1. Lain eli ROL 5 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan rikosasiassa on toimitettava käräjäoikeudessa suullinen valmistelu, jos pääkäsittelyn keskittämisen turvaaminen sitä erityisestä syystä edellyttää. Valmisteluistunnon toimittamisesta päättää tuomioistuin. Valmisteluistunto ei siis ole pakollinen, vaan sen toimittaminen on oikeuden harkinnassa, jos siihen on erityisiä syitä. Istunnon toimittaminen on siten poikkeus, ei pääsääntö.
2. Valmisteluistunnon järjestämiseen ei ole yleensä aihetta, sillä rikosjutussa poliisi toimittaa aina jo ennen syyteharkintaa esitutkinnan, jonka pääfunktiona on juuri valmistella asiaa käräjäoikeudessa pidettävää oikeudenkäyntiä ja nimenomaan pääkäsittelyä varten. Sitä paitsi käräjäoikeudessa toimitetaan ennen pääkäsittelyä aina kirjallinen valmistelu. Valmisteluistunnon pitäminen on siis yleensä turhaa ja siitä aiheutuu vain tarpeettomia lisäkustannuksia.
3. Pääkäsittelyn aikataulusta eli istuntopäivistä voidaan sopia aivan hyvin kirjallisessa menettelyssä tai vaikkapa puhelinneuvottelussa syyttäjän, tuomarin ja asianosaisten avustajien kesken. Pääkäsittelyssä esitettävä kirjallinen todistusaineisto, joka sisältyy yleensä aina esitutkintamateriaaliin, toimitetaan etukäteen käräjäoikeudelle, mutta myöskään sen läpikäymistä varten valmisteluistuntoa ei ole tarpeen järjestää. Kirjalliset todisteet samoin kuin suullinen todistelu eli henkilötodistelu, joka on tarkoitus esittää pääkäsittelyssä, on jo nimetty ja ilmoitettu asianosaisten käräjäoikeudelle toimittamissa kirjelmissä. Todisteiden kartoitus ei siis edellytä valmisteluistunnon toimittamista.
4. Valmisteluistunnon ja ylipäätään asian valmistelun tarkoituksena ei ole, että asianosaiset ja heidän avustajansa aloittaisivat jo tuolloin varsinaisen "riitelyn" eli asian puolin ja toisin tapahtuvan ajamisen. Valmistelun tarkoituksena on kartoittaa aineisto, joka pääkäsittelyssä tullaan esittämään sekä sopia ja päättää pääkäsittelyn aikataulusta ja muista pääkäsittelyä koskevista käytännöllisistä toimenpiteistä. Nämä asiat eivät useinkaan edellytä valmisteluistunnon toimittamista.
5. Vakaa käsitykseni on, että valmisteluistunto ei palvele tosiasiassa menettelyn keskittämistä eikä siitä ole juuri mitään muutakaan hyötyä asian käsittelylle. Valmisteluistunto palvelee todellisuudessa lähinnä vain mediaa, sillä lain mukaan valmisteluistunto on julkinen tilaisuus, jossa siihen asti salassa pidettävä oikeudenkäyntiaineisto, siis esimerkiksi juuri esitutkintapöytäkirja liitteineen, tulee julkiseksi. Jos tuomari, syyttäjä ja asianajajat katsoisivat tarpeelliseksi kokoontua "nokitusten" neuvonpitoon ennen pääkäsittelyä, he voivat tehdä niin tuomioistuimen kansliassa, jolloin kysymyksessä ei ole julkinen istunto.
6. Valmisteluistunnon julkisuudesta on oikeudenkäynnille enemmän haittaa kuin hyötyä. Esitutkinta-aineiston yksityiskohtainen ruotiminen tiedotusvälineissä saattaa vaikuttaa haitallisesti pääkäsittelyssä kuultavien todistajien ja muiden henkilöiden kertomuksiin, samoin tuomioistuimen jäseniin ja erityisesti käräjäoikeuden lautamiehiin, jos nämä kuuluvat jutussa oikeuden kokoonpanoon. Valitettavasti tuomarit eivät tunnu oikein ymmärtävän, mitä haittaa julkisesta valmisteluistunnosta saattaa olla, sillä vähänkin suuremmissa ja merkittävämmissä jutuissa valmisteluistunto määrätään pidettäväksi ikään kuin sen toimittaminen olisi pakollista.
