasti istumisestaankin kulunut jo enemmän kuin kolme vuotta.
En ole itse enää välittänyt perehtyä kaikkiin rangaistusten täytäntöönpanon omituisuuksiin.
Jokainen saa näköjään itse tykönänsä arvailla KKO:n menettelyä.
Yksi arvailee todennäköisesti eri tavalla kuin joku toinen.
Ehkä KKO joutuisi niin sanotusti tuskaisesti kiemurtelemaan koettaessaan keksiä järkeviä perusteluja ratkaisuilleen. On siis valittu helpoin tie. Ei vain perustella. Niin että haistakaa te kansalaiset - hm noh - vaikka kukkanen.
Rikoslain 2c luvun 5 §:n mukaan vanki, joka rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana ei ole suorittanut vankeusrangaistusta vankilassa, päästetään ehdonalaiseen vapauteen, kun rangaistuksesta on suoritettu puolet tai kahtakymmentäyhtä vuotta nuorempana tehdyn rikoksen perusteella tuomitusta rangaistuksesta yksi kolmasosa. Viimeksi mainittujen määräosien soveltamista ei estä se, että henkilö on rikosta edeltäneiden kolmen vuoden aikana suorittanut vankilassa sakon muuntorangaistusta tai rangaistusta siviilipalveluslain 74 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä ...
Eli ensikertalaisesta on kyse. Laki ei nykyisellään ota huomioon sitä, että henkilö on saattanut istua vankilassa toisessa EU-maassa edeltävän kolmen vuoden aikana. Tältä osin on tiettävästi vireillä jonkinlainen tietojenvaihtoon liittyvä hanke.
No niin, sieltähän se vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä konsanaan! Kiitos.
Matti siis istuu tuomiostaan 7 kk, eli jos hän aloittaa esim. lokakuun alussa, hän on taas vapaa mies ja valmis keikkalavoille jo heti kevään korvilla!
Niin, ja kai vankilasta saa talvella sen verran lomaa, että Matti voi osallistua mäkihypyn veteraanien MM-kisoihin?
"Kuten tiedämme, KKO ei suvaitse perustella lupapäätöksiään eli ilmoittaa sanallakaan niitä syitä, joiden vuoksi valituslupa joko evätään tai myönnetään."
En - blogistin jo aiemmin esitetyn tavoin - ymmärrä miksi niitä ei voisi perustella? Tiettävästi ainakin ennen KKO:ssa olisi esittelylomake, jossa oli lukuisia vaihtoehtoja, miksi lupaa ei myönnetä, esim. että asiasta on jo ennakkopäätös. Miksi tuota ei voisi sanoa vaikka vakiofraasilla, johon lisätään vuosikertanumero. Lopuille epämääräisille tapauksille vakiofraasi tyyliin, että tämä juttu verrattuna kaikkiin muihin valituslupahakemuksineen ei ole niin merkittävä, että lupaa pitäisi myöntää.
Mutta saahan näitä norsunluutornin juurella ihmetellä.
(Sinänsä tämänpäivän blogin aihehenkilössä suuruuksineen ja virheineen tiivistyy koko suomalaisen miehen tragedia.)
Kysymystä, tulisiko valituslupapäätökset perustella samoin kuin sitä, mitä eri näkökohtia pro et contra ko. kysymyksestä on esitettävissä, on käsitelty aika perusteellisesti kirjassa Virolainen - Martikainen, Tuomion perusteleminen (2010), sivuilla 173-189.
Nykäsen valituslupa-asia vie ajatuksen Ulvilan tapaukseen.
Monessa yhteydessä on toisteltu, että KKO:sta ei juuri voi saada valituslupaa näyttöasioissa.
Miksi ihmeessä ei? En nyt tarkoita tavanomaisia näyttökysymyksiä mutta kyllä kai esmerkiksi Ulvilan casessa näytön punninta on yhtä arvokasta juridiikkaa kuin vaikkapa sen pohtiminen, pitikö pariskunnan ymmärtää sijoitusinstruentin ehdot.
Miksi näyttöjuridiikka on jotenkin halpa-arvoisempaa juridiikkaa kuin muut juridiset kysymykset?
Tuo "toistelu", jonka mukaan KKO ei voi "juurikaan" myöntää valituslupaa näytön arvioimiseksi, ei itse asiassa pidä paikkaansa, kun katsoo, millaisissa jutuissa lupa on myönnetty.
Esim. tuossa mainitussa Blomqvistien jutussakin asia ratkaistiin loppujen lopuksi näytön arvioinnin perusteella, vaikka siitä ei ole mainintaa edes KKO:n julkaiseman ennakkopäätöksen asia- tai hakusanoissa!
Samoin ns. nännijutussa, jota olen myös blogissa seurannut ja kommentoinut, ratkaisu tehtiin yksinomaan näytön arvioinnin perusteella, vaikka jälleen KKO yritti uskotella muuta ennakkopäätöksensä otsikossa.
Kun KKO ei perustele mitenkään päätöstä, jolla valituslupa myönnetään (tai evätään), eivät asianosaiset ja ulkopuoliset tiedä, millä perustella lupa on myönnetty, näytön arvioimisen perusteella vai oikeuskysymyksen perusteella. Tämä mystisyys sopii monella tavoin erittäin hyvin KKO:n pirtaan.
