908. Kolmella loikalla

1. Alkuvuoden aikana on tapahtunut monia mielenkiintoisia asioita, joista olisi voinut kirjoittaa helposti 4-5 blogijuttua joka päivä. Jostakin paluu sorvin ääreen on aloitettava, joten tehdään se sinänsä melko yksinkertaisesta asiasta eli kolmiloikasta. 

2. Kolmiloikka on yleisurheilu- eli tarkemmin sanottuna kenttälaji, jossa hyppääjä vauhdinoton jälkeen suorittaa hyppylaudalta ponnistaen peräjälkeen ensin kaksi loikkaa samalla ja lopuksi toisella jalalla ja päätyy pituushypyn tavoin yhtäaikaa molemmilla jaloilla hiekkakasaan. Kolmiloikka on ruotsiksi "tresteg" ja englanniksi "the triple jump" tai "the hop, step (skip) and jump". Pisin kolmesta loikasta on yleensä aina ensimmäinen ja lyhyin toinen eli väliloikka. Tasan 17 metrin pituisen hypyn yksittäisten loikkien pituudet voivat kantaa esimerkiksi 6,50, 4,50 ja 6,00 metriä. 

3. Miesten kolmiloikka on ollut olympialaji vuoden 1896 kisoista asti, mutta naisten vastaava laji vasta Atlantan kisoista 1996 lähtien. Miesten ME-tulos on jo aika vanha, sillä ennätystä pitää halussaan  englantilainen Jonathan Edwards tuloksella 18,29, jonka hän saavutti Göteborgin MM-kisoissa 1995. Samoissa Göteborgin kisoissa tehtiin myös naisten kolmiloikan voimassa oleva ME-tulos 15,50, jonka hyppäsi ukrainalainen Inessa Kravets. Vain kolme mieshyppäjää on aikojen kuluessa ylittänyt 18 metrin haamurajan, Jonathan Edwardsin lisäksi USA:n Kenny Harrison (18,09 vuonna 1996) ja ranskalainen Teddy Tamgho (18,04 vuonna 2013).

4. Miesten kolmiloikan SE-tulos 17,00 on edelleen Pertti Pousilla, joka hyppäsi sen Kuortaneen juhannuskisoissa 1968. Saman vuoden syksyllä pidettiin Mexico Cityn olympiakisat, joissa Pousi ei pärjännyt, vaan karsiutui loppukilpailusta. Pousin SE täyttää ensi juhannuksena siis 47 vuotta ja se onkin yleisurheilun vanhin Suomen ennätys. Johan Meriluoto, joka saavutti lajissa kymmenkunta Suomen mestaruutta ja teki vuonna 2000 ennätyksensä 16,95, hyppäsi vuonna 2001 tuloksen 17,04, mutta sitä ei voitu hyväksyä SE:ksi myötätuulen (2,4 m/s) takia. Naisten SE:tä pitää hallussaan Heli Koivula-Krüger (Kauhajoen Karthut), joka hyppäsi vuonna 2003 Lappeenrannassa ennätysluvuiksi 14,39. Ulkoradoilla 14 metriä naisten kolmiloikassa on ylittänyt Heli Koivulan lisäksi vain Natalia Kilpeläinen, joka hyppäsi samoissa Lappeenrannan kisoissa 2003 toiseksi tuloksella 14,13. Myötätuulessa Heli Koivula hyppäsi vuoden 2002 Münchenin EM-kisoissa 14,82.

5. Tästä pääsemme varsinaiseen teemaan, sillä tällä viikolla (vasta) kolmas suomalainen nainen ylitti kolmiloikassa 14-metrin "haamurajan". 22-vuotias Kristiina Mäkelä hyppäsi viikko sitten ensin 14,04 ja paransi tuota tulosta keskiviikkona Mustasaaren Botnia-hallissa lukemiin 14,20. Viime kesänä Mäkelä hyppäsi 13,70. Mäkelän tulos sivuaa ensi kesän Pekingin MM-kisojen tulosrajaa. Seuraavan kerran hän kilpailee kuukauden kuluttua Prahassa pidettävissä sisäratojen EM-kisoissa.

