torstai 13. syyskuuta 2012

634. Turun hovioikeuden presidentti vaihtuu
Tätä hahmoa hovioikeuden edustalla ei ole tarkoitus vaihtaa...

1. Turun hovioikeus, joka on maamme vanhin hovioikeus (perustettu 1623), saa uuden presidentin. Hän on oikeusneuvos Timo Esko. Hallitus esitti Eskoa virkaan tänään ja nimitys varmistuu huomenna, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Turun hovioikeuden entinen viskaali, hyväksyy esityksen. Turun Sanomien uutispätkän mukaan Timo Esko olisi 62-vuotias, mutta todellisuudessa hän on vasta 60-vuotias.

2. Oikeusministeriön alainen tuomarinvalintalautakunta, joka valmistelee myös ko. nimityksen - oikeusneuvosten ja hallintoneuvosten virkaesitysten tekeminen ei sen sijaan kuulu mainitulle lautakunnalle - esitti Timo Eskoa virkaan yksimielisesti. Hän aloittaa virassaan marraskuun alussa. Hovioikeuden presidenttinä vuodesta 2000 toiminut Antero Palaja jäi eläkkeelle syyskuun alussa.

3. Tamperelaissyntyinen Esko toimii tällä hetkellä korkeimman oikeuden jäsenenä. Hän on urallaan työskennellyt myös yksityisellä puolella eli asianajajana (vuosina 1992 -2006 sekä Helsingin yliopiston hallintojohtajana (1987-1993). Koulutukseltaan Esko on oikeustieteen tohtori. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1985 tutkimuksellaan "Lainvalinta ja kansainväliset työsuhteet". Hän on "yhden kirjan dosentteja" Helsingin yliopistossa vuodesta 1986.  Eskoa on pidetty yhtenä harvoista suomalaisista kansainvälisen yksityisoikeuden asiantuntijoista.

4. Presidentin virkaa hakivat myös Turun hovioikeuden hovioikeudenlaamanni Riitta Jousi (65 v.) sekä Rovaniemen hovioikeuden hovioikeudenneuvos Sakari Laukkanen (50 v); vm. on entisiä oppilaitani Lapin yliopistosta, jossa hän väitteli oikeustieteen tohtoriksi prosessioikeuden alalta vuonna 1997. Tuomarinvalintalautakunnan mielestä vahvimmat ehdokkaat virkaan olivat Esko ja Jousi, joista Esko katsottiin ansioituneemmaksi ennen kaikkea johtamiskokemuksensa vuoksi.  - Hm, tuomarinvalintakunnan puheenjohtajalle Pauliine Koskelolle on tyypillistä, että nimenomaan mainittu "johtamiskokemus" painoi tämänkin viran täytössä eniten, vaikka Timo Esko on toki mainittuja kanssahakijoitaan selvästi monipuolisemman kokemuksen omaava ja muutenkin meritoituneempi lakimies.

5. Kuten kaikki muutkin KKO:n jäseneksi asianajajan tehtävästä (tähän asti) nimitetyt oikeusneuvokset, myös Timo Esko on innokas välimies; hän  on ollut vuodesta 1996 Suomen Välimiesyhdistyksen hallituksen jäsen. Hovioikeuden presidenttinä Eskolle jäänee entistä enemmän aikaa välimiestehtävien hoitamiseen, sillä noita hommia ei ole kielletty tuomareilta, ei edes oikeusneuvoksilta tai hovioikeudenpresidenteiltä. 

6. Välimiestehtävien hoitaminen sopii tietenkin erittäin huonosti tuomioistuimen päällikkötuomarin tehtävänkuvaan, jos silmällä pidetään tuomioistuin riippumattomuutta, mutta tästähän meillä Suomessa ei ole tunnetusti koskaan välitetty!

7. Mikä muuttuu, kun hovioikeuden presidentti vaihtuu? Ennuste on aina ennenkin ollut sellainen, että mikään tuskin muuttuu, ja nämä ennusteet ovat pitäneet kutinsa lähes aina sataprosenttisesti. Tuskinpa nytkään on mitään raflaavaa uutta odotettavissa, kun maamme vanhin hovioikeus saa uuden päällikkötuomarin. Hitaasti ja arvokkaasti mennään varmasti Turun hovioikeudessa jatkossakin, mutta onko tämä hyväksi ihmisten oikeusturvalle, onkin jo kokonaan toinen asia.