7. Olen tätä ennen kirjoittanut valmisteluistunnon tarpeettomuudesta ja tiedotusvälineissä käytävien mediakäräjien haitallisuudesta viime kesäkuussa Ulvilan murhajutun "toisella kierroksella" Satakunnan käräjäoikeudessa pidetyn valmisteluistunnon yhteydessä, katso blogia nro 739/7.6.201 "Ulvilan murhajutussa turha valmisteluistunto". Kun pääkäsittely alkoi Porissa vasta elokuun lopulla, saivat iltapävälehdet ja muutkin tiedotusvälineet jälleen runsaasti palstan täytettä ja lööpppien aiheita repostelessaan valmisteluistunnossa julki tullutta uutta esitutkinta-aineistoa. Käräjäoikeutta tai jutun asianosaisten intressejä valmisteluistunto tuskin palveli juuri minkään vertaa.
8. Mitään ei ole kuitenkaan näköjään opittu, sillä eilen torstaina pidettiin valmisteluistunto Helsingin käräjäoikeudessa vireille tulleessa työpaikkakiusaamista koskevassa rikosjutussa, jossa vastakkain ovat Hilkka Ahde ja Timo Räty. Pääkäsittely jutussa alkaa vasta myöhemmin, muistaakseni vasta marraskuussa. Kyseinen juttu on laajudeltaan jokseenkin tavanomainen eikä mikään viittaa siihen, että valmisteluistunnolla voitaisiin saada minkäänlaista pääkäsittelyä keskittämistä palvelevaa hyötyä.
9. Valmisteluistunto palveli tässäkin tapauksessa lähinnä vain mediaa - ja tämän kyllä huomaa. Iltapäivälehdet ovat olleet jo kaksi pävää päivää pullollaan Hilkka Ahteen ja Timo Rädyn välistä sanasotaa tai mykkäkoulua, ja värikkkäitä lööppejä ja otsikoita tullaan myös tämän jälkeen näkemään lehdissä vielä monen päivän ajan. Esimerkiksi I-S:n otsikko tänään: Lääkäri Ahteesta ja AKT:sta: "Kuin lähettäisi keuhkotautisen asbestitehtaalle". Nyt me tiedämme, miten Timo Räty huusi Hilkalle "saatanaa" tai millä kaikilla tavoin hän (Hilkan mukaan) kiusasi Hilkkaa myöhemmin taikka miten Hilkka ennen välien rikkoutumista silitti Timon paitoja! Jopa jonkinlaisena laatulehtenä pidetty Helsingin Sanomat on vetänyt asian tiimoilta seuraavanlaisia kohuotsikkoja
- Rädyn alaiset: Räty huusi ja käyttäytyi uhkaavasti
- Rädyn puolustus: Ahde halusi savustaa Rädyn ulos liitosta
- Hilkka Ahde: Räty huusi minulle "saatanaa ja perkelettä"
Esitutkinta-aineiston mukana julkisiksi ovat tulleet myös poliisin aiemmin salaisiksi määräämät Hilkka Ahteen henkilökohtaiset muistiinpanot, joiden sisältöa Hesari laajasti jutussaan selostaa.
10. Eivätkö nämä valmisteluistuntoja ikään kuin automaattisesti määräävät käräjätuomarit yhtään ajattele, miten haitallisia vaikutuksia aineiston ennenaikaisesta eli ennen pääkäsittelyn aloittamista tapahtuvasta julkiseksi tulosta ja sen repostelemisesta lukemattomissa tiedotusvälineissä aiheutuu? Onko tuomareiden tarkoituksena palvella median lööppijulkisuutta vai mihin ihmeen tarpeeseen moinen käytäntö oikein perustuu?
11. Pitäisikö lain sanamuotoa (ROL 5 luvun 10 §:n 1 momentti) muuttaa siten, että valmisteluistunto voidaan pitää tietyillä edellytyksillä? Nyt lainkohdassa säädetään, että valmisteluistunto on pidettävä, jos tietyt edellytykset ovat olemassa. Mutta kuten jo sanottu, istunnon pitäminen ei ole pakollista, vaan ko. edellytysten täyttyminen on aina tuomarin harkinnassa. Pitäisikö julkisuuslakia muuttaa niin, että rikosjutun aineisto tulisi julkiseksi vasta pääkäsittelyssä, ei vielä valmisteluistunnossa? Tulisiko lakiin ottaa säännös, jonka mukaan oikeuden puheenjohtaja, syyttäjä ja asianosaisten avustajat voivat ennen pääkäsittelyä pitää neuvottelupalaverin tuomioistuimen kansliassa, johon yleisöllä ei ole pääsyä? Tämä on toki mahdollista jo nykyisin ilman nimenomaista lainsäännöstäkin.
36 kommenttia:
Tällaista tapahtuu maassa, jonka asukkailla on lestadiolainen kansansielu.
Ollaan numeroita suuren kirjan haltijan taskussa. Kännyköitä.
