perjantai 5. heinäkuuta 2013

749. KKO 2013:59: veropetossyytteen tutkintaa koskeva merkittävä linjanmuutos

1. Blogijutussa nro 741/11.6.2013 kerroin, miten Ruotsin korkein oikeus muutti tuomiollaan (B 4946-12) ne bis in idem -kiellon ("ei kahdesti samassa asiassa", oikeusvoima) soveltamisen osalta veropetosjutuissa. Katso blogista  tästä.

2. Aiemmin Ruotsissa, samoin kuin Suomessa, on katsottu, että verottajan veronkorotuspäätös estää samaa verotusta koskevan veropetossyytteen tutkimisen ainoastaan siinä tapauksessa, että päätös on tullut lopulliseksi ennen syytteen nostamista. Tuomiollaan Ruotsin korkein oikeus (HD) linjasi, että henkilöä ei voida syyttää oikeudessa verorikoksesta, jos verottaja on aikaisemmin määrännyt samasta teosta eli samojen virheellisten verotustietojen perusteella hänelle veronkorotuksen. Uuden tulkinnan mukaan verottajan veronkorotuspäätöksellä on siten oikeusvoimaan (ne bis in idem) rinnastettava lis pendens -vaikutus, joka estää veropetossyytteen tutkimisen, vaikkei veronkorotusta koskevan valituksen määräaika ole vielä pääättynyt.

3. Tänään antamallaan ennakkopäätöksellään myös Suomen korkein oikeus on muuttanut sanottua kysymystä koskevaa aiempaa tulkintalinjaansa samalla tavalla kuin Ruotsisa 3-4 viikkoa sitten tehtiin. Katso ennakkopäätösseloste KKO 2013:59 ja ratkaisusta julkaistu tiedote 5.7.2013.  

4. Koska kysymyksessä on selvä linjanmuutos, tapaus on ratkaistu korkeimman oikeuden vahvennetussa eli 11 jäsenen kokoonpanossa. Kysymyksessä on melkoisen täpärä äänestysratkaisu, sillä enemmistöön kuului vain kuusi jäsentä ja eri mieltä olleista viidestä jäsenestä neljä katsoi, ettei linjanmuutokseen ole aihetta.

5. Korkeimman oikeuden ratkaisua samoin kuin eri mieltä olevien jäsenten lausuntoja on perusteltu laajasti, laajemmin kuin Ruotsin HD ratkaisuaa. Selvää on, että Ruotsin HD:n ratkaisulla on ollut merkittävä tosiasiallinen vaikutus korkeimman oikeuden nyt omaksuman tulkinnan muuttumiselle. Tavoilleen uskollisena korkein oikeus ei kuitenkaan perusteluissaan selosta tarkemmin Ruotsin HD:n ennakkopäätöstä, vaikka argumentoinnin ja perustelujen avoimuus toki edellyttäisi, että perusteluissa kerrottaisiin naapurimaan ylimmän oikeuden vain kolmisen viikkoa aiemmin tekemästä vastaavasta linjanmuutoksesta. Perustelujen kappaleen 31 lopussa kuitenkin lyhyesti mainitaan HD:n 11.6.-13 antama tuomio. Tiettävästi KKO varta vasten "panttasi" omaa ratkaisuaan - asia on esitelty 18.6.-13 - ja jäi odottelemaan HD:n 11.6. antamaa tuomiota, josta HD tiedotti jo viikkoa ennen ratkaisun antamista.

6. Korkein oikeus on perustanut ratkaisunsa (muodollisesti) lähinnä eduskunnan perustuslakivaliokunnan kahteen jokin aika sitten antamaan lausuntoon (PeVL 9/2012 vp ja PeVL 17/2013 vp), joissa on otettu kantaa ne bis in idem -kiellon soveltamiseen perustuslain kannalta. (Ks. edellisen lausunnon johdosta blogijuttua nro 673/26.11.2012.) Näihin lausuntoihin sisältyvän selkeä kannanoton mukaan ne bis in idem -kieltoa on sovellettava, ei vain peräkkäisissä, vaan myös rinnakkaisissa samaa asiaa koskevissa prosesseissa.