8. Itse asiassa aloitin itse tuomarinurani uran tavallaan juuri Turun hovioikeudesta, sillä vannoin siellä  joskus tammi-helmikuussa 1966 vastavalmistuneena  juristinplanttuna tuomarinvalan, jolloin minut otettiin hovioikeuden auskultantiksi. Palveltuani notaarina ja istuttuani asianmukaisen määrän käräjiä kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana, tuohon aikaan jämptisti 30 (pitkää) istuntopäivää, samainen Turun hovioikeus myönsi minulle 2-3 vuotta myöhemmin 25-vuotiaana armollisesti varatuomarin arvonimen. Näine oppeineni suoriuduin sitten 70-luvun alusta  pikkuhiljaa tuomarinuralle, ensin vt. ylimääräisesi viskaaliksi Helsingin hovioikeuteen.

9. Tuomarinvalan otti talvella 1966 Turussa vastaan hovioikeuden silloinen presidentti Filip Jaatinen, joka kuoli yllättäen pian tämän toimituksen jälkeen. Jaatista seurasi presidenttinä oikeusneuvos Lars-Henrik Lilius (1966-1972), joka muistan marssineen kävelykeppiään heilutelleen hovioikeuden edustalla vahvannäköinen palttoo päällään; Liliuksen joku esi-isäkin lienee ollut saman hovioikeuden presidenttinä. Liliusta puolestaan seurasi presidenttinä turkulainen oikeusneuvos Keijo Heikola (presidenttinä 1972-1987), jota pidettiin yleisesti pätevänä tuomarina. Heikolan jälkeen presidentiksi tuli  niin ikään syntyperäinen turkulainen hovioikeudenneuvos OTL Touko Kosonen (1988-1993); hänessä oli hieman prosessualistin vikaa, vaikkei koskaan väitellytkään. 

10. Touko Kososta seurasi presidenttinä oikeusneuvos Ole Roos (1993-2000), entisiä turkulaisia hänkin. Roos oli taitava tuomari, minkä panin merkille ollessani KKO:n ylimääräisenä oikeusneuvoksena 1983. Hovioikeuden presidenttinä Roosilla oli tapana tehdä tutustumismatkoja hovioikeuspiirin alioikeuksiin ja seurata tällöin paikan päällä myös käräjien istumista. Viimeisen tällaisen matkan Roos teki Ikaalisen käräjäoikeuteen, miltä matkalta Turkuun palattuaan hän kuoli. 

11. Ole Roosin jälkeen hovioikeuden presidentiksi nimitettiin syntyperäinen turkulainen Antero Palaja (2000-2012), joka on siis jäänyt nyt eläkkeelle. Hän haki presidentin virkaa jo vuonna 1993, jolloin siis viran sai Ole Roos. Palaja oli nimitetty KKO:n jäseneksi vuonna 1994, vasta myöhemmin ilmeni, että hän oli toiminut sittemmin konkurssiin asetetun Vakuutusyhtiö Apollon hallituksen puheenjohtajana. Olen kertonut Apollon tapauksesta ja Antero Palajan osuudesta asiassa kirjassani Korkein oikeus kriisissä (1997). 

12. Hovioikeuden presidenteillä olisi erinomaiset mahdollisuudet kehittää hovioikeuden ja hovioikeuspiirin alioikeuksien toimintaa. Käytäntö on valitettavasti osoittanut, että tämä kehitystyö jää useimmiten  vaatimattomaksi ja presidentti toimii käytännössä ikään kuin eräänlaisena hallintojohtajana; kaikissa hovioikeuksissa on toki erityinen kansliapäällikön virka. Lainkäyttöön ja sen tasoon, mikä ei tarkoita tietenkään yksinomaan juttujen käsittelyaikoja, ei kiinnitetä riittävää huomiota eivätkä presidentit osallistu esimerkiksi juridisissa aikakausijulkaisuissa lainkäyttöä ja/tai lainsoveltamista koskevaan keskusteluun.

13. Oma idolini hovioikeuden päällikkötuomarina oli Y.J. Hakulinen, joka toimi Helsingin hovioikeuden presidenttinä 1952-1972 ja oli siis sanotussa virassa vielä silloin, kun minä meni hovioikeuden esittelijäksi. Hakulinen oli todellinen lainkäytön johtaja ja kehittäjä, jolla oli auktoriteettia puuttua usein myös yksittäisiin ratkaisuihin, jos hän havaitsi niissä puutteita tai suoranaisia virheitä. Hallintotehtävät Hakulinen sen sijaan hoiti ikään kuin vasemmalla kädellä, ne oli yleensä delegoitu hovioikeuden sihteerille.

