1. Helsingin Sanomat väitti tänään, että valtiovarainministeriön runsas vuosi sitten tekemä päätös Suomen kreikkalaisten liikepankkien vakuusjärjestelyn yksityiskohtien salaamisesta on kirjoitettu ainakin osittain asianajotoimisto Hannes Snellmanissa. HS sanoo saaneensa ministeriöstä viime viikon lopulla asiakirjan, joka lehden mukaan on asianajotoimiston 15.4. 2012 laatima luonnos ministeriön päätökseksi ko. asiakirjojen ei-julkisuudesta. Ministeriön 27.4.-12 tekemän hallintopäätöksen perustelut sisältävät lehden mukaan runsaasti asianajotoimiston luonnoksessaan kirjoittamaa tekstiä.
2. Lehden haastattelemat oikeustieteilijät arvostelevat ministeriötä julkisen vallankäytön ulkoistamisesta. Ministeriö kiistää arvostelun ja kertoo, että sopimusluonnos toimitettiin Snellmanin asianajotoimistolle - samoin kuin oikeusminsteriölle - ainoastaan kommentoitavaksi. HS:n mukaan kärjistäen ja yksinkertaistaen asetelmaa voi verrata siihen, että tuomioistuin ulkoistaisi tuomion kirjoittamisen asianajotoimistolle.
3. HS:n siteeraamat oikeustieteilijät ovat tunnettuja valtiosääntöoppineita, joiden lausuntoihin kyseinen lehti muissakin vastaavanlaisissa tapauksissa vetoaa väitteidensä tueksi.Tänäänkin lausuntojaan ovat auliisti HS:lle tarjoilleet professorit Kaarlo Tuori, Olli Mäenpää ja Tuomas Ojanen.
4. Professoreiden väitteet julkisen vallan ulkoistamisesta tai delegoimisesta eivät ole yllätys sinänsä, sillä ovathan nämä "oikeinoppineet" ja eräänlaisina valtiosääntöfundamentalisteina tunnetuksi tulleet lakimiehet puuttuneet aikaisemminkin herkästi asiaan, jos on olemassa epäilyjä, vaikka kuinka vähäisiä tahansa, perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen vallankäytön piiriin kuuluvien toimintojen yksityistämisestä. Tapa, jolla mainitut oikeusoppineet ja heidän kannattajansa haluavat ulottaa käsitteen julkinen valta ikään kuin väkipakolla alueille, joissa järkevästi ajatellen ei voi olla kyse minkäänlaisesta julkisen vallan käytöstä, vaikuttaa kuitenkin oudolta.
5. Akatemiaprofessori Kaarlo Tuorin mukaan "asiakirjojen perusteella kyse ei ole pelkästään yleisluonteisesta oikeudellisesta konsultaatiosta, vaan viranomaisen päätösluonnoksen laatimisesta". Hänen mielestään kyse olisi niin sanotusta konsulttidemokratiasta, jossa viranomaisten perustehtäviäkin siirretään ulkopuolisille. Olli Mäenpää ja Tuomas Ojanen säestävät parhaansa mukaan "ykkosprofeetta" Tuorin ajatuksia. Mäenpään lausahdus, jonka mukaan VM olisi "uhmannut perustuslakia", on päässyt HS:n jutun otsikkoon. Professori Mäenpää on kaikkein kiihkein ja pikkutarkin fundamentalisti mitä tulee käsitteen julkinen valta määrittelyyn. Mäenpään mukaan VM ei ole uhmannut ainoastaan perustuslakia, vaan sen menettely "päätöksenteon ulkoistamisessa asianajotoimistolle" on "ilmeisessä ristiriidassa oikeusvaltion ja hallinnon lainalaisuuden kanssa". Huh, huh, miten rajua tekstiä professorimme taas päästeleekin!
