2. Itse seurasin, ehtiikö, haluaako tai rohkeneeko perustuslakivalikunta antaa lausuntonsa hallituksen esityksestä HE 79/2012 vp., joka koskee pysäköinninvalvonnasta annetun lain muuttamista ja lakia pysäköinnninvalvontalautakunnasta ja valvonta-avustajista. Vaikka asiaa ei edes mainita lakiesitysten nimissä, sanotulla lainsäädännöllä olisi vaivihkaa tarkoitus kuopata nykyisin pysäköinninvalvontaa yksityisten maanomistajan kiinteistöillä harjoittavien pysäköintifirmojen toiminta.
3. Olen käsitellyt sanottua lakiesitystä viimeksi blogissa numero 713/25.3.-13 otsikolla "Lakiesitys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta kangertelee eduskunnassa". Kyllä kangertelee ja tosi pahasti kangerteleekin, sillä lakiesitys annettiin eduskunnalle jo viime vuoden syyskuussa. Hallituksen esityksessä luvattiin, että uusi laki tulisi voimaan jo 1.3.2013; toisaalta kerrotitin, että lain voimaan saattamiseen kuluu aikaa vähintään neljä kuukautta siitä, kun eduskunta on lakiesityksen hyväksynyt. Nyt ollaan jo kesäkuun lopussa, mutta perustuslakivaliokunta ei ole saanut vieläkään lausuntoaan aikaiseksi! Onpa todella kuuma peruna!
4. Kuten olen jo aiemmin mielipiteenäni kertonut, lakiesitys on monessa suhteessa täysi torso ja tämä koskee ennen muuta suhtautumista nykyiseen yksityiseen pysäköinninvalvontaan. Lakiesitykseen ei sisälly pykälän pykälää tai momentin momenttia siitä, että laki johtaisi nykyisen yksityisen valvonnan päättymiseen, mikä tietäisi lähes automaattisesti pysäköinfirmojen toiminnan päättymistä. Mutta niin vain lakiesityksen perusteluissa kerrotaan ikään kuin itsestään selvyytenä ja ohimenneen muutamalla rivillä, että esityksen tavoitteena on sulkea pois yksityisten "muunlainen toiminta" pysäköinninvalvonnassa. Toisin sanoa parkkifirmat eivät voisi enää vaatia tai määrätä valvontamaksuja, vaikka kyseinen toiminta on todettu täysin lailliseksi korkeimman oikeuden asiasta antamalla ennakkopäätöksellä. - Voiko härskimpää ja räikeämpää yritystä perusteluilla säätämisestä enää edes kuvitella!
5. Perustuslakivaliokunta on ollut parin viimeisen kuukauden aikana kiireinen, kun valiokuntaa ovat työllistäneet mm. kunta- ja sote -uudistukset sekä ns. Himas-gate, jossa valiokuntaa tutkii pitkään ja hartaasti pääministeri Jyrki Kataisen toimintaa Pekka Himaselta tilatun selvityksen tiimoilta. Aikaisemmin valiokunnalla olisi kuitenkin ollut erinomaisen hyvää aikaa ottaa kantaa pysäköinninvalvontaa koskevaan lakiesitykseen, jos se olisi vain halunnut ja rohjennut niin tehdä.
6. Kyseinen lakiesitys tulla tupsahti eduskuntaan jo 7.9. viime vuoden syyskuun alussa, jolloin pidettiin lähetekeskustelu ja esitys lähetettin mietinnön laatimista varten lakivaliokuntaan sekä lausunnon antamisen tarkoituksessa perustuslakivaliokuntaan ja hallintovaliokuntaan. Nämä kolme valiokuntaa ovat kuulleet lakiesityksen johdosta lukuisia asiantuntijoita. Merkille pantavaa on, että valiokunnissa on kuultu samoja valtiosääntöoppineita, joiden lausuntojen mukaisesti perustuslakivaliokunta maaliskuussa 2011 torppasi hallituksen asiasta antaman edellisen lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta.
