1. Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on suominut tähän mennessä jo useaan kertaan valtionhallinnon eri sektoreiden it-ogelmia moittien muun muassa ministeriöiden tai virastojen ohjelmisto- ja järjestelmähankintoja ja hankkeita tuloksettomuudesta. Kaikkien tuntemat terveydenhuollon it-ongelmat ovat johtuneet it-alan ja terveydenhuollon joustamattomista ja puutteellisista käytännöistä. Niiden yhteensovittaminen on vaikuttanut usein ylivoimaiselta. Ongelmat ovat aiheutuneet esimerkiksi alan rakenteellisista vinoutumista eli siitä, että ohjelmistotuottajilla on liian vahva asema ja asiakkailla liian heikko. Valtionhallinnon tietetotekniikan kehittäminen on niellyt kymmeniä miljoonia euroja, mutta monet uudistushankkeet ovat edelleen kesken eikä jo käyttöön otettuihin uudistuksiin ole oltu aina tyytyväisiä.
http://www.tietoviikko.fi/cio/valtion+ithankkeet+karsivat+kroonisesta+myohastelysta/a908800
2. Myöskään oikeuslaitos ja tuomioistuimet eivät ole säästyneet tietotekniikkaongelmilta. Ongelmia on ilmennyt esimerkiksi puolisen vuotta sitten käyttöön otetun rikostuomiosovelluksen kehittämishankkeen eli ns. Ritu-järjestelmän tiimoilta. Ritun tavoitteena on ollut tukea ja helpottaa rikosjutuissa annettavien tuomioiden tuottamista ja arkistointia. Ongelmista uutisoitiin tänään Yle Uutisten verkkosivulla sekä TV1:n pääuutislähetyksen (klo 20.30) oikein ykkösuutisena. Uutisjuttuun pääsee käsiksi tästä.
3. Täytyy aluksi todeta, että ko. uutisjuttu on suoraan sanottuna tehty kuin "juosten kustu". Jutusta ei kunnolla selviä, mikä tuo Ritu oikeastaan on ja millaisia ongelmia sen käytössä on ilmenyt ja mistä ongelmat tarkkaan ottaen. Toimittaja, joka ei ole - syystäkin - laittanut nimeään verkkosivulla julkaistun jutun alle, ei näytä olevan oikein jyvällä asiasta tai tuomioistuinasioista ylipäätään. Hän käyttää jutussaan katupoikamaisia sanontoja, jollaisia julkisin varoin ylläpidetyssä tiedotusvälineessä ei olisi vakavasta asiasta puhuttaessa sopivaa käyttää. Toimittaja puhuu esimerkiksi "linnareissuista", "rötöstelijöistä", rikoksentekijöiden "livahtamisesta kuin koira veräjästä", siitä, ettei uudistus ole mennyt oikein "putkeen" jne. Toimittaja ei tunnu tietävän alioikeuden virallista nimeä, vaan sanoo, että ongelmia on esiintynyt muissakin "raastuvissa" Rovaniemenä myöten.
4. Myöskään toimittajan juttua varten suorittamista haastatteluista ongelmat ja niiden syyt eivät selviä, haastateltujen henkilöiden lausumat ovat varsin sekavantuntuisia. Helsingin käräjäoikeuden rikosasioiden osastojohtajana toimiva tuomari Jaana Helander kertoo välitosakkeen "Pahimmassa tapauksessa vaarallista rikollista ei saada vankilaan" alla, että pahin skenaario on se, että "vaarallista rikollista ei saada vankilaan suorittamaan rangaistusta, vaan hän on vapaana ja aiheuttaa kenties lisää ongelmia yhteiskunnalle". Helanderin lausuma, jonka mukaan "se on ankaroittava seikka, että aikaisemmat tuomiot eivät näy rikosrekisterissä", vaikuttaa käsittämättömätlä, ainakaan minulle tuon lausahduksen merkitys ei avautunut. Mutta oli asian käsittelyjärjestelmä sitten millainen tahansa, niin todella "vaarallista rikoksentekijää" ei toki saisi laskea vapaalle jalalle odottamaan tuomion antamista, itse asiassa hänet olisi syytä määrätä vangittavaksi jo ennen käräjäoikeuden pääkäsittelyä. Haastattelusta ilmeni, että oikeastaan käräjätuomari ei ole edes vakavissaan, vaan hän myönsi toimittajalle maalailevansa vain uhkakuvia, sillä hänen kertomistaan "moisista tapauksista ei ole toistaiseksi tietoa"! Voidaanko näin "värikkään lennokkaisiin" lausumiin ylipäätään suhtautua vakavasti?
5. Ritu-järjestelmää vaivaavien ongelmien sisältö ja syyt eivät selviä myöskään laamanni Eero Takkusen lyhyestä lausunnosta. Takkunen valittelee vain, että "tuomion laatiminen on niin vaikeata ja hankalaa, menee monta monta kertaa uusiksi ja tuomion antaminen viivästyy". Laamannin lausunnosta saa käsityksen, jonka mukaan hänen johtamassaan käräjäoikeudessa rikosjutut päättyvät lähes säännönmukaisesti kansliatuomion antamiseen - tuomion antamista lykätään vähintään kuukaudella - vaikka lain mukaan pääsääntönä on tuomion antaminen heti pääkäsittelyn päättyessä. "Aikaisemmin tiedettiin, että tuomio annetaan kuukauden kuluttua, ja se annettiin kuukauden kuluttua", sanoo Takkunen. Nyt sen sijaan voi Takkusen mukaan käydä niin, että "tuomion laatimiseen menee pari-kolme kuukautta". Se, miten tämä johtuisi uudesta "Ritusta", ei lausunnosta selviä.
6. Ota tästä sitten selvää! Ulkopuolisen on toimittajan jutun tai laamannin jokseenkin epämäräisen lausunnon perusteella vaikea päätellä, mistä epäkohdat ja viivästykset oikeastaan johtuvat, tuomion antajista eli tuomareista vai uudesta järjestemästä eli siitä peijakkaan "Ritusta". Ehkäpä joku käräjätuomari tai muu asiaa todella tunteva voisi valaista asiaa hieman tarkemmin?
7. Helsingin käräjäoikeuden laamanni ja sen osastonjohtajat näyttävät haluavan vierittää syyn "linareissujen lykkäytymisiin" eli tuomioiden antamisessa ilmeneviin viivästyksiin yksinomaan Ritu-järjestelmän kehittäjälle ja ylläpitäjälle eli oikeusministeriölle. Ritu-kehittämishanketta varten pantiin vuonna 2012 pystyyn laaja organisaatio, jonka ohjaustyhmä jaettiin kahtia eli johtoryhmään ja toisaalta sisältö- ja muutoshallintaryhmään. Näissä ryhmissä on ollut OM:n virkamiehiä, tuomareita ja muuta virkamieskuntaa rutosti, koko hankkeen napamiehenä on toiminut oikeusministeriön hallitusneuvos Heikki Liljeroos. Kehittämishankkeen tavoitteet ja tehtävät ilmenevät tästä.
8. Hallitusneuvos Liljeroos ei kuitenkaan halunnut ottaa ongelmia täysin oikeusministeriön piikkiin, sillä hänen mukaansa itse järjestelmässä olisi ainoastaan "pieniä viilauksen tarpeita". Ongelmat johtuvat Liljeroosin mukaan suurimmaksi osaksi järjestelmää käyttävästä henkilöstöstä, joka ei ole kaikissa käräjäoikeuksissa valmistautunut riittävän hyvin uuden järjestelmän käyttöönottoon. Tästä taas kantavat vastuun käräjäoikeuksien päällikkötuomarit, Helsingissä siis laamanni Takkunen. Kun Ritun kehittämiseen on osallistunut tuomareita myös käräjäoikeuksista samoin kuin käräjäsihteereitä, vaikuttaa hieman oudolta, ettei järjestelmän käyttämisessä nyt havaittuja puutteita ole sunnitteluvaiheessa osattu ottaa huomioon.
9. Tässä sitä siis ollaan! Jo kauan sitten aikansa eläneen asiankäsittelyjärjestelmän (Sakari 1980-luvulta) uudistusta on odoteltu vuosikausia. Sitten kun Sakari vihdoin ja viimein saadaan korvatuksi Ritulla, niin ilmenee, että eihän tämä Ritukaan toimi kunnolla! Tämä on kovin tuttua valtionhallinnon tietoteknikkauudistuksista puhuttaessa. Ritun kehittäminen on maksanut tähän mennessä jo kuusi miljoonaa euroa, mitta "pientä laittoa" se tuntuu edelleen vaativan. Järjestelmää on kuulemma tarkoitus "kehittää edelleen" ensi vuonna. Sillä välin ministeriö ja käräjäoikeuden tuomarit kiistelevät keskenään siitä, mistä Ritun ongelmat oikein johtuvat.
10. Itse en oikein jaksa uskoa, että Ritu-järjestelmä yksin voisi viivästyttää rikostuomioiden antamista niin merkittävällä tavalla kuin Ylen uutisjutussa annetaan ymmärtää. Pohjois-Suomen käräjäoikeuksissa on valitettu lähinnä sitä, että Ritu pakottaisi tuomareita kirjoittamaan kaikki tuomiot kaavamaisesti, joka ei aina ole käsillä olevan jutun kannalta tarkoituksenmukaisin tapa, sen sijaan järjestelmästä ei ole väitetty aihautuvan viivästymistä tuomioiden antamisessa. Aiheutuisiko järjestelmästä ongelmia lähinnä vain sellaisissa tapauksissa, joissa tuomion antamista lykätään päääsittelyn päättymisen jälkeen viikko- tai jopa kuukausikaupalla eli kansliatuomio-tapauksissa? Tuollainen käytäntöhän meille on valitettavasti päässyt vallalle lähestulkoon kaikissa hiemankin laajemmissa asioissa ja riita-asioiden lisäksi myös rikosjutuissa. Selvää joka tapauksessa on, että Ritu-järjestelmä ei estä hyvin perusteltujen ratkaisujen laatimista.
107 kommenttia:
Tuosta Ylen "ykkösuutisesta" puuttui itse asiassa vain Ylen pysyvänä asiantuntijana käyttämän Itä-Suomen professorin lausunto siitä, että ko. ongelma on laadultaan "hyvin vakava". Tuollainen lausunto olisi valaissut ongelmatiikkaa erinomaisen selventävällä tavalla!
Kalevassa ongelmasta uutisoitiin jo 30.11.2014. Kyseinen ongelma on osuvasti ristitty ritutukseksi.
KOLUMNIT 30.11. | SUSANNA KEMPPAINEN
Ritutus iski käräjä- ja hovioikeuksiin
Vai että Kalevassa "jo" vuoden 2014 marraskuussa! Ollaanpa siellä Oulussa varahin liikkeellä!