7. Korkeimman oikeuden uusi tulkinta ja linja on siis nyt se, että jos hallinnollisessa verotusmenettelyssä veronkorotusta koskevaa päätösvaltaa on käytetty joko määräämällä veronkorotus tai jättämällä se määräämättä, syytettä samaan tekoon perustuvasta veropetosrikoksesta ei enää voida nostaa tai sen käsittelyä tuomioistuimessa jatkaa.

8. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntö muuttui puheena olevan kysymyksen suhteen viimeistään tapauksessa Tomasovic v. Kroatia 18.10.2011 - sitä on selostettu KKO:n perustelujen kohdassa 15.  Perustuslakivaliokunta nojautui edellä mainituissa  lausunnoissan nimenomaan EIT:n ratkaisuihin Zolotukhin v. Venäjä 10.2.2009 ja Tomasovic v. Kroatia. Oikeuskirjallisuudessa oli jo tätä ennen edellytetty myös KKO:n linjanmuutosta, mutta vielä vuonna 2012 antamissaan ennakkopäätöksissä korkein oikeus piti tulkintansa entisellään. Keskustelua karttamaan pyrkivän oikeuskulttuurimme omituisuuksiin kuuluu, ettei KKO:n perusteluissa viitata sanallakaan oikeuskirjallisuuden kannanottoihin oikeuslähteenä. 

9. Korkeimman oikeuden aiemman tulkintalinjan, joka ilmenee KKO:n vuosina 2010-2012 antamista useista ne bi in idem -ratkaisuista, pääarkkitehtinä voitaneen pitää oikeusneuvos Pekka Koposta, joka on 2004 ilmestyneessä artikkeliväitöskirjassaan käsittelyt jonkin verran myös rikostuomion oikeusvoimakysymyksiä. Kyseinen tulkinta perustui jonkinlaiseen kompromissinäkemykseen, mutta pieleenhän tämä muodollis-teknistä näpertelylinjaa edustava ajattelutapa sitten kuitenkin meni, kuten tänään annetusta uudesta ennakkopäätöksestä ilmenee. Tästä huolimatta oikeusneuvos Koponen ja neljä muuta oikeusneuvosta (Pynnä, Rudanko, Mansikkamäki ja Jokela) halusivat edelleen sitkeästi pitää kiinni aiemmasta tulkinnastaan, kuten heidän äänestysratkaisustaan ilmenee.

10. Aiempi virheellinen tulkinta nyt aiheuttaa sen, että KKO:een tulvii lähiaikoina kymmeniä, jollei satoja, hakemuksia, joissa vaaditaan KKO:n aiemman linjauksen mukaisten tuomioiden, joukossa myös KKO:n omien tuomioiden, purkamista. Suomessa linjaa olisi voitu ja pitänyt tarkistaa jo vuosia sitten, sillä onhan EIT antanut ainakin jo viimeisten kymmenen vuoden aikana lukuisia ratkaisuja, joiden mukaan monia hallinnollisia seuraamuksia - siis muitakin kuin veronkorotuksia - on pidettävä ne bis in idem -periaatetta sovellettaessa rangaistuksena. Suomi on ollut tunnetusti erilaisten hallinnollisten seuraamusten luvattu maa, mutta  eurooppalaiset hälytyskellot eivät vain alkaneet soida tai niitä ei kuunneltu, vaan täällä vain kuorsattiin prinsessan unta ja kuviteltiin, että meillä lintukodossa asiat olisivat kunnossa.

48 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Kotkassa ilmestyvä Kymen Sanomat kirjoittaa 6.7.2013:
"Käräjätuomari, jonka lähes kaikki ratkaisut ovat joko perusteiltaan tai lopputulokseltaan normaalin logiikan ja yleisen oikeustajun vastaisia, pitäisi saada viralta."

Nimetön kirjoitti...