7. Hallintovaliokunta antoi lakiesityksestä lausuntonsa normaaliajassa eli 23.11.2012 (HaVL 18/2012 vp), lausunto on luonteeltaan sangen teknisluontoinen. Lakivaliokunta odottaa mietintöään varten perustuslakivaliokunnan lausuntoa, mutta juuri viimeksi mainittuun valiokuntaan lakiesitys näyttääkin jumiutuneen. Syytä tähän ei ole kovin vaikea arvata. Keskeinen kysymys on se, onko lakiesityksen, oikeusministerin ja koko hallituksen tarkoituksena ollut todella "sosialisoida" nykyinen yksityinen pysäköinninvalvonta, vai saavatko yksityiset pysäköintifirmat jatkaa myös vastaisuudessa toimintaansa. Lakiesityksen pykälät vaikenevat kysymyksestä, mutta perusteluissa on muutaman rivin maininta asiasta.
8. Muodollisesti lakiesitys ei itse asiassa edes koske yksityistä pysäköinninvalvontaa, vaan kuten jo ehdotettujen lakien nimistäkin ilmenee, julkista pysäköinninvalvontaa avustavaa valvontaa, johon yksityisten toivotaan osallistuvan avustajina. Mutta toisin kuin lainvalmistelijat, oikeusministeri ja ehkä koko hallitus kenties kuvittelevat, yksityistä pysäköinninvalvontaa ei voida kieltää yksinomaan lakiesitykseen perusteluihin sisältyvällä parilla lyhyellä toteamuksella. Perusteluilla säätäminen ei ole mahdollista, sillä ainoastaan kirjoitetun lain pykälillä on lainkäytössä sitova vaikutus. Laillisena elinkeinona harjoitetun yksityisen pysäköinninvalvonnan lakkauttaminen vaatisi lakiin nimenomaisia säännöksiä ja ilmeisesti lain hyväksymistä perustuslain säätämisjärjestyksessä. Jollei näin tapahdu, lailla ei voida kieltää nykyistä pysäköinninvalvontaa ja valvontamaksun vaatimista. Parkkifirmojen harjoittama toiminta voisi siis edelleen jatkua nykyisenlaisena.
9. Lakiesityksen kohtalo on siis perustuslakivaliokunnan käsissä. Asia näyttää polttelevan pahasti valiokuntaa, sillä lakiesityksen käsittelyä on siirretty monta kertaa. Lakiesitys tuli perustuslakivaliokuntaan jo 13.9.2012, minkä jälkeen asiantuntijoita on kuultu useissa kokouksissa. Tunnettujen valtiosääntöoppineiden lisäksi perustuslakivaliokunta on kuullut asiantuntijana myös KKO:n presidentti Pauliine Koskeloa. Ilmeisesti hänen esittämistään näkökohdista ja huomautuksista juuri johtuu, että asia on pantu valiokunnassa niin sanotusti jäihin.
10. Perustuslakivaliokunta sai asiantuntijakuulemisensa valmiiksi jo 19.10.2012, mutta tämän jälkeen valiokuntaan saapui presidentti Koskelon kirjallinen lausunto ja asian käsittelyä ja asiantuntijoiden kuulemista päätettiin jatkaa. Perustuslakivaliokunta palasi asian pariin uudelleen vasta puolén vuoden kuluttua eli 12.3.2013, jolloin valiokunnassa lienee käyty jonkinlainen kaksinkamppailu Koskelon ja professori Olli Mäenpään välillä. Tämän jälkeen valiokunta totesi - jälleen kerran - asiantuntijakuulemisen päättyneeksi, minka jälkeen asiassa siirryttiin "jatkettuun valmistavaan keskusteluun". Mutta heti tämän jälkeen eli jo mainitussa 12.3. pidetyssä kokouksessa valiokunta totesi, että asian käsittely keskeytetään! Tämän jälkeen eli kolmen kuukauden aikana asiassa ei ole tapahtunut yhtikäs mitään.
11. Taloussanomat kertoi lakiestyksen käsittelystä tänään jutussa "Parkkifirmat sakottavat kuin viimeistä kesää". Jutusta näkyy selvästi, ettei toimittaja ole perehtynyt aiheeseen kovinkaan hyvin, kuten jo puhe "sakotuksesta" osoittaa. Jonkinlaisena asiantuntijana toimittaja oli haastatellut vantaalaista kaupunginvaltuutettua ja lakimiestä Johannes Hirvaskoskea, joka näkee KKO:n "teoriassa" aukkoja. Hirvaskosken esittämät väiteet ovat kuitenkin varsin alkeellisia, ja ne on osoitettu jo useaan kertaan paikkansa pitämättömiksi.
12. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan eduskunnan syysistuntokautta ja sitä, josko perustuslakivaliokunta rohkenisi vihdoinkin ottaa lakiesitykseen kantaa. Yksityinen pysäköinninvalvonta jatkuu kaikessa rauhassa ja hyvin se tuntuu toimivankin. On käsittämätöntä, että tällainen kaikkia hyödyttävä toiminta halutaan lopettaa vain sen takia, että jotkut radikaalit oikeusoppineet ovat saaneet päähänsä kummallisen ajatuksen pitää sitä merkittävän julkisen vallan käyttämisenä. Mutta siitä yksityisillä alueilla tapahtuvassa ja yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvassa valvonnassa ei toki ole kyse.
13. Myös lainkäytössä on vireillä asioita, jotka tuntuvat takkuavan pahasti. Yksi sellainen on Kauhajoen koulusurmien uhrien omaisten tekemä kantelu oikeusneuvos Pekka Koposen jääviydestä, josta olen kertonut blogijutussa 611/18.6.2012. Kantelu on ollut KKO:n käsittelyssä jo vuoden ja sitä on käsitelty ainakin kolmijäsenisessä jaostossa. Koposen jääviydestä on valitettu myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, mikä saattaa vaikuttaa käsittelyn viipymiseen KKO:ssa. Kantelun tekijät ovat ihmetelleet mm. Koposen vastineen samoin kuin kantelun johdosta kuullun apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen lausunnon niukkasanaisuutta, sillä molemmat herrat ovat kuitanneet koko asian parilla kolmella rivillä. Tässä tapauksessa on kyllä voida sanoa, että oikeusneuvosta roikotettaisiin "löysässä hirressä", vaikka asian ratkaisu on viivästynyt epätavallisen kauan. Mistähän asian ratkaisun viipyminen mahtaa oikein kiikastaa?
Näin Kalevan pilapiirtäjä Jari 12.12.2012.
45 kommenttia:
Jos Matin palkaksi markan antaa
hän mummun taskuun sen oitis kantaa
ja silmäin kas kas loistoa
ja silmäin kas kas loistoa!
Onneksi takavuosien lastenlaulun Matti lienee jo manan majoilla. Tällä hetkellä ei nimittäin olisi takeita siitä, etteikö kaikkiviisas oikeusministeriö yrittäisi kieltää lanttien keräämistä portin aukaisusta häneltäkin!Ihmisten liikkumiseen vaikuttaminen on ainakin lähellä julkisen vallan käyttöä!
Mutta blogisti on oikeassa! Oikeusministeriön virkamiesten valmistelemassa lakitekstissä ei ole sanaakaan siitä, että sopimukseen perustuva pysäköinninvalvonta olisi kiellettyä! Virkamiesten pikku apulaisille kyllä määritellään säännöt, mutta sopimukseen perustuva, itsenäinen bisnes voi luonnollisesti jatkua kuten nytkin.Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan ammatilla taikka yritystoiminnalla. Sitä ei toki voi lain perusteluilla evätä.
Pysäköintilakikohellus ei voi päättyä oikeusministeriön kannalta muutoin kuin nolosti. Olisikohan jo sovittu kaikessa hiljaisuudessa, että esitys jätetään hautautumaan perustuslakivaliokuntaan ja raukeamaan uusien vaalien alla.
Mitä mieltä ovat muuten perusoikeusasiantuntijat? Kommunisti kieltäisi varmaan mielellään pysäköintibisneksen mutta riittääkö kantti sanomaan, että se voidaan tehdä hallituksen esitykseen sisältyvällä perustelulausumalla.
Onkohan perustuslakivaliokunnan toiminta pysäköintiasiassa perustuslain mukaista ?
26.9.2012 on mainittu kepulainen Hirvaskoski todennut blogissaan, että "yksityinen parkkisakko" kaatuu parilla täsmällisesti valitulla oikeudellisella argumentilla. Käykääpä sivuilla ja viisastukaa. On kuulemma saanut itsekin "yksityisen parkkisakon", eikä ole maksanut.
Kepu pettää aina!
Ehtipä se kuitenkin valkopestä Kataisen. Aivan käsittämätön juttu.
Keskustan Anneli Jäätteenmäki puolustautui toteamalla "puhun niin totta kuin osaan", kun hän oli jäänyt kiinni valehtelusta. Saman puolueen kansanedustaja Timo Kalli totesi tyynesti, että lakia voi rikkoa, koska rikkomisen varalle ei ole sanktioita.
