keskiviikko 13. helmikuuta 2013

700. Tarvitaanko erillisiä hallintotuomioistuimia?

1. Korkeimman oikeuden (KKO) ja korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päällikkötuomarit eli presidentit ovat joutuneet julkisuudessa napit vastakkain ja vieläpä sangen merkittävässä asiassa. Kyse on siitä, tarvitaanko Suomessa enää nykyisenkaltaista kaksijakoista tuomioistuinorganisaatiota, eli yleisten tuomioistuimien (käräjäoikeudet, hovioikeudet ja KKO) lisäksi hallintotuomioistuimia (hallinto-oikeudet ja KHO). Näiden lisäksi meillä on kolme erityistuomioistuinta: markkinaoikeus, vakuutusoikeus ja työtuomioistuin.

2. Talouselämä-lehden vajaa viikko sitten ilmestyneessä numerossa (6/2013) julkaistussa jutussa KKO:n presidentti Pauliine Koskelo kertoo haluavansa liittää yleiset tuomioistuimet ja hallintotuomioistuimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa käyttännössä sitä, että hallinto-oikeudet sulautettaisiin organisatorisesti yleisiin tuomioistuimiin. 

3. Kun mainituilla tuomioistuimilla on nykyisin oma hallintonsa, säästettäisiin uudistuksen avulla Koskelon mukaan tuomioistuinlaitoksen hallintomenoissa eli esimerkiksi päällikkötuomareiden palkausmenoissa sekä erityisesti erilaisissa hallinto- ja kiinteistökuluissa. Koskelo ei tyytyisi vielä tähän, vaan hän haluaisi sulauttaa myös edellä mainitut erityistuomioistuimet samaan kokonaisuuteen ja alentaisi samalla tuomioistuimien kokonaismäärän alle puoleen nykyisestä määrästä; nykyisin maassa on kaikkiaan 46 tuomioistuinta. Tämä merkitsisi siiis myös nykyisen käräjä- ja hovioikeusverkoston supistamista.

4. Koskelon perustaa ehdotuksensa valtioneuvoston asettamaan säästötavoitteeseen, jonka mukaan oikeuslaitoksen menoja on säästettävä 22 miljoonalla eurolla. Kun joillakin aloilla, kuten tulkkaus- ja käännöspalveluissa sekä it-puolella, ilmenee kuitenkin välttämätöntä menojen kasvua, tulisi oikeuslaitoksen Koskelon mukaan säästää kaikkiaan 30 miljoonaa euroa.

5. Mainittu säästötavoite on vain yksi, mutta käytännössä ilmeisesti kaikkein merkittävin niistä asioista, joita käsitellään parhaillaan oikeusministeriön asettamassa, ylimmistä "oikeuslaitospäälliköistä" koostuvassa oikeusjärjestelmän tilaa pohtivassa neuvottelukunnassa. Pauliine Koskelo samoin kuin KHO:n presidentti Pekka Vihervuori kuuluvat kansliapäällikkö Tiina Astolan puheenjohdolla toimivan neuvottelukunnan jäsenistöön.

6. Presidentti Koskelo, joka on aikaisemmin puhunut vuosia tuomioistuinlaitoksen "rakenteellisista muutoksista", sanoo nyt, että pelkästään rakenteiden korjaaminen ei enää riitä, vaan asiat on mietittävä kunnolla uudelleen. Koskelo sanoo olevansa "lopen kyllästynyt siihen", että tuomioistuimien rahoitus supistuu eri tahtia kuin uudistuksia saadaan aikaan.

7. Ei ole vaikea arvata, että KHO:n presidentti Pekka Vihervuori on Koskelon kanssa täysin eri kannalla. Siis ainakin ehdotuksesta, jonka mukaan hallintotuomioistuimet integroitaisiin yleisiin tuomioistuimiin. Vihervuoren mukaan Koskelon kaavailema uudistus "kaventaisi osaamista". Vihervuori ei usko, että kyseisellä uudistuksella saavutettaisiin suuria säästöjä. Sen sijaan hän "uskoo", että käsittelyajat pitenesivät ja päätosten laatu heikkenisi. Vihervuori vetoaa myös siihen, että KHO:n alapuolella toimivan kahdeksan alueellisen hallinto-oikeuden ylituomarit ovat "huolissaan". He ovat kuulemma allekirjoittaneet lausunnon, jossa vaaditaan, että "hallintolainkäyttöä kehitetään nojaten itsenäisiin hallintotuomioistumiin."

8. Talouselämän jutussa on haastateltu myös EK:n lakiasioista vastaavaa johtaja Hannu Rautiaista. Hän ei Vihervuoren tavoin tunnu olevan lainkaan innostunut mainitusta uudistuksesta. Rautiaisen mukaan "sellaisia yleistuomareita ei olekaan, jotka osaavat kaikki asiat rikoksista verotukseen".

9. Sekä Vihervuori että Rautiainen puhuvat kuitenkin ikään kuin asian vierestä. Kuten Pauliine Koskelo mainitsee, ehdotettu uudistus ei merkitsisi eri oikeusprosessien yhdistämistä. Tällä Koskelo tahtoo sanoa, että hän ei aja kolmen eri prosessilajin eli siviiliprosessin, rikosprosessin ja hallintoprosessin yhdistämistä. Mainitut prosessilajit säilyisivät jatkossakin entisenlaisina, jolloin nykyiset hallintotuomarit keskittyisivät jatkossakin hallintoasioiden käsittelemiseen. Minusta on hyvin vaikea ymmärtää Vihervuoren väitettä, jonka mukaan hallinnollisen uudistuksen johdosta  "käsittelyajat pitenisivät ja päätösten laatu heikkenisi".

10. Koskelon kaavailemassa uudistuksessa on todella kyse lähinnä vain hallinnnollisesta uudistamisesta, jolla säästettäsiiin tuomioistuimen varoja. Talouselämä-jutun toimittaja puhuu vähättelevään sävyyn vain "muutamasta miljoonasta", mutta iso raha se on sekin tänä niukuuden aikakautena. Sitä, kuinka paljon säätöjä uudistuksella syntyisi, on varmaankin selvitetty edellä mainitussa neuvottelukunnassa.  Säästöt olisivat luulytavasti aika suuria, kun päällekkäistä hallintoa purettaisiin. Hallinto-oikeuksien ylituomareiden vetoomus ei voi olla mikään este uudistukselle, koska jokainen ymmärtää, että heillä on asiassa niin sanotusti "oma lehmä ojassa": päällikönvirkoja tultaisiin karsimaan.

11. Pidemmällä aikavälillä uudistus monipuolistaisi tuomareiden ammattitaitoa ja, toisin kuin Pekka Vihervuori väittää, vahvistaisi tuomareiden osaamista ja siten parantaisi kansalaisten oikeusturvaa. Uudistuksen myötä hallintuomarit voisivat alkaa pikku hiljaa perehtyä myös riita-ja rikosasioiden käsittelyyn, käräjätuomarit puolestaan erilaisten hallintoasioiden ratkaisemiseen. Tuomarikunnan siirtymistä tuomioistuimen sisällä linjalta toiselle, mitä on aina toivottu, alkaisi vähitellen tapahtua.

12. Tuomioistuinlaitoksen mainittua organisaatiouudistusta olisi pitänyt pohtia syvällisesti jo oikeusministeriön vuonna 2001 asettamassa laajapohjaisessa Markku Arposen johtamassa kehittämiskomiteassa, joka koostui sekä hallinto-oikeustuomareista että yleisten tuomioistuimen tuomareista ja jossa olin mukana pysyvän asiantuntijan ominaisuudessa. Esitinkin komitealle tuomioistuinorganisaation yhtenäistämistä koskevan kysymyksen esille ottamista, mutta silloin ilmeni, että KHO:n presidentti Pekka Hallberg oli antanut ukaasin ja evästänyt oikeusministeriötä, että jos tätä "pyhää ja koskemattomuutta nauttivaa" asiaa ryhdytään komiteassa pohtimaan, niin hän vetää "omat" edustajansa pois komiteasta ja tyssää komitean työn kokonaan! Tästä pelästyneenä komitea sivuutti koko kysymyksen ja jätti siis ottamatta kantaa itse asiassa kaikkein tärkeimpään tuomioistuinlaitoksen kehittämistä koskevaan kysymyksen. 

13. Itse en toki vaiennut, vaan esitin komitean mietintöön (KM 2003:3) jättämässäni eriävässä mielipiteessäni - muita eriäviä mielipiteitä ei jätetty - joitakin ideoita ja visioita, jotka tähtäsivät juuri presidentti Koskelon nyt esille nostaman uudistuksen toteutumiseen. Olen myös tämän jälkeen yrittänyt viritellä asiasta keskustelua, mutta jokseenkin huonolla menestyksellä; juuri kukaan ei ole rohjennut ottaa asiaan kantaa! Se herran pelko, sehän se!

14. Voin siis omasta puolestani vilpittömästi kannattaa KKO:n presidentin rohkeaa aloitetta. Siitä on varmaankin keskustelu edellä mainitun neuvottelukunnan kokouksissa, luultavasti kiivastikin. Kysymyksessä on toki uudistus, jota ei kovin helposti saada toteutetuksi. Siihen kuluisi aikaa vuosikausia.

15. Suomessa ei tarvita enää kaksijakoista tuomioistuinorganisaatiota, vaan hallintotuomioistuimet voidaan integroida yleisten tuomioistuinten yhteyteen. Eihän riita- ja rikosasioitakaan varten ole perustettu erillisiä tuomioistuimia, vaan nämä asiat käsitellään samoissa yleisissä tuomioistuimissa. Miksi hallintoasioita varten siis pitäisi olla erilliset tuomioistuimet? Monissa maissa tullaan toimeen hyvin yhdellä organisaatiolla, pohjoismaista Norjassa ja Tanskassa ei ole erillisiä hallintotuomioistuimia. 