Mielestäni koko ne bis in idem -periaatteen soveltaminen verorikosjuttuihin on yleisen oikeustajun vastainen. Näin ihan riippumatta siitä, näperrelläänkö tulkinnassa siitä, onko veronkorotusratkaisu lopullinen vai keskeneräinen.
Talousrikolliset, jotka suunnittelevat törkeitä veropetoksia, tietävät, että kiinnijäätäessä tulee varmasti veronkorotus, ja nykytulkinnan mukaan heidän ei tarvitse välittää vähääkään mistään varsinaisista rangaistusseuraamuksista. Samantekevää on sekin, onko heillä pienintäkään aikomustakaan maksaa veroja - korotuksista puhumattakaan. Useimmiten kai ei ole.
Jos tuollaista periaatetta sovelletaan veropetoksiin, mikä estäisi soveltamasta sitä muihinkin asioihin. Jos esimerkiksi työntekijä kavaltaa työnantajansa varoja ja saa tästä potkut, eikö yhtä lailla kuin veronkorotus tässäkin ole kysymys periaatteessa rangaistusluontoisesta seuraamuksesta, jolloin siis saman logiikan mukaisesti ei pitäisi enää muutoin rangaista.
Kyllä ihmisoikeuksien varjelussa on joskus menty liian pitkälle.

Nimetön kirjoitti...

Anonyymi on kyllä täysin väärässä, etten sanoisi "metsässä", rinnastaessaan veronkorotuksen työntekijän kavalluksen takia saamiin potkuihin.

Nimetön kirjoitti...

Kielto syyttää ja rangaista kahdesti

http://www.hs.fi/paivanlehti/06072013/kotimaa/Kielto+syytt%C3%A4%C3%A4+ja+rangaista+kahdesti/a1373004984016

Nimetön kirjoitti...

Entäs jos työntekijä on virkasuhteessa, vaikka poliisimies. Nehän joka tapauksessa ovat EIT-tasoa. Kyllä näistä pitää voida avoimesti keskustella, kun koskaan ei tiedä, minne virta Strasbourgissa vie. Tämä veronkorotusongelmakin on seurausta sinänsä minimaalisesta venäläisen militäärin kurinpitotasoa olevasta hairahduksesta. Mutta niin vaan sitten kehittyneiden maiden vero- ja rikosoikeusjärjestelmät vapisevat. Lieneekö ollut alkuperäinen tarkoitus.

Nimetön kirjoitti...

Keskustellaan, keskustellaan toki - niin maan penteleesti! EIT on jo vuodesta 1976 lähtien (Engel ym. tapaus) kehitellyt käsitteen "rikossyyte" (criminal charge) ja siihen liittyen rangaistuksen ja kurinpitoseuraamuksen ym. hallinnollisten seuraamusten sisältöä ja suhdetta, joten ei voida väittää, että veronkorotuksen katsominen rangaistuksi olisi tullut suurena yllätyksenä.

Nimetön kirjoitti...

KKO näyttää ihmisoikeusasioissa mallia toiselle ylimmälle oikeusasteelle, KHO:lle, joka pyrkii kaikin tavoin päihittämään EIT:n.

Miksi KHO taistelee tuulimyllyjä vastaan ja tekee samalla oikeusmurhia, voisiko esim. Teuvo Arolainen vastata?

Nimetön kirjoitti...

KHO:n viestintäpäällikkö näyttää hakeneen viime aikoina innokkaasti uusia virkoja, siis uusia "haasteita"!

Nimetön kirjoitti...

Anonyymi puhui KKO:n ja KHO:n välisestä linjaerosta. Kun en oikein ole perehtynyt kehitykseen, kysyisin, onko sellaista ne bis in idem -asioissa todella ollut. Mielelläni kuuisin lisää myös tuosta hänen mainitsemastaan tuulimyllytaistelusta. KHO:lla on niin valtaisasti julkaistuja päätöksiä, että noita kysymyksessä olevia on vaikea löytää tämänvuotisten 126 vuosikirjapäätöksen joukosta; vai olisivatko sitten lyhyissä selosteissa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

En tiedä, mitä anonyymi tarkoitti, mutta sen tiedän, että mielenterveysasiassa antamassaan plenum-ratkaisussaan KHO poikkesi selkeästi EIT:n Suomelle antamasta langettavasta tuomiosta; ko. asiassa KHO oli itse ollut viimeisenä oikeusasteena. Tämä jälkeen alueelliset hallinto-oikeudet ovat kuitenkin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta noudattaneet EIT:n omaksumaa linjaa.

Nimetön kirjoitti...