14. Jos Y.J. Hakulisen tyyppinen eli todella pätevä ja taitava tuomari, jolla olisi lainkäyttöjohtajalta edellytettävä taito ja tieteellisiin julkaisuihin perustuva arvovalta, hakisi nykyisin hovioikeuden presidentin virkaan, Pauliine Koskelon johtama tuomarinvalintalautakunta asettaisi hänet epäilemättä  kaikkein viimeisemmälle sijalle, jos nyt ylipäätään katsoisi hänet kelpoiseksi virkaan. Nykyisin painotetaan lähinnä vain viranhakijoiden hallinnollista kokemusta ja osaamista, lainkäyttöaidoille ei panna juuri minkäänlaista painoa. Lainkäyttöä johdetaan nyt, jos ylipäätään johdetaan, vasemmalla kädellä.

15. Niin muuttuu maailma - Eskoseni!



33 kommenttia:

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Parhaillaan TV1:n A-talkissa Kimmo Sasi, Mauri Pekkarinen, Mia Kumpula-Natrium ja Vesa-Matti Saarakkala puhuvat paasaavat. suorastaan huutavat, niin että sylki ihan roiskuu, kiivaasti EU:n pankkivalvonnasta, valvontarahastosta, talletussuojarahastosta, kriisinselvitysrahastosta jne. ne.

Mutta, jos ja kun nämä samat kansanedustajat eivät ymmärrä edes sitä, mikä ero on yksityisoikeudellisella parkkivalvontamaksulla ja julkisoikeudellisella pysäköintivirhemaksulla, vaan sekoittavat ne autuaasti toisiinsa ja puhua pölpöttävät vain "parkkisakoista", niin miten ihmeessä nämä samat ihmiset ja poliitikot voisivat ymmärtää yhtikäs mitään mainituista euron "pelastamiseen" tähtäävistä hienoista suunnitelmista, EU:n pankkivalvonnasta, talletussuojarahastoista jne?
Täh?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

On se tuo tänä iltana A-talkissa esiintynyt Mauri Pekkarinen kyllä ylivoimainen suomalainen poliitikko tällä hetkellä ja todellinen supliikkimies, ei voi muuta sanoa.

Ei mikään ihme, että Mauri vei 3-4 vuotta sitten Jaakko Jonkankin Suomi-Soffan asiassa helposti kahveelle tai niinko pässiä narusta, ja sai puhuttua yhdessä ainoassa tapaamisessa höynäyttämältään Jonkalta itselleen puhtaat paperit!

Puolueeton tarkkailija kirjoitti...

Olet oikeassa pekkarisen suhteen. Sen sijaan tökerömpää puheenjohtajaa ei ylessä usein ole esiintynyt. Piti tarkoin huolta, ettei Saarakkala vain päässyt sanomaan mitään. Tuollaisten henkilökohtaisten mieltymysten osoittaminen ei tehnyt oikeutta Ylen tavalliselle puolueettomuudelle.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Puolueeton - Nyt et kyllä osunut oikeaan keskustelun puheenjohtajan suhteen! Katsoin oikein sekundataattorilla aikaa, ja kyllä Saarakkala sai aivan yhtä paljon puheaikaa kuin muutkin!

Se, että tämä Saarakkala on vielä hiukka niinko sönkkö, johtuu osin hänen kokemattomuudestaan. Hänen pitää tavallaan "ryöstää" puheenvuoro itselleen, ei pyydellä sitä! Ottaisi oppia Maurista! Persujen puoluetoimistossa voivat katsoa uudelleen ja hidastettuna koko A-talkin ja kertoa sitten Saarakkalalle, mistä tällä kiikastaa.

Anonyymi kirjoitti...

Suomessahan alkavat oikeuslaitosnimitykset mennä erikoisiksi, kun kaksi kertaa peräkkäin nimitetään presidenttejä ansioiden perusteella (Vihervuori ja Esko). Molemmathan ovat korkeatasoisia juristeja, oikeustieteellisesti ansioituneita ja vieläpä perin vaatimattomia henkilöitä.

Eihän tämä nyt käy. Mihin pyrkyryys, mielistely ja oikeuspoliittinen toveruus ovat unohtuneet.

Anonyymi kirjoitti...

Jyrki Virolainen, saako sähköyhtiö tai joku muu toimija asentaa radiotaajuuslähettimen yksityisen maanomistajan alueille ilman maanomistajan lupaa? Viittaan nyt etäluettaviin sähkömittareihin liittyvään lähetin-vastaanottimeen, joka yleensä asennetaan talouskeskuksen ja muuntajan väliselle alueelle.

Etäluettava sähkömittari lähettää kyseiseen yksikköön tietoa sähköverkkoa pitkin (jollei kyseessä ole omalla antennilla varustettu etäluettava mittari) ja tuo lähetin käyttää sitten televerkkoa tai mesh-net topologiaa tiedonsiirtoon.


Miksei maanomistajalta kysytä lupaa kyseisen laitteen asentamiseen, kun kyseessä on tekniikka, jota ei ole riittävästi testattu, jos ollenkaan.