16. Yhdistämisen pitäisi tapahtua siten, että kahdeksan alueellista hallinto-oikeutta yhdistettäisiin  tiettyjen suurimpien, noin 5-6 käräjäoikeuden kanssa. Tätä olen ehdottanut esimerkiksi blogikirjoituksessa n:o 494/17.10.2011. Hallinto-oikeuksia ei siis tulisi yhdistää hovioikeuksiin, kuten joskus on esitetty. Kaksi hovioikeutta voisi toimia myös hallintoasioissa väliasteen muutoksenhakutuomioistuimena, jolloin KHO:ssa voitaisiin ottaa käyttöön samanlainen valituslupajärjestelmä kuin KKO:ssakin. Aikaa myöten KHO sulautettaisiin yhteen KKO:n kanssa. Hallintolainkäyttömenettelyä tarvitaan toki jatkossakin, vaikka esimerkiksi Pekka Vihervuori näyttää haluavan jostakin syystä antaa sellaisen kuvan, että organisaatiouudistus romuttaisi samalla koko hallintolainkäytön. 

17. Huomasin nyt, että edellä mainitun oikeusministeriön  "Suuren ja mahtavan neuvottelukunnan" on määrä julkistaa työnsä tulokset jo tällä viikolla eli 15.2. Jäädään siis odottelemaan, mitä tuleman pitää, eli mitä neuvottelukunta esittää, ja palataan sen jälkeen tarkemmin asiaan. 

18. Jääkö presidentti Koskelo ehdotuksineen yksin, vai onko hän saanut ajatuksilleen myös neuvottelukunnan muiden jäsenten tuen - Vihervuorta tietenkin lukuun ottamatta? Mitä Koskelo tekisi, jos neuvottelukunta ei kannata lainkaan hänen ehdotustaan? Tekisikö Pauliine Koskelo "benedictukset" ja löisi lopen kyllästyneenä rukkaset naulaan ja pensselit santaan?









88 kommenttia:

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tämä oli siis 700:s julkaistu blogijuttu ja sitemeterin mukaan samalla blogissa meni "puhki" myös 2 miljoonan käynnin määrä. Julkaistuja kommentteja on kertynyt melkein 20 000.

Saakutti, nythän sitä olisi somaa vaikka lopettaa!

Anonyymi kirjoitti...

Lopeta sitten kun on saatu Matti Nikin case ratkaistua. Oikeusistuimemme eivät näytä siihen kykenevän.

Frank

Anonyymi kirjoitti...

Työ kantaa hedelmää, koska nyt ollaan tavallaan "tavoitteessa". Pienellä mielikuvituksella meillä on vain yksi KKO. Sivusto näyttää olevan tilaston mukaan todellinen lukupaikka, koska vain alle 1% kävijöistä jättää kommentin. Lopettamisen sijasta miettisiin paavoväyrys -tyylistä muutosta eli euro/lukukerta. Paavon kirkossa käynti maksaa 2.00 euroa eikä siitä voi edes kommentoida.

Anonyymi kirjoitti...

Sen verran käsittämättömiä vääntöjä ovat keskimäärin varsinkin hallinto-oikeuksien ratkaisujen perustelut, että en pidä hallintotuomareita muutamaa virkistävää poikkeusta lukuunottamatta oikeina juristeina ollenkaan. Pois joutavat hallinto-oikeudet.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Sanoin mietintöön KM 2003:3 jättämässäni omassa lausumassai, että Suomessakin olisi syytä ennakkoluulottomasti pohtia kysymystä yleisten tuomioistuinten ja hallintotuomioistuimien yhtenäistämisestä ja että tämä työ olisi voitu aloittaa sopivasti juuri tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomiteassa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kuvailin hallintolainkäyttöä edellä mainitussa lausumassani (KM 2003:3 s. 518-519) mm. näin:

- Hallintolainkäyttö on jäänyt suurelle yleisölle ja jopa osalle asiananajakuntaa melko vieraaksi prosessilajiksi. Hallinto-oikeuksien toimintaa ei juuri tunneta eikä aina edes tiedetä, että Suomessa on yleisten tuomioistuimien ohella myös niistä erillisiä hallintotuomioistuimia. Yliopisto-opetuksessa hallintolainkäyttö on eriytetty muun prosessioikeuden opetuksesta ja tutkimuksesta, sillä hallintoprosessi on perinteisesti kuulunut oppiaineeena hallinto-oikeuden eikä prosesioikeuden yhteyteen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vielä ote komiteanmietintöön (KM 2003:3) kirjoittamastani lausumasta:

- Hallintolainkäyttöä pidetään tutkimusten mukaan kansalaisten ja asianajajien keskuudessa usein vaikeaselkoisena, mutkikkaana, hitaana ja tehottomana. Ks. tästä esim. oikeusturva-asiain neuvottelukunnan vuosiraportin 2003 liitteenä olevaa tutkimusta (Laitinen ym. 2003) ja Optulan julkaisussa 202/2003 selostettua kyselytutkimusta.

Tämä johtuu paljolti hallintolainkäytön menettelyllisistä erityispiirteistä. Hallintolainkäyttö on käytännössä usein puhtaasti kirjallista menttelyä, jossa ei vallitse normaali kahden eri osapuolen muodostama vastapuoli tai kaksiasianosaissuhde, jossa toinen on kantajana ja toinen vastaajana. Hallintolainkäyttö on tiukasti sidoksissa hallintoon (hallintomenettelyyn), sillä suurin osa hallintoprosessissa käsitellyistä asioista koskee hallintoviranomaisten päätöksistä tehtyjä valituksia. Hallintolainkäyttöä pidetäänkin yleisesti eräänlaisena hallinnon jatkeena, mikä heikentää hallintolainkäytön julkisuuskuvaa itsenäisenä menettelylajina. Hallintoprosessi alkaa valituksella, ei hallinto-oikeudlle tehtävällä kantella tai hakemuksella. Ainoastaan pieni osa asioista koskee ns. hallintoriita-asioita, jotka pannaan vireille suoraan hallintotuomioistuimessa.

Edellä mainitut erityispiirteet eivät vain hämärrä hallintolainkäytön julkisuuskuvaa, vaan ovat samalla omiaan vaarantamaan oikeussuojan tosiasiallista saatavuutta tai asianosaisten oikeusturvaa.

Anonyymi kirjoitti...

No, mutta KHO:ssahan on viestintäpäällikkönä entinen huippujournalisti, joka ottaa julkisuudessa räväkästi kantaa esim. ammattivalittajiin ja moniin muihin polttaviin ajankohtaisiin ongelmiin ja selventää ihmisille kansanomaisesti, mistä KHO:n eri päätöksissä itse asiassa on ollut kysymys. Viestintäpäällikkö voinee varmaan omalla panoksellaan selventää tässä tilanteessa laajemmin hallinto-oikeuksien roolia ja hälventää näin yleisön keskuudessa mahdollisesti vellovia epäluuloja.

Pisto kirjoitti...

Olisko syytä huomata myös, että ns. hallintorikos on kuitenkin tavallisen poliisin tutkima teko.

Anonyymi kirjoitti...

Vakuutusala ja vakuutusoikeus ovat oivaltaneet ettei KKO:sta esitetty arvostelu ole päässyt vaikuttamaan kyseisten putiikkien toimintaan. KKO:lle sillä on ollut työllistävä vaikutus.
Milloin Vakuutusoikeus pystyy takaamaan oikeanlaista oikeutta jää nähtäväksi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Talouselämä-lehden ko. jutun tehnyt toimittaja kirjoittaa kommentissaan - siinä toimittaja on muuten katsonut asiakseen rutata tyystin Koskelon ehdotuksen; olisikohan KHO:n viestintäpäälliköllä sormensa tässäkin pelissä - kauniissti mm. siitä, miten "hallinto-oikeuksien tapaan KHO suojelee kansalaisia julkisen vallan väärinkäytöltä."

Mutta mitä minä olen vuosien kuluessa lukenut ja saanut kuulla, monet ihmiset ovat kyllä kokeneet hallinto-oikeuksien ja KHO:n roolin ja asenteen varsin eri tavalla, eli niin, että ne päinvastoin suojelevat viranomaisia ja hallintoa ja viis veisaavat oikeussuojaa kaipaavien ihmisten valituksista. KHO:n tiedotuspäällikön äskettäin julkaisema kirjoitus ammattivalittajista, jotka kuulemma "kiusaavat" myös KHO:ta, antaa tästä myös osaltaan hieman osviittaa.

Ratkaisussa KHO 2012:75 ylin hallintotuomioistuimemme päätti asettua pakkohoitoasiassa, jossa ihminen todella tarvitsisi suojaa viranomaiskoneistoa vastaan, poikkiteloin jopa EIT:n ratkaisua vastaan ja puolusteli hanakasti viranomaisten menettelyä, jossa pakkohoitoon määrättävän ihmisen oikeusturva saa kyllä väistyä tarkoituksenmukaisuusnäkökohtien ja "joustavan ja tehokkaan" hallinnon edessä.

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti korvaa tavallaan ylimpiä laillisuusvalvojia jotka eivät toimi kuten heidän perustuslain mukaan edellytetään toimivan. Niin kauan kuin Suomeen saadaan aito ylin laillisuusvalvonta, blogisti valitettvasti joutuu vielä jatkamaan epäoikeudenmukaisuuden esille tuontia tuomioissa ja muualla viranomaistoiminnassa. Blogisti ansaitsisi tiedonjulkistamispalkinnon, jonka taisi viimeksi saada EOA!En nyt muista mikä oli aihe, oliko se paljusellijuttu vai jokin vastaavan tasoinen asia.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

No, blogisti ei ole ennenkään ollut noiden pokaalien tms. "arvostusten" perrään! Täytyy nyt vain toivoa, ettei tästä sentään putkaan tai arrestiin joutuisi kritiikkinsä ja harrastamansa "laillisuusvalvonnan" vuoksi!

Anonyymi kirjoitti...