Ensimmäinen kommentti ei oikein aiheeseen liity, mutta kyseinen henkilö jo nuorempana tuomarina Pohjanmaalla toimiessaan hämmästytti kummallisilla ratkaisuillaan, joilla vihastutti asianosaisia ja heidän avustajiaan ja usein myös hovioikeutta. Erikoinen persoona, mutta tuomarilla virassapysymisoikeus vahva kunhan ei suurempiin laittomuuksiin syyllisty. Erikoiset perustelut ja lopputulokset eivät riitä erottamiseen. Hovioikeuden presidentti voisi kyllä hänen kanssaan rakentavasti keskustella, mutta ei tietenkään puuttua juttuihin muutoin kuin valitusten kautta hovin kokoonpanon jäsenenä toimiessaan.

Nimetön kirjoitti...

vissiin ei mene joillekin perille koko ne bis in idem juttu sekä kuinka metsässä koko KKO aikaisempi tulkinta on ollut. Veronkorotus on rinnastettavissa rikosrangaistukseen. Eli verottaja lätkäisee jälkiverot järkyttävine viivekoroineen millä hyvänsä arvio tai musta tuntuu perusteella. Tämän lisäksi laitetaan vielä verokorotus.Veronsaajalle siirtyy yleensä asiassa vielä todistustaakka. Voit asiasta valittaa oikaisulautakuntaan mikä on täysin jo yleisesti tunnetusti täysin verottajan sanelema pellelaitos. Päätöksestä valitat hallinto-oikeuteen, joka myös miltei on aina valtion eli verottajan kannalla.
Aikaisemman KKO:n linjan mukaan jos nyt olet sattunut valittamaan ja riippuen milloin verottaja yms niitä sattuu käsittelemään jne ja riippumatta edes mikä sattuu olemaan lopputulema ja samaan aikaan syyttäjä laittaa syytteen vireille.Niin sitten tämän veroprosessin lisätään vielä lisäjännitettä eli alkaa rikosprosessi missä sitten tulee ihan kunnolla isoissa summissa kunnon vangeutta päälle, riippumatta edes siitä oletko kenties maksanut verot veronkorotuksineen jne.. esimerkiksi monissa maissa kuten benelux maissa voit jopa neuvotella ( plea bargain) verottajan ja syyttäjän kanssa maksuasiasta..

Eli eihän KKO tulkinnassa ole ollut mitään järkeä.

Nimetön kirjoitti...

Onkohan tuosta näyttöä, että hallinto-oikeus yleensä olisi verottajan puolella? Tai sitä ennen oikaisulautakunta, jossa de facto istuu molempien osapuolten edustajia? Jos en väärin muista, OM pitää verotuksen oikaisulautakunnan toimintaa esimerkillisenä ja mallina pakolliselle oikaisuvaiheelle muualla.

Nimetön kirjoitti...

Kyllä KKO:n aiempi tulkinta on ollut, kuten anonyymi aivan oikein totesi, täysin syvältä! Veronkorotuksen merkitystä veropetossyytteiden nostamisessa on arvioitu eri tapauksissa aivan eri tavalla täysin sattumanvaraisilla seikkojen ja kriteereiden perusteella!

Nimetön kirjoitti...

Milloinkohan ne bis in idem -sääntöä aletaan tulkitsemaan rikosasioissa tutkintavankeuden tai matkustuskiellon vaikutuksesta varsinaiseen linnatuomioon. Kovasti sanotaan ettei se ole "rangaistus", mutta tosiasiassahan vapaudenmenetys on aina lopullista.

Otetaan esimerkki, jossa rosvo istuu tutkinnassa 4 kuukautta, pääsee poisistunnon jälkeen ja kuukauden päästä kansliatuomiona saa pari vuotta kakkua. Kyllä se siitä tuntuu tuplarangaistukselta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tutkintavankeusaika on vanhastaan aina vähennetty kokonaan tuomitusta rangaistuksesta.

Nimetön kirjoitti...

Tietääkö joku, miten tässä verojutussa on käynyt?

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/101088-korkoa-1000%E2%82%ACpaiva-%E2%80%93-tuhansilla-suomalaisilla-%E2%80%9Dfryckmanin-ongelma%E2%80%9D

Edward Andersson on ainakin kuollut.

Nimetön kirjoitti...

