1. Presidentti Sauli Niinistö osallistui viime viikonvaihteessa Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen yhdessä Ukrainan, Liettuan ja Bulgarian presidentin kanssa.
2. Niinistöä haluttiin kuulla Münchenissä kuulla erityisesti siksi, että Suomella on pitkä kokemus Venäjän kanssa toimimisesta. Muistissa on myös Niinistön viime elokuussa oma-aloitteisesti tekemä Sotshin matka, jolloin hän tapasi presidentti Vladimir Putinin Ukrainan kriisin merkeissä.
3. Eilen Suomen ulkoministeriö vaati oikaisua venäläisen uutistoimiston Interfaxin uutiseen, jossa siteerattiin väärin Sauli Niinistön Münchenin kokouksessa lausumia sanoja.
4. Niinistö sanoi lausunnossaan, ettei Venäjää pidä "kokonaan eristää". Interfaxin kautta levinneessä uutisessa Niinistön kerrottiin kuitenkin vaatineen Venäjän "täydellistä eristämistä". Niinistön lausuma on siten kääntynyt käännösvirheen takia tavallaan päälaelleen.
5. Interfax korjasi tekemänsä käännösvirheen ja ilmoitti siitä Suomen ulkoministeriölle. Interfax ei ole kuitenkaan pahoitellut virhettään, mitä Suomessa on ihmetelty. Suomen UM olisi edellyttänyt virheen kunnollista oikaisua eli sitä, että Interfax olisi maininnut virheestä ja sen korjauksesta. Näin ei kuitenkaan toimittu, vaan Interfax ainoastaan muokkasi alkuperäistä tekstiään.
6. Presidentti Niinistöltä kysyttiin Münchenissä arviota Venäjän tavoitteista Ukrainassa. Niinistö vastasi sanomalla, ettei loogista suunnitelmaa näytä olevan, mutta tarkoituksella ylläpidetään epävakautta.
”Sen tiedän, mikä ei ole hyvä: Venäjän ei pidä antaa rikkoa kansainvälisiä sääntöjä ilman seurauksia. Mutta Venäjää ei myöskään pidä kokonaan eristää.”
7. Uutistoimisto Interfax uutisoi asian niin, että Niinistö olisi ehdottanut Venäjän ”täydellistä eristämistä”:
– Jotta meillä olisi hyvä Venäjä-politiikka, niin minä tiedän, mitä se ei ole. Ei saa olla niin, että me sallimme Venäjän talloa kansainvälisiä sopimuksia ja päätöksiä ilman seuraamuksia. Seuraamuksia täytyy olla. Ja on vielä yksi elementti – Venäjän täydellinen eristäminen.
8. Suomalaiset ovat ottaneet Interfaxin virheestä ymmärrettävästi nokkiinsa, sillä Venäjää ja Putinia ei haluta Ukrainan kriisin ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi ärsyttää. Mediassa tapauksesta on vedetty isoja otsikkoja tyyliin "Venäjällä leviää paha käännösvirhe Niinistön sanoista", "Suomi vaatii Interfaxilta oikaisua"; "Vääristeltiinkö Venäjällä tahallisesti Niinistö-uutista"? (tutkija Hanna Smith); "Virheellä voi olla kauskantoisia vaikutuksia";" Käännösvirhe vai pelottelua" jne.
9. Interfax kiisti vääristelleensä Niinistön lausumaa tahallaan, koska kyse oli tahattomasta käännösvirheestä. Niinistön ko. toteamusta ei ilmeisesti löydy hänen kokouksessa pitämästään puheesta, vaan käännös perustuu presidentin haastattelulausumaan.
9. Aleksanteri-instituutin ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijat, kuten esimerkiksi Mika Aaltola, näyttävät olevan sillä kannalla, että Venäjä, jossa tiedotusvälineet ja uutistoimistot ovat vankasti Kremlin valvonnassa ja talutusnuorassa, halusi käännösvirheellään pelotella ja säikyttää Suomen ulkopoliittista johtoa. He voivat olla hyvinkin oikeassa.
10. Interfaxin virheessä saattaa olla kysymys tahallisesta virheellisen propagandan levittämisestä, joka on yksi hybridisen sodankäynnin laji. Hybridillä sodankäynnillä tarkoitetaan aseellisen sodankäynnin ja aseettomien vaikutuskeinojen, kuten esimerkiksi juuri propagandan yhdistelmää, tai vai jälkimmäisellä tavalla tapahtuvaa uhkailua ja pelottelua. Esimerkiksi puolustusminsteri Carl Haglund on Ukrainan kriisin aikana syyttänyt Venäjää aika avoimesti hybridisestä sodankäynnistä.
11. Hybridisodankäynnin menetelmiä ovat väärällä informaatiolla vaikuttaminen, sotilaallisella painostuksella uhkaaminen, tunnuksettomien sotilaiden ("vihreät miehet") käyttäminen ja kybersodankäynti. Myös naapurimaan ilmatilan jatkuvat loukkaukset kuuluvat hybridisodankäynnin piiriin.
