1. Itä-Ukrainan kriisiä koskevissa Minskin neuvotteluissa on tänään päästy tulitaukoa koskevaan sopimukseen. Rauhansopimukseen ei päästy eikä kukaan sellaista edes kuvitellut mahdolliseksi. Tulitauko ei ala heti, vaan vasta lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Siihen asti osapuolet yrittävät edetä ja taistelut saavat riehua valtoimenaan, joten sotilaita ja siviilejä ehtii kuolla vielä monta sataa.
2. Minskissä sopua hierottiin Ukrainan, Venäjän ja Ranskan presidenttien sekä Saksan liittokansleri Angela Merkelin johdolla. Tulitaukoa koskevan asiakirjan allekirjoittivat myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön edustajat. Myös kaksi separistijohtajaa eli Luhanskin ja Donetskin "kansantasavaltojen" johtajat olivat Minskissä ja allekirjoittavat suunnitelman rauhansopimuksen toteuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä. Ukrainan johto on johdonmukaisesti kieltäytynyt neuvottelemasta terroristeina pitämiensä venäjämielisten separistien kanssa.
3. Angela Merkelin mukaan Vladimir Putin painosti ko. sepraristijohtajat hyväksymään tulitaukosopimuksen, muutoin koko sopimusta ei olisi syntynyt. Venäjän rooliin kriisin ratkaisemisessa on kuitenkin syytä suhtautua skeptisesti. Venäjä on Venäjä - ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi. Putin ja venäläiset ovat kivenkovaa väittäneet, ettei Venäjä ole kriisin osapuoli, vaikka kaikki tietävät, että Itä-Ukrainan kapina-alueelle on tullut vuoden aikana tuhansittain venäläisiä sotilaita, joista osa on otettu vangiksi, monta sataa heistä on myös kaatunut. Venäjän raja ei ole Ukrainan kontrollissa, vaan venäläiset ylittävät rajan kuin sitä ei olisi olemassakaan. Separistit sotivat venäläisten moderneilla aseilla, kun taas länsimaat eivät ole olleet halukkaita antamaan Ukrainan armeijalle aseapua.
4. Tulitaukosopimuksen mukaan osapuolten on määrä vetää raskas kalusto pois sota-alueelta, tämä operaatio alkaa kaksi päivää tulitauon alkamisen jälkeen ja siihen on varattu aikaa kaksi viikkoa. Minskissä sovittiin myös sotavankien vapauttamisesta puolin ja toisin tietyn määräajan kuluessa. Venäjän vastaisen rajan tulisi tulitaukosopimuksen mukaan olla Ukrainan kontrollissa "vuoden loppuun mennessä", mutta tästä ei ole minkäänlaisia takeita.
5. Vaikeita asioita, joiden toteutumisesta ei ole minkäänlaisia takeita, on todella paljon. Tulitaukosopimuksessa puhutaan kapina-aluiden autonomiasta ja siellä järjestettävistä vaaleista, mutta vaalien aikataulusta ei sanota mitään. Jonkinlaisena hurskaana toivomuksena on sovittu siitä, että vieraiden maiden sotavoimien ja palkkasotureiden tulee vetäytyä kriisialueelta, mutta tämä vaatii erillisen sopimuksen tekemistä. Ukrainan presidentti Petro Poroshenkon mukaan Venäjä asetti neuvotteluissa Ukrainalle täysin mahdottomia ehtoja, joihin ei voitu suostua. Venäjä vaati esimerkiksi Ukrainan armeijaa vetäytymistä tai antautumista taikka poistumaan kiistanalaiselta Debaltseven alueelta, jossa venäläisten avustamat separistit ovat motittaneet Ukrainan joukkoja.
6. Ranskan presidentti Francois Hollande ja liittokansleri Angela Merkel kertoivat olevansa varovaisen toivekkaita tulitauon suhteen, vaikka mitään läpimurtoa ei Minskissä tehtykään. Vladimir Putin ei ole arvioinut tulitaukoa, mutta jotakin venäläisten suhtautumisesta kertoo se, että Ukrainan mukaan Venäjältä saapui Itä-Ukrainaan juuri Minskin neuvottelujen aikana viime yönä 50 tankkia, 40 panssaroitua ajoneuvoa ja 40 ohjusjärjestelmää. Samaan aikanaan kun neuvotteluissa sovitaan raskaan kaluston ja vieraiden joukkojen poisvetämisestä, Venäjältä saapuu siis "rajan" yli sotanäyttämölle yhä uusia joukkoja ja raskasta kalustoa. Venäläiset ovat kertoneet aloittavansa sotaharjoituksia kahdellatoista Itä-Ukrainan rajan läheisyydessä olevalla alueella.