Yksinkertaisin työnjohtopäätöksin pitäisi saada merkittäviä säästöjä. Olen ex-ho-laamanni, Helsingin HO:ssa vuosina 2003-2007 heikoin kuudesta osastosta tuhlasi rahaa 1 milj. euroa verrattuna työteliäimpään. Eikä viraston päällikkö puuttunut tähän.

Anonyymi kirjoitti...

Olen blogistin kanssa samaa mieltä siitä, että kovin usein KHO suojelee viranomaisia ja virkamiehiä joutumasta vastuuseen lainvastaisista teoistaan, joten Vihervuoren huoli siitä, että päätösten laatu heikkenisi uudistuksen myötä, on täysin aiheeton.

Täytyyhän KHO:n tietenkin antaa asiallisiakin päätöksiä sen verran, että saadaan vuosikirja aikaiseksi. Jotenkin vain tuli mieleeni juuri tässä yhteydessä EOA:n päätös siitä, oliko kattila sallittu käsimatkatavara lennolle.

Uudistusta puoltaa myös se, että hallinto-oikeudet eivät voi määrätä rangaistusta lainvastaisesti menetelleelle virkamiehelle tai vahingonkorvauksia lainvastaisella teolla aiheuttetusta vahingosta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Olen ex-ho-laamanni, Helsingin HO:ssa vuosina 2003-2007 heikoin kuudesta osastosta tuhlasi rahaa 1 milj. euroa verrattuna työteliäimpään. Eikä viraston päällikkö puuttunut tähän".

Ehkä tuo "heikoin jaosto" koki velvollisuudeksen, ei vain menettelyn ripeyden, vaan myös oikeusturvan korkean laadun? Eihän hovioikeuden toimintaa toki pitäisi mitata pelkästään käsittelyaikojen perusteella!

Vaikka niin tapahtuukin. Viimeksi on joku firma "tutkinut" Lakimiesliiton toimeksiannosta eli siis liiton jäsenten rahoilla oikeudenkäynnin hitautta ja kertoillut raportissaan lähinnä ihmisten kokemuksia asiasta. Vähän samaan tapaan kuin lehdessä "Kansa taisteli, miehet kertovat". Kyseisen tutkimuksen taso ei totisesti päätä huimaa!

Mutta jos tuo anonyymin edellä mainitsema ho- jaosto todella oli heikko, niin olisihan presidentin toki pitänyt puuttua asiaan. Mutta kenties pressa on aatellut, että "kamoon, enhän minä nyt voi puuttua mitenkään riippumattomien tuomareiden ja riippumattoman jaoston toimintaan. Jos minä alkaisin niitä patistella, niin silloinhan minä, jumalauta, voisin syyllistyä perustuslain rikkomiseen ja virkavirheeseen. Mutta saatanhan minä, jos niitä kuudennen jaoston ihmisiä käytävillä joskus tapaan, sillai puolihuolimattomattomasti mutta kuiteskin vakavan oloisena, hieman kysäistä, jotta 'mites teillä oikein siellä jaostolla menee'. Eiköhän ne siittä ymmärrä, että niiden toimintaa ikään kuin tarkkaillaan, ja kai ne sitten siitä parantaa vauhtiaan. Joo, näin mä taidankin tehdä"!

Anonyymi kirjoitti...

Myös NHL:ssä tavoitellaan sitä, että tuhannen (1000) ottelun / maalin raja menisi rikki, ehkä blogisti ei ole pekkaa pahempi tässä suhteessa.

Mutta, mutta hallintoprosessihan on, kuten väitetään, jollakin tavalla osa hallintoa, ja KHO vahtii viimeisenä instanssina tätä funktiota ja sitä, että hallinnossa noudatetaan lakia. On se ihme, että esimerkiksi Norjassa selvitään vallan hyvin ilman hallintolainkäytön linjaa erillisenä tuomioistuimena.

Muuten. Hallinnossa on jopa oma oikeuslähdeoppinsa. Ei ihme, että tähän kokonaisuuteen on vaikea päästä käsiksi.

Käsitykseni on, että KHO on Suomessa aika pitkälle paitsi hallinnon jatke myös aikamoinen politiikan toimija.

Pisto kirjoitti...

Käräjäoikeuksien tuomioihin kirjataan asian ratkaissut osasto, mutta näin ei tehdä hovioikeuksissa. Mihinkähän tuo mahtaa perustua jos osastoilla on lähestulkoon omat rahatkin?

Anonyymi kirjoitti...

Kun tuossa joku aika lailla moitti hallintotuomiostuinten päätöksiä ja niiden perusteluja, olisi mukava saada konkreettisia esimerkkejä. Itse katselin äsken KHO:n päätöksiä heidän sivustoltaan kho.fi, eikä mitään vajeita pistänyt silmään. Sen sijaan olen omassa kunnassani lukenut pari hallinto-oikeuden hylkäyspäätöstä kunnallisasiassa, ja taustoja vähän tuntien olen sitä mieltä, etteivät ne olisi ansainneet perusteluja niinkään paljon kuin oikeus oli kirjoittanut.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi viittasi Norjan yksilinjaiseen tuomioistuinjärjestelmään. Viikko pari sitten oli mediassa esillä norjalaisten oppositiopoliitikkojen opintomatka Suomeen. Syynä oli turvapaikkojen ja muiden ulkomaalaisasioiden käsittely, jossa meikäläinen päätöksenteon ja muutoksenhaun malli koettiin sikäläistä paljon tehokkaammaksi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oikeusministeriö asetti 1.6.2012 blogijutussa mainitun neuvottelukunnan valmistelemaan pitkän aikavälin oikeusturvaohjelmaa sekä lyhyemmän aikavälin sopeuttamisohjelmaa.

Näiden ehdotusten oli toimeksiannon mukaan määrä valmistua marraskuun 2012 loppuun mennessä, mutta sanottua määräaika on jatkettu 15.2.2013 saakka. - Ilmeisesti asioista hieman kiistelllään neuvottelukunnassa.

Toimeksiannnon mukaan tavoitteena on, että oikeusturvaohjelman toteuttamisella varmistetaan yhteiskunnassa vahvaa luottamusta nauttiva ja kansainväliset normit täyttävä oikeusturva nykyistä selvästi tehokkaammin. Oikeusturvan on toteuduttava sujuvasti, yhdenvertaisesti ja kustannustehokkaalla tavalla. Ohjelmien yhteisvalmistelulla pyritään varmistamaan se, etteivät säästötavoitteet vaaranna oikeusturvatavoitteita. Myöhemmässä vaiheessa neuvottelukunta myös seuraa ohjelman toteutumista. Neuvottelukuntaa johtaa kansliapäällikkö Tiina Astola.

Neuvottelukunnan toimikausi kestää vuoden 2015 loppuun.

Anonyymi kirjoitti...

Bloggari osuu jälleen oikeaan Koskeloa kehuessaan. Kansalaisen takamatka viranomaiseen nähden on KHO:ssa liian pitkä, vaikka jotain hyvääkin on vuosien kuluessa ainakin satunnaisesti tapahtunut. Liian harvoin kuitenkin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oikeusturvaohjelmaa rustaavaa ministeriön asettamaa neuvottelukuntaa johtaa kanslaipäällikkö Tiina Astola (OM).

Jäsenistöön kuuluu kolme presidenttiä (Pauliine Koskelo, Pekka Vihervuori, Mikko Könkkölä), kaksi laamannia( Tapani Kopipnen, Kenneth Nygård), kaksi ylituomaria (Marjatta Mäenpää, Kimmo Mikkola), kaksi "valtakuntaa" (Matti Nissinen, Juhani Toukola), yksi puheenjohtaja (Mika Ilveskero), yksi pääjohtaja (Tuomas Pöysti), kaksi ylijohtajaa (Jarmo Littunen, Kari Kiesiläinen) ja hännänhuippuna yksi lainsäädäntöjohtaja (Asko Välimaa); Littunen on toiminut asettamispäätöksen jälkeen niin ansiokkaasti, että hänestä on tullut oikeusneuvos.

Neljä pysyvää asiantuntijaa ovat kaikki OM:n väkeä, päälliköitä laidasta laitaan. Sihteereitä on kolme.

On siinä "päällykäisiä" pitkä rivi. Saaa nähdä, mitä näin korkeantason porukkaa saa aikaan. Kylä meidän kaikkien oikeusturva nyt varmasti ja pikaisesti kohenee!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonymous kirjootti:

"Anonyymi viittasi Norjan yksilinjaiseen tuomioistuinjärjestelmään. Viikko pari sitten oli mediassa esillä norjalaisten oppositiopoliitikkojen opintomatka Suomeen. Syynä oli turvapaikkojen ja muiden ulkomaalaisasioiden käsittely, jossa meikäläinen päätöksenteon ja muutoksenhaun malli koettiin sikäläistä paljon tehokkaammaksi".

Heh, heh! Varmaan norjalaiset nyt Osloon palattuaan esittävät erillisen hallintotuomioistuinjärjestelmän perustamista kiireellisesti - Suomen mallin mukaan tietysti!

Eiköhän myös noissa turvapaikka-asioissa valitus voida tehdä hallinto-oikeuden sijasta yhtä hyvin käräjäoikeuteen, jossa - tulevaisuudessa - niitä käsittelisivät samat tuomarit kuin nyt hallinto-oikeuksissa.

Skorpioni kirjoitti...

Millä "lihaksilla" KKO:n presidentti ehdottaa tiukkaan sävyyn yleisten tuomioistuinten ja hallinto-oikeuksien yhdistämistä? Koskelolle on jäänyt selvästi hänelle ehkä OM:ssä kuulunut tuomioistuimien järjestelyoikeus päälle, mutta eihän hänellä KKO:n presidenttinä ole mitään oikeutta ryhtyä "runnaamaan" asiassa.