Ihan maallikkomainen kysymys: jos veronkorotus ja rangaistus sovitettaisiin järkevästi yhteen niin että kokonaissanktio on yleisesti hyväksyttävä, niin loukkaisiko se oikeasti kenenkään ihmisoikeuksia (hassua muuten, että ihmisoikeuksista usein käytännössä puhutaan yhtiöiden kohdalla)? Tämä siis olettaen, että EIT:n tulkintoja ei olisi.

Nimetön kirjoitti...

Omaa asemaansa korostaakseen EIT keksii aina uusia juridisia knoppeja, joissa on muka kyse ihmisoikeuksista. Niiden sisältö on se, että rikolliset välttävät vastuunsa. Samaan aikaan itäisessä Euroopassa tapahtuu oikeita ihmisoikeusloukkauksia. EIT:n pitäisi palata alkuperäiseen tehtäväänsä, joka sillä oli 2. maailmansodan kauhujen jälkeen, ja lopettaa tämä näpertely.

Nimetön kirjoitti...

Vai pelkkiä knoppeja!
Entä sitten, jos tuo tilanne osuu omalle kohdalle!

Nimetön kirjoitti...

En aio tehdä veropetosta.
Talousrikollisilla taas on jo niin paljon verovelkaa, ettei veronkorotuksella ole heille mitään merkitystä, eivät he maksa muitakaan velkojaan. Rangaistuksen KKO:n uusi ratkaisu - joka menee pidemmälle kuin EIT koskaan - estää aina. Nimittäin veropetostilanteissa harkitaan joka kerta veronkorotusta, mikä siis nyt sellaisenaan estää syytteen! Voi hyvänen aika. Kuinka naiiveja voidaan olla.

Nimetön kirjoitti...

Mielipidehän se on tuokin, vaikka aika omituinen!

Nimetön kirjoitti...

KKO:n uuden linjan mukaiset kriteerit näyttävät täyttyvän aina, joten kaikki veropetossyytteet lienee nyt jätettävä tutkimatta!? KKO on siis päätöksellään onnistunut dekriminalisoimaan veropetoksen! Nyt siis huijaamaan verottajaa ilman rangaistuksen pelkoa. Syntynyt tilanne on pakko korjata kiireesti lainsäädäntötoimin. - Keisarilla ei ole vaatteita.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Typerys!

malika kirjoitti...

Ymmärrän ja hyväksyn ne bis idem -säännön sinänsä. Ei kuitenkaan voi olla oikein, ettei rikosoikeudellinen vastuu toteutudu. Jos joku on tehnyt veropetoksen, rikosoikeudellisen vastuun tulisi olla ensisijainen. Mikäli verottaja haluaa omansa, niin kuin haluaa, se voisi hakea vahingonkorvausta. Mutta vetoamalla ne bis in idem -sääntöön ei voida vapauttaa talousrikollisia vastuusta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Väite, jonka mukaan ne bi in idem - sääntö tai ratkaisu KKO 2013:59 "vapauttaa talousrikolliset vastuusta" tai "poistaa veropetoksen rangaistavuuden", on pötyä. Kyse on vain siitä, että nyt on - on muuten aina ollut - kiellettyä tuomitsemasta samasta asiasta kahteen kertaan.

Tämä edellyttää viranomaisilta eli verottajalta, poliisilta ja syyttäjiltä tehokasta yhteistyötä, jota on toki ennenkin juhlapuheissa "peräänkuulutettu", mutta joka toimii käytänössä puutteellisesti, jos olleenkaan. Siis samasta asiasta kuin Matti Nissisen aina niin kovasti korostamasta poliisin ja syyttäjän esitutkintayhteistyöstä, joka sekään ei yleensä ole toiminut käytännössä.

Asian laatu ratkaisee. Verottaja joko määrää veronkorotuksen, joka siis on jo rangaistus, jolloin asia ei enää etene syyteharkintaan ja tuomioistuimeen, tai sitten veronkorotusta ei määrätä, vaan asia menee suoraan poliisitutkintaan, syyteharkintaan ja tuomioistuimeen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ruotsissa sikäläinen valtakunnnansyytäjä on 14.6.-13 arvioinut Ruotsin korkeimman oikeuden (HD) 11.6. antaman ne bis in idem -tuomion vaikutuksia ja antanut ohjeet siitä, miten syyttäjien, poliisin ja verottajan on jatkossa toimittava asiassa:

http://www.aklagare.se/Media/Nyheter/Riksaklagarens-syn-pa-effekterna-av-HDs-beslut-om-skattebrott-och-skattetillagg/

Riksåklagaren antoi ohjeensa annettiin siis vain kolme päivää HD:n tuomion jälkeen! MItähän Suomen VKSV:ssa mahdetaan puuhata? Varmaankin siellä valmistaudutaan Sulkavan soutuun!