12. Venäjä valloitti viime kesänä Krimin juuri hybridisodankäynnin menetelmillä. Ukrainalaiset saatiin pelottelulla ja uhkauksilla luopumaan Krimin puolustamisesta ja vastarinnasta. Samantapaisia menetelmiä Venäjä käyttäisi luultavasti myös Suomea vastaan, jos suomalaiset ilmoittaisivat aikeistaan hakea Naton täysjäsenyyttä. Pelottelua on ilmennyt jo kauan ja se alkaa myös tehota, mikä näkyy esimerkiksi tavasta, jolla presidentti Niinistö on halunnut toppuutella suurten puolueiden puheenjohtajia Nato-kannanotoista.
13. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi puolueensa laivaristeilyllä viikonvaiheessa, että uuden hallituksen ohjelmaan ei pidä ottaa minkäänlaista mainintaa Natosta, ei edes Nato-optiosta. Lisäksi Sipilä paheksui pääministeri Alex Stubbia, joka rohkeni pari päivää aikaisemmin sanoa, että Nato-kysymykseen on syytä palata uudelleen seuraavan hallituskauden aikana.
14. Suomi osallistuu maaliskuussa yhdessä kahden Nato-maan eli Yhdysvaltojen ja Viron sekä Ruotsin kanssa ilmavoimien harjoituksiin. Aluksi suomalaistenHornettien oli tarkoitus lentää Viron Ämarin tukikohtaan, josta käsin harjoitukset oli määrä suorittaa. Nyt on kuitenkin päädytty siihen, että suomalaiset koneet eivät mene Ämariin, vaan pysyvät omissa tukikohdissaan ja osallistuvat harjoituksiin ainoastaan Pohjanlahdella Ruotsin ja Suomen ilmatilassa ja lisäksi Itämeren yllä kansainvälisessä ilmatilassa. Suomen ja Ruotsi varovat Venäjän reaktioita eivätkä halua ärsyttää Putinia liikaa.
15. Suomalaisten mukaan Interfax on uutisoinut epätarkasti myös Suomen osallistumisesta ilmavoimien harjoituksiin. Interfax julkaisi viime perjantaina uutisen, jonka otsikko kuului "Suomi ottaa osaa Yhdysvaltojen ilmavoimien harjoituksiin Virossa". Uutisessa mainittiin, että harjoitukset tapahtuvat yksinomaan Itämerellä, eli siinä ei puhuttu mitään siitä, että harjoituksia käydään myös Pohjanlahdella. Lisäksi Interfaxin uutisessa viitattiin Sauli Niinistön toteamukseern, jonka mukaan hän ei vielä tiedä, miten venääliset suhtautuvat ko. harjoituksiin.
16. Peli näyttää siis kovenevan ja menevän erittäin tarkaksi. Suomalaiset varovat jokaista lausuntoa ja toimenpidettä, joka voisi ärsyttää Kremliä, Putinia ja venäläisiä. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että juuri tähän Kreml propagandallaan ja menetelmillään juuri tähtää. Putin haluaa pitää Suomen myös jatkossa epävarmasssa tilassa ja Venäjän vaikutus- tai etupiirissä.
17. Ukrainan operaation jälkeen venäläiset tuskin rynnistäisivät ensimmäiseksi Suomeen, vaan valloituslistalla lienevät ennen meitä Baltian maat eli Liettua, Latvia ja Viro. Münchenin turvallisuuskokouksessa puhunut Liettuan presidentti Dalia Grybauskaite sanoi, että Ukrainan jälkeen Venäjä hyökkää Liettuaan, jonka sisällä Venäjälle kuuluva raskaasti aseistettu Kaliningradin alue sijaitsee. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves puolestaan piti selvänä, että Venäjä valoittaa koko Ukrainan, jolleivät länsimaat ryhdy antamaan aseellista apua Ukrainan armeijalle.
18. Ulkopoliittisen johdon kannattaisi osoittaa selvemmin, että Suomi kuuluu todella länteen eikä halua olla Venäjän etupiirissä. Sauli Niinistö luennoi Münchenissä laajasti talvisodasta ja siitä, miten Stalin uhosi 75 vuotta sitten valloittavansa Helsingin helposti kahdessa viikossa. Hän kertoi myös, että Suomella on Venäjän kanssa maarajaa enemmän kuin kaikilla Nato-mailla yhteensä. Tämä kaikki on tiedossa, mutta nyt ajat ja olosuhteet ovat toisenlaiset kuin ennen talvisotaa eikä Putin ole Stalin, vaan kenties vielä katalampi tyranni.