Johnannes Hirvaskoski jatkaa kepun henkistä perintöä opettamalla kansalaisia vaikenemaan tosiasioista. Kansanedustaja-ainesta! Voit hyödyntää vastikkeetta toisen omaisutta mielin määrin, kunhan pidät suusi kiinni, opettaa keskustalainen juristi ja kaupunginvaltuutettu.
Hienoa Kepu!
Tyyppi yrittää haalia parkkiaktivistien ja -huligaanien ääniä.
Kun inhimillinen toiminta ei ole virheetöntä, ei bisneskään, haluaisin tietää, millaiseen prosessiin minun on valmistauduttava, jos olen saanut yksityisen parkkilapun erehdyksessä, mutta erehdystä ei suostuta korjaamaan.
Jyrki Virolainen sanoi:
"Toisin sanoa parkkifirmat eivät voisi enää vaatia tai määrätä valvontamaksuja, vaikka kyseinen toiminta on todettu täysin lailliseksi korkeimman oikeuden asiasta antamalla ennakkopäätöksellä."
Virolainen se jaksaa paasata nykytilan kyseenalaisen laillisuuden puolesta loputtomiin. KKO:n ennakkopäätös oli äänestystulos 3-2, joten kovin vakuuttavaa merkitystä sille nykymenon jatkamisen puoltajana ei voida antaa. Keskeinen kysymys on, voidaanko merkin pystyttämisellä konstituoida sopimus sen kanssa, joka ei merkin ehtoja noudata. Minun ja KKO:n vähemmistön mielestä ei voida. Silti en katso olevani - ja tuskin kaksi oikeusneuvostakaan ovat - Virolaisen leimaamia pysäköintiterroristeja. Kysymys on teorettinen, eikä merkitse sitä, että Virolaisen kanssa eri mieltä olevat pysäköisivät oman mielensä mukaan.
Hyödynnä ihmeessä ilmainen "parkkilappusi"!
Ennakkopäätöksessään KKO oli yksimielinen, siis äänin 5-0, siitä, että yksityisessä valvonnassa ei ole kyse julkisen vallan käyttämisestä. Myöhemmin haettiin ko. ennakkopäätöksen purkamista, mutta KKO katsoi, jälleen yksimielisesti, ettei päätöksen purkamiseen ole syytä. Sillä, että anonyymi on toista mieltä, ei ole minkään valtakunnan merkitystä. Hänen ajamansa linja toki sopii erittäin hyvin parkkiaktivisteille ja -huligaaneille.
Joku kirjoitti edellä "nykytilan kyseenalaisesta laillisuudesta" ja väheksyy korkeimman oikeuden päätöksen merkityksellisyyttä.
Tuntuu hieman kummalliselta! Sen jälkeen kun korkein oikeus on vahvistanut, että asia - mikä tahansa - on tietyllä tavalla, niin juuri se on lain oikea sisältö kyseisessä asiassa. Kaikki muu, esimerkiksi poliitikkojen kannanotot ovat vain mielipiteitä.
Asiaintilaa voi toki arvostella ja laki pyrkiä muuttamaan. Mutta tällä hetkellä on aivan turhaa ruudin tuhlaamista väittää, että parkkisopimukset eivät olisi päteviä.
Mahtaako KKO olla esteellinen käsittelemään parkkisakkojuttuja, kun presidentti Koskeloa on kuultu asiantuntijana perustulakivaliokunnassa?
niin on kiireisiä aikoja, että ainoa oikea ja paras korkea-arvoinen virkamies ehdittiin nimittämään hyväveli verkostosta...
Keskeneräisistä jutuista keskeneräisin, Ulvilan surma on taas saanut uuden mutkan. Syyttäjä valittaa Vaasan hovioikeuteen julkistamispäätöksestä, joka oli kompromissi, jotta sopu löytyisi. Syyttäjä siis vaatii oikeastaan kaikki uudet todistelut salattavaksi, jopa niiden teematkin. Auer puolestaan salaisi neljä lääkärintodistusta,
Mielestäni olisi parempi jos kunta työllistäisi parkkipaikkavalvojia pitkäaikaistyöttömistä eikä heille tarvitsisi maksaa palkaakaan kun työt tehtäisiin kuntouttavana työtoimintana. Näin kaikki pysäköintivirheet hyödyttäisivät kuntaa eikä yksityisten firmojen omistajien pankkitilejä.
Mielipuolista, Pera!