7. EU-maiden johtajat kokoontuvat tänään Brysselissä, jossa Merkel ja Hollande selostavat heille tulitaukosopimuksen sisältöä. Presidentti Sauli Niinistö piti tänään Mäntyniemessä tulitaukoa "hyvänä alkuaskeleena", vaikka se jättääkin suuren joukon vaikeita ja epäselviä kysymyksiä avoimeksi. Samanlaisia kommentteja ovat esittäneet myös pääministeri Alex Stubb ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Timo Soini. Niinistö ja Stubb korostavat tappamisen tai verenvuodatuksen lopettamisen tärkeyttä, mutta tämä ei ole suinkaan itsestäänselvyys, vaan edellyttää, että tulitauko todella pitää.
8. Itä-Ukrainan kriisiä koskeva ensimmäinen tulitaukosopimus tehtiin Minskissä syyskuun alussa viime vuonna. Tulitauko ei kuitenkaan pitänyt, vaan sodankäynti on jatkunut lähes koko ajan ja tulitauon aikana sodassa on saanut surmansa yli tuhat sotilasta ja siviiliä. Itä-Ukrainan kriisi on vaatinut tähän mennessä kaikkiaan lähes 6 000 kuollutta ja kymmenet tuhannet ihmiset ovat vammautuneet.
9. Pitääkö Minsk II -tulitaukosopimus ja kuinka kauan? Kriisin osapuolten välillä niin paljon vaikeita ja ratkaisemattomia kysymyksiä, että on aika helppoa ennustaa, että tulitauko ei mikään läpimurto, vaan sodankäynti ja verenvuodatus tulevat jatkumaan. Itä-Ukrainasta saadaan uusi jäätynyt konflikti. Sillä tarkoitetaan konfliktia, jolle ei ole löydetty ratkaisua, mutta jonka aiheuttamat asetelmat ovat jääneet voimaan. Sellaisia on esimerkiksi Kyproksella sekä venäläisten aiheuttamana Etelä-Ossetiassa, Abhasiassa ja Transnistriassa. Yksi venäjämielinen separistijohtaja on jo tänään uhonnut BBC:lle, ettei hän aio noudattaa tulitaukoa.
10. Eduskunnan kyselytunnilla tänään jotkut vasemmiston edustajat eivät vaikuttaneet olevan huolissaan Venäjästä ja sen separisteille antamista aseista, vaan tiedoista, joiden mukaan presidentti Barck Obama pohtii aseiden toimittamista Ukrainana armeijalle, jos tulitauko ei pitäisi. Tämä vaikuttaa oudolta. Yllättävää oli myös ulkoministeri Erkki Tuomiojan eduskunnan kyselytunnilla esittämä ajatus, jonka mukaan Venäjä-pakotteista luopuminen voitaisiin ottaa esiin jo nyt eli ennen kuin tulitauko on edes alkanut.
11. Tulitauon pitämisen edellytykset ovat hyvin heikot. Todennäköistä on, että separistit jatkavat terroritekoja ja sotimistaan, venäläiset puolestaan jatkavat separistien avustamista kaikin mahdollisin keinoin. Kun Ukraina ei voi valvoa rajaa, tuvat venäläiset tulitauosta piittaamatta Itä-Ukrainaan edelleen raskasta kalustoa, muita aseita sekä joukkoja. Informaatiosota tulee laajenee ja Baltian maat kokevat asemansa entistä uhatummaksi. Venäjä kiistää olevansa kriisin osapuoli ja vaatii "Kiovan fasistien" ja Ukrainan armeijan perääntymistä sekä Itä-Ukrainan separistialueiden itsenäisyyden tunnustamista. Yhdysvallat aloittaa aseiden toimittamisen Ukrainan armeijalle. Ilkka Kanervan mukaan Puola ja Liettua ovat jo lähettäneet Ukrainalle aseita.
2 kommenttia:
"Yhdysvallat aloittaa aseiden toimittamisen Ukrainan armeijalle."
ja miljoonan taalan kysymys on, miten Venäjä siihen reagoi? ("Vapauttaa" Kiovan?)
Kuinka toivonkaan blogistin olevan kpl 11 väärässä ja kuinka pelkäänkään - jokaisen eurooppalaise kanssa - tämän olevan prikulleen oikeassa; suursodan jyly kuuluu jo taustalla.
Niin, ja suursodan syttymisestä kaiken maailman vasemmistolaiset niin Suomessa kuin muissakin maissa syyttäisivät tietysti USA:ta!
Itse uskon, että Ukrainan armeijan aseistaminen modernilla kalustolla estäisi venäjämielisten separatistien ja venäläisten laajentumispyrkimykset nykyisiltä Itä-Ukrainan sota-alueilta syvemmälle läntiseen Ukrainaan ja Venäjältä maayhteyden muodostamisen Venäjältä Krimin niemimaalle. Yhdysvallat on pommituksiltaan saanut nyt Isis-järjestön ahtaalle ja sen aloittamiin pommituksiin on yhtynyt viimeksi Jordania.
Vaaditaan siis "kova kovaa vastaan". Venäläisten toisten itsenäisten maiden alueiden röyhkeille valloituksia ja niiden yrityksiä ei saada koskaan loppumaan, jollei härskeihin hyökkäyksiin ja julmiin siviiliväestöön kohdistuviin sotatoimiin vastata kovuudella.
Lähetä kommentti