Timo Räty on körttisaarnaajan poika, Matti Ahde vietiin Lohjan kirkkoon hiljentymään omassa kriisissään, samoin Alpo Rusi kääntyi oman sielun palvelijan puoleen saatuaan kutsun Supon puhutteluun.
Mediaprofessori Matti Tolvasen toinen isku tältä päivältä;
Nyt Tolovanen epäillee Hilkka Ahteen palkkausta korruptioksi ja sanoo, että jos Timo Rädyn väite Hilikan palkkauksesta pittää paikkansa, menettely "täyttää kirkkaasti" korruption tunnusmerkistön! Sillä lailla.
http://www.hs.fi/kotimaa/Professori+Ahteen+palkkaus+voisi+täyttää+korruption+tunnusmerkit/a1379039222160
Mitä meillä oli ennen Tolvasta?
On se siälimätön mies tämä Tolvanen! Ei se siästä etes omia puoluetovereitaan! Kaikki nämä ovat nimittäin demareita.
Onhan se kornia tosiaan, että nämä puolueiden toteemipaaluhin jaloistaan sidotut poliitikot vielä sukunsa, jälkeläisensä ja miniänsa sun muut lähipirinsä kuuluvat natot ja kytyt saavat töihin ujutettua ilman omia ansioita.? Jotenkin alkaa tuntumaan, että onko sillä ammattiataidolla, mitään väliä nykyaikaina nykyisessä Suomessa. Tärkeintä näyttää olevan, että tunnet jonkun poliitikon ja osaat lipoa kieltäsi. No onneksi on vielä niitäkin, jotka tietävät, että kun lipoo tarpeeksi kauan niin kieli on sen jälkeen ruskea.
Tulee paljon korruptiojuttuja, jos kaikki demarit joutuvat tilille toistensa palkaamisesta. SAK on täynnä tällaisia nimityksiä - sukulaisia tai muuten vaan hyviksi havaittuja puolueen toimitsijoita.
Valtakunnansyyttäjälle töitä!
Puheenjohtajat odottaa (kieli pitkällä), että parit pääsisivät yksimielisyyteen mahdollisimman monesta ns. riitaisista asioista. Blogisti on ihan oikeassa, että niistä inttäminen jo valmistelussa huonontaa asetelmia kunnon pääkäsittelyyn. Eikös eilinen puheenjohtaja lehdessä todennut, että mistään ei päästä yksimielisyyteen...
Tolvanen entisenä vanhana syyttäjä tuntuu näkevän kaikkialla rikollisuutta, rikoksia tai ainakin "puolirikollisuutta", kuten esim. juuri korruptiota.
Voi voi. Yleisesti ei - valitettavasti - olla tilanteessa, jossa syyttäjien ja asianajajien kirjelmät aina olisivat niin selvät ja laadukkaat, että pääkäsittelyyn voitaisiin mennä luottavaisin mielin. Jos ei kirjallisen valmistelun aikana ole saati "papereita kuntoon", niin totta kai pidetään suullinen valmistelu. Karsitaan todistelua, tehdään prosessiratkaisuja, toteutetaan kontradiktorisuutta. Kyllä on sähköpostirumba aikamoinen, että kaikki Jokisen eväät saataisiin siihen tilaan, että pääkäsittelyssä vain ja ainoastaan enää riideltäisiin. Usein syy tähän on leväperäiset tai liian abstraktit teonkuvaukset, näyttö- ja oikeuskysymysten erottamisen vaikeus (näyttää olevan vaikeaa!) ja täysin tarpeettoman todistelun raakkaaminen. Kyllä tuomarin on resurssien kannalta parempi ottaa juttu haltuun valmistelussa ja siellä auktoritettiaan hyväksi käyttäen kääntää juttua prosessiekonomisesti ja muutenkin oikeille raiteille. En todellakaan voi uskoa, että median palveleminen tässä olisi takana. Blogistin mainitsemat lieveilmiöt ovat ikäviä, mutta eivät syy muuttaa tuomareiden käytäntöjä. Julkisuusaspektit kuntoon muulla tavalla kuin prosessinjohtokeinoja taikka kaikkien as.os. mahdollisimman hyvää perehtymistä estävällä tavalla. Onko blogisti muuten ikinä miettinyt, että sekä as.os että AA:lle saattaa olla positiivista tavata asian ratkaiseva tuomari jo ennen pk? Ja tuomari vahvistaa asemaansa, ettei ole vietävänä kuin litran mitta kun varsinainen räiske alkaa! yt. Neiti
Voi voi, Neitiseni, kun ette oikein näytä tietävän ja ymmärtävän, mistä on kysymys!
Kaikki mainitsemanne puutteet, joita asianosaisten kirjelmissä ja todistusaineistossa saattaa esiintyä, taitava tuomari pystyy kyllä korjaamaan ja saattamaan kuntoon jo kirjallisessa valmistelussa, oikein hyvin!