On huomattava, että ne ovat juuri KKO:n jäseniä, jotka väittävät, ettei KKO voisi myöntää valituslupaa näytön arvioimisen perusteella!
Miksi näin? Yksinkertaisesti siksi, että KKO:n jäsenet eivät haluaisi, että KKO:een valitettaisiin ja valituslupaa pyydettäisiin lähinnä tai yksinomaan näytön arvioinnin perusteella.
Nykyisin nimittäin KKO joutuu säännönmukaisesti pitämään suullisen käsittelyn, jos jutussa on kyse näytön arvioinnista.
Ja suullisia käsittelyjähän KKO tunnetusti inhoaa kovasti.
Ulvila-jutussa tullaan varmuudella myöntämään valituslupa. Jo KKO:een syyttäjien toimesta jätetty uusi näyttöaineisto edellyttää tätä.
Valitusluvan siis saa se, joka hakemuksen yhteydessä esittää uutta näyttöä? Tokkopa sentään.
Eihän KKO:n mielestä silläkään ollut merkitystä, että avaintodistaja valehteli ja sai siitä jopa tuomion Maija Lahtisen jutussa. Esitutkinnassa kuultujen lasten kertomusten mahdollisella muuttumisellako olisi suurempi painoarvo?
Voisin lyödä euron vetoa, ettei KKO myönnä valituslupaa Ulvilan jutussa.
En tarkoittanut sitä, että valitusluvan saisi automaattisesti kaikissa tapauksissa aina, jos valittaja esittää KKO:ssa uutta näyttöä!
Tarkoitus oli sanoa, että tässä Ulvilan jutussa syyttäjä on, jos lehtitietoihin on uskominen, esittänyt sellaista aika relevantilta tuntuvaa uutta näyttöä, jota syyttäjä ei ole voinut aiemmin esittää, ja joka saattaisi vaikuttaa näytön arviointiin ja horjuttaa todistusharkinnan lopputulosta. Valituslupa myönnettäisiin lähinnä siis ns. purkuperusteella.
Lisäksi valitusluvan myöntämiseen saattaa vaikuttaa se, että alemmat oikeudet ovat päätyneet jutussa erilaiseen lopputulokseen.
Se, muuttuuko hovioikeuden tuomio (valitusluvan myöntämisen jälkeen), on taas eri asia.
Lahtisen jutussa taisi suurin syy KKO:n ratkaisuun olla se, etteivät halunneet Uotin jälleen rökittävän tuomareita ja syyttäjiä.
Tosin nyt käy sitten jälleen niin, että EIT mätkäiseen Suomelle langettavan tuomion epäreilusta oikeudenkäynnistä.
Voisi ajatella, että korkeimman oikeuden tehtävä on myös "oikeusrauhan" ylläpitäminen. Valitusluvan epääminen Ulvilan tapauksessa veisi tuomioistuinlaitoksen uskottavuutta ainakin niiden silmissä, jotka katsovat, että hovioikeuden tuomio ei ollut oikea.
Prosessuaalisilla säännöksillä on oma merkityksensä, mutta kyllä kai tuomioistuinten pitäisi pyrkiä siihen, että oikeus (mikä se sitten onkin) lopulta toteutuu. Prosessisäännökset antavat varmasti liikkumavaraa silloin, kun sitä tarvitaan.
Itse pitäisin korkeimmalta oikeudelta jonkinlaisena heikkouden osoituksena sitä, että tapausta ei enää käsiteltäisi kun ilmeisesti merkittäviä asioita on kuitenkin tullut esille hovin jälkeen.
Blogisti sanoo: "Valitusluvan epääminen Ulvilan tapauksessa veisi tuomioistuinlaitoksen uskottavuutta ainakin niiden silmissä, jotka katsovat, että hovioikeuden tuomio ei ollut oikea."
Minä sanon: Aika erikoinen kannanotto. Toivoa sopii, ettei KKO tee ratkaisujaan minkään ulkopuolisen paineen vaikutuksesta, tai pyrkimyksestä olla uskottava jonkin tahon silmissä, vaan vain ja ainoastaan siitä lähtökohdasta, mitä sanoo laki ja mikä on oikeus ja kohtuus.
Tavallinen varatuomari on kyllä "tavallinen torvi"!
Minä en ole suinkaan sanonut niin kuin "tavallinen" väittää, vaan näin sanottiin tavallista edeltäneen anonyymin kommentissa!!!
Ulvilan tapaus näyttää jälleen kerran saaneen uuden käänteen. Poliisin mukaan kyse on eri asioista kuin surmajutussa.
Kun KKO harkitsee valituslupa-asiaa, niin joku merkitys tänään (perjantaina) tulleilla tiedoillakin kai on.
Niukkojen tietojen mukaan Anneli A:n kanssaepäilty olisi helsinkiläinen taksiyrittäjä.
Olisiko tämä "Seppo" tekeytynyt nyt taksisuhariksi?
Muistelen, että M. Nykänen ei ollut linnareissunsa jälkeen kolmea vuotta vapaana ennen kuin syyllistyi siihen törkeään pahoinpitelyyn, jonka tuomio nyt tuli lainvoimaiseksi. Eli ei Matti enää puolikkaalla pääse.
Lähetä kommentti