6. Mutta ehkä osasyynä professorien kiihkeyteen on tämä äkillinen ja suorastaan tukahduttava helleaalto, joka on voinut saada myös aiemmin järkevinä pidetyt ihmiset ja juristit hieman pyörälle päästään. Viileintä ajattelua HS:n jutussa edustaa Tuomas Ojanen, joka sentään huomaa muistuttaa HS:lle, että muodolliseti asiakirjojen salaamispäätöksen on kuitenkin tehnyt ministeriö, ei siis konsulttina toiminut asianajotoimisto. Ojasen mukaan ei kuitenkaan voida hyväksyä sitä, että ministeriön päätöksen perusteluissa "näkyy keskeisiltä osin asianajotoimiston kädenjälki".
7. Minusta ministeriöllä ei ole ollut lakiin perustuvaa estettä hankkia julkisuuslain tulkinnasta asiantuntijalausunto tai hyödyntää toimiston asiantuntemusta tekemänsä hallintopäätöksen luonnostelemisessa. Olennaista asiassa on toki se, että ministeriö on tehnyt kyseisen hallintopäätöksen itse ja vastaa myös yksin siitä. Eri asia on, onko ministeriö käyttänyt ko. asiassa kaikkein parhainta saatavissa olevaa asiantuntemusta, eli olisiko VM:n tullut hankkia asiasta asianajotoimiston lausunnon lisäksi myös nimenomaan julkisuuslain soveltamiseen ja tulkintaan perehtyneen asiantuntijan lausunto. Ministeriö olisi voinut pyytää asiasta lausunnon myös valtioneuvoston oikeuskanslerilta, kuten olen aiemmin kertonut.
8. Mutta pääasia tässä yhteydeyssä on, että lausunnon tai konsultaation hankkiminen asianajotoimistolta ei toki ole minkäänlaista julkisen vallan ulkoistamista, kuten professorit HS:ssa kilvan väittävät. Myös ministeriön tai valtioneuvoston linnan ulkopuolelta saatavissa olevaa tietoa ja asiantuntemusta voidaan hallintopäätöstä valmisteltaessa ja tehtäessä hyödyntää. Tässä tapauksessa oikeudellista neuvoa tai lausuntoa lienee pyydetty liikejuridiikkaan erikoistuneelta asianajotoimistolta siksi, että VM teki kyseiset sopimukset kreikkalaisten liikepankkien kanssa. Julkisuuden osalta asiassa oli kysymys lähinnä siitä, mitä rajoituksia pankki- tai liikesalaisuudet voivat asettaa sopimusasiakirjojen julkisuudelle. Tältä kannalta ajatellen lausunnon tai neuvon pyytämisessä juuri liikejuridiikan asiantuntijalta ei ole mitään ihmeellistä ja outoa. On syytä muistaa, että sopimusta neuvoteltaessa ja sopimusasiakirjojen sisältöä koskevissa kysymyksissä VM turvautui vastaavanlaisiin sopimusjärjestelyihin erikoistuneen lontoolaisen asianajotoimiston apuun eikä tässä ole nähty minkäänlaista julkisen vallan ulkoistamista. Jopa professori Olli Mäenpää on pitänyt lontoolaisen asianajotoimiston palveluiden käyttämistä hyödyllisenä ja sallittuna toimena.
9. Miksi professorit ovat siis nyt pillastuneet niin hirveästi, kun on ilmennyt, että asiakirjojen julkisuusasiassa neuvoa kysyttiin suomalaiselta asianajotoimistolta? Ilmeisesti siksi, että VM ohitti asiassa julkisuuslain "todelliset asiantuntijat". Professoreiden mielestä VM:n olisi kaiketi pitänyt pyytää neuvoa ja lausuntoa, ei suinkaan helsinkiläiseltä advokaattitoimistolta, vaan nimenomaan heiltä, valtiosääntö- ja hallinto-oikeusoppineilta. Professori Olli Mäenpäätä pidetään hallinnon julkisuuden ykkösasiantuntijana, joten ei ole mikään ihme, että professoreista juuri hän tuntuu polttaneen päreensä kaikista pahiten.