6. Kristiina Mäkelän ennätyksestä on kirjoitettu tänään koko sivun juttuja mm. Hesarissa ja Ilta-Sanomissa. Mäkelä on vaihtanut viime kauden jälkeen valmentajaa ja hierojaa, ja HS:n mukaan hänen tukiryhmäänsä kuuluu kahden valmentajan lisäksi viisi muuta asiantuntijaa. Siis seitsemän asiantuntijaa vielä melko tuntemattomalla kolmiloikkaajalla, vau! Kristiina vaikuttaa hyvältä tyypiltä, jolla on pituutta 184 cm ja joka muistuttaa muutenkin aika paljon Heli Kovulaa, jota pidettiin uransa aikana kilpakenttien kaunottarena. Kristiina Mäkelä opiskelee kotieläintiedettä Helsingin yliopistossa.

7. Heli Koivula oli 90-luvun loppupuolella kihloissa englantilaisen keihäänheittäjä Steve Backleyn kanssa. Kun Backley, joka voitii neljä kertaa keihäänheiton  Euroopan mestaruuden, lopetteli uransa, päättyi myös hänen ja Heli Koivulan kihlaus. Myöhemmin eli vuonna 2007 Heli Koivula meni naimisiin Etelä-Afrikassa syntyneen kaksimetrisen (203 cm) kiekonheittäjä Frantz Krügerin kanssa. Krüger ryhtyi avioliiton myötä edustamaan Suomea ja heitti 2007 edelleen voimassa olevan SE-tuloksen 69,97. Frantz saavutti ko. tuloksen Ruotsin Helsingborgissa kentällä, joka on meren rannalla ja jossa puhaltaa yleensä aina voimakas vastatuuli, joka lisää heittojen pituutta vähintään 4-5 metriä normaalioloihin verrattuna. Krügerilla on paitsi Suomen, myös Afrikan ennätys 70,32, jonka hän heitti vuonna 2002. Frantz voitti huipulla ollessaan junioreiden MM-kisat vuonna 1994, Kansainyhteisön mestaruuden 2002 ja tuli Sydneyn olympiakisoissa 2000 hopealle.

8. Kristiina Mäkelä voi ensi kesänä rikkoa Heli Koivulan nimissä olevan ulkoratojen SE-tuloksen 14,39, jos pysyy terveenä. Häneltä on jo tähän mennessä mennyt pari vuotta piloille loukaantumisen takia ja HS:n jutussa hän valitteli nilkkansa kipeytyneen Mustasaaren hallikisan jälkeen. Muilla suomalaisilla naisloikkaajilla ei tunnu olevan mahdollisuuksia 14 metrin ylitykseen. He eivät ole riittävän pitkäjalkaisia ja sutjakoita, kuten Heli Koivula ja Kristiina Mäkelä, vaan usein pitkäselkäisiä ja lyhytjalkaisia sekä takalistoltaan ehkä hieman liian tukevia. Samanlaisen ruumiinrakenteen omaavat myös useimmat suomalaiset huipulla olevat naishiihtäjät, jos heitä verrataan vaikkapa norjalaisiin tai ruotsalaisiin kilpasisariinsa. Tämä on osasyy siihen, että suomalaiset naiset pärjäävät hiihdon olympia- ja MM-kisoissa korkeintaan perinteisellä tyylillä, mutta eivät vapaalla eli luistelutyylillä kilpailtaessa.

9. Lehtijuttujen mukaan Kristiina Mäkelän hallitulos 14,20 on neljänneksi paras koko maailmassa. Siis tänä vuonna, mutta tämä ei kerro kovin paljon siitä, miten Mäkelä voi menestyä tulevissa EM-hallikisoissa. Monet hänen kanssakilpailijoistaan eivät ole edes aloittaneet kilpailla ja Prahan EM-kisoihin on vielä reilu kuukausi aikaa. 

10. Heli Koivula ei oppinut kunnolla koskaan kolmiloikan toista loikkaa, vaan se jäi hänellä yleensä vain jonkinlaiseksi raapaisuksi. Tässä oli luultavasti yksi syy siihen, että vaikka Koivula osallistui uransa aikana 12 kertaa aikuisten arvokisoihin (olympia, MM- ja EM-kisat), hän selvityi vain kaksi kertaa loppukilpailuun asti, mutta putosi muissa kisoissa jatkosta jo karsintavaiheessa. Heli Koivula sijoittui Edmontonin MM-kisoissa viidenneksi ja voitti Münchenin EM-kisoissa 2002 hopeaa. Toivokaamme Kristiina Mäkelälle hieman parempaa arvokisamenestystä.