Joku viisas on joskus sanonut, että jos autot toimisivat kuten tietokoneohjelmat, niin niitä ei ostaisi kukaan. Ne juuttuisivat tielle milloin mistäkin ajajalle tuntemattomasta syystä, ja tien pientareet täyttyisivät manuaaleja selaavista, vihaisista ihmisistä.
Opettelin käyttämään henkilökohtaista pc:tä 80-luvulla. Silloin opin sen, että ohjelman kehittäjän kannattaisi istua minunlaiseni täystorvelon vieressä havainnoimassa, mitä insinöörien logiikassa en ymmärrä, kun en ole insinööri.
Uudet järjestelmät ovat tosi iso business, ja poikivat muassaan sen myyneelle firmalle valtaisan tukihenkilö-busineksen, kun valtaosa käyttäjistä on ihan pulassa. Tämä on varmuudella ollut tiedossa myös valtionhallinnossa.
Vai olisiko tilanne se, että sinne on pestattu nimenomaan insinöörejä hankkimaan nuo ohjelmistot. Siis samaa jengiä, joka ei lainkaan käsitä miten joku muu kuin tietokoneinsinööri asioita ymmärtää.
Tarjoudun valtionhallintoon olemaan ihan ilmaiseksi takuuvarman tyhmä ohjelman käyttäjä. Siitä voisi insinöörille valjeta paljon sellaista tietoa, jolla voitaisiin kehittää nk. käyttäjäystävällisiä ohjelmia. Ja etenkin manuaaleja, jotka on kirjoitettu käyttäjien kielellä.
Anu Suomela
Minua on blogitekstin julkaisemisen jälkeen valistettu siitä, että Ritu olisi Tieto-nimisen firman käsialaa. Ko. yhtiö tuli kuuluisaksi VR:n lippujärjestelmäuudistuksesta, joka ei myöskään sujunut heti alusta lähtien suunnitellulla tavalla.
Ritun kehittämiseen on osallistunut myös käräjätuomareita ja -sihteerejä sekä hovioikeustuomareita. Kas, kun tuolloin ei hoksattu tilanteita ja tapauksia, joista aiheutuisi ongelmia järjestelmää käytettäessä!
YLE:n nettisivulla olevan jutun mukaan hovioikeudella on käytössään yksikertaisempi versio ritutuksesta. Onkohan siellä yksinkertaisemmat käyttäjätkin?
Blogisti toteaa: 'Ritun kehittämiseen on osallistunut myös käräjätuomareita ja -sihteerejä sekä hovioikeustuomareita'.
En epäile ettei näin olisi ollut, eli varmaan kyseltiin millaisia tarpeita on, ja miten systeemin pitäisi toimia. Kokonaan toinen testi on se, että käräjätuomari tai -sihteeri istutetaan koneen eteen laatimaan tuomiota niiden ilmeisesti kymmenien vaihtoehtoisten ruksausten kanssa (uutisissa näytetty pc:n ruutu).
Minä parkuisin tuossa kohdassa 'apua miten täältä pääsee pois, tein näköjään jonkun virheen!' Kun hädissäni näppylöitä yrittäisin etsiä, koko tehty työ häviäisi. Siis nimimerkillä 'kokemusta kolmelta vuosikymmeneltä'.
Anu Suomela
Uutisjutussa tarkoitettiin ilmeisesti ainakin seuraavia todettuja RITU ongelmia:
1) valmiin tuomion jakelu ei onnistu eli tieto ei lähde esimerkiksi vankeinhoitolaitokselle tai trafille
2) tieto ei mene rikosrekisteriin, jolloin aikaisempaa tuomiota ei voi ottaa huomioon rangaistusta alentavana huomioon
3)viivettä aiheutuu julistettujen lainvoimaisten tuomioiden kirjoittamisessa, koska järjestelmä on niin kömpelö ja hidas käyttää
4) järjestelmä hävittää tietoja
5) järjestelmän tekstinkäsittelyominaisuudet ovat huonot
Eksänyt Jyrki tajua että kaikki it hankkeet ovat pelkkää perkeleen kusetusta. Nuoret mistään mitään ymmärtämättömät paskahousut siellä keskenään jaarittelee asioista JOISTA HE EIVÄT TIEDÄ YHTIKÄS MITÄÄN eli ihan turha luullakaan että asiat olisivat hoidossa.
Sinulla vielä rautalangasta: aivan sama jos konduktööri laitetaan ajamaan vaikeaa riita-asiaa tuomiopenkissä. Ei siitä tule kuule hevon wittua.
Tajuatsä Jykke että tää maa on täydellisesti rappiolla?
Näytelmäkirjailijat ja pätevät juristit ovat milestäni päteviä henkilöitä ymmärtämään tietokoneohjelmien insinöörien määrittellyjä ja ohjelmoimiaan toimintoja. Muilta ammattialojen osaajilta ei voida edellyttää ympärillä vallitsenan logiikan ymmärtämistä täydellisesti.
Ei kuulosta olevan mitään uutta taivaan alla. Ohjelmistotalo, joka osaa hienosti laatia tarjoukset valtionhallinnolle on jälleen epäonnistunut kuuntelemaan oikeasti mitä asiakas haluaa.
Luulen, että halvemmalla päästäisiin, kun tuollaisissa ohjelmistohankkeissa palkattaisiin firma, jolla on jokunen hakkeri tuntitöihin istumaan heidän taustalla, jotka tarvitsevat ohjelmistoa ja laatimaan ne ominaisuudet aina tarpeen ilmetessä. Nyt jonkun hierarkisen järjestyksen mukaan ensin keksitään mitä ohjelman on tehtävä, sen jälkeen kilpailutetaan tarjoukset kehittäjillä, lopuksi kehitetty ohjelma viedään käyttäjille. Kun kaikki tuo on tehty ihmetellään, kun ohjelman keksitty toteutus ei vastaakaan sitä, mitä päivittäin tehdään.
Kun autoa mietitään, eiköhän auton ratti ole päätynyt paikalleen, koska joku on ollut läheisessä vuorovaikutuksessa kuskin kanssa. Jos vielä peilit ja muu kuljettajalle tietoa tarjoava osa sijoitettaisiin sattumanvaraisen nörtin mielenliikkujen mukaan, joka ei kunnolla tunne peilien tarvetta muualta kuin kylpyhuoneensa kautta, on liikenteen seuraamisesta helppo saada vähän haastavampaa.
Arvelen, että tieto tarpeista annetaan palavereissa, joissa asiakas nukkuu, eikä näe kysymysten relevanssia, kun nörttien edustajat kyselevät. Asiakkaan kysyessä kysymykset jo itsessään sisältävät niin paljon oman alan taitoa, ettei itsestäänselvyyksiä kerrota eikä niitä ymmärretä.
Helsingin käräjäoikeus on jo pitkään ollut tunnettu siitä, että siellä kaikki uudistukset takkuavat pahemman kerran. Ei mikään ihme, että käräoikeutta johtaa laamanni nimeltään Takkunen (66).
"Vaarallista rikollista ei saada vankilaan suorittamaan rangaistusta, vaan hän on vapaana ja aiheuttaa kenties lisää ongelmia yhteiskunnalle"
Ritu-järjestelmän vikako se onkin, etät Helsingin huumepoliisi on Torsti Koskisen ajoista lähtien katsonut vinkkimiestensä rikoksia läpi sormien. Erotetaan Ritu ja annetaan Paateron ja Riikosen olla rauhassa.
Hm, "takkuava käräjäoikeus".
Tästä muistui mieleen alioikeusuudistuksen voimaantulo vuonna 1993. Sen tapahduttua alettiin puhua ilmiöstä nimeltä "käräjäoikeuden musta aukko". Kävi nimittäin niin, että uudistuksen voimaantuloa jälkeen lukuisat Helsingin käräjäoikeuteen saapuneet uudet riita-asiat katosivat mystisellä tavalla kuukausiksi niin, ettei niistä tiedetty mitään.
Helsingin käräjäoikeus vastusti kaikista alioikeuksista raivokkaimmin koko alioikeusuudistusta ja etenkin siihen kuuluvaa riitaprosessin uudistusta.
Kun eräissä pienemmissä alioikeuksissa, mm. Ikaalisten tuomiokunnassa, valmistauduttiin todella hyvin riitaprosessin uudistukseen, Helsingin käräjäoikeduessa ei tehty tässä suhteessa mitään. Tämä sitten tietenkin kostautui uudistuksen tultua voimaan.
Ritu-hanke on niin merkittävä uudistus, että sitä olisi toki pitänyt toki kokeilla vaikkapa puolen vuoden tai vuoden ajan jossakin pienehkössä käräjäoikeudessa. Kokeilussa havaitut puutteet ja virheet olisi sitten voitu korjata ennen kuin järjestelmä otettiin käyttöön koko maassa.
Mutta tämä(kään) ei vissiin juolahtanut hankkeen johto- ja ohjausryhmien monikymmenpäisestä jäsenjoukosta kenenkään mieleen.
Juu, ei MIkkoa (65) ja Jukkista (66) saa nyt lähteä erottamaan, hehän nauttivat Räsäsen Päivin vankkumatonta luottamusta!
Vinkkimies on eri mies! Poliisin tärkein tehtävä on taata hänen turvallisuutensa ja oikeutensa rikosten tekemiseen!
Tiedoksi, että Ritu-hanke polkaistiin käyntiin jo vuonna 2009 (linkki).
Niinpä tietysti. On siinä siinä aikaa ja rahhaa palanu melekoisesti! Porukoissa on istunna presidenttiä, laamannia, käräjätuomaria ja erilaisia tarkastelijoita melekonen määrä!
Yleisesti ottaen julkisissa ohjelmistohankinnoissa ongelmana on nykyään pikemminkin kelvollisen ohjelmistotuotannollisen asiantuntemuksen puuttuminen tilaajan puolelta, ei niinkään insinöörit tilaajina. Seuraus on silti molemmissa tapauksissa yleensä suunnilleen sama, eli tietojärjestelmiä kehitetään irrallisina projekteina sen sijaan, että ensisijaisesti pyrittäisiin kehittämään organisaation toimintaa ihan yleisesti ja käyttämällä tietojärjestelmien kehitystä yhtenä työkaluna tässä kokonaisuudessa. Ja kun tuotekehitys yleensä pyritään kilpailuttamaan samalla mallilla kuin lyijykynien hankinta (ymmärtääkseni enemmänkin mielikuvituksen puutteen kuin todellisten lainsäädännöllisten esteiden vuoksi), tämä johtaa ns. vesiputousmallin käyttöön projektinjohdossa, eli ihan aluksi lopputulos pyritään määrittelemään mahdollisimman tyhjentävästi, mikä ei käytännössä ikinä onnistu oikein, ja sen vuoksi ”lopullisen” toimituksen jälkeen todellinen rahastus vasta alkaa, jos tarkoitus on saada lopulta aikaan jotain toimivaakin.