Ottakaapaa nyt, hyvä Neiti, käsiinne lakikirja ja katsokaatte sieltä ROL 5 lukua. Siellä on vaikka minkälaista säännöstä siitä, miten tuomari voi - ja hänen tuleekin - olla prosessinjohdossaan aktiivinen jo kirjallisessa valmistelussa. Ovat nuo pykälät ja momentit tainneet vain jäädä neitokaiselta lukematta ja "mieltämättä".
Viittaan tässä vain esimerkkinä pykäliin ROL 5:5 (haastahakemuksen täydentäminen) ja ROL 5:9.2 ja 3 (kehotus vastaajalle). Tarpeettomat todisteetkin voidaan raakata pois jo kirjallisessa valmistelussa. Kaikki Neidin mainitsemat prosessiratkaisut voidaan aivan hyvin tehdä kirjallisessa valmistelussa.
Neidille tuntuu olevan täysin vierasta prosessinjohto kirjallisessa valmistelussa. Se on tyypillistä passiiviselle ja laiskalle prosessinjohtajalle. Sähköposti ei ole suinkaan ainoa väline, jota prosessinjohdossa voidaan hyödyntää. Meillä on olemassa esimerkiksi puhelin, joka on nopein tapa ottaa yhteyttä syyttäjään ja advokaatteihin.
Asian "haltuun ottaminen", josta Neiti mieluusti puhuu, voi tapahtua hyvin kirjallisessa valmistelussa, ei sen takia tarvitse julkista istuntoa järjestää! Prosessiekonomisesti on parempi ratkaisu, ettei tarpeetonta istuntoa järjestetä, jos ja kun puutteet ja virheet on hoidettu kuntoon ja kirjallisessa valmistelussa. Pitää muistaa, että asiassa on jo esitutkinnassa toimitettu laaja ja perustellinen valmistelu, jota täydentää syyteharkinta, jonka aikanaka vastaajaa myös voidaan kuulla.
Neiti tuntuu selvästi kaipaamaan, että häntä arvostetaan tuomarina. Tätä varten hän haluaa "tutustua" jo etukäteen asianajajiin! Jos tapaamista halutaan, mikä tuntuu kyllä hieman naiivilta perustelulta, niin se kyllä järjestyy ilman julkista valmisteluistuntoakin. Eihän siihen muuta tarvita kuin että Neiti kutsuu syyttäjän ja asianosaisten avustajat virkahuoneeseensa rupattelemaan! Siinä yhteydessä voidaan käydä myös läpi kirjelmissä ja todisteissa esiintyviä puutteita tai epäselvyyksiä.
Tuomari ei toki saa olla millloinkaan vietävissä "kuin litran mitta", eikä hän ole, jos hän on taitava ja pätevä. Jollei ole, niin ei se puute kyllä julkisen valmisteluistunnon toimittamisesta yhtään parane!
Tuomari ei tulisi olla vanhoihin epätyydyttäviin käytäntöihin kangistunut. Hänellä tulisi olla mielikuvista ja innovaatioita siitä, miten oikeudenkäyntimenettelyä voidaan kehittää järkevämmäksi.
Se on kai ihan jokapäiväistä, että kokkari palkkaa kokkarin, kepulainen kepulaisen ja rkpläinen rkpläisen. Ovatko eri puolueet tässä keskenään eri asemassa?
Neiti ei tietenkään aloita sen kummempaa sanaharkkaa arvon blogistin kanssa, mutta relevanttia on huomioida kirjelmöinnin hitaus. Ens pyydetään täydennys tuolta ja sitten vastaus tuolta ja sitten lausuma ja lausuma sen perään ... ja annas olla, kun tuleekin määräajan pidennyspyyntö ja sitten onkin asia unohtunut kaikkien mielestä, ennen kun seuraava kierros tulee. Tällaisesta vellovasta kirjelmöinnistä on syytä päästä eroon. Sähköposti, puhelut ja virallisemmat kehotukset ovat toki hyviä työkaluja. Mutta jätäpä kirjallisen valmistelun jälkeen haastehakemus tutkimatta sen puutteellisuuden vuoksi, niin kyllä HO/KKO näpäyttää, että valmistelua jatkamalla olisi asiaa tullut selvitellä. Ja esimerkiksi 1-2 h yhteistapaaminen ON prosessiekonomiaa. Verrataanpa riita-asiaan valmisteluun: heti vastauksen saapumisen jälkeen päräytetään yhteisneuvottelu, jossa tarkastellaan oikeudenkäynnin kohdetta ja jossa sihteeri yhteisen keskustelun perusteella kirjaa yhteenvedon, ellei tuomari jo etukäteen ole sitä kasannut. Väittääkö blogisti, ettei valmistelutapaamisella olisi todellista aineellisprosessuaalista funktiota?! Enpä usko. On kaikkien etu, että prosessin kohde, riitakysymykset ja todistelu on kristallinkirkkaana kaikkien mielessä pääkäsittelyyn mentäessä. Miksi ihmeessä sitten rikosoikeudenkäynnin asianosaisten ja erityisesti vastaajan pitäisi mennä pääkäsittelyyn vielä vähän epäydellisessä limbossa? No. Tuo mainittu epävirallinen neuvonpito voisi olla ihan ok, mutta kuulostaa näinä avoimuuden aikoina vain jotenkin salakähmäiseltä... Kaunista päivää toivottaen, Neiti
Neiti puhuu edelleen "kirjelmöinnin hitaudesta" ja "vellovasta kirjelmöinnistä". Mutta kuten jo sanottu, kirjelmöintiä ei välttämättä tarvita, koska käytettävissä ovat sähköiset välineet ja puhelin, mutta näitä Neidin putiiikissa ei ilmeisesti (vielä) osata käyttää.