11. Ulkomaan leirit eivät kuulu enää vain juoksijoiden - Jukka Keskisalo on kuulemma lopettanut toistamiseen urheiluransa - ja keihäänheittäjien, vaan myös kolmiloikkaajien harjoittelukauteen. Krisitina Mäkelä oli tammikuussa korkean paikan leirillä Sierra Nevadassa ja EM-hallikisan jälkeen maaliskuussa hänellä on edessä kahden viikon leiri Teneriffalla. Toukokuussa pidettävän kolmannen kaksiviikkoisen ulkomaan leirin pitopaikka on vielä avoinna. 

12. Miesten kolmiloikassa nähtiin ensimmäinen 16 metrin tulos Berliinin olympiakisoissa 1936, jolloin Japanin Naoto Tajima hyppäsi tuloksen 16.00. Tämän jälkeen kesti 15 vuotta, ennen kuin Brasilian Adhemar Ferreira da Silva sivusi Tajiman ME-tulosta. Helsingin kisoissa 1952 da Silva voitii olympiakultaa uudella ME-tuloksella 16,22. Yleisö hullaantui tästä niin, että da Silvan oli lähdettävä kunniakierrokselle, mikä oli tuohon maailman aikaan epätavallinen kunnia kenttälajien olympiavoittajille. Melbournen olympiakisoissa 1956 da Silva voitti toisen kultamitalinsa. 

13. Kolmiloikkaajien legendoihin kuuluu myös Neuvostoliittoa edustanut, mutta Georgiassa (Gruusiassa) syntynyt Viktor Sanejev, joka voitti olympiakultaa kolmissa perättäisissä kisoissa eli vuonna Mexico Cityssä 1968, Münchenissä 1972 ja Montrealissa 1976. Moskovan olympiakisoissa 1980 Sanejev sijoittui hopealle. Viktor Sanejev oli kotoisin Suhumista ja hänet tunnettiin lempinimellä "Suhumin kenguru". Tämä on syytä muistaa, jos joutuu vaikkapa yöjunan ravintolavaunussa tietokisaan, joka koskee  tunnettujen urheilijoiden lempinimiä.

14. Suomalainen urheilija on voittanut kerran kolmiloikan olympiakultaa. Tämän tempun teki Ville Tuulos (1895-1967) Antwerpenin kisoissa 1920. Kaksissa seuraavissa olympiakisoissa eli Pariisissa 1924 ja Amsterdamissa 1928 Tuulos, lempinimeltään "Hämeen heinäsirkka", sai pronssia. Hänen vuonna 1923 hyppäämänsä tulos 15,48, säilyi Euroopan ennätyksenä vuoteen 1937 saakka. Suomalaisista ensimmäisenä yli 16 metriä loikki vuonna 1960 Kari Rahkamo.

15. Pertti Pousin vuonna1968 tekemä SE-tulos jäi vain kolme senttiä tuolloin voimassa olleesta maailmanennätyksestä. Pousi hyppäsi samoissa Kuortaneen juhannuskisoissa myös pituudessa erinomaisen tuloksen 804, joka säilyi 22-vuotiaiden SE-tuloksena vuoteen 2012 saakka, jolloin Roni Ollikainen hyppäsi sentin pidemmälle. Pertti Pousi joutui lopettamaan urheiluransa jo 23-vuotiaana nilkkavamman takia. Hänen serkkunsa poika Olli Pousi on Suomen kaikkien aikojen tilastossa kolmannella sijalla tuloksella16.82, jonka hän hyppäsi vuonna 1980. Kaikkien aikojen kymmenen parhaan tilastosta löytyy vain kaksi 2000-luvulla hypättyä tulosta eli Johan Meriluodon 16,95 vuodelta 2000 ja Aleksi Tammentien viime kesänä saavuttama tulos 16,61. Saa nähdä, rikkooko Tammentie vihdoin Pertti Pousin vanhan SE:n vai kestääkö Pousin ennätys yli 50 vuotta.

16. Pohjoimaiden kolmiloikan ennätys on tukevasti Ruotsin Christer Olssonilla, joka hyppäsi ulkoradoilla 17,79 vuonna 2004 ja sisäradalla samana vuonna 17.83. Olsson voitti arvokisojen kultamitalin kolme kertaa eli Ateenan olympiakisoissa 2004, Pariisin MM-kisoissa 2003 ja Münchenin EM-kisoissa 2002.