Potilastietojärjestelmien käytettävyysongelmat ovat viime aikoina olleet julkisuudessa enemmänkin. Ihan purematta en niele sitä, että oikeudellisten tietojärjestelmien osalta valituksen vähäisyys (tähän asti) tarkoittaisi, ettei käytettävyysongelmia olisi tälläkin puolella vaikka kuinka. Jotenkin kuvaavaa on, etten taannoin oikeudellisten tietojärjestelmien käytettävyydestä konferenssipaperia kirjoittaessani löytänyt aiempaa tieteellistä kirjallisuutta tästä nimenomaisesta aiheesta, kun taas terveydenhoidon puolelta pelkästään suomalaisia lähteitä olisi ollut käytettävissä kymmenittäin. Jossain 1980-luvun järjestelmissä huono käytettävyys on pitkälti tuon aikakauden tekniikan tason sanelemaa, mutta nykyaikana pitää pystyä parempaan. Tässä kohtaa minulla on esimerkinomaisesti tapana valittaa siitä, ettei missään taida edelleenkään voida hakea suomenkielisiä oikeuslähteitä edes siten, että haku tietyllä sanalla palauttaisi kaikki kyseisen sanan osumat taivutusmuodosta riippumatta (jokerimerkkien käyttö on lähinnä säälittävä korvike).
Tähän kyseiseen projektiin en tietenkään näillä tiedoilla voi blogistin tavoin minäkään ottaa kantaa, onko vikaa eniten tilaajassa, toimittajassa vai käyttäjissä organisaatioina tai yksilöinä, mutta voisinpa ihan akateemisesta mielenkiinnosta haluta selvittää asiaa ulkopuolisen asiantuntijan silmin ja tarjoutua olemaan projektin käytettävissä pro bono siinä laajuudessa kuin asia sattuu itseäni kiinnostamaan. (Mahdolliset varsinaiset konsultit projekti saa kyllä hakea muualta.)
Voin olla vähän kerettiläinen epäilyksineni, mutta mitenkähän tämä kaikki mahtaisi mennä ministeriöstä erillisessä tuomioistuinvirastossa? Oma It-organisaatiokin rahoineen ja värkkeineen kai olisi siellä sisällä?
No, tuskinpa se ainakaan enää tämän huonommin voisi kuitenkaan mennä! Tuomioistuinviraston tai vastaavan yksikön rahat tulisivat valtiolta, mutta kehityshankkeiden johto ei olisi ministeriön käsissä kuten nyt.
Ritutusjärjestelmä on kuulemma jumittanut päätöksiä niin, ettei niitä voida saada ulos lainkaan. Tämän vuoksi tuomioiden antamisia on jouduttu lykkäämään kuukausilla. Pelkään, että järjestelmän sotkuista vain osa on vasta julkisessa tiedossa.
Kovasti mieleni pahoitin "Lillen" lausunnosta, että "Ritu kaipaa vain pientä 'fiilausta' ja että vika enemmänkin on käyttäjien asenteissa kuin itse ohjelmassa".
Oisi hyvä, jos Ritun käyttäjät kommentoisivat ja ilmoittaisivat esiintyneistä ongelmista, jos ei omalla nimellä niin anonyymeinä.
Tietojärjestelmäkehitys tuntuu olevan julkisella puolella yhtä vaikeaa alalla kuin alalla keskushallinnosta kuntiin (harvoja valopilkkuja lukuun ottamatta), eli organisaatiotason laatikkoleikit tuskin vaikuttavat asiaan havaittavasti suuntaan tai toiseen.
Yksi selitys julkishallinnon organisaatioiden yleisesti heikolle tietotekniselle tilaajaosaamiselle on, ettei sitä aikanaan välttämättä tarvittu, kun toimittajat olivat nimeltään Valtion tietokonekeskus ja Kunnallistieto eli tavallaan pöydän samalla puolella. Nyt kun nämä ovat muuttuneet Tiedoksi ja CGI:ksi, vanha malli ei enää toimikaan. Toki samaan aikaan tietotekniikan mahdollisuudet ovat kehittyneet valtavasti ja siihen kohdistetut odotukset samoin, ja näiden seurauksena myös järjestelmät ovat muuttuneet paljon monimutkaisemmiksi, jolloin sitä tilaajaosaamista juuri kaikkein kipeimmin tarvittaisiin.
Ritu on tuntematon suuruus, mutta terveydenhuoltoon liittyvistä järjestelmistä, tilastointiohjelmista ja sähköisestä reseptinuusinnasta voisin lasketella pitkän liudan ärräpäitä.
Erittäin hitaisiin, kankeisiin, keskeneräisiin; sanalla sanoen toimimattomiin ohjelmistoihin on upotettu 2-3 miljardia. Toimittajalle on keskeneräisyydestä toki se hyöty, että lehmää voidaan lypsää loputtomiin jatkuvilla "korjauspäivityksillä".
Jo ennestään tiedettiin että lääkärin työajasta kuluu byrokratiaan jopa 50%.
Esimerkiksi parisen vuotta sitten lanseeratun Avohilmo-tilastointiohjelma on laskettu vievän harjaantumisen jälkeen 2-3min/potilas. Tästä voi laskeskella paljonko potilasaikaa kuluu hukkaan 20-30 potilasta vuoronsa aikana vastaanottavalta päivystävältä lääkäriltä.
Tilastoinnin suhteen tämä on johtanut siihen että mennään sieltä missä aita matalin, eli käytetään tilastointiin ympäripyöreitä diagnooseja joita on helppo opetella ulkoa muutama kappale. Tällaisenaan merkinnöistä ei siis hyödy edes se toisessa päässä lukuja pyörittelevä virastorotta.
Voin hyvin kuvitella että Ritu on jotakin aivan yhtä "hienoa".
VTV:ssä on vain yksi IT-asioista hyvin perillä oleva tarkastaja, hänkin on pitkällä virkavapaalla.
Anonyymi kirjoitti:
"Ritutusjärjestelmä on kuulemma jumittanut päätöksiä niin, ettei niitä voida saada ulos lainkaan. Tämän vuoksi tuomioiden antamisia on jouduttu lykkäämään kuukausilla".
Tätä en oikein ymmärrä. Tuomiohan pitää laissa olevan selkeän pääsäännön mukaan antaa eli julistaa välittömästi pääkäsittelyn päättymisen jälkeen. Tuomion antaminen ei siis voi olla kiinni Ritu-järjestelmästä tai sen pettämisestä.
Se, milloin asianosaiset saavat kirjallisen kappaleen tuomiosta, on eri asia.
Jos kansliatuomion antaminen ei jostain syystä onnistu, niin silloin pitäisi ottaa käyttöön tuomion julistaminen heti pääkäsittelyn päättymisen jälkeen. Näin voidaan tehdä useimmissa tapauksissa.
Mutta eikös VTV:n pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti ole oikein väitellyt informaatio-oikeudesta laudatur-tason väitöskirjallaan?
Hallinto-oikeuksien puolella oikeusministeriö kuulemma on lykännyt vastaavat uudistushankkeet pitkälle hamaan tulevaisuuteen. Ties vaikka näillä kokemuksilla olisi heille hyväksikin?
Jospa pohjimmainen ongelmien syy on se, että ns. markkinoilta eli yksityiseltä sektorilta tai hallinnosta ei ennestään löydy mitään etäisestikään tuomioistuinten toiminnallisia tarpeita muistuttavaa.
Olisi tosiaankin mielenkiintoista tietää, mitä kaikkea Ritun kanssa puuhataan 1-2 kuukauden ajan varsinaisen tuomioharkinnan jälkeen.
Jospa väsätäänkin vielä itse tuomiota, ja Ritu-parka onkin sopiva syntipukki?
Ritu taitaakin olla kunnon akka, jos se pistää tuomarit antamaan tuomion heti käsittelyn päätyttyä niin kuin pitääkin!
Jyrki hyvä, tuomion antaminen heti käsittelyn päätyttyä ei ole mahdollista. Käräjäoikeuden tunnetusti analyyttinen tuomioharkinta vaatii aikaa kypsyäkseen lopulliseen, hiottuun muotoonsa.
Kyllä tuomiot saa julistettua kuten ennenkin, mutta kun sitä tuomiota ei sitten saa paperimuotoon ei niin millään eikä jakelut mene minnekään. Jos haluatte tietää enemmän RITUn ongelmista niin suosittelen tutustumaan Helsingin käräjäoikeudessa laadittuun muistioon, joka on toimitettu eduskunnan tarkastusvaliokunnalle.
Hm, eivät nuo kansliatuomiot kuitenkaan näytä yleisesti ottaen mitenkään "hiotuilta" eli hyvin ja ymmärrettävästi perustelluilta, vaikka siihen "hiomiseen" kulutetaan rutkasti aikaa eli usein jopa 2-3 kuukautta aikaa. Katso esim. Satakunnan käräjäokeuden tuomiota Ulvila-jutussa.
Tekstiä ja todisteiden selostamista ym. turhaa sepustusta saadan kyllä paljon aikaan, mutta näyttöharkinnan punainen lanka ja varsinainen punninta ja pohdinta puuttuvat.Oikeuskysymyksiä perustellaan vielä huonommin.
Toisaalta tiedän, että esim. Helsingin käräjäoikeudesta löytyy tuomareita ja puheenjohtajia, joiden tuomiot ovat hyvin perusteltuja, vaikka ratkaisut annetaankin heti päääsittelyn päätyttyä.
Joku kysyy, mitä tehdään 1-2 kk tuomion julistamisen jälkeen sen RITUn kanssa. Vastaus on, että yritetään aina uudestaan kirjoittaa sitä tuomiota puhtaaksi kunnes homma tökkää johonkin tekniseen ongelmaan, johon ei löydy RITU-ohjeista tai muualtakaan ohjetta ja sitten odotetaan RITU-tuesta neuvoja. Parhaimmillaan tuen neuvojen saaminen on voinut kestää useamman viikon ja ohje on lopulta voinut olla, että täytyy aloittaa alusta ...
Eikö Ritu-järjestelmä koske vain rikostuomion tuomiolauselmaa ja eli tuomion johtopäätösosaa, ei sen sijaan tuomion perusteluja? Tuomion perustelujahan ei ole tarpeen "jaella" täytätöönpanoa varten tai muillekaan viranomaisille.
Jos OM:n hallitusneuvos Heikki Liljeroos on oikeassa, niin niitä ongelmia, joista Helsingin käräjäoikeudessa nyt niin kovasti meuhkataan, ei ole ilmennyt suinkaan kaikissa tuomioistuimissa, vaan ainoastaan niissä käräjäoikeuksissa, jotka eivät olleet alun perin välittäneet valmistautua Ritun käyttöön ottamiseen ja "opiskelleet" ja harjoitelleet järjestelmän sisältöä riittävän huolellisesti.