Haastehakemuksta ei toki tarvitse jättää tutkimatta, jos vain tuomari on ponteva ja vaatii välittömästi hakemuksessa olevien puutteiden tai epäselvyyksien poistamista, siihenhän tuossa pitä tähdätä eikä suinkaan hakemuksen tutkimatta jättämiseen!
Rikosasiaa ei voida toki verrata riita-asian valmisteluun, koska riita-asiaa ei ole virallisesti ennen asian oikeuteen tuloa valmisteltu, mutta rikosasiaa on valmistelu perusteellisesti jo a) massiivisessa esitutkinnassa ja b) syyteharkinnan yhteydessä.
Väitän vain sitä, että valmisteluisto on useimmissa tapajuksissa täysin turha ja vain aikaa vievä ja lisäkustannuksia aiheuttava vaihe, joka voidaan välttää, jos kirjallinen valmistelu on hoidettu kunnolla. Lisäksi julkisesta valmisteluistunnosta aiheutuu esitutkinta-aineiston lehtiin valumisen johdosta haittaa oikeudenkäynnille ja asianosaisille tarpeetonta kärsimystä ja häpeää.
Prosessin kohde, riitakysymykset ja todistelu ovat "kristallinkirkkaina" kaikkien mielessä pääkäsittelyyn mennessä, jos kirjallinen valmistelu on ollut aktiivista ja tehokasta, ei siinä julkista valmistekuistuntoa tarvita.
Lisäksikäytäntö on mennyt näköjään siihen, että jos asiassa pidetään valmisteluistunto, pääkäsittely alkaa vasta joskus 2-3 kuukauden (kuten esim. Ulvilan murhajutussa taikka joissakin tapauksissa (esim. Nova-jutussa) vasta puolen vuoden kuluttua valmisteluistunnosta! Miten nuo em. tiedot ja asiat voivat silloin mukna olla "kristallinkirkkaina kaikkien mielessä", kuten Neiti naiivisti väittää? Eivät tietenkään mitenkään! Pääkäsittelyssä pidettävässä asiaesittelyssä ne pitää palauttaa aivan uudestaan mieliin.
Vastaajien tai muidenkaan ei suinkaan tarvitse mennä pääkäsittelyyn "epätäydellisessä limbossa (?), kuten Neiti väittää, jos vain Neiti ja muutkin tuomarit huolehtivat siitä, ettei epäselvyydet poistetaan kirjallisessa valmistelussa.
Asianosaiset eivät sitä paitsi ole juuri koskaan itse saapuvilla valmisteluistunnossa - eivät esim. Ahteen ja Rädyn jutussakaan - vaan kyllä siellä päälistelevät, pokkuroivat ja hymyilevät median salamavalojen loisteessa yksinomaan advokaatit ja syyttäjät, aivan turhaan! Media saapuu paikalle vain saadakseen käsiinsä paksut esitutkintapöytäkirjat, joita oikeuden kanslistit toimittajille kiireen vilkkaa jakavat! Ja sitten ei muuta kuin kirkuvia lööppejä ja otsikoita lehtiin ja verkkojulkaisuihin vetämään ja mediakäräjiä käymään! Niin ja tolvasia haastattelemaan!
Myöskään "avoimuuden aikakautena" epävirallista neuvonpitoa kansliassa ei suinkaan ole missään laissa kielletty eikä voidakaan kieltää! Mutta Neiti näyttääkin edustavan koulukuntaa, jonka mukaan kaikki se, mitä ei ole nimenomaan laissa sallittu, on sitten kiellettyä! Tuollaisella asenteella ei ole mikään ihme, että oikeudenkäynneissä ja niihin valmistautumisessa esiintyy käytännössä mitä erilaisimpia puutteita ja epäkohtia.