10. Jos siis VM olisi pyytänyt ko. julkisuusasiassa lausunnon professoreilta Tuori, Mäenpää tai Ojanen - tai vaikkapa jokaiselta - olisi asia professoreiden mielestä täysin kunnossa. Mutta kun lausuntoa pyydetiinkin "yksityiseltä" asianajotoimistolta, asiassa on professoreiden mielestä kyse ministeriölle kuuluvan julkisen vallan ulkoistamisesta! Näin pienestä se on siis kiinni tämä "vallankäytön ulkoistaminen".
11. Kun professorit syyttävät VM:ä julkisen vallan ulkoistamisesta ja vertaavat sitä tilanteeseen, jossa tuomioistuin ulkoistaisi päätöksenteon asianajotoimistolle - vertailu on toki tolkuton (täysin "posketon") - on syytä muistaa, että kyseisiä professoreita kuullaan säännönmukaisesti eduskunnan perustuslakivaliokunnassa asiantuntijoina. Jotkut pitävät perustuslakivaliokuntaa jopa jonkinlaisena perustuslakituomioistuimena tai sen (laihana) korvikkeena. Jos perehtyy asiantuntijaprofessoreiden perustuslakivaliokunnalle antamiin lausuntoihin ja vertaa niitä valiokunnan nimissä annettavien mietintöjen ja lausuntojen perusteluihin, huomaa helposti, että valiokunnan perustelut perustuvat enemmän tai vähemmän juuri ko. asiantuntijoiden lausuntoihin, toisinaan jopa sanamuotoja myöten. Joten kyllä myös tämä meidän "perustuslakituomioistuimemme" hyödyntää asiantuntijoiden mielipiteitä ja siten tavallaan ulkoistaa valtaansa yksityishenkilöille. Olisiko tässä kyse jonkinlaisesta "professoridemokratiasta"?
12. Hallituksen lakiesitys yksityisen pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta tuntuu juuttuneen perustuslakivaliokuntaan, kuten olen blogikirjoituksessa nro 713/25.3.-13 ("Lakiesitys pysäköinninvalvonnasta kangertelee eduskunnassa") kertonut. Aiemmin samasta asiasta annettu hallituksen esitys kaatui tunnetulla tavalla juuri ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvassa pysäköinninvalvonnassa olisi kyse merkittävän julkisen vallan käyttämisestä. Tämäkin lausunto perustuu melko sanatarkasti valiokunnan asiantuntijoina kuulemien valtiosääntöoppineiden lausuntoihin.
13. Uudella lakiesityksellä pyritään lopettamaan yksitysten parkkifirmojen oikeus valvontamaksujen määräämiseen tai maksukehotuksen antamiseen. Lakiesitys on tältä osin paitsi järjetön, myös perustuslain vastainen. Ehkä tämä on alkanut hieman mietityttää perustuslakivaliokunnan jäseniä, vaikka se onkin tiettävästi saanut lausunnonantajina jälleen olevien em. oikeusoppineiden hyväksynnän. Hallituksen esityksessä kaavailtiin, että uusi pysäköinninvalvontaa koskeva laki olisi saatu voimaan jo maaliskuun alussa, mutta toisin on käynyt. Siunaako perustuslakivaliokunta vielä ennen juhannusta hallituksen lakiesityksen - valiokunnan viimeiset kokoukset ovat ensi viikolla - vai raukeaako tämäkin lakiesitys kokonaan?
21 kommenttia:
Voi voi, kun Timo Soini valitteli tänään Aamu-tv:ssä kovaa kohtaloaan moneen kertaan, kun Jutta Urpilaisen johtama paha VM ei pyytänyt julkisuusasiassa lausuntoa "eduskunnan aina kuulemilta arvostetuilta professoreilta", joiden nimetkin Soini pariin kolmeen kertaan ohjelman aikana kerkesi luetella! Jo on pesujen politiikka pahasti oikeusprofessoreiden varassa!