Nykyisessä asemassaan Koskelolle ei kuulu tuomioistuimien hallinnollinen järjestely millään tavalla. Hän voi tietysti jossakin työryhmissä ja toimikunnissa lausua käsityksensä asiassa, mutta minusta hänen sanansa ei "paina" yhtään enempää kuin muidenkaan työryhmien tai toimikuntien jäsenten.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

En tiedä, mutta luulen, että Talouselämän juttu on KHO:n ja sen viestintäpäällikön, joka on entinen journalisti, junailema. Vihervuori ja kumppanit ovat halunneet ampua ikään kuin etukäteen alas Koskelon idean, mistä he eivät yhtään tykkää, ja siinä tarkoituksessa panneet Talouselämän asialle juttua tekemään ja kehottaneet vielä kysymään varmuuden vuoksi myös EK:n kantaa asiasta! Sehän se tietysti ratkaisee koko kiistan?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KHO:n läheistä suhdetta hallintoon ilmentää myös KHO:n jäsenten virkanimike, joka on hallintoneuvos.

Ruotsissa on myös korkein hallinto-oikeus (högsta förvaltnigsdomstolen), mutta sen jäsenten virkanimike on sama kuin Ruotsin korkeimman oikeuden jäsenten eli justitieråd (oikeusneuvos).

Anonyymi kirjoitti...

Kuopiossa tänään koulu-uhkaus otettiin vakavasti ja tragedialta vältyttiin.

Kauhajoella 2008 tilanne oli tyystin toinen: poliisi jätti murha-aseen tappajan haltuun, vaikka koulusurman uhka suorastaan roikkui ilmassa ja ulkopuoliset olivat todella peloissaan.

Käräjillä ja hovioikeudessa poliisin toiminta palkittiin: surmattujen urhrit tuomitiiin korvaamaan poliisin kymmennin tuhansiin euroihin nousseet oikeudenkäyntikulut.

KKO päätti käsitellä valitusluvan ainoastaan kahden jäsenen kokoonpanossa, vaikka jutun esittelijä esitti valitusluvan myöntämistä. Toinen näistä jäsenistä oli entinen valtionsyyttäjä, joka oli syytteen nostamisajankohtana töissä VKSV:ssa. Käräjillä VKSV:n määräämä syyttäjä kävi pontevasti asianomistajan nostaman syytteen kimppuun.

Tämä on suomalaisen oikeusturvan tila 2000-luvulla.

Deekoo kirjoitti...

Tavallisena sukankuluttajana olen samaa mieltä, että "oikeuslaitokset" voitaisiin yhdistää, käsitelläänhän käräjäoikeudessa myös riita- ja hakemusasioita. Maallikon on vaikea hahmottaa, että on vielä olemassa markkinaoikeus, vakuutusoikeus ja työtuomioistuin ja mikä on kunkin toimivalta.

Hallintolaki minusta sen sijaan on hyvä laki, vaikka onkin "vain" yleislaki. Siihen on saatu hyvän hallinnon periaatteita, eli esim.jokaisen pitäisi tietää mihin voi valittaa, vai pitääkö toimia kuntalain mukaan, tai valittaa Aviin (tietyissä asioissa), eli tässä jo huomaa, että maallikon pää on pyörällä.

Alin tuomioistuin olisi siis paikka johon voisi valittaa, tai tehdä hakemuksia, tai tuoda riita-asioita ja sama lafka hoitaisi rikosasiat, ja vakuutus ja työtuomioasiat.

Se, miten tuomioistuin jakautuisi laitoksiin olisi organisointikysymys.

Hallintovalituksissa käsittelyaika lienee suhteellisen pitkä. Resursseja pitäisi saada jonojen lyhentämiseen. Lisäksi hallintoasioissa on nykyisin suullinen käsittely mahdollista, joten yhtymäkohtia käräjäoikeuskäsittelyyn on
..

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kritiikistä. Perustellusta sellaisesta. Se on tarpeen. Uskottavuutta tulee kun kohteenasi ei ole aina paaterot ja halliperit.

Olen yksi ahkerista kahden miljoonan kävijän tilastotalkoilijoista. Ja juristi kuten varmaan myös huomattavan moni muukin sivulla kävijä.

Salli minun ahkeran vierailijan toivoa Sinulta pientä tutkimusmatkaa myös Asianajajaliittoon. Ei kai sinulla ole sinne mitään kiitollisuuden tms. velkaa?

Eihän sinulla ole erityistä estettä arvioida miten tuo mm. edunvalvontaan, monopolistiseen oikeudenhoitoon, oikeuspolitiikkaan ja veljiensä vartiointiin paneutunut liitto toimii. Nimenomaan roolien ristikkäisyys/jännitteisyys puhuttaa. Kokeilepa (-läpäiset kyllä tutkinnon-) avata AA-toimisto niin tilanne tulee tutuksi. Eilenkin illalla meni moni hersyvä juttu sivu suun kun AA-liitto kuumensi keskustelua

Andreas kirjoitti...

Norjassa ja Tanskassa hallintoasiat on käsitelty hallinnon sisäisissä muutoksenhakulautakunnissa tai muissa vastaavissa elimissä (mahdollisesti useassa asteessa) ennen kuin ne mahdollisesti päätyvät kanteen nostamisen jälkeen tuomioistuimeen. Tätäkö halutaan myös Suomeen? Sitä paitsi kyseisissä maissa on enemmänkin anglosaksinen oikeusjärjestelmä eikä ole syytä suoraan verrata Suomeen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Andreakselle:

Ei toki "tätä" haluta! Jos Suomessa voi nyt valittaa viranomaisen päätöksestä suoraan hallinto-oikeuteen, niin yhtä hyvin sellaisen valituksen tekeminen toki onnistuu myös suoraan käräjäoikeudelle.

Sitä paitsi Suomessakin on vielä olemassa joitakin hallinnon sisäisiä muutoksenhakulautakuntia, joista olisi syytä päästä eroon.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.om.fi/1330603794279

Oikeusturvaohjelman valmistelu

Anonyymi kirjoitti...

Voisitko emeritus hieman selventää: Prosessin lajeja et siis olisi yhdistämässä. Mutta tuossa hyvänä pitämässäsi Norjan systeemissähän ei edes ole mitään hallintoprosessia, vaan kaikki käräjille edenneet hallintoasiat viedän läpi siviiliprosessissa sen säännöillä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Suomen ei tarvitse toki apinoida ko. suhteessa Norjaa, koska meiillä on jo hallintolainkäyttöä varten oma säädöstömme! Sitä pitää vain eräiltä osin muokata sellaiseksi, että palvelee nykyistä lakia (HLL) paremmin oikeusturvaa.Tämä edellyttää hallintoprosessisäännösten lähentämistä siiviliprosessiin, muttei sen sulauttamista kokonaan siihen.

Anonyymi kirjoitti...

Hieman itse blogikirjoituksen ohitse, mutta kommentteihin ja mm ratkaisuun KHO 2012:75 viitaten, olen vahvasti samaa mieltä kirjoittajan kanssa hallinto-oikeuksiemme asemasta ja toiminnasta perusoikeuksien puolustajana. Myös varatuomari Leeni Ikonen on kritisoinut hallinto-oikeuksia mielestäni hyvin perustein lapsioikeudellisissa asioissa vuonna 2008 julkaistussa vieraskynäkirjoituksessa Helsingin Sanomissa. Ongelma kuitenkin näyttäisi olevan pitkälti samanlainen myös muissa asioissa. Kuten muistaakseni tässä blogissa toisaalla on kirjoitettu hallinto-oikeudet ainakin näyttävät ulospäin vahvasti viranomaistoiminnan jatkeelta.

Leeni Ikosen kirjoitus:

http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lapsen+ja+perheen+oikeusturva++ei+toteudu+huostaanotoissa/HS20080209SI1MP02enj

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti kaipaa lakia, joka palvelisi paremmin oikeusturvaa kuin HLL. Itse en näe HLL:ssä mitään vikaan. Toimintakin tuntuu asiakas- ja oikeuturvalähtöiseltä. Joskus en ole saanut pyytämääni suullista käsittelyä, mutta sukset eivät tuomarin kanssa menneet koskaan ristiin enkä ole törmännyt niihin uhoaviin pikku-Herculeksiin, joita käräjäoikeuksissa silloin tällöin näkee.

KHO on sitten oma lukunsa. Siellä on tapahtunut paljon henkilöstövaidoksia, jotka heikentävät ennustettavuutta. Lisäksi hallintoneuvoksiksi on ilmestynyt vahvoja persoonia, joilla on ylikorostunut vaikuttamistahto. Jyrätään omia näkemyksiä läpi, vaikka ne eivät olisi juridisesti arvioiden parhaita.

Erityisesti virkamiesoikeudellississa ratkaisuissa KHO suoltaa sutta ja sekundaa. Taitaa johtua lähinnä siitä, että pitkäaikainen esittelijä Raimo Viitasaari on siirtynyt eläkkeelle (?) eikä hänelle ole löytynyt kunnollista korvaajaa.

Huolestuttava piirre KHO:n toiminnassa on, että menettelyvirheet eivät enää johda samalla tavalla kumoamiseen ja mahdollisesti palauttamiseen kuin aikaisemmin. Tämä johtuu siitä, että pitkään venyneistä hallintolainkäyttöasioista alkaa saada hyvitystä. KHO siis ratkoo asioita kumoamisen/palauttamisen sijasta siksi, että valtio välttyy maksamasta viivästyskorvauksia. Menettely on omiaan luomaan välinpitämättömyyttä oikeusturvan takeeksi luotujen säännösten noudattamisessa.

Anonyymi kirjoitti...

"Kun tuossa joku aika lailla moitti hallintotuomiostuinten päätöksiä ja niiden perusteluja, olisi mukava saada konkreettisia esimerkkejä. Itse katselin äsken KHO:n päätöksiä heidän sivustoltaan kho.fi, eikä mitään vajeita pistänyt silmään. Sen sijaan olen omassa kunnassani lukenut pari hallinto-oikeuden hylkäyspäätöstä kunnallisasiassa, ja taustoja vähän tuntien olen sitä mieltä, etteivät ne olisi ansainneet perusteluja niinkään paljon kuin oikeus oli kirjoittanut."

On täysin selvää, että kho ei julkaise niitä päätöksiä, joiden perustelut ovat puutteellisia tai jopa täysin olemattomia.