Jutussa laitettiinmonta asiaa sekaisin. Juurta jutulle kyllä on!
Tuomareiden vika ei liene se, että järjestelmä on ollut joulun alla jumissa; ritu-sovellus, sen täytäntöönpanojakelut, asianhallintaliittymät ovat olleet jumissa. Tämä on estänyt käytön kokonaan. Sen lisäksi koodaus on ollut pielessä, jakeluista oli tullut ohjelmistosyistä vääränlaisia ja oikeusrekisterikeskus oli niitä manuaalisesti korjannut. Tämä kaikki oli toimimatonta tekniikkaa.
Seuraava toimimattomuuden syy on se, että järjestelmä toimii tuomarin kannalta nurinkurisesti, Ei voi tehdä tuomiota joutuisasti julistamisen jälkeen jälkitöinä eikä kansliatuomionakaan, koska käräjäoikeustasolla joutuu vastaajakohtaisesti syöttelemään tiedot pieninä palasina järjestelmään, mikä vie hirmuisesti enemmän aikaa kuin ennen. Tämä on tukkinut tuomioistuimet. Juttuja ei saada valmiiksi siinä määrin kuin ennen. Laamanni Takkunen on infonnut asian lakivaliokunnalle, jonka julkiseksi tulleet asiakirjat blogisti julkaissee meille kaikille piankin. Tuomioistuimet, erityisesti helsinki, ovat menneet jumiin, kun järjestelmä on moninkertaisesti hidaskäyttöisempi kuin entinen, siis silloinkin, kun se toimii.
Kolmas asia on mielenkiintoinen. Liljeroos heittää tässä asiassa kivillä tuomareita.Mitä hän sanoisi, jos hänellä itsellään olisi vastaavalla tavalla toimiva asianhallinajärjestelmä ministeriössä. Hänen ei kannattaisi syyllistää tässä asiassa tuomareita, kun on olut osallisena noin surkean järjestelmän käyttöönsaattamisessa. Hänen pitäisi itse käyttää järjestelmää rikostuomarin perustyökaluna pari viikkoa ennen ensimmäistäkään tuollaista lausuntoa. Tämä tilanne rinnastuu siihen, että oikeutta ei voi istua, kun ei ole kynissä muuta kuin kuivunutta mustetta
Blogistin tehtäviin ei onneksi kuulu ottaa itselleen viranomaisille tai laillisuusvalvojille kuuluvien tehtävien suorittamista eli esim. alkaa penkoa, mitä kaikkia asiakirjoja eduskunnan eri valiokunnalle mistäkin asiasta on mahdollisesti toimitettu ja missä tarkoituksessa.
Yksi anonyymi sanoi edellä, että Hgin KO:n muistio olisi toimitettu tarkastusvaliokunnalle, toinen taas, että se olisikin toimitettu lakivaliokunnalle jne! Sekavaa, perin sekavaa! Miksi muuten sanottuja muistioita tomitetaan eduskunnan valiokunnille, sillä eihän eduskunta toimi tuomioistuinten keskushallintoviranomaisena, vaan ko. tehtävät kuuluvat oikeusministeriölle! Eduskunta ja sen valiokunnat voivat, kuten on niin monasti nähty, vain "siunailla" (hurskastella) tai julmistella asioiden huonoa hoitoa ja hallintoa, mutta siihen se tuntuu yleensä aina sitten jäävän.
Ennakoitaisiinko tässä kenties sitä, että tulevaisuudessa OM "vapautetaan" tuomioistuinten hallintotehtävistä ja tuomioistuin hallintoa varten perustetaan erillinen yksikkö tai elin (tuomioistuinvirasto tai johtokunta), joka toimisi eräällä tavalla eduskunnan alaisuudessa?
Huvittavinta tässä on se tapa, jolla ministeriön "herrat" ja tuomarit syyttelevät toisiaan!
OM vastaa kyllä sen johdolla syntyvien järjestelmien toimivuudesta, mutta OM tuntuu vetoavan puolustutukseen kahteen seikkaan. Ensinnäkin siihen, että Ritua kehitettäessä tuomareita on kuultu asiantuntijoina, ja toiseksi siihen, että käytännössä nyt ilmenneet ongelmat johtuisivat pääosin siitä, ettei järjestelmää ole välitetty, niin kuin Heikki Liljeroos sanoo, "opiskella" kaikissa käräjäoikeuksissa huolellisesti.
Yle Uutiset kertoi tänään, miten suomalaiset kaipaavat takaisin 1980-luvulle. Suomalaiset pitävät 1980-lukua vuosikymmenenä, jolloin elämä on ollut maassa parhaimmillaan.
Makuasia, mutta mitä tulee tuomioistunten asiahallintajärjestelmiin ja vastaaviin systeemeihin, niin eihän 1980-luvulla alioikeuksissa esiintynyt lainkaan sellaisia "ritutus"- tai muitakaan vastaavanlaisia ongelmia, joista nyt niin kovasti vaahdotaan. Rikosjuttujen tuomiolauselmat laadittiin maunuaalisesti ja kopiot niistä lähetettiin postitse oitis täytäntöönpano- yms. viranomaisille. Käräjillä sakotetuille annettiin heti päätöksen julistamisen jälkeen sakkolappu kouraan ja pyydetiin häntä maksamaan sakkonsa hetimiten postiin! Kihlakunnan- tai raastuvanoikeudessa ratkaistiin päivittäin 10-15 juttua eikä kansliatuomiojärjestelmää tunnettu lainkaan jne.
Ote valiokunnan mietinnöstä VaVM 34/2013 vp
”Henkilöresurssien niukkuutta pahentaa rikosasioiden tuomioistuinjärjestelmään (RITU) liittyvät ongelmat. Tietojärjestelmä otettiin käyttöön käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa viime keväänä, mutta järjestelmän toimimattomuuden vuoksi rikosasioiden käsittely on hidastunut tuntuvasti. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esim. Helsingin käräjäoikeudessa tietojärjestelmän käytöstä aiheutunut ylimääräinen työ vähensi rikosasioiden ratkaisujen määrää noin 700:lla kesä—syyskuussa 2013. Tämä merkitsee vuositasolla noin 15 prosentin vähenemää ratkaisumäärissä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että järjestelmän toimivuus, tehokkuus ja käyttäjälähtöisyys varmistetaan ja että tarvittaviin muut ostöihin osoitetaan riittävät resurssit”.
"Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esim. Helsingin käräjäoikeudessa tietojärjestelmän käytöstä aiheutunut ylimääräinen työ vähensi rikosasioiden ratkaisujen määrää noin 700:lla kesä—syyskuussa 2013".
Tuo lausuma vaikuttaa epäselvältä. Kuten jo edellä aiemmin totesin, tässä on ilmeisesti sekoitettu käsitteitä ja eri asioita keskenään. Ratkaisujen antaminen (kirjallisena) on eri asia kuin asioiden ratkaiseminen käräjillä.
Ritu-järjestelmä on ilmeisesti hidastanut joissakin käräjäoikeuksissa annettujen rikostuomioiden saattamista kirjalliseen muotoon ja tuomioista täytäntöönpano- ym. viranomaisille toimitettavien sähköisten ilmoitusten lähettämistä. Mutta en edelleekään ymmärrä, miten järjestelmä tai sen puutteet voisivat hidastaa käräjäoikeuden käsittelyyn ottamien rikosasioiden tai ko. asioissa annettavien ratkaisujen lukumäärää.
Estääkö Ritu-järjestelmä todella myös rikosasioiden vireilletuloa ja käsittelyä käräjäoikeudessa ja/tai ko. asioiden ratkaisemista kerrotulla tavalla?
Tällä käräjäoikeuksien avautumisella onkin olla selvä tarkoitus: perustellaan haettavan rahan tarvetta Ritun aiheuttamalla työmäärällä.
"Valiokunta pitää välttämättömänä, että järjestelmän toimivuus, tehokkuus ja käyttäjälähtöisyys varmistetaan ja että tarvittaviin muut ostöihin osoitetaan riittävät resurssit”.
So what? Miten valiokunta aikoo valvoa, että sen "välttämättöminä" pitämiä toimenpiteitä myös käytännössä noudatetaan?
Asiasta on nyt siis raportoitu tai kanneltu jo kolmelle eduskunnan valiokunnalle? Asia on siten varmaankin "hyvässä hoidossa"!
Pieni tositapaus median puolelta: Joulun alla erässä käräjäoikeudessa annettiin kansliatuomio tiettyyn kellonaikaan. Silloin sieltä viestitettiin, ettei sähköpostitus onnistu, koska Ritu ei toimi. Sanoin, ettei hätiä mitiä, voin hakea paperit 2 km:n päästä. Vastaus oli, ettei printtaaminenkaan onnistu. Sitten käräjäsihteeri luki puhelimessa oleelliset kohdat päätöksen perusteluista (ao. tuomari oli jossain muualla).
Ei uskoisi, että tämmöinen on mahdollista kirjoitus- ja kopiokoneiden keksimisen jälkeen.
"Tällä käräjäoikeuksien avautumisella onkin olla selvä tarkoitus: perustellaan haettavan rahan tarvetta Ritun aiheuttamalla työmäärällä".
Valtiovarainvaliokunta ei kuitenkaan tainnut luvata tuolla lausumallaan Helsingin käräjäoikeudelle tai yleensä tuomioistuimille lisärahaa? Miten kävi budjetissa, jonka eduskunta hyväksyi juuri ennen joulua? Onko sieltä tulossa lisää ja kenties "korvamerkittyä" rahaa ko. ongelman hoitamiseen?
Hyvinhän tuo palvelu pelasi toimittajalle ao. käräjäoikeudessa! Puhelin sentään toimi!
Mutta tästä toisaalta nähdään, millaisia hankaluuksia noista kansliatuomoista voi aiheutua! Olisi parempi ratkaista jutut heti pääkäsittelyn päätyttyä. Vai onko kansliatumioiden antamisen tarkoituksena palvella mediaa, jottei toimittajien tarvitse odotella käräjillä ratkaisun antamista? Voisihan niistä käräjillä annetuista päätöksistä soitella sitten iltasella toimittajille!
Saihan Satakunnan käräjäoikeuskin sentään Auerin jutussa antamansa tumion laadituksi sähköisesti ja toimitetuksi täytäntöönpanoon ja toimittajatkin saivat omat kappeleensa tuomiosta sähköpostitse!
Mitä ne turhia puhelee, Rituhan siis toimii!
Kyllä, minäkin olen aina saanut Helsingin käräjäoikeudesta tilaamani käräjäoikeuden tuomiot oitis sähköpostitse eli samana päivänä, jolloin ne on luvattu kansliasta antaa! Kiitän hyvästä palvelusta!