Soini kehuskeli myös, että KHO ei olisi voinut päättää asiassa, jolleivät he, siis persut, eli professori ERkkiHavansi ja Pirkko Ruohonen-Lerner olisi valittaneet VM:n salauspäätöksestä KHO:een.
Todellisuudessa valituksen tekijöitä KHO:ssa taisi olla toistakymmentä.
Fundamentalisti on tavallisesti pyhiin kirjoituksiin perustuviin uskontoihin liittyvä haukkumasana.
Lakikirjan noudattaminen on kait tosin hieman eri asia yhteiskunnan kannalta kuin Raamatun ristiriitaisten käskyjen, mutta kaipa tässä täytyy luottaa siihen että oppineet kirjoittavat blogeissaan oikein.
Emme noudata "lakikirjaa" vaan oikeusnormeja. Laki on kuitenkin niin kuin se luetaan eli tulkitaan.
Fundamentalismilla tarkoitetaan asiayhteydestä riippuen hieman eri asioita. Yleisesti ottaen siinä on kyse jyrkästä opillisesta vanhoillisuudesta tai ääripoliittisuudesta tai aatteellisuudesta. Fundamentalisti on oppinut, jolle on ominaista kirjaimellisesti ja ehdottomalla varmuudella tulkittujen uskonkappaleiden tai vaikkapa oikeusnormien päättäväinen noudattaminen. Fundamentalisti korostaa omaksumansa opin tai tulkinnan ehdottomuutta ja ainoaa oikeellisuutta.
Fundamentalisti katsoo olevansa opin, uskonkappaleen tai oikeusnormin ainoa oikea tulkitsija, muut ovat "vääräuskoisia".
Laitonta tuskin, mutta hölmöläisten hommaa joka tapauksessa. Julkishallinto säästää palkoissa, mutta joltain toiselta momentilta löytyy sitten varoja teettää tällaista ihan tavallista virkamiestyötä viraston ulkopuolisilla konsulteilla. Tämäkin selvitys- ja luonnostelutyö on maksanut juristivirkamiehen 4-5 kuukauden palkan. Tätä tapahtuu nykyään monessa paikassa - ei kerrassaan mitään järkeä.
VM on pyytänyt Hannes Snellmanin asianajotoimistolta "oikeudellista kannanottoa Kreikan lainaohjelman vakuusjärjestelyä koskevien asiakirjojen julkisuutta koskevassa asiassa". Tämä käy ilmi asianajotoimiston laatimasta 13.4.2012 päivätystä muistiosta, jonka toimisto on osoittanut VM:lle.
Muistiossa ei ole viitattu VM:n päätösluonnokseen. Yhdeksän sivun pituinen muistio on tyypillinen asiantuntijalausunto, jossa käydään läpi julkisuuslain ao. pykälien sisältöä ja tulkintaa lainvalmisteluasiakirjojen, muutaman KHO:n päätöksen ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjen (mm. professori Olli Mäenpään) kannanottojen perusteella.
"Tämäkin selvitys- ja luonnostelutyö on maksanut juristivirkamiehen 4-5 kuukauden palkan. Tätä tapahtuu nykyään monessa paikassa - ei kerrassaan mitään järkeä."
Juuri noin. Fundamenteista viis, mutta perusosaamisen kallis ulkoistaminen ja sen hakeminen vääristä paikoista on hallinnon trendeistä edesvastuuttomin, jo yksin taloudellisesti.
Hm, "vääristä paikoista" ja "maksanut juristivirkamiehen 4-5 kuukauden palkan". Olisiko "oikea paikka" sitten ollut vaikkapa joku kolmikosta Tuori, Mäenpää, Ojanen? Monenkohan juristivirkamiehen kuukausipalkan tuo lausunto olisi maksanut?