Blogin alussa mainittuun Kultaranta-seminaariin liittyen: jos nettitietoihin on uskominen, niin Johannes Koskinen oli paikalla ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä.
Sitä voi pohtia, oliko samaan aikaan toisaalla tärkeämpää tekemistä, kts.:
https://fmashiri.wordpress.com/tag/turpokarajat/
Toinen havainto: kun kyseessä oli yhteiskunnallisesti laajapohjainen keskustelufoorumi, niin miksi joukossa ei ole yhtään tuomioistuinten tai juridiikan edustajaa ? Ehkäpä Niinistö tuntee entiset kolleegansa riittävän hyvin ?
"Lakiesitykseen ei sisälly pykälän pykälää tai momentin momenttia siitä, että laki johtaisi nykyisen yksityisen valvonnan päättymiseen, mikä tietäisi lähes automaattisesti pysäköinfirmojen toiminnan päättymistä."
Kyllä HE:n lakitekstistä löytyy aivan moiteeton säännösketju, jolla todetaan myös yksityisellä alueella tapahtuvan pysäköinninvalvonnan edellyttävän lupaa ja lakiviittaus rikoslain 16 luvun 9 §:n virkavallan anastukseen. Noiden säännösten nojalla toimintaansa luvatta jatkavat firmat kyllä tuomitaan.
Heh, mikä lienee ollu Johanneksenkin panos Kultarannan teltassa?
Mutta ehkä juuri Johannes edusti tuomioistuimia? Onhan hän "perustuslakituomioistuimen" puheenjohtaja! Tyyppi, jonka on todettu aikoinaan rikkoneen yhtä keskeistä ihmis- ja perusoikeutta.
Kyllä ei taida löytyä "moitteetonta säännösketjua" eikä anonyymi ole kyennyt sitä yksilöimään. Yleisluontoisella viitauksella RL 16:9:ään ei ole minkäänlaista merkitystä eikä se estä yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvaa pysäköinninvalvontaa.
"Kyllä ei taida löytyä 'moitteetonta säännösketjua' eikä anonyymi ole kyennyt sitä yksilöimään."
Tässä se tulee:
Ehdotettu laki pysäköinninvalvonnasta annetun lain muuttamisesta
10 a §: Kunnallinen pysäköinninvalvoja voi hakemuksesta valtuuttaa pysäköinninvalvontaluvasta ja valvonta-avustajista annetussa laissa ( / ) tarkoitetun pysäköinninvalvontaluvan haltijan avustamaan kunnallista pysäköinninvalvojaa pysäköinninvalvonnassa tietyllä yksityisellä alueella ja maastossa. Poliisi voi hakemuksesta valtuuttaa pysäköinninvalvontaluvan haltijan avustamaan poliisia pysäköinninvalvonnassa tietyllä yksityisellä alueella ja maastossa. Tällainen valtuutus ei kuitenkaan voi koskea avustamista 10 §:n 3 momentissa tarkoitetussa kunnassa.
10 b §: Esityksen seuraamuksen määräämiseksi saa tehdä vain pysäköinninvalvontaluvasta ja valvonta-avustajista annetun lain 5 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävä henkilö, jolla on pysäköinninvalvontalupa tai joka on pysäköinninvalvontaluvan haltijan palveluksessa (valvonta-avustaja).
Ehdotettu laki pysäköinninvalvontaluvasta ja valvonta-avustajista:
1 § Toiminnan luvanvaraisuus: Kunnallista pysäköinninvalvojaa tai poliisia saa pysäköinninvalvonnassa avustaa vain tässä laissa tarkoitettu pysäköinninvalvontaluvan haltija ja tässä laissa säädetyt edellytykset täyttävä henkilö.
Kun em. lakiehdotuksen 14 §:ssa on - sinänsä tarpeeton - viittaus rikoslain 16 luvun 9 §:ään, jonka mukaan joka toista erehdyttääkseen ilman lakiin perustuvaa oikeutta ryhtyy toimeen, jonka vain julkista valtaa käyttävä toimivaltainen viranomainen saa tehdä, on tuomittava virkavallan anastuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, on säännösketju aukoton.
M.o.t.
Tyhmää, anonyymi! Peräti typerää!
Kuten em. pykälistä selvästi näkyy, koko lakiesitys koskee ainoastaan ja yksinomaan kunnallista pysäköinninvalvontaa ja poliisin suorittamaa pysäköinninvalvontaa sekä niiden avustamista!