Nimetön kirjoitti...

Mutta kun KKO:n ratkaisun mukaan (vrt. HD) syyte estyy silloinkin, kun veronkorotus on jätetty määräämättä, siis joko/tai eli aina - tätä en vieläkään ymmärrä!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Silloin on kyse niin vähäisestä rikoksesta, ettei siitä määrätä edes veronkorotusta.

Nimetön kirjoitti...

Verohallinto on antanut 5.7. tiedotteen, jossa se käsittelee KKO:n viimeistä kantaa ja lupaa antaa syyskuussa tarkemmat sovellutusohjeet.
Verotusmenettelystä annetun lain 32 §:n sanamuodon mukaan lievemmissä tapauksissa "voidaan määrätä" veronkorotus, mutta törkeitten tapausten osalta veronkorotus "määrätään". Sanamuoto näyttäisi tukevan tulkintaa, että törkeissä tapauksissa verottajalla ei ole harkintavaltaa muutoin kuin korotuksen suuruuden suhteen. Jos olen oikeassa, ne bis in idem -sääntö näyttäisi suojelevan nimenomaan törkeitä tapauksia.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Onpa kovakalloinen ja tyhmänsorttinen anonyymi!

Ne bis in idem -periaate tai -sääntö on ollut aina voimassa, mutta Suomessa se vain on kylmästi sivuutettu eli täällä on siis toimittu vastoin lakia ja oikeusjärjestystä! Uusi tulkintalinja ei "suosi" ketään, vaan saattaa asian oikeille raiteilleen. Aikaisempi linja on laittomalla tavalla suosinut verottajaa ja valtiota, joka on määrännyt itselleen laittomasti huikeita veronkorotuksia eli siis kaksinkertaisia rangaistuksia verovelvollisten kustannuksella.

Nimetön kirjoitti...

olen 100% samaa mieltä Jyrkin Kanssa. Todella tyhmä anonyymi. Ei taida mennä jakeluun että veronkorotus on jo vuodesta 2009 EIT:n ratkaisun myötä katsottu ns.rikosrangaistukseksi.Suomi on sivuuttanut tämän nojaamalla ihme tulkintojen valitusajoista, milloin syyte vireile, milloin verot vanhenee, milloin valitus käsitellään jne..... eli verokorotuksen määrääminen ns. estevaikutus ei ole edes vaikuttanut oikeastaan millään tavalla koska syyttäjä ja verottaja ovat yhteystöissä miltei aina vääntäneet molemmat eli saaneet rahat ja ns. talousrikolliset niiden päälle vankilaan.. Eli tuominneet vastoin täysin selvää ne bis in idem lakia vastaan!!!tähän on ihan helppo lääke ollut jo vuosia: määrää sitten verokorotuksen jos siltä tuntuu, mutta silloin se on jo rangaistus, vuosien ulosoton, varattomuus, työttömyys jne... tai sitten ei ja vankila kutsuu.. Mutta ei molempia, miten Suomi on täysin vastoin EIT ja EU: ta tuominnut..Ei se niin vaikeaa ole...Ja tolle oikausulautakunnan kommentille, hyvä ihminen, lue ensin oikausulautakunnan kokoonpanosta!!!verottaja valitsee aina puheenjohtajan, ja ei siellä itse voi olla verotuksen uhri edes paikalle........eli opettele ensin asiat kuin jotain väität...

Nimetön kirjoitti...

Olisikohan tuo sitkeä vänkäri-anonyymi sieltä KHO:n päässtä?

Nimetön kirjoitti...