Olisko niin, että Takkunen haluaa vain kinuta ministeriöltä lisärahaa erityisen Ritu-oaston perustamista varten? Tumarit jumiuttavat tuomioiden antamisen, jotta "tarve" huomattaisiin ja noteerattaisiin.
Ritu on aivan ilmeisesti eukko, joka vaati hellää hoitoa ja huolenpitoa ja oikeanlaista ksäittelyä!
Jos jossakin käräjäoikeudessa, kuten Helsingissä, Ritulla on kymmeniä eri käyttäjiä, joista jotkut eivät osaa käsitellä emäntää, niin on vain ymmärrettävää, jos Ritu menee takalukkoon ja kieltäytyy "antamasta", siis sähköisiä tuomioita ja jakelemasta niitä edelleen!
Opetelkaa siis käyttöohjet huolella, ettei Ritu mene solmun virheellisen käytön seurauksena!
Tuota minäkin olen ihmetellyt, kun hallinnosta ja tuomioistuimista saa saman tien tarvittavat asiakirjat, ja siellä päässä näköjään lähetetyt liitetiedostotkin aukeavat. Eli kommunikointi on merkittävästi nopeutunut.
Eli missä mättää? Onko Ritu ehkä rakennettu myös samanaikaiseksi tilastointiohjelmaksi? Jostain kirjoituksesta ymmärsin, että siinä on joku omanlaisensa kirjoitusohjelma, joka on ongelmallinen.
Jos tuollaisesta on kyse, niin järjestelmän myyjä on taannut itselleen pitkällisen asiakassuhteen, jossa liki jokainen systeemiä käyttävä saa vähintään viikottaista konsultin 'vierihoitoa'.
Ihmekö siis jos 'oikeiden' töiden hoitaminen jää sivurooliin. Tai että veromarkat uppovat konsulttien loputtomaan mustaan aukkoon.
Anu Suomela
Eduskunnan vuoden 2011 helmikuussa hyväksymä uusi esitutkintalaki tulee voimaan ensi keskiviikkona. Sen voimaantulon siirtyminen näin kauas eduskuntakäsittelystä perustui siihen, että vuoden 2014 alusta otettaisiin käyttöön VITJA, jonka myötä esitutkinta-aineisto siirtyisi poliisilta syyttäjälle ja edelleen tuomioistuimiin sähköisesti eikä esim. henkilöteitoja tarvitse kirjata joka paikassa uudelleen. Laki tulee voimaan, mutta VITJAsta ei ole kuultu enää pitkään aikaan mitään.
Oikeusministeriö käyttää avoimen lähdekoodin Open officea tekstinkäsittelyyn. Open office tektinkäsittely on kytketty myös Rituun.
No voihan vitjat! Sitten olisi vielä Aipa ym.
Johtaisiko nämä Vitjat ja Aipat siihen, ettei rosvoja saisi kiinni enää ollenkaan? No, onneksi se Aarnio sentään on telkien takana!
Tullilla oleva Rita tietojärjestelmä taisi viivästyä ainakin neljä vuotta sovitusta. Olisiko Rita tämän Ritun pikkusisko?
Blogisti kertoo ymmärtäneensä, että RITU koskee ainoastaan tuomiolauselmaa eli tuomion johtopäätösosaa.
Näin ei valitettavasti ole, vaan järjestelmän suunnittelija on jostakin syytä pitänyt tarpeellisena, että sekä tuomio että tuomiolauselma on kirjoitettava RITU:un. Kaikki on kirjoitettava pieninä osioina "ikkuniin", joten tuomion kokonaisuuden hahmottaminen on mahdotonta. Tämä olisi ehdottoman tärkeää erityisesti laajoissa tuomioissa, joita tehdään paljon erityisesti Helsingin ko:ssa. Lyhyen tuomion kokenut tuomari julistaa ja kirjoittaa vaikka sulkakynällä.
"Sekä tuomio että tuomiolauselma". Mutta entä tuomion perustelut?
http://www.spjl.fi/files/2131/PO6_karajasihteeria_rituttaa.pdf
Vaikka ko. tekstin kirjoittanutta käräjäsihteeriä on rituttanut, niin kirjoituksesta selviää myös, että käräjäoikeuksista löytyy myös tyytyväisiä Ritun käyttäjiä.
KIrjoittajan kaksi koulutuspäivää olivat mennneet ilmeisesti täysin hukkaan - mitähän siellä "päivillä" oikein puuhatiinkaan, illalla varmaankin istuttiin myöhään baarissa ja se toinen päivä olikin sitten perinteinen krapulapäivä?
Ei siten mikään ihme, että Ritun käyttö takkuaa, jos käyttö aletaan alusta ikään kuin täysin uutena asiana kahlaamalla läpi 158-sivuista ohjekirjaa! Perustelujen "rituttamisesta" ko. kirjoittaja ei muuten mainitse mitään, hän oli rituuttanut ainoastaan tuomiolauselmia.
Ritu-hanke nousi esille eduskunnan täysistunnossa 17.12.2013.
Ed. Anne Louhelainen /ps: Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön Ritu-hankkeen tavoitteena on toteuttaa tuomioistuimille rikostuomiosovellus, joka tukee tuomioiden ja toimituskirjojen tuottamista ja arkistointia ja jonka avulla voidaan antaa toimituskirja asiakkaalle tiedoksi sekä pystyä välittämään ilmoitukset ja tiedot muille viranomaisille. Lisäksi hovioikeuden ja korkeimman oikeuden pitäisi voida hyödyntää alemman tuomioistuimen antamaa ratkaisua sekä pystyä välittämään ilmoitukset ja tiedot muille viranomaisille. Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli vuoden 2011 loppuun mennessä, mutta käyttöönotossa on ollut ongelmia, ja alan asiantuntijoiden mukaan sovelluksessa on edelleen paljon virheitä ja sen käyttö on hankalaa. Sovellus vaatisikin päivityksen, mutta sen kustannukset nousevat liian suuriksi eikä valtion talousarvioon ole ensi vuodelle varattu kyseistä määrärahaa. Olisinkin kysynyt arvoisalta ministeriltä, että miten tämä erittäin tärkeä Ritu-hanke etenee.
Ed. Suna Kymäläinen /sd: Arvoisa puhemies! Kysymykseni on käytännön esimerkki tietojärjestelmäkonfliktista, kun järjestelmän käyttäjistä on puute. Henkilöstöresurssien niukkuutta pahentavat rikosasioiden tuomioistuinjärjestelmä Rituun liittyvät ongelmat. Tietojärjestelmä otettiin käyttöön käräjäoikeuksissa ja hovioikeuksissa viime keväänä,
mutta järjestelmän toimimattomuuden vuoksi rikosasioiden käsittely on hidastunut tuntuvasti. Lakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi Helsingin käräjäoikeudessa tietojärjestelmän käytöstä aiheutunut ylimääräinen työ vähensi rikosasioiden ratkaisujen määrää noin 700:lla kesä—syyskuussa 2013. Tämä merkitseevuositasolla noin 15 prosentin vähenemää ratkaisumäärissä. Arvoisa ministeri, miten järjestelmän toimivuus, tehokkuus ja käyttäjälähtöisyys varmistetaan, ja saavatko tarvittavat muutostyöt riittävät resurssit tulevassa?
Ed. Sari Sarkomaa /kok: Rikosasioiden tuomioistuinjärjestelmä Ritu on todellakin ongelmallinen. Se on Helsingin käräjäoikeudessa vähentänyt käsiteltyjen asioiden määrää 15 prosentilla. Sen piti tuoda tuottavuutta, mutta se on tuonut tuskaa ja lisää työtä. Toivon, että hallitus miettii nyt muassaan, millä tavalla me saamme nämä tietojärjestelmähankkeet onnistumaan, muuten rakennepaketilta menee todellakin pohja.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson: Sitten näistä Ritu- ja Aipa-tietojärjestelmä-hankkeista. Olette aivan oikeassa, arvoisat edustajat, siinä, että tämä ei ole mennyt nappiin. Sen takia olemme myös oikeusministeriössä nyt huolestuneita siitä, ja teemme töitä sen eteen, että nämä järjestelmät saadaan käyttäjäystävällisiksi, mutta siihen tarvitaan tietysti asiantuntemusta. Siihen eivät riitä kansanedustajan tai ministerin tietotaidot, vaan siihen tarvitaan näitten ammattilaisten tietotaitoa, mutta tästä ollaan tietoisia ja tähän nyt panostetaan, jotta me saamme sellaiset tietojärjestelmät, jotka todella auttavat siinä arjessa ja siinä arjen työssä, mitä meidän tuomarit ja syyttäjät ja poliisit tekevät. Ehdottomasti on niin, että näitten Vitja-tietojärjestelmien, Aipa-tietojärjestelmien ja niitten kaikkien järjestelmien pitää olla yhteensovitettavissa niin, että me saamme maksimaalisen hyödyn siitä ulos. Se on tässä tavoitteena. Voin vakuuttaa teille, että tässä asiassa teemme nyt työtä.
Hm, "töitä" siis tehdään "sen eteen"! Kyllä ministerin työ on helppoa ja vastuustakin selviää noin kivoilla muutaman sanan lausahduksilla!
Don Eero (kopauttaa nuijallaan): Tämä asia on loppuun käsitelty!
Sekavalta vaikuttaa. Ritulla ei luulisi olevan minkäänlaista vaikutusta käsiteltävien ja ratkaisujen asioiden määriin.
Oikeusministeri ei kommentissaan paljastanut, mistä lisäresurssit otetaan, noin miljoonan euron lisämäärärahoistako?
Ritulla tehdään rikosasian tuomio kokonaisuudessaan eli vaatimukset, vastaukset ja ratkaisun perustelut sekä tuomiolauselma. Rakenteinen kirjoittaminen on hidasta ja kokonaisuuden hahmottaminen vaikeaa. Muutosten tekeminen jo kirjoitettuun on hankalaa jne. Uuden oppiminen vie aikansa eikä sitä aikaa anneta vaan töiden pitäisi sujua yhtä nopeasti kuin vanhoilla ohjelmilla, jotka olivat toimivia toisin kuin Ritu.
Mitä minä jo edellä sanoin: Ritua olisi pitänyt harjoitella käytännössä kunnolla ennen sen käyttöönottoa! Lisäksi Ritua olisi pitänyt kokeilla enisn virallisesti yhdessä käräjäoikeudessa vähintään puoli vuotta, jolloin olisi nähty, millaisia vaikeuksia ja puutteita sen käyttämisessä ilmenee. Vasta kun nämä puutteet olisi korjattu, järjestelmä olisi otettu käyttöön koko maassa.