Anonyymi kirjoitti...

Äskeiselle anonyymille: KHO:sta saadun tiedon mukaan he olisivat valmiit julkaisemaan netissä suuren määrän muitakin kuin vuosikirja- ym. päätöksiä monissa sinänsä julkisissa asiaryhmissä, mutta kun teksteissä siellä täällä esiintyy ihmisten nimiä, tietosuojavaltuutettu on sen heiltä kieltänyt.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo ei ole kyllä mikään puolustus tai selitys, sillä ratkaisuista voidaan toki julkaista netissä (Finlex) ratkaisuista laadittuja selosteita, joissa kenekään as.osaisen nimiä ei mainita. Niinhän KKO:kin aina tekee! Vihervuoren poppoo voisi hiukka katsoa KKO:n julkaisemista ennakkopäätöksistä mallia.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tietoa Norjan lainsäädännöstä, johon joku edellä viittasi:

Norjan laissa riita-asioiden oikeudenkäynnistä vuodelta 2005 (tvisteloven, tuli voimaan 2008) on kokonainen luku (kapittel 36) eräiden hallintoasioiden käsittelystä käräjäoikeudessa.
Tvisteloven löytyy:
http://www.lovdata.no/all/nl-20050617-090.html

Norjan hallintolaissa (forvaltingsloven) 27b §:ssä, joka lisättiin lakiin tvistelovenin säätämisen yhteydessä, on säännöksiä siitä, millä edellytyksiä kanne voidaan nostaa.
Forvaltiningsloven löytyy: http://www.lovdata.no/all/hl-19670210-000.html#27a

Anonyymi kirjoitti...

Onkohan KHO:n päätöksiä kaipaillut anonyymi huomannut, että KHO sivustollaan jullkaisee jo nyt enemmän päätöksiä kuin KKO?

Anonyymi kirjoitti...

Esim. omaa tapaustani, virkamiehen irtisanominen VTV:stä, jota blogisti lokakuussa käsitteli, ei julkaistu.
Osaako joku anaonyymeistä arvioida miksi ei?

Markku Arponen kirjoitti...

Mielestäni kaikkien ammattituomareiden ensijaisena tavoitteena tulisi olla kehittämiskomitean esittämä oikeusministeriöstä erillisen tuomioistuinten keskushallintoyksikön perustaminen. Tuon tuomioistuinhallituksen perustehtävänä olisi hoitaa tuomioistuinlaitoksen kehittämis- ja hallintotehtäviä. Näihin tehtäviin kuuluisi ilman muuta tuomareiden koulutuksen, Tuomariakatemian organisoiminen, mistä presidentti emeritus Erkki Rintala on viimeksi käyttänyt ansiokkaan puheenvuoron.

Tuomioistuinhallituksen asiana olisi myös käynnistää keskustelut ja selvitykset presidentti Pauliine Koskelon tarkoittamasta kaikkien tuomioistuinten uudelleenjärjestelystä.

Tuo kehittämishanketta ei voida käynnistää vaatimuksilla hallinto-oikeuksien sulauttamisesta organisatorisesti yleisiin tuomioistuimiin, vaan tuomioistuinhallituksen johdolla käytävillä kaikkien tuomioistuinten tasavertaisilla keskusteluilla.

Lopputulos voisi olla sellainen, että yksi tai useampi hallinto-oikeus liitettäisiin yleiseen tuomioistuimeen, mutta myös sellainen, että yksi tai useampi yleinen tuomioistuin liitettäisiin hallinto-oikeuteen.

Anonyymi kirjoitti...

Käytännössä olen havainnut, että hallinto-oikeus (samoin KHO) järjestää suullisia käsittelyjä tosi harvoin.

Kun hallintolainkäyttö(kin) on osa hallintoa, viranomaisten lausunnoille annetaan hallintovalitusten käsitellyssä ylivertaista painoa. Yksittäinen valittaja on lujilla, ja vaikka yksityinen voittaisikin jutun oikeudenkäynnistä aiheutuneita kuluja ei korvaa kukaan kuin poikkeuksellisesti.

On muuten oikeusturvan kannalta eräällä tavoin hyvä, että hallinto-oikeuksia yhdistellään. Esimerkiksi Rovaniemen hallinto-oikeus yhdistetään Ouluun, jolloin Lapin asioiden käsittelylle / käsittelijoihin tulee kaivattua etäisyyttä. Monet odottavat tätä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Rovanimen hallinto-oikeuden yhdistäminen Oulun kanssa olisi toki vain pikkunäpertelyä!

Markku Arponen siis on sitä mieltä, että tuomioistuinorganisaation uudistamisesta pitkällä tähtäyksellä Koskelon ehdottamalla tavalla ei ole lupa tai ainakaan mitenkään suotavaa keskustella, vaan keskustelun paikka olisi vasta sitten, kun maahan on saatu tuomioistuimien keskushallintouudistus eli tuomioistuinhallitus, joka ikään kuin antaisi luvan keskustella. Tällä edellytyksellä tätä keskustelua saataisiin odottaa kyllä vielä seuraavat 20-30 vuotta!

Kyllä asioista ja siis myös hallinto-oikeuksien integroinnista yleisiin tuomioistuimiin - tai päinvastoin (!) - saa ja pitääkin keskustella koska vaan ja siis jo nyt!

Arposen johtama komitea ei vuosina 2001-2003 rohjenut tätä tehdä, kun käsky "pitäkäkääpä turpanne tuosta asiasta kiinni" kävi ylhäältä!
Jos asiasta olisi keskusteltu ja siitä tehty ehdotus Arposen johtamassa komiteassa, niin tiedä miten pitkällä tässä(kin) uudistuksessa nyt olisimme!

Kello käy ja Mäntyrantaa ei vaan näy...

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Rovanimen hallinto-oikeuden yhdistäminen Oulun kanssa olisi toki vain pikkunäpertelyä!

Markku Arponen siis on sitä mieltä, että tuomioistuinorganisaation uudistamisesta pitkällä tähtäyksellä Koskelon ehdottamalla tavalla ei ole lupa tai ainakaan mitenkään suotavaa keskustella, vaan keskustelun paikka olisi vasta sitten, kun maahan on saatu tuomioistuimien keskushallintouudistus eli tuomioistuinhallitus, joka ikään kuin antaisi luvan keskustella. Tällä edellytyksellä tätä keskustelua saataisiin odottaa kyllä vielä seuraavat 20-30 vuotta!

Kyllä asioista ja siis myös hallinto-oikeuksien integroinnista yleisiin tuomioistuimiin - tai päinvastoin (!) - saa ja pitääkin keskustella koska vaan ja siis jo nyt!

Arposen johtama komitea ei vuosina 2001-2003 rohjenut tätä tehdä, kun käsky "pitäkäkääpä turpanne tuosta asiasta kiinni" kävi ylhäältä!
Jos asiasta olisi keskusteltu ja siitä tehty ehdotus Arposen johtamassa komiteassa, niin tiedä miten pitkällä tässä(kin) uudistuksessa nyt olisimme!

Kello käy ja Mäntyrantaa ei vaan näy...

Anonyymi kirjoitti...

Kun muualla maassa hallinto-oikeudet yhdistetään paikallisiin käräjäoikeuksiin, niin Kuopiossapa Pohjois-Savon käräjäoikeus yhistettään Kuopion hallinto-oikeuteen. Tämän jälkeen maassa olisi siis n. 25 käräjäoikeutta ja yksi eli Kuopiossa sijaitseva hallinto-oikeus. Tuomioistuinuudistus savolaisittain!

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti katsoo, että kansalaisten oikeusturva parantuisi, kun hallintotuomarit tulisivat käsittelemään käräjäjuttuja ja päinvastoin.

Rohkenen olla eri mieltä. Luottamus yleisten tuomioistuinten osaamiseen ei taida olla hääppöinen, paitsi ehkä tuomioistuinlaitoksen sisällä jos sielläkään. Hallintotuomarit voivat olla asiantuntijoita suppeilla osaamisalueillaan, mutta eivät tietenkään parantaisi yleisten tuomioistuinten tasoa.

Heikosti palkattu tuomioistuinura houkuttelee juristeja, joille olennaista on työsuhteen, tai siis virkasuhteen, pysyvyys. Palkka on toissijainen asia.

Tuomioistuinten taso ei voi kohentua ennenkuin tämä virkamiesvetoinen, sisäsiittoinen järjestelmä muuttuu. Pauliine Koskelo, Mikko Könkkölä, ja tuliko siitä Littusestakin oikeusneuvos, ovat tyypillisimpiä järjestelmän edustajia.

Oikeusvaltiossa tuomioistuinuran pitäisi olla niin houkutteleva, että siitä kilpailtaisiin. Houkuttelevuuteen kuuluu asianmukainen palkkaus ja yhteiskunnallinen arvostus. Sosiaalidemokraattinen yhteiskunta on tehnyt pitään työtä häätääkseen tuomioistuimet kaupunkien keskustoista niiden laitamille kelan ja sossun kanssa yhtisiin betoniparakkeihin.

Se hyvä puoli hommassa on, että nämä tuomarit voivat syytellä vielä alhaisempaa kastia, lautamiehiä.

Markku Fredman kirjoitti...

Jos oikein muistan, niin Tuomiostuinlaitoksen kehittämiskomitean asettamispäätöksessä oli määrätty, että komitean tulee tehdä ehdotuksensa perustuslain puitteissa. Tämä tarkoitti sitä, ettei komitea saanut pohtia perustuslain 98 §:n muuttamista, eli kysymystä tuomioistuinlinjojen muuttamisesta tai yhdistämisestä. Käsitykseni mukaan tämän oli joku junaillut asettamispäätökseen juuri itsenäisten hallintotuomioistuinten turvaamiseksi. Voin olla toki väärässä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

MF sanoi:
"Jos oikein muistan, niin Tuomiostuinlaitoksen kehittämiskomitean asettamispäätöksessä oli määrätty, että komitean tulee tehdä ehdotuksensa perustuslain puitteissa".