Lakiesityksen pykälissä ei puututa sanallakaan yksityiseen ja yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvaan valvontaan.
Siten yksityisillä maanomistajille on edelleen, aivan lakiesityksestä ja sen hyväksymisestä riippumatta, oikeus harjoittaa alueillaan nykyisenkaltaista ja hyvin toimivaa pysäköinninvalvonta korkeimman oikeuden päätöksellä yksityinen pysäköinninvalvonta ja valvontamaksun vaatiminen on todettu kiistatta lailliseksi ja perustuslain mukaiseksi elinkeinotoiminnaksi.
Sitä ei tietenkään voida em. lakiesityksen perusteluilla kumota ja lopettaa! Lainsäännöksiä, joilla sopimukseen perustuva valvonta lopetettaisiin, ei ole esitetty säädettäviksi.
M.o.t.
Onkohan tässä pysäköintiasiassa mahdettu kuultu asiantuntijana tunnettua pysäköijää, Gonjan prinssiä, Carl J. Danhammeria (alias Jouko Juvosta)? Hänellä ainakin tuntuu olevan selkeä käsitys siitä, mikä on sallittua ja mikä ei.
http://moro.aamulehti.fi/2013/06/13/nyt-puhuu-invapaikoille-pysakoinyt-danhammer-valtaan-aina-kaksi-parkkiruutua-mersulleni/
En kannata järjestäytynyttä rikollisuutta, jätän Qparkin ja vastaavien ehdottamat maksut (tähän mennessä 0 kpl)maksamatta. HM
Joo, sinun kannattaakin säästää ja panostaa mielenterveytesi hoitamiseen, arv. vainoharh. anonyymi!
Kanervan tuomio näköjään tulla päksähti näin lomien alla, joten sen jauhaminen jää tällä erää. Mutta on tuo vapauttava tuomio sen verran iso juttu, että kunnon juhlat sen kunniaksi pitää järjestää! Maksajistakaan ei varmasti ole puutetta!
Näköjään Ulvilan jutun hyväksikäyttösyytteistä tulee myös tänään hovin päätös.
Suomalainen oikeuslaitos ja tuomioistuin on todellakin kuin pajatso: koskaan ei voi ennustaa, mitä seuraa ja millainen tuomio tulee, kun juttu viedään oikeuteen! Ilkka Kanervan ja kumppaneiden tänään hovioikeudesta saama vapauttava tuomio lahjusjutussa todistaa em. havainnon jälleen kerran oikeaksi. Käräjäoikeus oli asiassa aivan päinvastaisella kannalla.
KKO:n on nyt käytännössä pakko myöntää syyttäjälle valituslupa. Asia on periaatteelisesti todella merkittävä: hyväksyykö Suomen oikeus todellakin mainitunlaisen rakenteellisen korruption!
Jos hovin tuomio jää voimaan, se avaa poliittisille puolueille, bisnesmiehille a la Merisalo ja kumppanit ja korruptioon taipuville poliitikoille todella messevät tulevaisuuden näkymät!
Hovin tuomio oli tässä suhteessa todella typerä!
Täällä Suonteen järvi Pertunmaa, ilman lämpötila jo nyt klo 10 liki 26 astetta, sää tyyni ja pilvetön, veden lämpötila 20 astetta.
Arto Merisalo 18.6. omalla seurustelu palstalla muistelee menneitä.
Jokohan veronmaksajat joutuu korvaamaan herrojen rehelliselle liiketoiminnalle aiheuneet menetyksetkin.
Politiikan kiipeilijät saa tietysti ruhtinaalliset korvaukset valtavista henkisistä kärsimyksistä ja ansionmenetyksistä.
Asianajajathan muistavat tuntiveloituksensa kertomineen laskuttaessaan
häviäjiä, se on oikeusvaltion periaate se.
Kalske sanoo tutkivansa, onko jutussa kyse "pelkästään" näytön arvioinnista vai siinä myös "oikeuskysymyksiä".
Jotenkin kummalliselta tuntuu virkamiehen pohdiskelu. Ettäkö useampia öitä pitää nukkua ja tutkia päätöstä oikein suurennuslasilla ennen kuin tietää, hakeako valituslupaa korkeimmasta.
Eikö tuo juttu kuitenkin ole varsin yksinkertainen asetelmaltaan. Joku toinen voisi todeta oitis, että asia on niin merkittävä, että siihen on syytä pyytää korkeimman oikeuden kannanottoa. Kummalliselta näpertelyltä tuntuu tuo Kalskeen toiminta.