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymi kysyi:

"Jyrki Virolainen, saako sähköyhtiö tai joku muu toimija asentaa radiotaajuuslähettimen yksityisen maanomistajan alueille ilman maanomistajan lupaa?"

Taitaapi kysymys mennä hitusen Turun hovioikeuden presidentin nimitysasian ulkopuolelle?

Kuten olen jo aiemminkin ilmoittanut, tämä blogi ei ole mikään "Maamiehen tietolaari", jossa kiltti lakimies vastaa epätietoisten lukijoiden maailmoja tai edes maatalousmaailmoja syleileviin kysymyksiin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymi kirjoitti (Vihervuoren ja Timo Eskon nimityksistä):

"Molemmathan ovat korkeatasoisia juristeja, oikeustieteellisesti ansioituneita ja vieläpä perin vaatimattomia henkilöitä".

Näin varmaan on, mutta oleellista ja tärkeintä toki on se, mitä nimitettävät saavat uudessa virassaan aikaan! Tätä me emme vielä tiedä. Monia vastaavanlaisia tyyppejä on aikojen kuluessa nimitetty päällikkötuomareiksi, mutta kokemukset ovat osoittaneet Eppu Normaalin toteamin tavoin että "eivät asiat miksikään muutu". Ts. tulokset ovat jääneet perin vaatimattomiksi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Nicolas Bratzan valinta lyhyeksi ajaksi EIT:n presidentiksi johtui varmaankin siitä, että hänelle haluttiin antaa "näyttävä sulka hattuun" ennen hänen toimikautensa päättymistä.

Muistuu mieleen Paavo Alkio, joka nimitettiin Vaasan HO:n presidentiksi 1970 vajaaksi kahdeksi vuodeksi 68 vuoden ikäisenä.

Anonyymi kirjoitti...

"Nykyisin painotetaan lähinnä vain viranhakijoiden hallinnollista kokemusta ja osaamista, lainkäyttöaidoille ei panna juuri minkäänlaista painoa...Lainkäyttöä johdetaan nyt, jos ylipäätään johdetaan, vasemmalla kädellä."

Asialla on toinenkin puoli: nykylainkäytön suurimpia ongelmia ovat käsittelyaikojen pituus sekä resurssien rajallisuus ja niiden oikea kohdentaminen. Hallinnollista osaamista osaava päälikkötuomari osaa patistaa tuomareitaan nopeuteen. Nämä kyllä osaavat itse tuoda esiin tarvittavan ajan. Siitä syntyy jännite, joka parhaimillaan tuottaa laadukkaan ratkaisutoiminnan optimaalisessa ajassa. Lisäksi päällikkötuomarin keskeisiin tehtäviin nykyään kuuluu resurssien hankkiminen ja oikea kohdentaminen (esim. tilahankkeet)sekä rekrytointi. Sitä paitsi hallinnollinen osaaminen voi ilmetä myös lainkäytön sisältöön liittyvien laatuhankkeiden organisoimisessa.

Sen sijaan vierastan ajatusta, että lainkäyttötoimintaa tulisi jollain tavoin "johtaa", varsinkaan hovioikeudessa: jos hovioikeuden kollegio ei osaa itsenäisesti ratkaista käsiteltävänään olevaa juttua, huonosti on asiat eikä niitä voi korjata hovioikeuden presidentin omakohtaisella "näpertelyllä".

Pahimmoillaan lainkäytöllisesti suuntautunut päällikkötuomari vain henkisesti latistaa alaisensa tuomarit opettaen nämä lapsen tavoin odottamaan tämän ratkaisevan kaikki ongelmat, mitä yksi mies ei kuitenkaan voi tehdä. Toki päällikkötuomarin uskottavuutta lisää lainkäytöllinen tai oikeustieteellinen osaaminen.

Anonyymi kirjoitti...

Timo Eskon nimityksen myötä KKO:ssa avautuu oikeusneuvoksen virka. Mielenkiintoista nähdä, täytetäänkö tuo virka asianajajakiintiöstä, sillä nimitettiinhän Timo Esko oikeusneuvoksen virkan nimenomaan asianajajana. Jos uusi neuvos valitaan asianajajista, niin osuukohan valinta jälleen kerran välimies-asianajajaan, vai voisiko nyt tulla kysymykseen ensimmäisen kerran rikosasianajaja?

Anonyymi kirjoitti...

"On se tuo tänä iltana A-talkissa esiintynyt Mauri Pekkarinen kyllä ylivoimainen suomalainen poliitikko tällä hetkellä ja todellinen supliikkimies, ei voi muuta sanoa."