Näin toki sanottiin komitean toimeksiannossa ja varmaankin juuri em. tarkoituksessa. Mutta toisaalta muistan, että komitean piti visioida nimenomaan pitemmän aikavälin asioita ja kehitylinjoja noin 20-25 vuoden päähän, eli kyse ei ollut lähiaikojen uudistustavoitteista.

Komitean tehtävänä ei ollut ehdottaa yksityiskohtaisia pykälämuutoksia, ei perustuslakiin eikä muihinkaan lakeihin.

Komitea olisi voinut ottaa, em. "kiellosta" huolimatta, yleisellä tasolla kantaa, siihen, onko jatkossa järkevää ja tarkoituksenmukaista säilyttää nykyinen kaksijakoinen organisaatiomalli, vai olisiko syytä siirtyä yhtenäiseen tuomioistuinorganisaatioon.

Komitea olisi voinut ainakin sanoa, että ko. asian pohtiminen kuuluisi - jatkossa - tuomioistuinlaitoksen kehittämisen keskeisimpiin kysymyksiin. Se on minusta vähintään yhtä keskeinen asia kuin Arposen mainitsema tuomioistuinlaitoksen keskushallinnon uudistaminen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Blogisti katsoo, että kansalaisten oikeusturva parantuisi, kun hallintotuomarit tulisivat käsittelemään käräjäjuttuja ja päinvastoin".

En toki tarkoittanut, että hallntotuomarit siirtyisivät käsittelemään järjestään rikos- ja riita-asioita ja käräjätuomarit taas pelkästään hallintoasioita, niin kuin "vikkelä" anonyymi näyttää luulevan!

Kirjoitin tuomareiden "vähän kerrallaan" tapahtuvasta perehtymisestä uudenlaisiin asioihin ja sen avulla vähitellen taahtuvasta tuomioistuimen ammattitaidon ja osaamisen kohentamisesta.

Jos hallinto-oikeudet ja käräjäoikeudet siirtyisivät tavallaan "saman katon alle", maahan voitaisiin muodostaa vahvoja juridiikan osaamiskeskuksia, joissa löytyisi asiantuntemusta ja kokemusta vähän joka lähtöön. Tästä on kysymys.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vaikka maaoikeudet on lakkautettu hallinnollisesti itsenäisinä tuomioistuimina, ovat maaoikeudet edelleen toiminnassa. Ne toimivat nykyisin eräiden käräjäoikeuksien ( 8 kpl) yhteydessä osastoina, jotka käsittelevät "maaoikeusasioita" eli riitoja ja valituksia, jotka aiheutuvat kiinteistötoimituksista, esimerkiksi lohkomisesta, halkomisesta tai rasitteen perustamisesta; myös yksityistieasioissa tehtäviä valituksia käsitellään maaoikeuksissa.

Maaoikeuksina toimivat kanta-Hämeen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Oulun, Lapin, Varsinais-Suomen, Pohjanmaan ja Vantaan käräjäoikeudet. Käytetään esimerkiksi sanontaa "Vantaan käräjäoikeus maaoikeutena".

Jos ja kun hallinto-oikeudet yhdistetään tiettyihin käräjäoikeuksiin, voidaan menetellä samalla tavalla. Meillä tulee siis olemaan esimerkiksi "Oulun käräjäoikeus hallinto-oikeutena" -niminen yksikkö.

Tämä on toiminut pienoiskoossa jo vuosia Ahvenanmaalla, jossa käräjäoikeus käsittelee myös kaikki hallintolainkäyttöasiat.

Anonyymi kirjoitti...

Ainakin Helsingin hallinto-oikeus on jo nyt valmiiksi mammuttimainen kooltaan. Maaoikeus on lilliputti siihen verrattuna. Ja kun se maanmittaustoimitus on jo tosiasiallisesti oikeusaste, kokonaisäsittelyajan pitämiseksi kohtuullisena hovioikeus jää kokonaan väliin. Vireilletulotapa maaoikeudessa on aina joko valitus tai kantelu.

Siru Pola kirjoitti...

Hallinto-oikeustuomarithan voisivat ryhtyä käsittelemään joutoaikoinaan pikavippien velkomusasioita. Niitä riittää.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Visio:
Tulevaisuudessa käräjäoikeuden peruskokoonpanossa eli kolmen tuomarin jaostossa istuisi riita- ja rikosasioissa kaksi käräjätuomaria ja ikään kuin "oppipoikana" yksi (entinen) hallintotuomari. Hallintoasioita käsiteltäessä ("käräjäoikeus hallinto-oikeutena") taas kokoonpanossa olisi kaksi (entistä) hallintotuomaria ja yksi käräjätuomari. Muun muassa tämän avulla tuomareiden ammattitaito monipuolistuisi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kaipa tämä nyt parhaillaan istuva "Oikeusturvan neuvottelukunta" sen verran ymmärtää, että ehdottaa selvien ja riidattomien saatavien, kuten juuri pikavippien, turhan kierrättämisen lopettamista käräjäoikeuksien kautta, eli ko. asioiden siirtämistä suoraan ulosottoviranomaisille! Jollei ymmärrä, niin se on paha juttu se.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Ainakin Helsingin hallinto-oikeus on jo nyt valmiiksi mammuttimainen kooltaan".

Minun visiossani Hgin hallinto-oikeuden asiat voitaisiin jakaa vaikapa kolmelle käräjäoikeudelle eli esimerkiksi Hgin, Espoon ja Vantaan käräjäoikeuksiin.

Siru Pola kirjoitti...

Tuo blogistin visioima ehdotus "Tuomarit lautamiehinä", on paitsi tuomioistuinten kehittämisen kannalta niin myös kansalaisten oikeusturvan kannalta varmasti hyvä ajatus. Samalla tosiaan tulisi hyvä liukumismenettely tuomioistuinten sulautumiseen ja samalla päästäisiin tuomioistuinkäsittelystä arpapeliä tekevistä lautamiehistä eroon.

Siru Pola kirjoitti...

Tarkoitin, että voisiko asiaa laajentaa lautamiesten korvaamiseen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Visioni edellyttäisi kyllä tuomioistuimien kokoamista hallinnollisesti "saman katon alle". Nykysysteemissä ei taida käydä päinsä, että käräjäoikeus vain suitsait "lainaa" tuomareita hallinto-oikeuksista tiettyihin juttuihin tai hallinto-oikeus puolestaan värvää porukkaa yksittäisiin juttuihin käräjäoikeuksista.

Toki voitaisiin ajatellaa, että tällaista "verenvaihtoa" voitaisiin harrastaa tuomareiden sivutoimien muodossa. Ovathan sivutoimet kovasti suosittuja vallankin KKO:ssa.

Anonyymi kirjoitti...

Onkohan blogisti visiossaan ajatellut sitä, että samaan aikaan kun hallinto-oikeuksia pilkottaisiin moneen paikkaan, lainsoveltamisen yhtenäisyys olisi kahden asteen ja valitusluvan päässä yhdistetyssä ylimmässä oikeusastteessa. Olisiko esimerkiksi yrityksillä varaa odottaa sitä? Vai syntyisikö kaikilla sektoreilla iso huuto ohivalituksen perään? Sellainenhan on äsken lanseerattu verotuksessa, jopa niin, ettei oikaisulautakunnan jälkeen käydä ennen KHO:a muussa tuomioistuimessa edes kääntymässä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Aivan ensimmäiseksi: hallinto-oikeuksia ei pilkottaisi kovinkaan moeneen paikkaan. Kun maassa on nyt 8 hallinto-oikeutta, hallinto-oikeusasiat voitaisiin jakaa vastaisuudessa esim 5-6 käräjäoikeudelle.

Väliasteena hallintovalituksia ratkaisi kaksi hovioikeutta ("hallintoylioikeutena"), mistä haettasiiin muutosta KHO:een/KKO:een. Vähäisimmissä asioissa olisi käytössä valituslupasysteemi.

Ohivalituksen käyttöalaa voitaisiin laajentaa, eli käräjäoikeudesta pääsisi suoraan "korkeimpaan", jos edellytykset siihen ovat olemassa. - Muuten, tänään KKO on antanut ennakkopäätöksen (2013:11) asiassa, josa ohivalitettiin KKO:een suoraan käräjäoikeudesta.

Hallinto-oikeuksissa ei käsitellä toki pelkäsätään veroasioita. KHO:n nykyinen asiamäärä on liian suuri - kai tuplaten isompi kuin KKO:n. Sinne on jouduttu pestaamaan jaoston verran ylimääräisiä hallintoneuvoksia - näiden nimike olisi muuten meilläkin syytä muuttaa oikeusneuvokseksi.

Anonyymi kirjoitti...

"Jos asiasta olisi keskusteltu ja siitä tehty ehdotus Arposen johtamassa komiteassa, niin tiedä miten pitkällä tässä(kin) uudistuksessa nyt olisimme!"

Tosiasia on, että tässä uudistuksessa on voitu edetä vasta kun KHO:n entinen presidentti - ja pirun kova taustavaikuttaja ! - Pekka Hallberg on päässyt hyvin ansaitulle eläkkeelle.

Anonyymi kirjoitti...

Anon: "Heikosti palkattu tuomioistuinura houkuttelee juristeja, joille olennaista on työsuhteen, tai siis virkasuhteen, pysyvyys. Palkka on toissijainen asia. Tuomioistuinten taso ei voi kohentua ennenkuin tämä virkamiesvetoinen, sisäsiittoinen järjestelmä muuttuu.... Oikeusvaltiossa tuomioistuinuran pitäisi olla niin houkutteleva, että siitä kilpailtaisiin. Houkuttelevuuteen kuuluu asianmukainen palkkaus ja yhteiskunnallinen arvostus."