”Hei, kuulkaas’ Hyvä Neiti,
mää en tunne teitii,
mut' lähretteks’ tei tanssimaan.”
Normaali ihminenhän ei työsuhde,
työtapaturma tai rikos asioissa saa edes työsuojeluviranomaista liikkeelle, sen jälkeen on poliisin tai syyttäjän turha aloittaa esitutkintaa.
Tässä tapauksessa on t.s.viranomaisen asettama korkea kynnys ylittynyt, kun molempien osapuolien on todettu olevan ammattiliiton jäseniä.
Miten eduksi järjestäytyneelle ammattiliitto toiminnalle kyseinen tapaus tulee olemaan, jään odottamaan KKO:n ratkaisua.
Julkisuus on eduksi ammattiliitojen jäsenkunnalle.
Myös Jari Sarasvuolla on lestadiolainen kansansielu,halu olla numero kännyköiden joukossa.
Mutta se oli hiekalle rakentamista, kuten myös Rädylle ja Ahteille on selvinnyt.
Muistaakseni olen proffalle yhä velkaa tuopillisen Urhon Pubissa. Siellä voisin ennakoida seuraavaa pikku draamaa iltapäivälehdissä, nimittäin tapaus Sarasvuota, tuota hiekalle rakennettua.
kts. toinen suosikkiblogini
http:/ronkko.blogspot.com
Niinpä, pitää pitää mielessä, kun käyn siellä pääkallon paikallansa!
Hieno pikakertaus rikosasian valmisteluistunnosta.
Tosin Ahteen ja Rädyn tapauksessa on myös paljon siviiliriidan "ominaisuuksia". Ainakaan perinteisestä [rikos]prosessista ei ole kyse!
Pikemminkin lavastuksesta, mutta kuka lavastaa?
Teoria on teoriaa, käytäntö on käytäntöä.
Ja samma pa russkij!
Oma arvaukseni on, Professori on oikeassa teoriassa, Neiti on oikeassa käytännössä.
Tämä perustuu pariin omakohtaiseen havaintoon tässä kuussa Salmisaaren talon toiminnasta.
Seuraava väite voi kuulostaa uskomattomalta, mutta eräs KO määräsi velkomusasiassa maallikolle valmisteluistunnon päivän, ennen kuin maallikolle edes oli mahdollista tutustua velkojan kanteen yksityiskohtiin.
Kun perintäyhtiö näytti ensimmäisen kerran maallikon vaatimat luvut, niin kahden viikon perästä, perintäyhtiö jätti asian kiltisti sillensä...
Ilkeä maallikko olisi tietenkin mennyt valmisteluistuntoon, mutta tässä tapauksessa vastaaja pyysi lisäaikaa kirjelmien vaihtoon. Jota ei sitten koskaan tapahtunut KO:n välityksellä. Vaan asia hoitui parilla puhelinsoitolla ja s-postilla.
KO joutui toisin myöntämään kaksi viikon määräaikalykkäystä.
"Oma arvaukseni on, Professori on oikeassa teoriassa, Neiti on oikeassa käytännössä".
PoIntti olikin siinä, että Neidin edustamaa huonoa käytäntöä olisi syytä muuttaa!
Tohdin epäillä, voisiko valmisteluistuntoa korvata kansliassa pidettävällä salaisella tapaamisella. Mielestäni se loukkaisi nykyisin voimassa olevaa oikeudenkäymiskaarta.
Muussa tapauksessahan voiaisiin samlla logiikalla pitää myös pääkäsittely salassa jossakin muussa menettelyssä käräjäoikeuden takahuoneessa, kun se ei kerran ole kiellettyä missään lainkohdassa.
Valmisteluistunnon julkisuutta koskien voisi tietenkin harkita lainmuutosta.
Epäillä saa, mutta olisi hyvä, että epäilyjä edes yritettäisiin myos hiukka perustellla! Pääkäsittelyn julkisuudesta säädetään lailla. Oikeudenkäymiskaaressa ei ole kielletty sanotunlaista tapaamista.
Epävirallinen neuvonpito, jossa voitaisin sopia esim. pääkäsittelyn aikataulusta, ei ole "salainen", koska kaikki asianosaiset tai heidän avustajansa/asiamiehensä olisivat siinä saapuvlla.