Ja sikäli kuin ensimmäisiin lehtiuutisiin on uskomista, syyte hylättiin, koska liikemiehillä ei ollut konkreettisia hankkeita vireillä sillä hetkellä, kun Kanervaa voideltiin. Kummallinen perustelu: voit lahjoa merkittävässä asemassa olevaa päättäjää vaikka kuinka etukäteen, kunhan lopetat voitelun siinä vaiheessa, kun oma juttusi tulee ratkaistavaksi.
Ja vielä kommentti "pelkästään näytöstä". En oikein ymmärrä, miksi sitä väheksytään. Näyttö ja sen arviointihan on mitä vaativinta juridiikkaa, johon kyllä kaipaisi korkeimman oikeuden kannanottoja.
Olen samaa mieltä! Se, että asiassa on kyse "myös näytöstä" oikeuskysymysten ohella, ei tietenkään tee asiaa "prejudikaattikelvottomaksi"!
Sitä paitsi myös puhtaasti näytön arvioinnissa voi olla kyse oikeuskysymyksestä. KKO on myöntänyt useita valituslupia pelkästään näytön arvioimiseksi. Viimeksi mm. Kolkonjärven murhajutussa, jota on käsitelty tässä blogissa.
Kannattaisiko tuossa nyt liikemiesten muistaa - siis ihan hyvää hyvyyttään, ilman yhteyttä käsiteltävään asiaan - syyttäjää muutamalla kymppitonnilla. Josko tämä päätyisi siihen, ettei hovioikeuden päätöstä ole syytä enää kyseenalaistaa. Ei muuta kuin hattu kiertämään!
Niin, niinku pienenä vinoiluna syyttäjistölle...etteivät suotta masentuisi!
Jukka Rappe on kyllä hävinnyt suurimman osan korruptio- ja virkarikossyytteistään, pitäisikö mies jo vaihtaa toiseen?
Ja jos Anneli Auer on tosiaan syytön lapsiinsa kohdistuneisiin seksirikoksiin, kuten myös AA Juha Manner väittää, niin miksi tämä Manner ei sitten saa/saanut syytteitä kumoon? Olisiko tässäkin pitänyt vaihtaa miestä, nyt siis puolustajaa?
Mikä oli Hgin HO:n kokoonpano Ilkka Kanervan ym. jutussa? Entä Turun HO:n kokoonpano Auerin jutussa?
Valtionsyyttäjä Mika Illman on nimitetty tuomariksi Länsi-Uudemnaan käräjäoikeuteen.
Jotenkin tuntuu.että kaksi aivan eri kysymystä, nimittäin kysymys vaalirahoituksen sallittavuudesta ja kysymys etuuden antamisesta virkamiesasemassa olevalle alkavat mennä pahasti sekaisin. Tätä vaikutelmaa korosti äskeisten tv-uutisten vinksahtanut anti.
Lauri Tarasti, joka tunnetaan edellisen, täysin epäonnistuneen vaalirahoituslain isänä, oli Ylen kommenteissaan kyllä kokonaan "ulalla".
Muutamia faktoja:
- maakuntaliitto on viranomainen
- Ilkka Kanerva maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana on ollut käytännössä tärkein toimija liitossa
- maakuntaliiton keskeisimpiä tehtäviä on maakuntakaavan laatiminen
- on notorinen seikka, että tapauksen liikemiehillä on merkittäviä kaavoitukseen liittyviä intressejä
- kyseiset liikemiehet ovat tarjonneet Kanervalle kymmenien tuhansien arvosta erilaisia etuja
Hovioikeus katsoo, että tämä on sallittua. Asiasta voi näköjään olla montaa mieltä, mutta jos tämä on sallittua, on turha sanoa, että Suomessa ei olisi lahjontaa. Virkamiehiä voi kestitä vaikka kuinka, jos itsellä ei juuri kyseisellä hetkellä satu olemaan konkreettista asiaa vireillä.
Voiko bloggarilta kysästä miten tuon Auerin nyt saama tuomio oikein menee? Sehän sai jotain 8 vuotta istuttavaa, mutta eikös se ensikertalaisena istu tuosta vain puolet? Lisäksi se pidätettiin ensimmäisen kerran jo noin 4 vuotta sitten tosin toisesta asiasta. Se on kuitenkin istunut pidätettynä lähes tän koko ajan. Joten vähennetäänkö tuo koko pidätysaika sen nyt saamasta tuomiosta ja se kävelee vapaana naisena tuomionsa jo kärsineenä vai mitä tossa tapahtuu?