1. Tämän Ritun kohdalla on kaksi valtion viranomaista/laitosta töpeksinyt kunnolla:
2. Kuten Blogisti, olin minäkin ymmällä sen suhteen, mikä oli Ylen uutisen sanoma. Tuomioiden tekemisen pitkittyminen? Täytäntöönpano-ongelma? Rikollisten pääsemään helpommalla? Tuomioiden koveneminen? - Tällaisia uutisankkoja (oikein ensimmäiseksi luettuja) ei pitäisi päästää eetteriin. Toimittajalle ei varmaan itselleenkään ollut selvinnyt, mistä on kysymys. Vielä vähemmän kuulijoille ja katsojille!
3. Kuten Blogisti kertoi, 80-luvulla saatiin tuomiot liukkaasti ulos asianosaisille ja täytäntöönpanoviranomasille. Toisaalta perustelut saattoivat olla tyyliä "kihlakunnanoikeus on katsonut näytetyksi, että syytetty on menetellyt syytteessä kerrotulla tavalla". Piste.
4. Joku anonyymi kertoi, että printtauskaan ei ollut onnistunut. Ennen se onnistui, koska kirjoituskone "printtasi reaaliajassa". Ja kalkkeripaperin läpi useana kappaleena. Ja posti tuskin kadotti enempää kirjeitä kuin tietotekniikka tietoja nykyisin. (Silloin posti kulki, en tiedä, miten nyt kutella ilkee).
5. Suomea pidettiin tietotekniikan edelläkävijänä. Nyt upotetaan kuitenkin tekniikkaan ja Tietoon (!) käsittämättömiä summia ja tulos on vuosien suunnittelun jälkeen surkea niin terveydenhoitoalalla kuin oikeuslaitoksessakin.
6. Suomessa yritettiin sähköistä äänestystäkin koekaniinikunnissa, ja koe meni täysin xxxsiilleen. Siitä ei ole kuultu sen koommin. Paljonko maksoi oikeusministeriölle?
7. Virossa nuos äänestykset ja valtion tietojärjestelmien yhteensovittamiset ovat sujuneet loistavasti, ja varmaan murto-osalla Suomen ala-arvoisten hankkeiden kustannuksista.
8. Joku anonyymi ehdotti suunnittelun antamista jatkossa hakkereille. Hyvä idea. Oma ilmainen ehdotukseni on: Pyydetään Virosta apua. Kyllä sieltä tulisi varmaan ensimmäisellä laivalla asiantuntija-apua, paljon kohtuullisempaa korvausta vastaan.
9. Mikä Tietoa lisää, se tuskaa lisää.
Uudistusehdotukseni on, että käyttöön otetaan Open Officella, jolla tuomiot naputellaan. Tuomioistuimet voivat sitten laatia muutaman mallin tuomion rakenteen, väliotsikkojen ym. suhteen.
Kustannus on tältä osin 0, ja käytön opettelun viemä aika samoin, jos on totuttu Wordiä käyttämään.
Sitten tarvitaan varmaan joku täytäntöönpanojärjestelmä, johon sihteeri naputtelee murhamiehen tiedot, jota vankilanjohtaja osaa pitää tekijän kopissa. Tämä ei voi olla kovin monimutkainen.
RITU-hankkeen viralliset asiakirjat kuten jatkokehitysprojekti RITU 2.0:n asettaminen ajalle 29.10.2013 – 30.12.2014 löytyvät täältä.
H, Liljeroosin mainitsemaa "pientä fiilausta" ("pientä laittoo vaatii se vain") varten on asetettu jälleen kaksi laajaa organisaatiota, jotka koostuvar kuitenkin suurimmaksi osaksi puuhassa jo aiemmin mukana olleista tyypeistä, joiden johdolla Ritu siis meni tuomareiden mielestä täysin pieleen! Siitä, mikä yhtiö sen varsinaisen työn tekee - siis ilmeisesti Tieto - ei mainita tässäkään päätöksessä yhtikäs mitään.
"Sovelluksen käyttöönottovaiheessa on sovelluksessa tunnistettu käyttöä haittaavia puutteita, jotka eivät ole kuitenkaan estäneet sen tuotantokäyttöönottoa", anotaan asettamispäätöksessä.
Onko kyse vain vähäisestä hienosäädöstä, jos organisaatio on saanut jatkoaikaa reilusti toista vuotta ja sen määräaika päättyy vasta vuoden 2014 lopussa? Käräjäoikeudet joutuvat ilmeisesti painiskelemaan koko ensi vuoden nyt ilmenneiden ongelmien kanssa.
KKO on kaukaa viisaasti ilmoittanut jo vuonna 2012, että se ei ota tässä vaiheessa Ritua käyttöön.
" Jyrki Virolainen sanoi...
Minua on blogitekstin julkaisemisen jälkeen valistettu siitä, että Ritu olisi Tieto-nimisen firman käsialaa. Ko. yhtiö tuli kuuluisaksi VR:n lippujärjestelmäuudistuksesta, joka ei myöskään sujunut heti alusta lähtien suunnitellulla tavalla."
Tieto entiseltä nimeltään Tieto - Enator, tunnetaan ammattipiireissä myös kotoisasti nimellä Tunator, joten eipä tarvitse ihmetellä takkuamista.
Niin, miksiköhän nämä valtion virastot ja ministeriöt sitten aina kuitenkin päätyvät tekemään it-uudistuksia koskevia sopimuksia tämä saman firman tai samojen firmojen kanssa, luulisi jälkien jo kovasti pelottavan, kun aina vaan tuntuu syntyvän "sutta ja sekundaa"!
Ministeriön virkamiehet, jotka näistä veronmaksajille kalliista hankkeista firmojen kanssa neuvottelevat ja faktisesti päättävät, ovat melkoisia vallankäyttäjiä. Toivottavasti malttavat pysytellä ns. kaidalla tiellä eivätkä anna liikelounaiden, matkojen yms. vaikuttaa sopimuksiin!
Heh, Suomihan on maa, missä ei esiinny lainkaan korruptiota!
Mutta kalliiksipa nämä jatkuvat tunaroinnit tietoteknikn kehittämisessä ja tehtyjen töiden paikkailut vain veronmaksajille tulevat, kovin kaliiksi!
Miljoonien musta aukko
Julkaistu Tietokone-lehdessä 6/2012
» Tullin tavaraliikenteen turvallisuusriskien kartoittamiseen tarkoitettu, 2,7 miljoonaa maksanut Rita-tietojärjestelmä on neljä vuotta myöhässä.
Sähköistä reseptiä ollaan lopulta ottamassa käyttöön, 10 vuoden kehittelyn ja kymmenien miljoonien kustannusten jälkeen.
Helsingin kaupungin taloushallinnon tietojärjestelmän käyttöönotto meni pitkäksi, ja 150.000 laskun lähettäminen viivästyi kuukausilla.
Kansallisen potilastietojärjestelmän piti olla ensimmäisten suunnitelmien mukaan käytössä vuonna 2007. Yli 20 miljoonaa euroa myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosina 2013-2015.
Eduskunnan 4,7 miljoonaa euroa maksava Eduksi-järjestelmä viivästyy.
Julkishallinnon tietojärjestelmähankkeet näyttävät pääsääntöisesti epäonnistuvan. Vaikutelma on osaksi harhaa, sillä onnistuneista hankkeista ei tehdä uutisia.
Vaikka kaikki hankkeet eivät epäonnistu, jokin julkishallinnon it-projekteissa mättää. Aivan liian usein saamme lukea hankkeista, joiden aikataulu on revennyt vuosilla ja budjetti paisunut miljoonilla.
Pahimmissa tapauksissa tuloksena on ollut pelkkää tyhjää. Tietojärjestelmähanke on keskeytetty tai sen tuloksia ei ole otettu käyttöön. Esimerkiksi valtionhallinnon 9 miljoonaa euroa maksaneelle Valda-asianhallintajärjestelmälle ei enää sen valmistuttua löytynyt käyttäjiä.
Suurten epäonnistumisten varjossa tehdään myös pieniä mokia, jotka eivät ylitä uutiskynnystä. Esimerkiksi pieni muutos potilastietojärjestelmän käyttöliittymään lisäsi potilaiden tietojen kirjaamiseen kuluvaa aikaa 10-20 sekuntia. Kun sairaanhoitopiirissä on tuhansia potilaita päivässä, tuloksena oli kymmenien henkilötyövuosien ja satojentuhansien eurojen menetys.
Tuomioistuimen asianahallintajärjstelmien perusteena olin kuullut vuosikymmeniä sitten lauseen "Tuomio on rakenteellinen asiakirja". Tämä lähtökohta on ollut aina ja se on laissa rikostuomion kohdalla säädettynä ROL 11:6:ssa. Sitten, noin vuonna 2004, suunnittelussa alettiin hokemaan uudelleen tuota itsestäänselvyyttä uudistuksen mantrana. Tuolloin oli havaittavissa käräjäoikeuksien tuomioissa suurta kirjavuutta, koska, kirjoittajiakin oli lähes 500 notaarit ja käräjäviskaalit mukaan lukien. On ollut oikeastikin tarve parantaa tuomioiden tasoa yhteismitallistamalla niitä, käräjäoikeustasolla. Hovioikeudet ovat kirjoittaneet aina kurinalaisemmin, vaikka kirjoittamisen säädöspohja ei paljoa eroa käräjäoikeustasosta. Tässä ei tietenkään oteta kantaa sisältöön.
Ratkaisuksi tulikin se, että otetaan insinöörit avuksi. He ymmärsivät rakenteellisuuden juuri niin kuin ritussa on toteutettu eli laatikkoleikkinä. Ritun laatikkoleikki on sitä, että eri asiat, vaatimus, vastaus,todistelu yms. pitää kirjoittaa omiin laatikkoihinsa, kokonaisuutta tuossa vaiheessa näkemättä. Se tarkoittaa sitä, että entisen tlp-järjestelmän laatikko- eli kirjaamiskenttäominaisuus ulotettiin koko asiakirjan matkalle, alkaen tunnistetiedoista ja kaikista resiitin osista. Tämä on nyt sitä kehitystä.
Järjestelmää oli noina ratkaisevina alkuvuosina insinööriporukan kanssa tekemässä ilmeisesti vain yksi tuomarin tapainen. Hän ei ole ymmäränyt kokonaisuutta taikka hän on jäänyt vähemmistöön taikka häntä ei ole yksinkertaisesti kuunneltu. Kun sitten muutama vuosi sitten asia tuli esille suuremmissa tuomarikonklaaveissa, mitään ei ollut tehtävissä, kun linja oli kauan sitten valittu. Loppuvaiheessa järkiperäistämisehdotuksiin sanottiin: ei tuohon ole rahaa.
Tässä keskusteluketjussa taidettiin mainita, että hovioikeuksissa tilanne ei ole niin vaikea. Se johtuu siitä, että varsinaista kirjoittamista ei ole ritun kautta hallinnolisilla määräyksillä vaikeutettu. Laatikkoleikki ei ole hovioikeuksissa kuulemma pakollista. Toki se olisi hovioikeudessakin mahdollista, mutta onkohan kukaan lähtenyt tekemään tätä lisätyötä oikeasti. Ritun tuomilauselmaominaisuuksien käyttämisessä on omat vaikeutensa, mutta se on sitä onnistunutta taikka epäonnistunutta/toimimatonta tekniikkaa.