Tämä anonyymi iski asian ytimeen: kyse on tuomareiden laadusta, joka korreloi suoraan palkkaan ja muuhun arvostukseen. Halintolainkäytön puutteet johtuvat enimmäkseen siitä, että hallinto- ja muut tuomarit identifioituvat pikkuvirkamiehiin ja heillä on pikkuvirkamiesten ahdas näkymys ja kapea horisontti.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

"Tosiasia on, että tässä uudistuksessa on voitu edetä vasta kun KHO:n entinen presidentti - ja pirun kova taustavaikuttaja ! - Pekka Hallberg on päässyt hyvin ansaitulle eläkkeelle".

Kovin on outo näkemys! Kyllä asiassa olisi voitu edetä ihan hyvin jo "PEKKA I:n" ollessa päällikkönä - keskustelemalla ja ottamalla asiaan kantaa ainakin! Pitääkö keskustelun aloittamiellekin saada jonkun "päällykäisen" lupa? Nyt Markku Arponen tahtoisi näemmä kieltää yhä edelleen keskustelun, vaikka olemme siirtyneet jo "PEKKA II:n" valtakaudelle, koska keskustelun "lähtölaukauksen" voisi MA:n ampua vasta tuomioisutinhallituksen tuleva pää- tai toimitusjohtaja (Antti Savela, kaiketi)

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tuomareiden laadusta eli ammattitaidosta (ja -etiikasta):

Tuomareita on Suomessa niin hemmetin suuri määrä, että eihän niille voi jo tästä syystä kovin korkeata palkkaa maksaa! Mutta aina vaan tänne halutaan lisää tuomarin virkoja, siis lisää huonostik palkattuja ja siksi usein vain välttävän ammattitaidon omaavia oikeuden jakajia.

Skorpioni kirjoitti...

Piru vie, tästä blogistahan on tullut oikein eläkeläisten ja emeritusten temmellyskenttä. Jos oltais tehty silloin sitä ja tätä tai kun uudistuksia voitais edes harkita vasta sen jälkeen kun Pekka Hallberg lähti. Kyllä Kekkonen oli oikeassa tässäkin. Tuomioistuimet ovat olleet ja tulevat olemaan kuin seisova vesi!
Fredmankaan ei muista, mikä oli toimikunnan tehtäväksianto. Kirjoita sitä sitten!

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut 700. blogin johdosta!

Mahtava suoritus, ehdottomasti. Tarpeetonta lienee todeta, voiko kaksi miljoonaa lukijaa olla väärässä. Eivät.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kuten tiedämme, ajanlaskumme jakautuu kahteen eri ajanjaksoon: e.Kr. ja j.Kr.

Ilmeisesti suomalaisten tuomioistuimien kehittämistyö on myös syytä jakaa kahteen eri aikakauteen; ennen Pekka I:n eläköitymistä (e.PH.) ja Pekka I:n eläköitymisen jälkeen (j.PH).

Anonyymi kirjoitti...

Painajaismaista asteroidiyötä kaikille...

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Antti Kaikkonen valittaa - mutta ei aio kuitenkaan valittaa tuomiostaan hovoikeuteen!

Kaikkonen kirjoittaa blogissaan:
- Rangaistus on itselleni sekä henkisestä että taloudellisesti erittäin kova. Koen saaneeni kaksinkertaisen rangaistuksen, sillä toiveemme adoptiolapsesta jää nyt haaveeksi.

Kaikkonen kertoo, että haluaa käyttää aikansa oikeusprosessin sijaan läheistensä seurassa ja yhteiskunnan hyväksi.

– En pidä päätöstä oikeana. Harkitsen, tyydynkö tähän vai haluanko valittaa asiasta hovioikeuteen, Kaikkonen kirjoitti blogissaan heti tuomion 2-3 viikkoa sitten saatuaan.

Milloinkohan tämä Kaikkonen aikuistuu ja alkaa ottaa vastuuta tekemisistään. Eikä, helvetti soikoon, heittäydy aina marmattajaksi ja marttyyriksi ja syytä muita toilauksistaan!

Anonyymi kirjoitti...

Köyliössä on susi-iltamat ja Urjalassa asteroidiyö!

Anonyymi kirjoitti...

Kepua en ole äänestänyt enkä Kaikkosta tunne, mutta blogistin puhe "marmatuksesta" oudoksuttaa adoptioasian osalta.

Onko siis blogistin mahdoton ymmärtää, että puolisonsa kanssa adoptiota hakevan henkilön on ollut mahdotonta aikoinaan tajuta, että hän säätiössä toimiessaan samalla torpedoi adoptiohankkeensa.

Kun Kaikkonen siis asiaa suree, blogistin mielestä se on "marmatusta". Uskon, että K. ja puolisonsa olisivat olleet ihan vastuullisia kasvattajia, vaikka mokoma rikos on taustalla.

Inhimillisesti kurja juttu mun mielestä, mutta en olekaan juristi.



Jyrki Virolainen kirjoitti...

Juridikalla ja juristeilla ei toki ole tämän asian kanssa mithän tekemistä!

Tietenkin Kaikkonen ja hänen puolisonsa Satu Taiveaho saavat surra asiaa! En minä ole kieltänyt heiltä sitä!

Se, mitä ihmettelen, ovat ne monet, lähes lukemattomat lehtijutut ja muut parkaisut, joita suremisesta ja adoptiohankkeen kariutumisesta on tehty ja jotka kaikkoset ovat medialle syöttäneet.

Minusta tällä "julkisella suremisella" Kaikkonen kyllä myös tekee härkisti politiikkaa eli kerää säälipisteitä, joita sitten aikoo hyödyntää seuraavissa vaaleissa.

Se, mitä Kaikkosen olisi pitänyt Nuorisosäätiössä vuosikausia johtotehtävissä huseeratessaan tajuta, on, että hänen toimintansa liikkui kaltevalla pinnalla. Hänen olisi pitänyt luopua siitä, mitä hän teki. Nyt kun hän jäi kiinni, hän ei voi syyttää - niin kuin hän koko ajan kuitenkin tekee - kaikkia muita itseään ja laitonta toimintaansa puolustellaakseen ja säälipisteitä kerätäkseen. Se on minusta ällöttävää!

Jos hän on tosissaan sitä mieltä, että käräjäoikeuden tuomio oli väärä tai hänen saamansa rangaistus kohtuton, niin hänenen pitäisi tietenkin valittaa hovoikeuteen. Nyt hän kääntää tämänkin kaikessa ällöttävyydessään niin, että luopuessaan valittamista hän muka "palvelee yhteiskuntaa". Voihan...

Minä olen kyllä joskus äänestänyt keskustaa, mutta enpä taida äänestää enää, ja suurimpana syynä siihen ovat juuri nämä kaikkoset, vanhaset, pekkariset ynnä monet muut vastuutaan kaikien tavoin härskisti välttelemään pyrkivät kepulaiset poliitikot.

Anonyymi kirjoitti...

Kaikkonen on laiskuuttaan opintonsa kesken jättänyt ikuinen ylioppilas. Hän voisi nyt, kun hänellä ei ole enää noita adoptiohankkeitakaan rasitteenaan, tehdä "palveluksen" sekä itselleen että yhteiskunnalle saattamalla opintosa lopuun ja valmistumalla yliopistosta.

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti kirjoitti:
"Oikeusministeriö asetti 1.6.2012 blogijutussa mainitun neuvottelukunnan valmistelemaan pitkän aikavälin oikeusturvaohjelmaa sekä lyhyemmän aikavälin sopeuttamisohjelmaa."

Näiden ehdotusten oli toimeksiannon mukaan määrä valmistua marraskuun 2012 loppuun mennessä, mutta sanottua määräaika on jatkettu 15.2.2013 saakka.

Nyt sitten piakkoin oikeusministeriön sivuilla tulokset?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, kyllä ne mietinnöt sinne OM:n sivuille sitten tulevat, kun ne on luovutettu ministeriölle.
Saattaa olla, että kun nyt on kyse visaisesta asiasta, mietinnön jättämisaikaa on hieman pidennetty. Talouselämä-lehdessä muistaakseni puhuttiin tässä kohdin "maaliskuun alusta".

Mielenkintoista nähdä, mistä kohteista niitä reilun 20 miljoonan säästöjä ehdotetaan tehtäväksi. Neuvottelukunnan jäsenen VKS Matti Nissinen kertoili johnakin haastattelussa 2-3 viikkoa sitten, että hovioikeusmenettelyä aiottaisiin muuttaa kirjallisemmaksi - siis vielä nykyistäkin kirjallisempaan mutoon, vaikka ho-mentely on selkeästi jo nyt kirjallista!

Niin, eiväthän Matti Nissinen ja hänen edeltäjänsä Matti I eli Kuusimäki muita keinoja ole tähänkään asti "oikeusturvaohjelmissaan" nähneet kuin oikeusturvakeinoista ehkä tärkeimmän eli muutoksenhakuoikeuden rajoittamisen! Sillähän se ihmisten oikeusturva juuri paranee, kun heiltä evätään valitusoikeus.

Kuusimäelle hankittiin mm tästä "ideastaan" professorin arvonimi, päähankkijoina olivat hovioikeuden presidentit Esko Oikarisen johdolla.

Nähtäväksi jää, lankeaako tämä arvonimi myöhemmin luonnostaan myös Matti II:lle.

Anonyymi kirjoitti...

Kaikkonen sai tuomion, koska hoiti tehtävää, johon tiedollinen ja taidollinen kyky ei riittänyt. Tukkatyylikin tosin värjäyksineen on ihan amis tyyliä, joten ihmekö tuo.

Se, ettei Kaikkonen valita, johtunee siitä, että Kalske painostaa vastavalitusmahdollisuudella. Melko erikoista, että Kalske julkisuudessa ilmoittaa Kaikkoselle, että jos ajat oikeusturvaasi hovioikeudessa, niin minäkin valitan, jolloin voit saada vielä kovemman kakun. Ei Kalsken suorittama painostaminen välttämättä laitonta ole, mutta hyvän syyttäjätavan vastaista ehkä.