Lisäksi asiaosaaminen on kunnossa (vrt Suuren ts EU-valiokunnan pj Kumpula-Natri).

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Hallinnollista osaamista osaava päälikkötuomari osaa patistaa tuomareitaan nopeuteen".

Näin mm. kirjoitti edellä anonyymi, joka lienee hovioikeuden tyypillisiä "hallinto-niiloja".

Anonyymi unohti täysin mm. sen, että lain mukaan hovioikeuden presidentin nimenomaisiin virkavelvollisuuksiin kuuluu se, että hän "valvoo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hovioikeuden ratkaisuissa".

Tämä on minusta hovioikeuden presidentin kaikkein tärkein tehtävä, ei suinkaan pikku näpertely käsittelyaikojen ja juttumäärien kimpussa.

Kun mainitsin Y.J. Hakulisesta, niin kyse on siitä, että hovioikeuden presidentillä pitäisi olla tarvittavaa karismaa ja julkaisuihin perustuvaa näyttöä juridiikan osaamisesta, jotta hän kykenisi jo omalla esimerkillään ja mm. tuomioiden perustelutaidollaan olemaan esikuvana hovioikeuden tuomareille ja tällä tavalla kannustaisi tuomareita nimenomaan kehittämään omaa ammattitaitoaan.

Jos hovioikeuden pressa on pelkkä hallintomies, jonka juridinen osaaminen on korkeintaan välttävää luokkaa, ei presidentillä ole edellytyksiä johtaa hovioikeutta asianmukaisella tavalla.

Kyse on korkeatasoisesta juridisesta ammattitaidosta ja -etiikasta, siitä juuri suomalaisissa hovioikeuksissa on pulaa. Meillä on kyllä presidentteinä näitä hallinto-niiloja, jotka puuhailevat ja näpertelevät anonyymin mainitsemissa askareissa, mutta siihen heidän panoksensa sitten valitettavasti usein sitten jääkin. Ts. lainkäytön tason vaaliminen ja kehittäminen hovioikeudessa jää tyystin lapsipuolen asemaan.

Asioiden käsittelynopeus, mihin usein ja myös anonyyminkin huomio edellä yksinomaan kiinnittyi, ei toki ole ainoa asia, mistä hovioikeuden ja sen presidentin pitää kantaa huolta. Yhtä tärkeä ja itse asiassa vielä paljon tärkeämpää on huolehtia menettelyn oikeudenmukaisuudesta ja ratkaisujen laadukkaista perusteluista.

Anonyymi kirjoitti...

Otsikko Iisalmen Sanomista:

"Moderni kunnanjohtaja on visionääri, ei hallintoniilo"

Hovioikeuksissa ei näemmä ole päästy vielä samalle aaltopituudelle, vaan siellä päälliköt on edelleen näitä blogistin mainitsemia hallintoniiloja; määreellä "niilo" tarkoitetaan tässä kohdin hallinnosta (yli-)innostunutta tyyppiä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Timo Eskolla on toki kaikki edellytykset kehittää hovioikeuden toimintaa monessa suhteessa parempaan suuntaan! Talon ulkopuolelta tuleva päällikkötuomari ei ole sidottu hovin aiempiin rutiineihin ja vanhoihin käytäntöihin, vaan voi toimia todella visionäärin tavoin.

Esimerkiksi hovioikeuksien tiedotustoiminta, millä tarkoitan ennen muuta ratkaisujen julkaisemista ja niistä tiedottamista, on ollut ja on yhä edelleen aivan lapsen kengissä. Kukin hovioikeus julkaisee netissä vuosittain korkeintaan kymmenkunta tapausta, vaikka ratkaisuja annetaan tuhansittain. Tänä vuonna esim. Vaasan HO ei ole julkaissut vielä yhtään ratkaisuaan netissä! Aivan käsittämätöntä!

Anonyymi kirjoitti...

Onko virka- eli ammattituomarin sopivaa kuulua vapaamuurareihin? Vapaamuurarin vala on ristiriidassa tuomarinvalan kanssa, koska muurarit vannovat valassaan tukevansa ja suojelevansa aina rappariveljiään. Tuomarin sen sijaan pitää olla ehdottoman puolueeton.

Tämä tuli mieleen, kun luin tänään, että tasavallan presidentti nimitti Turun HO:n laamannin virkaan hovioikeustuomarin, joka on vapaamuurari; tietenkään vapaamuurariutta ei ole mainittu VN:n esittelymuistiossa!

Pitäisikö Timo Eskon ottaa asia puheeksi, kun hän aloittaa presidenttinä Turun HO:ssa ensi marraskuun alussa?

On selvää, että aiemmat Turun HO:n presidentit, jotka ovat olleet kaikki turkkulaisia, eivät ole puuttuneet asiaan.