Hesarin jutun ja siinä haastatellun kolmen professorin pointti oli kuitenkin se, että VM oli lausunnon advokaattifirmalta pyytäessään "uhmannut perustuslakia"!
Itse asiassa Hannes Snellmanin muistion perustelut tukeutuvat aika paljolti mm. professori Olli Mäenpään teoksissaan esittämiin arvioihin. Siis: kyllä Mäenpään ja kumppanien kannanotot ovat tulleet otetuksi lausunnossa ja VM:n päätöksessä huomioon!
Ojanen haki Hesarissa "virkansa" vallantäyteydestä kai dramaattiseksi aiotun esimerkin, eli tenttien arvostelun ulkoistamisen. Ei minusta lainkaan hullumpi ajatus nyt kun miehen lausumia on tullut seurattua. Taisi esittää, että ulkoistamalla tehtävän ulkoistaisi vastuunkin. Jotain on jäänyt sisäistämättä.
Perustuslakivaliokunnan sihteeri X: Arvoisa professori Kaarlo Mäkiojanpää. Valiokunta pyytää kunnioittaen lausuntoanne hallituksen lakiesityksestä nro 100/2012.
Professori: Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Lakien säätämisestä päättää perustuslain mukaan eduskunta. Perustuslaissa ei ole säännöksiä asiantuntijoiden kuulemisesta. Lainsäädännössä on kyse merkittävän julkisen vallan käyttämisestä. Asiantuntijalausunnossa olisi kyse lainsäädännön, tarkemmin sanottuna sen valmistelun ulkoistamisesta. Tämä ei perustuslain mukaan ole mahdollista. Sitä paitsi eduskunnassa on suuri joukko valiokuntaneuvoksia, tiitisiä ja muuta kansliaväkeä niin että päät yhteen kolisee! Kyllä tuollaisella porukalla pitäisi pystyä huolehtimaan asioiden valmistelusta ilman ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöä! En halua uhmata perustuslakia. Kieltäydyn siis minulta pyydetyn lausunnon antamisesta. Pärjäilkää!
On blogistilla tietoa siitä, tekevätkö nämä "oikeusoppineet", jotka konsultoivat valiokuntia, ministeriöitä, tms., palveluita valtiovallalle vastikkeetta vai laskuttavatko he rankalla kädellä, vai jotain näiden kahden välillä?
Asiantuntijalausuntoja oikeusoppineet eivät toki tee vastikkeetta! Ko. tapauksessa kohtuullinen palkkio professorin lausunnosta maksaa n. 5 000 euro, siis sellainen, jonka! advokaattitoimisto nyt väsäsi. Asian intressi ja vaikeusaste toki vaikuttaa aina palkkion suuruuteen, samoin asian laajuus. Se, pyytääkö lausuntoa ministeriö tai muu viranomainen vai yksityinen firma, ei vaikuta asiaan. Eduskunnan valiokunnat maksavat lausunnoista kiinteiden taksojen mukaan, ne ovat hyvin kohtuulliset.
Hiukkasen -off the topic mutta hymyilyttää eduskunnan täysistuntoaa katsellessa naissossuministerin selittelyja omaishoitoasiassa.
Edellisellä poispotkitulla MTV -juontaja"ministerillä" on varmaakin jonkinlaine maalilmanennätys mitä ihmeellisempien työryhmien asettamisissa...kun oma taito ei yksinkertaisesti riittänyt. Mutta nyt saman sossupuolueen naismin. jokuniintavallisenoloinehuovinen jatkaa samoilla linjoilla....työryhmä, työryhmä. Mitä tekevät virkamiehet, kaunis kesä ja olut maistuu edelleen aurinkoterasseilla. Tässäpä se kaksi vuotta kuluukin toosi kivasti tällä uudella min. selittelyissä....uusista työryhmistä. Voi tätä työryhmien määrää!!!