Keskustelua seuranneena: kyse on eroista arvostuksissa, ei toisen älykkyysosamäärästä. Heikkotasoista argumentaatiota blogistilta alkaa solvata toisen keskustelijan henkilöä. Terveisin toinen anonyymi, varmaan typerä ja tyhmä minäkin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Jos noin typeriä esittää ja väittää, niin kyllä tuollaista voi jo vähän "solvatakin" - kun ei muuten edes osaa lopettaa jatkuvaa inttämistään! Ehkä tyyppi siksi pysytteleekin anonyymina!

Nimetön kirjoitti...

hahhaha, Mustakin tuntuu että taitaa olla KHO:n/veroporukkaa..... Lisäksi täytyy ihmetellä, että Suomen KKO:n äänitulos näin selvässä asiassa 6-5? kuin ruotsin vastaava yksimielinen.Eivät taida purkaa omia vääriä päätöksiäkään vuodesta 2010, vaikka kuika sinne valitetaan..

Nimetön kirjoitti...

voi hellanlettas sulle "anonyymi sanoi", jyrki on täysin oikeassa..eikä kaikkia asioita pidä ottaa henkilökohtaisesti.

ja muutenkin ihmetteln suomalaista jatkuvaa itkemistä ja jeesustelua talousrikollisuus asoissa. Nyt puhutaan vain rahaan liittyvistä verorikoksista, ei ihmishengistä, milloin ennen voitiin antaa kaksoisrangaistuksia tosta vaan n ne bis in idem lakia vastaan.Eihän muistakaan rikoksista voida tuomita kahteen kertaan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KKO:ssa ollut tiukka äänestys voinee hyvinkin ennakoida sitä, ettei KKO tule - ainakaan kovin mielellään - purkamaan virheellisiä eli ne bis in idem -säännön vastaisesti annettuja veropetostuomioitaan. Tätä ennakoi omassa blogissaan myös Kari Uoti.

Äänestyspäätöksellään KKO haluaa ilmeisesti viestittää ja vedota siihen, että tilanne on ollut - EIT:n tuomioistakin johtuen - niin epäselvä, ettei aiemmin annettuja tuomioita voida pitää sellaisina, että ne perustuisivat "ilmeisesti väärän lain soveltamiseen", kuten laki (OK 31:7:n 4 kohta) edellyttää rikostuomion purulta syytetyn eduksi.

Mutta kuten edellä jo mainitiin, ainakin vuonna 2009 ja sen jälkeen annettuja tuomioita voidaan täysin perustellusti pitää ilmeisesti väärään lain soveltamiseen perustuvina.

Nimetön kirjoitti...

tyhmä kysymys..../huomio) Jos KKO ei myönnä edes valitusoikeutta heidän aikaisemmin antamiin vääriin tuomioihin, niin ilmeisesti EU/EIT on tällöin väärin tuomituille ainoa oikea valituspaikka?Kaiketi KKO: n pitää silloin purkaa päätöksiään, kuten jos oikein muistan kävi myös Kari Uotin viimeisessä hänelle langetetusta tuomiosta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kuten edellä mainitsin, Ruotsissa valtakunnansyyttäjä julkaisi kolme päivää HD:n tuomion jälkeen syyttäjille antamansa suuntaviivat ja ohjeet siitä, miten jatkossa ko. asioissa tullaan menettelemään ja mikä vauikutus HD:n tuomiolla on.

http://www.aklagare.se/PageFiles/10533/dubbelbestraffning.ja.riktlinjer.2013.2.pdf

Ohjeissa todetaan, että tuomittujen mahdolliset purkuhakemukset voidaan toimittaa myös syyttäjälle joka voi tehdä purkuhakemuksen tuomitun puolesta joko hovioikeudelle (jos purettava tuomio on käräjäoikeuden antama) tai HD:lle (jos tuomio on hovioikeuden antama), jos edellytykset purulle ovat olemassa.

Ruotsin korkein oikeus kehotti valtakunnansyyttäjää antamaan syyttäjille ko. ohjeet välittömästi. Suomessa näin ei ole ilmeisesti tehty.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KKO:n tulisi toki purkaa myös omat virheelliset tuomionsa veropetosjutuissa eli toimia samalla tavalla kuin Kari Uotin tapauksessakin tehtiin. Jollei purkuhakemuksiin suostuta, ei valittajien auttane muu kuin tehdä valitus EIT:lle.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Katso verottajan asennetta erässä toisessa asiassa

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/60545-autoilijoille-tyly-vastaus-jopa-30-000-maksoi-liikaa-vain-60-saa-korvauksen

Huh, onpa todella tyly vastaus Tullihallitukselta autoilijoille! Valtio ei aio maksaa vapaaehtoisesti virheellisesti perittyä elv-maksua, vaan maksun saavat vain ne, jotka ovat jo nostaneet kanteen rahojen perimiseksi!