Useampi anonyymi on kertonut Ritun toimimattomuuden syyksi sen, että rakenteinen kirjoittaminen pienin osin "ikkunoihin" on hidasta ja kokonaisuuden hahmottaminen vaikeaa ellei mahdotonta.
Seurauksena on aikapulan kokemus eli kiire. Siitä ei seuraa asiantuntijatyössäkään mitään hyvää.
Ritu näyttää käyvän esimerkiksi siitä, miten huonosti toimiva tietoteknologia varastaa monen asiantuntija-ammattilaisen aikaa.
Tietotekniikka on hyvä renki mutta huono isäntä.
Vai että laatikkoleikkeihin sitä on käräjäoikeuksissa OM:n hallinnollisilla määräyksillä ajauduttu! Tässä sitä nyt näkee seuraukset, kun ministeriö hallinnoi riippumattomien tuomioistuinten lainkäyttöä pikkutarkoilla määräyksillä ja 158-sivuisilla ohjekirjoilla, joiden teksiteistä ei ota selevää Erkkikään!
Saatanan tunarit!
""Markku Arponen sanoi:
Useampi anonyymi on kertonut Ritun toimimattomuuden syyksi sen, että rakenteinen kirjoittaminen pienin osin "ikkunoihin" on hidasta ja kokonaisuuden hahmottaminen vaikeaa ellei mahdotonta.
Seurauksena on aikapulan kokemus eli kiire. Siitä ei seuraa asiantuntijatyössäkään mitään hyvää.
Ritu näyttää käyvän esimerkiksi siitä, miten huonosti toimiva tietoteknologia varastaa monen asiantuntija-ammattilaisen aikaa.""
Koko ketju on täynnä mielenkiintoisia kommentteja yms., mutta valitsin M. Arposen lainauskohteeksi, sillä kuvaus on kuin suoraan lääkärin vastaanottotilanteesta, jossa kaikki tohtorin aika mene sihdatessa rakenteisen potilastietojärjestelmän merkintöjen "ikkunoita" ja samaa tekevät hoitajat jne..
Ja edelleen on sellaisiakin potilastietojärjestelmiä tai niiden vanhoja versioita, joissa lääkäri ja hoitaja eivät voi yhtaikaa kirjata saman potilaan asiaa (tulee usein eteen esim. päivystystilanteessa, jolloin merkkaajia voi olla enemmänkin kuin kaksi...)!
Ylläolevan, kaiken muun SoTe-sopan (& PARAS-hankkeen jälkimaininkien) ja STM:n/THL:n ääliömäisten määräysten (kirjaukset, työvaiheiden yms. koodaus poislukien toistaiseksi potilaan kättely, tilastointi) vuoksi nimimerkkini kertoo kaiken (vapaaehtoisella vuorotteluvapaalla aina vaan....)! Mottoni "Potilas on vastaanoton kuningas" ei ole toteutunut vuosiin.
Rituista, Pegasoksista ja Efficoista huolimatta OIKEIN HYVÄÄ ALKAVAA VUOTTA 2014 ja blogistille kiitos valaisevista jutuista & iskevistä kommenteista!
Ritusta järjestettiin käräjäoikeuksissa koulutusta noin 1/2 vuotta ennen sen käyttöönottoa. Kuitenkin käytössä ollut koulutusohjelma oli jo tuolloin vanhentunut, sitä oltiin ritun kehitystyössä jo korvaamassa uudella versiolla. Kun ritu sitten tuli käyttöön toukokuussa 2013 oli tuo ohjelma eri kuin mihin koulutus oli saatu. Lisäksi kevään 2013 koulutuksessa ei käytössä ollut ohjelma tahtonut toimia vaan ohjelma pätki ja kangerteli. Koko päivän ponnistuksen tuloksena saatiin valmiiksi yksi pieni rattijuopumustuomio, jossa oli yksi vastaaja. Näin ollen ritun voimaantultua siihen tutustuminen jouduttiin aloittamaan sitä ohjenivaskaa selaamalla, sikäli kun siitä löytyi ohjeita. Ohjeisto oli nimittäin pintapuolinen ja siitä puuttui ohje useisiin ihan tavallisiin tilanteisiin. Myöskään ritu-tuessa ei tilanne ole ollut parempi vaan usein sieltä on tullut vastaukseksi ettei tiedetä vaan selvitetään ja sitten on voinut mennä paljonkin aikaa ennen kuin joku vastaus on saatu. Jos tuessakaan ei tiedetä, miten tuomioistuinten henkilökunta voisi tietää ja osata?
Yhtenä esimerkkinä ritun tekstinkäsittelyominaisuuksista voisi mainita sen, ettei tekstiin saa laittaa liian pitkiä sanoja, koska ohjelma ei rivitä niitä oikein vaan tulostusvaiheessa leikkaa kylmästi rivien päästä osan sanoista pois. Pitäisi siis pystyä kirjoittamaan juridista tekstiä ilman liian pitkiä sanoja, miten siis esimerkiksi yhdyskuntapalvelu tai valvontarangaistus laitetaan tekstiin jollain kiertoilmaisulla ?
Olen kuullut huhun, että ohjelmistojen laatijoilla voi olla tapana tehdä minimitason ohjelma, jotta sitten voidaan erikseen laskuttaa lisäyksistä ja korjauksista. Voisikohan tällaisesta olla kysymys, valtio on varma maksaja ja sillä on syvä kassa.
Ritu on nimenomaan rakenteinen, siinä luodaan kuin suurta verkkoa, jonka solmukohdissa on jotain tietoa. Koko tuo verkko tulee saada onnistumaan täysin oikein. Ohjelma on laadittu niin, että verkon luontivaiheessa mikään sen kohta ei "herjaa" vaan vasta kun olet saanut verkon valmiiksi ja yrität siirtää luomuksesi valmis-tilaan. Silloin ohjelma herjaa, mutta se ei kerro missä kohdassa verkossa virhe on vaan sinun täytyy käydä koko verkko läpi solmu solmulta löytääksesi tuo virhe. Jos sitten tuon yritys-erehdys -etsimisen jälkeen olet löytänyt virheen, pääset korjaamaan sen vain purkamalla verkon siihen kohtaan saakka, jossa virhe on ! Ja sitten taas rakennat takaisin. Jos kysymyksessä on pieni juttu, yksi vastaaja, ei tuo ole kovin ongelmallista, mutta mitä laajemmaksi juttu käy sitä hirveämmässä sotkussa ollaan. Ja mitä laajempaa verkkoa olet kutomassa sitä suurempi on virheiden mahdollisuus. Olen kuullut, että kun on tarpeeksi laaja verkko, voi sitä korjatessa jopa eksyä koko verkkoon, ei enää tiedä, missä kohdassa on menossa, tai että tietäisi miten sieltä pääsee pois.
Hm. miten ihmeessä tuollainen puoliraaka ja epäkelpo Ritu on sitten oikein voitu ottaa käyttöön ja miksi se on otettu käyttöön koko laajuudessaan ja koko maassa ja nimenomaan juuri käräjäoikeuksissa?
Eivätkö käräjäoikeuksien laamannit ole olleet hereillä ja valvoneet ja puuttuneet asiaan? Hovioikeudet ovat sentään ilmeisest älynneet ottaa käyttöön hieman "kevyemmän" version Ritusta. KKO on puolestaan kieltäytynyt koko järjestelmän käyttämisestä!
Mutta käräjäoikeuksille, joissa on paljon ja tuomoistuimista ylivoimaisesti eniten rikosjuttuja, Ritu on saatu myytyä sellaisenaan eli koko laajuudessaan puutteineen ja vikoineen päivineen!
Kukaan ei ole ilmeisesti viitsinyt "kevään kynnyksellä" puuttua asiaan.
Kuvastaa hyvin sitä, missä päin ollaan muutoinkin asioissa hereillä.
Täällä on ihmetelty että miten Ritu vaikuttaisi istuttujen juttujen ja ratkaisujen määriin. Tuomioiden kirjoittamiseen (tai paremminkin kirjoittamisen yrittämiseen) menee luonnollisesti paljon enemmän aikaa kuin aiemmin. Kyllähän tämän täytyy vaikuttaa myös istuttujen juttujen ja annettujen ratkaisujen määriin. Jos tuomareilta (ja tietysti myös henkilökunnalta) menee tunti-päiväkausia kauemmin Ritun kanssa painimiseen, niin täytyyhän tuottavuudenkin kärsiä, vaikka en tiedä mitä on tarkoitettu tuolla 15%:n vähennyksellä Helsingin käräjäoikeudessa. Tuottavuuteen ja työn laatuunkin Ritun aiheuttama stressi ja väsymys varmaasti vaikuttaa. Suuri virhe on muuten ollut alunperinkin tuomioistuinten "tuottavuusajattelun" korostaminen ja tuomioistuinten vertaaminen ikään kuin tehdaslaitoksiin. Pääasia siis että suolletaan jonkinlaista tavaraa ulos isoja määriä kuin hieman pienempiä määriä laatua (vrt.ent.NL).
KKO:n päätös kieltäytyä ottamasta RITU:a käyttöön lienee väliaikainen, sillä anonyymin linkittämistä hankkeen virallisista dokkareista ilmenee, että OM on päättänyt täydentää 8.11.2013 sisältö- ja muutoksenhallintatyöryhmän kokoonpanoa KKO:n nimeämällä jäsenellä, joka on oikeussihteeri Kirsi Kohonen.
Ehkä KKO:n periaate RITU:n kohdalla noudattaa Suomen suhtautumista kylmän sodan aikana läntiseen integraatioon: ”Perästä tullaan – jos tullaan” (wait-and-see -taktiikka).
Käräjäoikeustuomareiden ja Tiedon yhdessä kehittelemästä ritulaisesta lienee hieman vaikea reklamoida, koska tilaaja on ollut mukana säheltämässä ohjelman tekemisessä. Sitä paitsi eihän pikku viilauksien tarpeesta olekaan syytä reklamoida...
Tasapuolisuuden nimissä olisi toki hyvä kuulla myös "vastapuolen" eli RITU-hankkeen toteuttajatahon mielipiteitä asiasta ja esim. siitä, olisiko syitä paitsi sysissä myös hiukka sepissä!
Tiettävästi joissakin käräjäoikeuksissa, joissa RITU:n käyttöönotto on otettu alusta lähtien vakavasti ja perehdytty asiaan, oltaisiin jopa aika tyytyväisiä järjestelmään, näin minulle on kerrottu.
Anonyymi kyseli, mitä VITJA-hankkeelle kuuluu...
”Vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa hallitus osoittaa poliisin toimintamenoihin 2,3 miljoonan euron lisämäärärahan, jonka tarve aiheutuu hallituksen mukaan tietojärjestelmäuudistukseen (VITJA) liittyvästä TUVEn palvelinalusratkaisun laajennuksesta”.
LTA 59/2013 vp - Kimmo Tiilikainen /kesk ym (28.5.2015)
Sutjakkaa ja turvallista tiedonkulkua kaikille vuonna 2014!
Sikäli kuin olen kuullut, käräjäoikeuksien edustajat otettiin mukaan RITU:n kehittelyyn vasta siinä vaiheessa, kun järjestelmän perusratkaisut oli tehty ja enää pieniä muutoksia oli mahdollisuus tehdä. Sitäpaitsi, ATK- järjestelmien tuntemus ei tuomareiden parissa liene kovin korkealla tasolla.
Asioiden käsittely tuomioistuimessa viipyy moninaisista syistä. Mitä mieltä blogisti on siitä, että asian KKO:2013:100 käsittely korkeimmassa oikeudessa kesti 3,5 vuotta?
Tämä on niin tuttua OM:ssä. Siellä on nyt uudistettu alaisten virastojen sivuja, ja mitkään vanhat linkit eivät toimi vaikkapa KKO:n ratkaisuihin. Aivan kardinaalimoka: Uudelleenohjaus olisi ollut erittäin helppo tehdä teknisesti, mutta ei:
http://www.kko.fi/64020.htm
Uskomatonta osaamattomuutta.
KKO:n tiedottaja suhtautui sentään ongelmaan asiallisesti ja lupasi korjata asian.
Kun joku aika sitten olin yhteydessä OM:n viestintäpäällikköön tai vastaavaan, vastaus oli vaan, että yritetään myöhemmin toimia paremmin (mutta nyt ei tehdä mitään).
Ehkäpä siis vanhat KKO-linkit kohta toimivatkin. Mutta toimimattomaksi jäävät varmaan KHO, markkinaoikeus ym.
Nyt jo toimivat anonyymin kaipaamat yhteydet!
Tähän on pakko sanoa, että juuri tuollaisesta järjestelmästä luovuttiin otettaessa RITU-järjestelmä käyttöön.
Kyllä RITUn käyttöönottoa yritettiin vastustaa varsinkin keväällä 2013 saatujen kokemusten perusteella, mutta vastustus ei tuottanut tulosta.
Kommenteista huomaa ne, ketkä todellakin ovat päivittäin tekemisissä Ritun kanssa ja ne...no, ketkä eivät ole. Päivittäisenä käyttäjänä ongelmat ovat itsellenikin tuttuja. On täysin turhaa verrata toisen käräjäoikeuden 3 vastaajan, 5 asianomistajan ja 10 syytekohdan juttuja ja toisen ko:n 30 vastaajan, 100 asianomistajan ja 150 syytekohdan juttuja. Ritua olisi pitänyt testata vähintään puoli vuotta Helsingin käräjäoikeudessa, jossa juttumassa on omaa luokkaansa. Kommentoitavaa olisi vaikka muille jakaa, ehkä teen sen myöhemmin, mutta siihen asti näillä mennään, mitä on annettu.
Monenlaisia kommettejahan sitä on tosiaan asian tiimoilta esitetty!
Mutta eikö em. anonyymi muista, mitä jo Raamatussa sanotaan: Kenelle on paljon annettu, siltä voi myös paljon vaatia!
Eli tähän tapaukseen svellettuna, jos tuomari istuu juttuja Hgin KO:ssa tai vastaavankokoisessa käräjäoikeudessa, jolle on "annettu" paljon isoja juttuja, niin häneltä edellytetään tietenkin erityistä taitavuutta ja korkeaa ammattietiikkaa, johon kuuluu mm. uusien asioiden asianmuukainen ja ahkera opiskelu!
Olen kuullut kerrottavan, miten eräässä itärajan pinnassa toimivassa käräjäoikeudessa asia eli RITU on omaksutu niin hyvin, että esim. oikeuden laamanni on naputellut 300 syytekohtaa käsittävän jutun tuomion lähes yhdeltä istumalta RITU:uun tai RITU:lla ilman virheitä tai "tukoksia".
Ottakeepa opiksi siis!
Kansliatuomiot annetaan kai lähes pääsääntöisesti laissa määritettyjen reilun pitkien määräaikojen jälkeen pitkällä viiveellä. Tuntuu aika erikoiselta, että syypääksi nimitetään jotain Ritua. Oli niin tai näin niin menettely ei voi olla lainmukainen että jo etukäteen ilmoitetaan aikataulu, joka ei ole lainmukainen. Ja tämä koskee käsitykseni sekä käräjäoikeuksia että hovioikeuksia. Kohtahan me tavalliset kansalaisetkin aletaan syyttää huonoja tai mahdottomia lakeja kun emme kykene pysymään lainkuuliaisina.
Tuntuu aika erikoiselta, että pelkästään joku huonosti rakennettu tietotekniikkajärjestelmä viivästyttäisi tuomion kirjoittamista 2-3 kuukaudella.
Järjestelmä voi olla huono mutta että se hidastelisi kuukausikaupalla ja että se osattaisiin etukäteen ennustaa ei tunnu uskottavalta. Kyse on vain ettei tuomarit ole lainkuuliaisia.
Tieto, tunnettu muiden jo mainittujen nimien lisäksi Luulo.
Leikki sikseen, anonyymi viittasi aikaisemmin lukuisiin painajaismaisiin hankkeisiin julkishallinnon puolella, mutta sama meno jatkuu yksityisellä, asteen verran kevyemmällä byrokratialla.
Asiaan liittyviä syitä: Kaikki leikkivät omaa hiekkalaatikkoaan, ohjelmiston kehittäjät eivät pääse palaveeraamaan asiakkaan kanssa vaan vaatimukset tulevat toisen ellei jopa kolmannen käden kautta.
Testaus ja laadunvarmistus otetaan mukaan vasta kun kura on jo housuissa lue buginen kura on jo kuukauden jäljessä toimituksesta ja asiakas huutaa pää punaisena jolloin selkärangaton projektipäällikkö joojottelee asiakkaan suuntaan ja tekee pelimiehen tai naisen ratkaisun toimittaa se buginen kura ja paikata sitten purkalla ja liimalla ja lisätä firman myyntiä sen sijaan että tehtäisiin kerralla kunnolla ja tuotetaan sitten todellinen win win ratkaisu jossa kaikkia vain lähinnä itkettää ja ketuttaa.
Testaus ja laadunvarmistus pannaan hiljaiseksi sanomalla ettei virheitä saa nähdä vaatimusmäärittelyissä kun arvon määrittelijä loukkaantuu.
Ei osata nähdä syitä eikä seurauksia, ei käsitetä että virhe kohdassa a saattanee vaikuttaa kohtaan b ja c. Kun tästä huomautetaan, hiljennetään taas vastarannan kiiski mainitsemalla tulevista yt neuvotteluista ja tiimityöskentelyn merkityksestä.
Testaus ja laadunvarmistuspuolen nähneenä tulen siihen tulokseen etten halua olla VR:n, Vakuutuslaitosten tai pankkien asiakas enkä ainakaan halua sairastua nyt tai ikinä.
Tämä oli vain jäävuoren huippu.
Yleisten tuomioistuinten rikostuomiosovelluksen kehittämishanke (Ritu-hanke)
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/valmisteilla/kehittamishankkeita/yleistentuomioistuintenrikostuomiosovelluksenkehittamishankeritu-hanke.html
Aiheesta on saatu lisää arviointeja, kuten KPMG:n selvitys ja esimerkiksi tämä: http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/ithanke+epaonnistui+taysin++tiedolla+oli+quotsisaisia+haasteita+ja+kommunikaatioongelmaquot/a972899. Hidastuminen on nyt riittävän auktoritatiivisesti todettu ja meidän tuomareiden ei enää tarvitse väitellä järjestelmän hyvyydestä kansliapäällikkö Astolan ja Aamulehden sivuilla ritu-uskovaisena esiintyneen käräjätuomari Valkialan kanssa. Tiedon mielestä on vain hyvä, että "päätöksentekijöistä on tullut järjestelmäkäyttäjiä". Voin sanoa, että tekstinkäsittelykoulutuksella pitää meidän nyt käyttää järjestelmiä. Jokainen asia vie enemmän aikaa kuin ennen, yrittäessäni sanoa asiaa neutraalisti.
Tiedon sloganiksi on jo käyttäjäkunnan keskuudessa vakiintunut "TIETO TUO TUSKAA". Nippelitiedon tasolla voisi tässä keskustelupalstallakin ottaa huomioon, että ritu-järjestelmässä "tietojärjestelmän käyttäjä", jota ennen kutsuttiin ammattinimikkeellä "käräjätuomari", "viskaali" tai hovioikeudenneuvos", joutuu, avatessaan tekstieditorin, jolla ei nyt tarkoiteta tekstinkäsittelyohjelmaa, vaan jonkinlaista emulaattoria, odottamaan joka kerta eri laatikkoon kirjoittaessaan odottelemaan keskimäärin ainakin 4 0 sekuntia kirjoittamismahdollisuuden alkamista. Jotkut ikävät ihmiset ovat jo laskeskelleet, että yli sadalla rikostuomarilla menee kullakin yli 200 rikosjutussa per tuomari vuodessa jokaisessa jutussa 10 - 15 ikkunan avauksessa, kahvikuppia katsellessa eli javan käynnistymistä odotellessa yhteensä aika, joka voidaan jo laskea henkilötyövuosissa. Mutta ei hätää, tuomarillahan ei ole työaikaa.
Blogi on joulukuulta, mutta asiat ovat edelleen samalla kannalla. Kesäkuun ensimmäisellä viikolla kuulemma esitellään uusi ritu-versio, mutta jos sitä käyttää vain joka toinen kuukausi, se täytyy opetella aina uudelleen. Osasin tarvittavan määrän ritua lokakuussa, mutta tammikuussa en enää osannut ja teetin kaiken sihteereillä. Nyt parin viikon päästä pitäis taas käyttää rikua 10 vastaajan jutussa, mutta varminta on keskittyä lainkäyttöön. Mutta en taidakaan olla yksin hovioikeuden tuomarina: Iltalehdestä tiistaina poimittua:
cToimimaton tietotekniikka tuhlaa työaikaa
Tiistai 20.5.2014 klo 14.22
Toimimaton tietotekniikka tuhlaa kyselyn mukaan työaikaa jopa puoli päivää viikossa.
Toimimaton tietotekniikka maksaa pelkästään valtiolle 275 miljoonaa vuosittain.
Toimimaton tietotekniikka maksaa pelkästään valtiolle 275 miljoonaa vuosittain. (COLOURBOX.COM)
Lähetä kommentti