19. Nato-optiosta olisi syytä ottaa maininta myös uuden hallituksen ohjelmaan. Suomen kannattaisi purkaa hätiköity päätös jalkaväkimiinojen kieltämisestä. Suomen poliittisen johdon ei tulisi kyyristellä Venäjän uhan ja hybridisodankäynnin edessä, vaan sanoa asiat suoraan niin kuin ne ovat. Suomalaiset hornetit osallistukoot yhteisiin harjoituksiin Viron ilmavoimien kanssa ja huristelkoot tässä tarkoituksessa myös Ämarin tukikohtaan.
19. Mitä Sauli Niinistö itse asiassa tarkoitti sanoessaan, että Venäjää ei tulisi eristää kokonaan? Kuinka laajan Venäjän eristämisen Niinistö sallisi? Mikä on Niinistön mielestä venäläisten "riittävää eristämistä"? Mitä Niinistö tarkoittaa termillä "eristäminen"? Selvä kielenkäyttö olisi paikallaan, jotta käännösvirheille tai/ja tahallisille vääristelyille jäisi vähemmän tilaa. Pitäisikö presidentin puheet kääntää jatkossa varmuuden vuoksi myös venäjäksi ja tulisiko Niinistöllä olla kansainvälisissä kokouksissa mukana venäjänkielinen puhuva tulkki?
20. Presidentti Niinistö kannattaa lämpimästi EU:n Venäjälle asettamia taloudellisia pakotteita ja puhuu niiden laajentamisen puolesta. Viime kesänä Niinistöllä oli toinen ääni kellossaan, sillä hän suhtautui silloin ko. pakoitteisiin aika torjuvasti. Samaa varoitusvirttä Venäjä-pakotteista veisasi myös ulkoministeri Erkki Tuomioja.
7 kommenttia:
Samaa mieltä: Venäjän alla nöyristelyyn ei pidä ryhtyä. Vallinnee aikalailla kansallinen yksimielisyys siitä, että Venäjän toimia pidetään erittäin paheksuttavina. Olen myös kuullut moneen otteeseen eri asiayhteyksissä Venäjä-asiantuntijoiden sanovan, kuinka venäläisessä kulttuurissa arvostetaan rohkeutta sanoa suoraan ja vastaankin. Vastaavasti nöyristelyä käytetään surutta hyväksi.
"Ukrainan operaation jälkeen venäläiset tuskin rynnistäisivät ensimmäiseksi Suomeen, vaan valloituslistalla lienevät ennen meitä Baltian maat eli Liettua, Latvia ja Viro."
Toivon kovasti blogistin olevan oikeassa. Baltian maita suojaa kuitenkin NATO:n 5. artikla, Suomea ei mikään. Kartalta katsoen sitä paitsi Suomi muodostaisi Viroon nähden erinomaisen selustaiskun tukikohdan.
"Ilves puolestaan piti selvänä, että Venäjä valoittaa koko Ukrainan, jolleivät länsimaat ryhdy antamaan aseellista apua Ukrainan armeijalle."
Toisaalta on niinkin, että juuri lännen aseapu Ukrainalle voisi juuri Venäjän näkövinkkelistä olla se viimeinen niitti, joka "pakottaa" ottamaan sen näkökulmasta vihamielisen valtion haltuunsa.
Ukrainan kriisissä länsi on valitettavasti - yllyttänyt Ukrainaa tielle, jonne se ei ole valmis loppuun saakka sitä seuraamaan.
Naton jäsenenä Suomi jäisi suursodan syttyessä pitkine maarajoineen etulinjaan Venäjää vastaan. Tätä (myös) pelkäämme.
Anonyymi näyttää arvelevan, että Ukrainan olisi pitänyt olla ryhtymättä mihinkään vastarintaan "kansannousua" eli terroristi-separatistien ja venäläisten vihreiden miesten rynnistäessä Itä-Ukrainassa. Nuo joukot olisi kait pitänyt päästää etenemään vapaasti Kiovaan asti, sillä Kiovaa venäläiset pitävät pyhänä piakkana, jossa venäläisyys aikoinaan syntyi.
"Anonyymi näyttää arvelevan, että Ukrainan olisi pitänyt olla ryhtymättä mihinkään vastarintaan "kansannousua" eli terroristi-separatistien ja venäläisten vihreiden miesten rynnistäessä Itä-Ukrainassa."
Ei suinkaan. Totta kai Ukrainan pitää suvereenina valtiona nyt puolustaa itseään. Mutta lännen olisi alusta pitäen pitänyt tehdä Ukrainalle selväksi, että se ei tue asein eikä joukoin tätä. Silloin Ukraina olisi voinut edes yrittää "suomettua" eikä uhoilla NATO:on pyrkimisellä.
Pelin tarkkuudesta puheen ollen olen ymmärtänyt asian niin, että Itämeri on se meri, joka ulottuu Tanskan salmista aina Torniojoen ja Nevajoen suille saakka. Itämeren osia ovat mm. Pohjanlahti, Merenkurkku, Perämeri ja Suomenlahti.
Joten ei se nyt niin kovin väärin ollut sanoa, että ilmavoimien harjoitukset tapahtuvat Itämeren yllä.
Lähetä kommentti