Ei tuo ho-presidentin virka pelkästään niin kiva taida aina ollakkaan, jos ja kun tällaisiakin kysymyksiä tulee eteen!

Anonyymi kirjoitti...

No, kylläpäs Turun hovilla oli tänään sitten oikea ilonpäivä nimitysrintamalla:

Pressaksi saatiin välimies ja laamanniksi vapaamuurari!
Niin sitä pitää!

Anonyymi kirjoitti...

KHO arvioi menettelyä pakkohoidon jatkamisessa toisin kuin EIT

http://www.kho.fi/59551.htm

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tuo edellä mainittu KHO:n päätös pakkohoidon jatkamisesta on julkaistu ennakkopäätöksenä KHO 2012:75.

Se on aika merkillinen päätös, mutta siitä ilmenee hyvin, miten erinomaisen tarkkaan suomalainen ylioikeus, tässä tapauksessa siis KHO, lukee EIT:n ratkaisuja niin (kuin "piru raamattua"), että meillä Suomessa viranomaisen eikä tuomioistuimen ei vain koskaan tarvitsisi tehdä mitään "ylimääräistä," ei kerta kaikkiaan yhtään ainoasta sellaista prosessitointa, mitä EIT ei ole nimenomaan omissa päätöksissään edellyttänyt muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tehtävän! Todella merkillinen lähestymistapa, kun on kyse oikeusturvasta!

Ko. tuoreessa ratkaisussakin KHO on tarkastellut itse asiassa paljon enemmän EIT:n antamia ratkaisuja ja etenkin aiemmin tänä vuonna annettua EIT:n ratkaisua X v. Suomi 3.7.2012. jossa Suomi nimenomaan sai langettavan tuomion melko tarkkaan samanlaisessa tapauksessa! KHO ei ole halunnut - ymmärrettävää kyllä (!) - perusteluissaan juurikaan mainita, että myös tuossa X:n tapauksessa asia käsiteltiin aina KHO:ta myöten ja vieläpä sen suullisessa istunnossa, mutta siitä huolimatta menettely meni EIT:n mukaan pieleen!

Ratkaisu KHO 2012:75 ansaitsisi kokonaan oman tarkastelun, mutta todettakoon tässä vain lyhyesti, että ko. tapaus eroaa em. X:n tapauksessa sikäli, että nyt oli kyse valittajan (Y) sairaalassa vastoin Y:n tahtoa tehdystä hoidon jatkamisesta, kun taas X:n tapauksessa oli kyse hoitoon määräämisestä vastoin tahtoa.

Näyttäisi siltä, että KHO:n mukaan pakkohoidon jatkaminen olisi jotenkin vähäarvoisempi asia kuin hoitoon alun perin määrääminen.

Pointti oli se, oliko tapauksessa menetelty Y:n oikeusturvan mukaisesi, kun päätöksen hoidon jatkamisesta oli tehnyt sairaalan ylilääkäri samassa sairaalassa virassa olleen toisen lääkärin tarkkailulausunnon perusteella; vaihtoehto olisi ollut, että ennen päätöstä olisi hankittu hoidosta vastaavan sairaalan ulkopuolinen selvitys.
KHO päätyi siihen, ettei ulkopuolista selvitystä tarvittu, koska "kaikki muut" oikeusturvan takeet olivat - ainakin teoriassa tai periaatteessa - olleet käsillä.

Ratkaisu perustuu luultavasti paljolti siihen, ettei EIT ollut tapauksessa X v. Suomi tai muissakaan tapauksessa nimenomaan puuttunut mainittuun kysymykseen.

Mutta onkohan tämä nyt aivan oikea tarkastelutapa? Epäillä sopii. Ja miksi KHO:n päätöksen perusteluissa suorastaan vyörytetään esille ne kaikki sinänsä hienot menettelysäännökset, jotka periaatteessa lain mukaan ovat tällaisissa tapauksissa käytettävissä, mutta ei mainitse mitään siitä, miten asiat olivat oikeastaan tässä konkreettisessa tapauksessa?

Ei toki riitä, että laki ja järjestelmä sinänsä ovat kunnossa, jos puutteita ja epäkohtia esiintyy konkreettisessa tapauksessa. KHO ei tutki, ei ainakaan pitäisi tutkia, yksinomaan järjestelmän laillisuutta ja oikeudenmukaisuutta, vaan sitä, onko konkreettisessa tapauksessa menetelty laillisesti ja oikeudenmukaisesti.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vielä hieman ratkaisusta KHO 2012:75. Tarkemmin lukien tässä Y:n tapauksessa tilanne on aivan sama kuin EIT:n aiemmin eli 3.7.-12 ratkaisemassa X:n tapauksessakin sikäli, että kummassakin tapauksessa pakkohoidon jatkamisesta oli päättänyt sairaalan ylilääkäri samassa sairaalassa työssä olleen toisen lääkärin tarkkailukertomuksen perusteella.