Pitääpä ottaa ratkaisu KKO 2013:58, jolla valtio katsottiin korvausvelvolliseksi, blogissa seuraavaksi erikseen tarkasteltavaksi.

Nimetön kirjoitti...

Yritin löytää Suomessa valtakunnan syyttäjän kommentteja asiasta, mutta ei löydy ei, näinkin merkittävässä asiassa vain nukutaan...Ilmeisesti kuten mainitsit, taitavat valmistautua ihan muihin asioihin ja keskittyä lomailuihin.Vain Suomessa...

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Joo, kuten jo mainitsin, VKSV:n tärkein projekti näin heinäkuussa on perinteisesti ollut Sulkavan Soutuihin keskittyminen. Siellä Matti Nissisen kipparoima kirkkovenekunta taistelee jälleen aaltoja vastaan ja medianäkyvyydestä. Ehtiihän sitä sitten syyssymälle niitä virka-asioitakin hoitelemaan!

Nimetön kirjoitti...

Ruotsin korkein oikeus antaa tänään merkittävän päätöksen koskien veropetoksista tuomittuja, koska on rikottu ns.kahden rangaistuksen kieltävää sääntöä. Korkeimman oikeuden ko.asian toteavan jonkin aikaa sitten annetun päätöksen jälkeen on jo 30 "verorikollista" päästetty vapaaksi. Nyt annettava päätös koskee sataa (100) purkuhakemusta, joiden seurauksena odotetaan, että sadalle henkilölle avautuvat vankilan portit. Sitten taitaa olla jatkona isot korvausvaatimukset vapaudenmenetyksistä valtiota kohtaan.

Nimetön kirjoitti...

Suomessa ei käydä käytännöllisesti katsoen lainkaan esim.kriminaalipoliittista eikä muutakaan yhteiskunnallisesti merkittävää keskustelua oikeudellisista asioista. Huolestuttavaa on, etteivät tätä keskustelua tosiaan käy edes valtakunnan korkeimmat juristit ym.vaikuttajat. Ollaan hiljaa ja tehdään, mitä? Jokin aika sitten kuolleen Inkeri Anttilan aikana varsinkin 70-80-luvuilla keskustelu oli aika vilkasta. Korkeimmat tuomaritkin istuvat norsunluutorneissaan hiljaisina. Toisin on muissa pohjoismaissa, joissa käydään vilkasta keskustelua merkittävistä kriminaalipoliittisista asioista (ja tuomaritkin tulevat julkisuudessa esiin). Meillähän jopa asian ratkaisseiden tuomareiden nimet yritetään salata. Mistä Suomen tilanne kertoo?

Nimetön kirjoitti...

Anonyymi kaipasi aivan oikein keskustelua oikeudellisista asioista, toden totta kaipaan itsekin. Tämä blogi on lähes ainoa paikka jossa näistä asioista keskustellaan. Odottaisin esim. huippujuristien, lainvalmistelijoiden, ylimpien oikeusasteiden tuomareiden avauksia ja kannanottoja vaikka tässä blogissa mutta muuallakin.

Eräänlaisen keskustelunavauksen voisi KHO tehdä Porin SuomiAreenassa tällä viikolla kun sankoin joukoin päättäjiä mm. kansanedustajia on paikalla.

Tämänviikon keskiviikkona ja torstaina KHO:n tuomareita ja viestintäpäällikkö Teuvo Arolainen tavattavissa kansalaistorilla!

Nimetön kirjoitti...

Miten tämä päätös suhtautuu ylinopeussakkoihin. Jos saa tietyn määrän ylinopeussakkoja vuodessa tai kahdessa, niin voidaan määrätä ajokieltoa. Tämän päätöksen perusteella ajokieltoa ei voisi enää määrätä, sillä sehän olisi uuden lisärangaistuksen määrääminen samoista rikkomuksista.