Kannattaa muistaa, että hovioikeudessa n. 75 prosenttia ja KKO noin 98 prosenttia jutuista ja asioista ratkaistaan kirjallisssa esittelymenettelyssä, jossa eivät edes partit tai avustajat saa olla saapuvilla, ainoastaan oikeuden jäsenet ja esittelijä! Tämä on tosi "salaista" prosessia, mutta se varmaan passaa anonyymille oikein hyvin!
Kansliassa pidettävässä tapaamisessa ei sitä paitsi ratkaistaisi juttua miltään osin, vaan siinä vain kartoitetaan esitettävää aineistoa ja sovitaan aikataulusta. Miksi sitä varten pitäisi yleisön ja toimittajien saada olla siinä saapuvilla?
Tällainen käytäntö on käytössä monissa muissa, esim. USA_ssa ja anglo-amerikkalaisisa oikeusjärjestyksissä.
Veikataanpa ketkä ovat median viisi kiintoisinta "kestotähteä" nyt alkaneella syyskaudella: Pistän tähän oman listan "pohjaksi". En perustele valintojani, koska lista on selvä ilman perustelujakin, vaikka palsturi on korostanut aivan oikein perustelujen merkitystä. Siispä:
1. Jari Sarasvuo alias Minä,minä...
2. Eero Heinäluoma alias VOLDEMAR
3. Anneli Auer,syytön!
4. Kaius Niemi,hajuton ja mauton!
5. Vladimir Putin,no homo!
Tuohon syyskauden kestotähtien listaan on kyllä lisättävä vielä pari nimeä:
- Tami Tamminen: pylly vasten pyllyä
- Jorma Uotinen: ei huano
Matti Tolvanen: Auerin tuomio on ennakoitavissa!
Ex-syyttäjä tuntuu näkevän kaikkialla rikoksia - ainakin koruptiota - ja syyllisiä.
Niin, onhan se vapauttavakin tuomio toki tuomio!
"Suomalaiset viranomaiset ja maan tapa". Tästä kertoi juuri äsken TV1:ssä lähetetty MOT-ohjelma otsikolla "Punainen määräys".
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/09/16/suomen-viranomaiset-ja-maan-tapa
Galouchkon tapaus on jälleen yksi surullinen todiste siitä, että suomalainen tuomioisutinlaitos, ei edes KKO, ole riippumaton hallituksesta, oikeusministeriöstä ja/tai poliisijohdosta, vaan se noudattaa kuuliaisesti näiden hallintoviranomaisten esityksiä, vaikka ne olisivat selkeästi vastoin ihmisoikeussopimuksia.
Viranomaiset ovat yhteydessä keskenään, eikä OM:n toimistopäällikkö (Taimosto) edes ollut kertomansa mukaan tietoinen, että hänen alaisensa (Korhonen) on kirjelmöinyt asiassa KKO:een, vaikka KKO ei ollut (Taimiston mukaan) OM:ltä lausuntoa edes pyytänyt!
KKO:n outoa päätöstä, jossa MOT-ohjelman mukaan ei ole edes käsitelty kunnolla väitettä G:n kidutetuksi joutumisesta Venäjällä, ei ole julkaistu, mitä ei ole toki syytä ihmetellä, kun otetaan huomioon, millaisesta häpeällisestä päätöksestä on kyse. Kukaan KKO:sta ei suostu kommentoimaan G:n tapausta sanalllakaan - tämäkin on tyypillistä Suomen tuomioistuinlaitokselle.
Olisi mielenkiintoista tietää, millainen on ollut se KKO:n kokoonpano, jossa päätös lausunnon antamisesta OM:lle on tehty. Kuka on ollut esitelijänä ja ketkä oikeusneuvokset ovat ratkaisun tehneet.
Onko KKO:n ratakisua kenties ollut tekemässä OM:n entisiä pitkäaikaisia virkamieheiä, jotka on nimitetty KKO:n jäseniksi ilman juuri minkäänlaista aiempaa tuomari- tai asianajajakokemusta?
G:n avustaja AA Markku Fredman voisi varmaankin valaista meitä tämän kysymyksen osalta?
Tässä KKO:n lausunto jota blogisti kysyi.
Katso myös HS 18.6.2013: Oikeustieteilijät moittivat KKO:ta liikemiehen luovutuksesta Venäjälle
Korkeimmassa oikeudessa asian käsittelyyn ovat osallistuneet oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Pertti Välimäki, Pasi Aarnio, Juha Häyhä ja Hannu Rajalahti.
Kiitän Markku Fredmania! Ehkä on tarpeen ottaa tapaus Galouchko vielä tarkempaan syyniin eri blogijutussa.
Tässä voidaan kuitenkin jo ihmetellä mm. sitä, miksi KKO:n ratkaisua/lausuntoa ei ole julkaistu ennakopääätöksenä, vaikka KKO on julkaissut useita muita rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevia lausuntojaan ennakkopäätöksinä. Luultavasti tapaus on ollut niin "kuuma", että se on poltellut KKO:n tuomareiden näpeissä.