Nyt KHO, joka ratkaisi asian täysistunnossaan, perusteluissaan itse asiassa hienovaraisesti polemisoi EIT:n ratkaisua X:n tapauksessa siksi, että siinä EIT ei ollut - jostakin syystä - ottanut huomioon erinäisiä seikkoja, jotka KHO:n mielestä puhuvat sen puolesta, että itse ao. pakkohoitoon määräämisjärjestelmä ja oikeusturvamenettely kokonaisuutena arvioiden täyttävät perustuslaissa ja EIS:ssa edellytetyt oikeusturvatakeet, vaikka hoitavan sairaalan ulkopuolista selvitystä ei olekaan Suomessa käytettävissä.

Tältä osin KHO kirjoittaa yhteenvetona näin:
- Ihmisoikeustuomioistuimen tuomion X v. Suomi perusteluista ei ole todettavissa, että ihmisoikeustuomioistuin olisi kyseisessä asiassa hoidon jatkamista koskevaa menettelyä arvioidessaan ottanut huomioon kansalliseen lakiin perustuvien oikeussuojakeinojen ja menettelyn asianmukaisuutta turvaavien muiden takeiden kokonaisuuden. Hoidon jatkamisen osalta tuomiossa ei näytä otetun huomioon myöskään sellaisia seikkoja, joille on ensimmäistä hoitoon määräämistä arvioitaessa annettu merkitystä.

Olisi mielenkiintoista nähdä, miten EIT arvioisi KHO:n ratkaisua ja Y:n tapausta, jos siitä sinne valitettaisiin.

KHO toteaa tässä kohdin myös mm. näin:
- Ihmisoikeustuomioistuimen tuomion X v. Suomi jälkeen annetusta tuomiosta Liuiza v. Liettua 31.7.2012 ilmenee, että henkilön hoidon jatkamisesta oli useasti päätetty sellaisten lääketieteellisten lausuntojen perusteella, jotka olivat hoidosta vastanneen sairaalan lääkärien laatimia (ainakin kohdat 24, 32 ja 34). Ihmisoikeustuomioistuin ei tässä tapauksessa pitänyt hoitavan laitoksen ulkopuolisen lääkärin lausunnon puuttumista ongelmallisena, vaikka valittaja oli ihmisoikeustuomioistuimessa nimenomaisesti kyseenalaistanut lääketieteellisten asiantuntijoiden puolueettomuuden (kohta 46).

KHO siis katsoo, että jos ko. menettely menee läp Liettuan tapauksessa, niin silloin se olisi hyväksyttävä myös Suomessa! Vastakkain ka luupin alla olisivat KHO:n mukaan siis ikään kuin eri maiden järjestelmät.

Mutta kuten jo sanottu, oikeusturvaa pitäisi toki tarkastella aina ennen muuta siltä kannalta, miten se on toteutunut ao. konkreettisessa tapauksessa ja ao. valittajan kannalta nähtynä.

Anonyymi kirjoitti...

Oliskohan tässä KHO:n päätöksen pätkässä se pääpointti:

"Hoidon jatkamista koskeva päätös on mielenterveyslaissa säädetyin tavoin annettu tiedoksi Y:lle sekä heti alistettu hallinto-oikeuden vahvistettavaksi. Hallinto-oikeus on, ottaen huomioon tarkkailulausunnosta ja sairauskertomuksesta ilmenevät Y:n terveydentilaa koskevat seikat, vahvistanut päätöksen. Hallinto-oikeudessa asian käsittelyyn ja ratkaisemiseen ovat osallistuneet kaksi lainoppinutta jäsentä ja yksi asiantuntijajäsen, joka on ollut psykiatriaan perehtynyt laillistettu lääkäri."

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ei, tuo ei ole päätöksen pääpointti!

Anonyymi kirjoitti...

"siitä ilmenee hyvin, miten erinomaisen tarkkaan suomalainen ylioikeus, tässä tapauksessa siis KHO, lukee EIT:n ratkaisuja niin (kuin "piru raamattua"), että meillä Suomessa viranomaisen eikä tuomioistuimen ei vain koskaan tarvitsisi tehdä mitään "ylimääräistä," ei kerta kaikkiaan yhtään ainoasta sellaista prosessitointa, mitä EIT ei ole nimenomaan omissa päätöksissään edellyttänyt muissa vastaavanlaisissa tapauksissa tehtävän! Todella merkillinen lähestymistapa, kun on kyse oikeusturvasta!"