Voi! niitä hölmöjä poliitikon aloittelijoita, jotka palauttivat Novan pesään saamansa vaalirahansa. Lauri olisi voinut neuvoa poliitikko poloisia, mutta jatkossa kaikki kaavoihin kangistuneet jo osaa paremmin yhdistää yleisen ja yksityisen edun.
Joo, ihme juttu että Tarastia tässä asiassa piti kuulla. Eihän vaalirahoituspykälillä ole mitään tekemistä lahjontarikoksen tunnusmerkistön kanssa, ja siitähän nyt oli virkarikossyytteen ohella kysymys. Jos vaalirahan sallittavuus olisi kriteerinä virkavastuullisten henkilöiden etuuksille, tie korruptiolle avautuisi ammolleen. Eli jos virkavastuullinen päättäjä on vaaliehdokkaana, ei hänen oikeutensa vastaanottaa vaalitukea kuitenkaan oikeuta virkatehtävän kannalta yhtään isompiin lahjoihin kuin tilanne olisi ilman vaalirahapykäliä. Ahtaampi sääntö ratkaisee.
Toivottavasti ei tyhmä kysymys:Mikä perustavanlaatuinen rikosoikeudellinen ero mahtaa olla ison kaupungin maankäyttöjohtajan seminaarimatkoilla ja nyt esillä olevalla tapauksella? Pääsisikö tuollainen johtaja vähemmällä, jos hän olisi ehdolla vaikkapa eduskuntaan?
Vanhemmillani on kesäpaikka Suonteen rannalla. Siellä voi ihailla tavattoman upeita auringonnousuja- ja laskuja. Kalaa tulee myös hyvin mm. muikkua. Rentouttavia kesälomapäiviä plokistille!
Blogisti kirjoitti:
”Iät ja ajat on lähdetty - ja täysin syystä - siitä periaatteesta, että ylimmän tuomioistuimen tuomio on asiassa "viimeinen sana" aivan siitä riippumatta, onko tuomio äänestypäätös 4-1 tai 3-2. eli äänetysratkaisu on tässä mielessä yhtä "arvokas" kuin KKO:n yksimielinenkin tuomion. Äänestysratkaisua on noudatettava siinä missä yksimielistäkin tuomiota.
Jouduttaisiin oikeusturvan ja lainkäytön ennustettavuuden kannalta aivan mahdottomiin tilanteisiin, jos KKO.n tuomiota - äänetysratkaisua tai yksimielistä - voitaisiin vaatia "uusintakäsittelyyn" vain sen takia, että halutttaisiin nähdä, mihin lopputuokseen jokin muu viiden tuomarin kokoonpanoa samassa asiassa päätyisi!”
Oma tuomioni KHO:sta pitkäaikaisen moitteettomasti hoitamani viran menettämisestä liittyen esimiesasemassa olevan seksuaalirikokseen(siitä esimiehen esimieskavereille ilmoittamiseen) on järkyttävä oikeusmurha. Eikö blogisti yrittäisi siis purkaa tälläistäkaan päätöstä? Käräjäoikeuden tuomion 1 v ja 10 kk saaneen korkean virkamiehen mahdollisuutta jatkaa virassaan ei edes asetettu kyseenalaiseksi, sen sijaan minun ilmoitettuani hänen kahdelle esimiehelleen tähän liittyneestä rikosepäilystä, minut irtisanottiin välittömästi ilman varoitusta tai huomautusta. Nyt tämä kyseinen korkea virkamies on jäänyt eläkkeelle ja minä, kahden opiskelevan nuoren äiti, olen loppuikäni työttömänä!! Häntä ei edes kuultu viraston kuulemisessa minua irtisanottaessa eikä KHO:ssakaan.
Jos ajateltaisiin kuten blogisti yllä, ei oikeutta olisi mahdollista saada ”oikeusturvan ja lainkäytön ennustettavuuden” vuoksi!!
Luottamusmies ei irtisanomiskuulemisessa nähnyt ainoaa todistetta jolla minut irtisanottiin. Ei myöskään asianajajani (ammattijärjestön osoittama) Butzowilta. Onko oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutunut?
Lähetä kommentti