Lausunnon perustelut ovat tavanmukaista niukemmat. Erityisesti tämä koskee kohtia 4 ja 5, joissa on kyse siitä, onko kyse poliittisesta rikoksesta ja onko luovuttamista pidettävä inhimillisestä katsoen kohtuttomana. Nuo kohdat ovat jääneet hyvin niukkojen perustelujen, oikeastaan vain yleisluontoisten toteamusten, varaan.
Kuvaavaa on 5-kohdan perustelu, joka on tyypillistä on katsottava -tyyppistä kapulakieltä ja harkinnanvaraisen ongelman kiertämistä:
"Ratkaisuista (siis EIT:n päätöksistä) ei kuitenkaan voida tehdä sellaista yleistä johtopäätöstä, että vankilaolot kaikissa vankiloissa loukkaisivat ihmisoikeussopimuksen 3 artiklaa. Siitä, että G sijoitettaisiin Venäjällä ihmisoikeussopimuksen 3 artiklan vastaisiin vankilaoloihin, ei voidan pitää niin ilmeisinä, että hänen luovuttamsiestaan Venäjälle voitaisiin tällä perusteella kieltäytyä."
Hm, " ei voida tehdä sellaista johtopäätöstä" ja "ei voida pitää niin ilmeisenä".
Tällainen mitäänsanomaton perustelutapa paljastaa tässä, kuten muissakin vastaanvanlaisissa tapauksissa yleensä sen, että kyse on asiasta, jossa ratkaisun/lausunnon johtopäätös on ratkaisijan tieten ilmeisen virheellinen tai ainakin hyvin epäselvä ("niin ilmeisen virheellinen"), mutta tätä ei haluta lukijalle tunnustaa tai myöntää, vaan ratkaisu verhotaan tuollaisiin kuluneisiin kulissiperusteluihin.
Jos KKO olisi tarkastellut tapausta G:n edun ja oikeuden kannalta, niin se, että EIT:n mukaan Venäjällä on tai voi olla joukko sellaisia vankiloita, joiden olot loukkaavat ihmisoikeussopimuksen 3 atiklaa, olisi luonnollisesti riittänyt vaaditun luovutuspyynnön epäämiseen.
Nyt KKO itse asiassa katsoo ja sanoo, että "eihän me, hemmetti soikoon, voida tietää, millaiseen vankilaan G. joutuu Venäjällä, mutta eihän se meitä kiinnosta, sillä onhan Venäjällä sentään myös (toivottavasti) ainakin joitakin vankiloita, joissa olot ovat tyydyttävät! Toivottavasti G. joutuu sellaiseen tyrmään"! (Mutta tyrmään hän kuuluu, sillä onhan hän rikollinen - ja piste!)
Etusivu uusiksi.
Monet oikeudenkäytön ongelmat ratkeaisivat jos Wahlroosin johdolla perustettaisiin suomenruotsalainen Marskinmaa. Siellä Paavo Lipponen saisi vihdoin olla presdenttinä ja Erkki Tuomioja taistelisi edelleen pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta.
Me muut saisimme kehittää suomenkielistä Suomea osana EU:ta.
Niin ja kukkona Marskinmaan tunkiolla (lue: roskalavoilla) häärisi Tarska Halonen ja kierrättäisi...
Miten tuo Kamunen voi meidän muiden nimissä puhua?
"Valmistelun tarkoituksena on kartoittaa aineisto, joka pääkäsittelyssä tullaan esittämään sekä sopia ja päättää pääkäsittelyn aikataulusta ja muista pääkäsittelyä koskevista käytännöllisistä toimenpiteistä. Nämä asiat eivät useinkaan edellytä valmisteluistunnon toimittamista."
Kyllä ym. lisäksi myös rikosjutussa tärkeä valmistelun funtio on riitaisten ja riidattomien seikkojen kartoittaminen, koska nämä vaikuttavat lopullisen todistelun tarpeeseen. Lisäksi tärkeää on varsinkin henkilötodistelun "kellottaminen", jotta kullekin todistajalle voidaan varata sopiva aika, mikä edellyttää puheenjohtajan, syyttäjän ja avustajien vuorovaikutteista neuvottelua eikä sitä voida tehdä minkään kirjallisen todistajaluettelon pohjalta.
Jos aineiston julkisuus aiheuttaa ongelmia, muutettakoon sitä koskevaa sääntelyä, vaikkapa niin, että aineisto tulee julkiseksi vasta pääkäsittelyn alkaessa - tai päätyttyä.
Lähetä kommentti