Tämähän on ollut KHO:n toimintatapa jo pitkään, esim. autoverotuksen alalta esimerkkejä löytyy runsaasti.

Anonyymi kirjoitti...

"Kymenlaakson tapausta ratkottiin Korkeimman hallinto-oikeuden täysistunnossa, johon osallistuivat KHO:n presidentti ja 20 jäsentä. Asiaa pidettiin erittäin tärkeänä, koska erilainen päätös olisi voinut mullistaa nykyiset hoitokäytännöt.
- Jos ratkaisu olisi ollut toinen, pakkohoitoon määräämisen tavat olisi jouduttu miettimään kokonaan uusiksi, vahvistaa KHO:n viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen."

http://yle.fi/uutiset/kho_eri_mielta_psykiatrisesta_pakkohoidosta_kuin_eit/6292972

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tuota minä vähän jo epäilinkin, ja nyt Arolaisen Teuvo tämän paljastaa ja vahvistaa!

KHO on siis ollut viranomaisten ja maan hallituksen asialla ja pääperuste on se, että "pakkohoitoon määräämisen tavat olisi jouduttu miettimään muuten uudelleen," mikä tietenkin maksaisi valtiolle ja kunnile rahaa! Siis säästösyistä tehtiin tällainen päätös, jossa valittaja Y:n oikeusturvanäkökohdat eivät painaneet minkään vertaa!

Voi helevetti, sanoisin! Tässä on suomalaisen oikeusturvan koko kuva!

Henri Mikkonen kirjoitti...

Miksi Suomessa korkeimman oikeuden jäsenen virka ei ole juristin uran huipentuma, vaan KKO:sta hakeudutaan vapaaehtoisesti muihin tehtäviin?

Kertooko tämä jotain korkeimman oikeuden arvostuksesta? Eipä oikein kuulosta todennäköiseltä, että anglosaksisissa maissa erottaisiin korkeimman oikeuden jäsenyydestä.

Anonyymi kirjoitti...

Puhelimet ovat käyneet kuumina kun ministeriöiden ja terveysviranomaisten edustajat ovat soitelleet KHO:oon ja ilmoittaneet, millainen päätöksen pitää olla.

Anonyymi kirjoitti...

Ei kai siinä mitään ihmeempää kertomista ole ollut. Tapauksen kulkuhan vastaa Suomen lakia kuten kymmenet tai sadat samanlaiset valitusasiat vuosittain. Tässä nyt sitten yksi monista päätöksistä näköjään vaan oli pitkästi perusteltu. Mutta jos Strasbourg pitää kiinni kannoistaan vielä saatuaan nyt aikaisempaa tarkemman selonteon siitä, kuinka täällä menetellään, niin sitten tietysti lakia on muutettava äkkiä ja rajusti. Eihän noista pitkäaikaispotilaista voi kilpailevaa lausuntoa antaa muuten kuin seuraamalla henkistä tilaa pitemmän aikaa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Malttakaahan, hyvät ihmiset, ja säästäkää kommenttinne koskien tapausta KHO 2012:75 (pakkohoitoon määrääminen) hieman tuonnemmaksi, sillä kirjoittelen parhaillaan omaa blogijuttua tapauksesta; se tulee huomenna.

Eräskin kirjoitti...

On se Virolaisen Jyrki aika lahjakas poika täytyy sanoa. Melkoinen kynä on miehellä, terävä pääkin siihen kaupan päälle.

Olipa mukava lukea ajatuksia tuomioistuimen johtamisesta. Tuppaan olemaan samaa mieltä!! Nykyaika on mädättänyt vanhat kunnon periaatteet. Yllättävän moni kommentoija haluaisi asettua varovaisen puuttumattoman hallintohiiren puolelle.

EI HYVÄ.

Anonyymi kirjoitti...

X v. Suomi tapaus ei ole vielä lopullinen. Suomen hallituksella on lokakuulle asti aikaa pyytää sen siirtämistä suuren jaoston ratkaistavaksi. On kyllä ihme ja häpeä jos niin ei pyydetä. Uskoisin, että KHO:n täysistuntoratkaisu on tilaustyö X-tapauksen jatkokäsittelyyn suuressa jaostossa. Varmaan asia sinne pääsisi jos vain hallitus osaa toimia ja ajaa asiaansa.

Unknown kirjoitti...

Jouduin tänne kun halusin selvittää Turun hovioikeuden kokoonpanon. Mutta se näkyy olevan kohtuullisen salainen eli ei löydy hovioikeuden sivuilta. Voitko paljastaa ketkä ovat turun hovioikeuden jäseniä?
J P Roos