Olen tuntenyt blogistin vuosikymmeniä, mutta tuo kepun äänestäminen kyllä yllätti. Mitään muuta en keksi kuin sen, että blogisti on eurovaaleissa äänestänyt Jäätteenmäkeä tämän ulkonäön perusteella.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vastamuutoksenhakuoikeus perustuu lakiin. Kaikkonen tai ainakin hänen avustajansa on ollut erinomaisen hyvin tietoinen siitä, että syyttäjä saattaa tehdä vastavalituksen, jos Kaikkonen itse valittaa. Syyttäjä olisi todennäköisesti vaatinut vastavalituksessaan Kaikkosen tuomitsemista ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Minusta on vain hyvä asia, että syyttäjä ilmoitti jo etukäteen, että hän tulee myös valittamaan, jos Kaikkonen valittaa. Painostamisesta ei ole kyse, vaan siitä, että ilman vastavalitusmahdollisuutta rangaistukseen tuomittu syytetty saisi reformatio in peius -kiellon edun tai turvan siitä, ettei hänelle tuomittua rangaisyusta tulla ainakaan koventamaan, jos hän valittaa yksin. Vastamuutoksenhaun mahdollisuus ehkäisee siten kevytmielisten valitusten tekemistä. Kaikkosen tapauksessa ei jouduttu siihen, että Kaikkonen olisi joutunut peruuttamaan jo tekemänsä valituksen sen jälkeen, kun syyttäjä oli jättänyt oman vastavalituksensa. - Vastavalituksen tekemiselle ei vaadita erillisen tyytymättömyyden ilmoituksen tekemistä kuten normaalille valitukselle on säädetty.

Jos syytetty on todella sitä mieltä, että hän on syytön, niin hän ei toki jätä valittamatta sen vuoksi, että syyttäjä voi vastavalituksessaaan vaatia rangaistuksen koventamista.

Minä olen äänestänyt eri vaaleissa jo vuodesta 1966 lähtien, minkä jälkeen on ollut vaikka minkälaisia vaaleja, presidentinvaaleista kunnallisvaaleihin. Liikkuvana äänestäjänä on keskustaakin siten tullut äänestettyä.

Anonyymi kirjoitti...

http://tuijabrax.fi/index.php@option=com_content&view=article&id=109%253Aoikeusministeri-tuija-brax-euroopan-neuvoston-korruptionvastaisen-toimielimen-grecon-juhlakonferenssissa-strasbourgissa&Itemid=7.html

"Kaikkia kysymyksiä ei voida ratkaista lainsäädännöllä. Ei ole niin, että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, olisi sallittua. Poliittisen kulttuurin ja moraalin merkitystä ei voida sivuuttaa rahoituksen läpinäkyvyyden turvaamisessa. On myös tärkeää nostaa yleistä valppautta sen suhteen, että rahoittajien intressejä lähellä olevien päätösten teossa ollaan vaikka ylikorostuneenkin varovaisia. Ei ole syytä vähätellä mahdollisia syitä jäävätä itsensä päätöksenteossa. Tähänkin sopii hyvin vanha tuomarinohje siitä, että tuomarin pitää paitsi olla riippumaton, myös vaikuttaa siltä. Suomessa varmasti käydyn keskustelun jälkeen lähivuodet osataan pitää huolta siitä, ettei esimerkiksi kaavoituspäätöksiä tehtäessä päätöksentekijöiden ja päätöksestä hyötyvien välillä ole liian läheistä suhdetta.

Median keskeinen rooli on korostunut Suomessa käydyssä keskustelussa. Ilman median aktiivista roolia moni tärkeä havainto olisi voinut jäädä tekemättä."

Näin Brax.

Mielestäni Braxilla tarkastusvaliokunnan puheenjotajana olisi velvollisuus seurata ja selvittää myös valtion ylätasoilla mahdollisesti esiintyvää korruptiota (Ylimmät virkamiehet, tuomioistuinlaitos jne.), millaisia sidonnaisuuksia esim. Suomen pienet juristipiirit aiheuttavat kun juristivirkamiehe ja tuomarit tuntevat toisensa monista yhteyksistään mm. sivutoimissaan. Tämä koskee erityisesti hallintolainkäyttöä.

Pelkkä puolueiden vaalirahoituksen avaaminen ei riitä, korruptiota ja sidonnaisuuksia lienee myös virkamies- ja tuomioistuintoiminnassa jos sitä halutaan selvittää. Oikeusministeriössä selvitellään tosin juuri tuomareiden sivutoimien sääntelyä ja oikeuskanslerikin on siihen kirjeellään osallistunut EOK:n aloitteesta.

Eduskunnan tarkastusvaliokunta olisi sopiva elin teettämään määrärahoillaan asiasta selvityksiä, elleivät resurssit muuten riitä. Pitäisi vain valita nimenomaan puolueeton selvittäjä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Keskustelu näemmä aaltoilee laidasta laitaan, median roolista vastamuutoksenhaun käyttämiseen!

Korruptio ei kuitenkaan liene tuomioistuimien ongelmista suurimpia tai näkyväpiä, vaikka ylimpien tuomareiden pimeät eli kontrolloin ulkopuolelle jäävät sivutoimet voivat antaa aihetta siinä suhteessa tiettyihin epäilyihin. Eiköhän tuomioisutinlaitoksen suurin ongelma ole, jos asia tarkastellaan kansalaisten kannalta, että pääsvätkö ihmiset oikeuteen ja oikeuksiinsa tuomioistuimen lainkäytössä eli saavatko he oikeutta ja mihin hintaan. Tältä kannalta tuomioistuinorganisaatiosta on nyt puhe!

Organisaatíon tulisi olla sellainen, että se palvelee mahdollisimman hyvin oikeusturvan saatavuutta ja asian oikeudenmukuaista ja perusteellista selvitystä, ja ettei valitusoikeutta alioikeudesta toiseen asteeseen tarpeettomasti kvasiperusteilla rajoiteta.

Nyt tuntuu kuitenkin olevan "suurinta huutoa" ja päätarkoituksena vaatimus, että tuomiostuinlaitoksen luutuneisiin organisatorisiin rakenteisiin, jonka katsotaan olevan ikuisesti perustuslain suojassa, ei saa puuttua, koska "meillä on täällä omassa porukassa niin kivaa eikä me haluta mitään yhdistämistä minnekään. Jos me vielä päästäisiin noista kaiken maailman ammattivalittajista ja muista turhista valituksista. niin mikäs meidän olisi ollessa"!

Anonyymi kirjoitti...

Tuomioistuinten yhdistäminen hälventäisi varmasti epäilyjä hallintotuomioistuinten, erityisesti KHO:n toimimisesta hallinnon jatkeena, tilanne ikäänkuin neutraloituisi.Monipuolinen osaaminen ja eri alojen asiantuntijoiden käytön mahdollistuminen lisäisi muutoksenhakijan oikeusturvaa.

Anonyymi kirjoitti...

Miten Kalse voi ennakolta ilmoittaa tekevänsä vastavalituksen, vaikka ei ole edes nähnyt Kaikkosen valitusta. Mielestäni ratkaisujen spekulointi ei kuulu syyttäjän tehtäviin. Tästähän voisi kannella jämy-jonkalle, joka pistäisi ojennukseen sellaiseetkin virkamiehet, jotka omassa mielessään idenfioituvat kovinkin korkealle!

Blogisti tapasi istua tunnettujen kepulaisten kanssa Sahtivaarissa 1990-luvun puolivälin jälkeen. Taisi olla Mattia ja muita mukana. Tuolta kai löytyy se kummallisuus Kepun äänestämisestä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kalske ei spekuloinut mitään "ratkaisuja", vaan ainoastaan informoi ystävällisesti Kaikkosta käytössä olevasta vastavalitusmahdollisuudesta! Totta kai Kaikkosen avustaja otti ilman Kalskeen infoakin huomioon, että syyttäjä saattaa käyttää vastavalitusoikeuttaan, jos Kaikkonen valittaa.

En muista istuneeni Sahtivaarissa valtakunnallisesti tunnettujen keskustalaisten, vaan ainoastaan paikallisten "kykyjen" seurassa, ja olihan jo itse Mr. Sahtivaari keskustalainen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tänään Helsingin Sanomien Sunnuntaissa:

-Mielisairaan oikeusturva ontunut vuosia.
Mielisairailla potilailla on pakkohoidossakin oikeuksia. Yhtä näistä on Suomessa loukattu vuosikausia. Nyt pakkohoidon jatkamiselle vaaditaan entistä painavammat perusteet.

http://www.hs.fi/paivanlehti/17022013/sunnuntai/Mielisairaan+oikeusturva+ontunut+vuosia/a1360987777905

HS:n juttu perustuu EIT:n viime kesänän antamaan päätökseen ja KHO:n päätökseen 2012:75, jota myös tässä blogissa on kommmentoitu.

Jari J. Marjanen kirjoitti...

Olin aikoinani yhdeksän vuotta eli kolme kolmivuotiskautta Helsingin työvoimatoimikunnassa AKAVAn edustajana, ja siinä yhteydessä luin aika monia vakuutusoikeuden työttömyysturvaratkaisua (sekä vielä useampia silloisen työttömyysturvalautakunnan, myöhemmän muutoksenhakulautakunnan päätöstä). Tulin siihen tulokseen, että VakO pitäisi lakkauttaa ja sen tuomarinvirat siirtää joko Helsingin hallinto-oikeuden tai KHO:n yhteyteen.
VakO on - vastoin perustuslain henkeä - käytännössä ylimmän tuomioistuimen asemassa ainakin niissä asiaryhmissä, joista ei pääse KKO:een (valitusluvalla); periaatteessa on hyvä, että nykyisin on mahdollista hakea purkua KHO:sta menettelyvirheen nojalla. VakO:n pitkät käsittelyajat juuri työttömyysturva-asioissa ovat suoranainen häpeä, ja viisijäseninen kollegio intressiedustajineen kankea.

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut Jyrki Virolaiselle 700:sta blogijutusta! Ehdottomasti kiinnostavin ja antoisin oikeustiedettä käsittelevä blogi! Toivottavasti ruutia riittä jatkossakin.