Onhan se hyvä, että joitakin ihmisiä saadaan työllistettyjä perustamalla aina vain uusia ja uusia työryhmiä.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ja hänen puolisonsa Ljudmila Putina ilmoittivat torstai-iltana ottaneensa avioeron.
No, näitä parisuhdeongelmia toki riittää myös paremmssakin perheissä. Otetaanpa esimerkiksi vaikkapa Mervin ja Matin parisuhde, joka kesti kait about 11 vuotta - toistaiseksi - ja kesti samalla monet erot - Matti ja Mervi erosiva kait ainakin jotain 7-8 kertaa. Nyt Matti on norkoillut jälleen Mervin kämpillä Ylöjärvellä ja pyrkinyt takaisin.Kyllä se siitä, onhan Matti istunut Mervin puukotusjutun tuomionsakin, joten pariskunta voi aloittaa sikäli jälleen puhtaalta pöydältä.
Eihän sitä tiiä näistä Putineistakaan. Saapa nähdä, montako kertaa ne palaa yhteen ja eroaa taas. Heti toissapäiväisen eron jälkeen Putinit nähtiinkin jo ooperassa - yhdessä tietenkin!
Tiedä nyt sitten noiden työryhmien määristä, kun ei ole vertailupohjaa. Ainakin ne ovat harkitsevampia ja osaavampia kuin yhden miehen työryhmät eli selvityshenkilöt. Työryhmissä on sitä paitsi yleensä suuri osa väestä ao. ministeriön ulkopuolelta, paljolti myös järjestöistä ja elinkeinoelämästä. Ja kaikki tämä halvalla, työryhmissä kun ei makseta kokouspalkkioita toisin kuin vanhoissa komiteoissa ja toimikunnissa. Halpuus lieneekin työryhmiin siirtymisen pääsyy; asioiden painoarvo ei aikoihin tätä eroa ole selittänyt.
Hesarin uutisessa näytti olevan, että tuomioistuin kuulee julkisuusasiantuntijaa koskien joidenkin videoiden julkaisemista tai salaamista Auerin jutussa. Nytkö ne tuomioistuimetkin alkavat ulkoistamaan ja käyttämään asiantuntijoita apunaan.? Onko tässä tuomiovaltaakin ulkoistettu?
Jos HS olisi kysynyt blogistilta ensin, olisi JV ollut luultavasti täysin johtavien valtiosääntötieteilijöiden linjoilla. Vaan kun ei kysynyt. Siksi JV on ihan periaatteesta eri mieltä Tuorin ja kumppaneiden kanssa, koska sellainen on JV:n tapa.
Niinkö? Huonostipa näkyy sitten anonyymi JV:n tuntevan!
Olen kyllä sitä mieltä, kuten olen aiemmin todennutkin, että periaatteessa ministeriön ja viranomaisten pitäisi osata ratkaista esim. asiakirjpjen julkisuutta koskevat kyysmykset omin voimin ja siis turvautumatta ulkopuolisten asiantntijoiden apuun.
Mutta Tuorin ym. väite, että VM olisi lausuntoa advokaattitoimistolta pyytäessään ulkoistanut julkista valtaa yksityiselle toimijalle ja/tai rikkonut perustuslakia, ovat tietnkin naiiveja ja populistisia. Tuollaisia väitteitä esitetään vain huomion herättämisen tarkoituksessa.
Mielenkiintoista olisi myös tietää KILPAILUTETTIINKO tämä hankinta. Kummasti tuntuisivat noi kommentoinnit ja näkemystenpyynnöt automaattisesti lipsuvan isoille toimistoille.
Sopimusneuvottelujen edetessä siihen vaiheeseen, jossa salassapidosta alettiin keskustella, olisi tullut järjestää mielestäni julkinen hankintailmoitus tällaisesta kommentoinnin tarpeesta.
99% pienhankinnan raja ylittyy eikä suorahankintaa voida perustella
Lähetä kommentti