lauantai 9. tammikuuta 2010

207. Pietarsaaren vauvansurmajuttu käsitellään hovioikeudessa julkisesti


1. Kirjoitin 11.8.-09 (blogi 134) Pietarsaaren vauvansurmajutun nimellä tunnetusta oikeudenkäynnistä ja Mustasaaren käräjäoikeuden 3.7.2009 sanotussa jutussa antamasta tuomiosta. Käräjäoikeus totesi 39-vuotiaan vaasalaismuusikon syyttömäksi salaisen naisystävänsä ja naisen synnyttämän poikavauvan maaliskuussa 2006 tapahtuneeseen kuolemaan. Syyttäjä vaati jutussa miehelle rangaistusta lapsensa murhasta ja naisen osalta törkeästä kuolemantuottamuksesta tai vaihtoehtoisesti heitteillepanosta.

2. Nainen, ammatiltaan Pietarsaaren musiikkiopiston rehtori, kuoli synnytyksen aiheuttamaan verenvuotoon asunnossaan, jossa syytetty oli ollut tapahtuma-aikaan paikalla. Vauvan ruumis löytyi asunnon kylpyhuoneesta pyykkikorista. Käräjäoikeuden mukaan nainen oli surmannut lapsen yksin miehen tietämättä surmasta tai lapsen syntymisestä. Käräjäoikeus katsoi, ettei mies ollut tiennyt edes naisen raskaudesta, vaikka pariskunta oli seurustellut naisen säännöllisesti koko raskausajan kuolemaan asti ja ollut tällöin keskenään myös sukupuoliyhdynnässä. Jutussa on monia aika outoja piirteitä. Asian esitutkinta kesti lähes kolme vuotta, syytetty oli vangittuna vain pari kuukautta kuolemantapausten jälkeen.

3. Pohdin blogissani käräjäoikeuden oikeudenkäyntiä ja tuomion perusteluja erityisesti näytön osalta. Kritisoin sitä, että käräjäoikeus määräsi jutun käsittelyn kokonaisuudessaan salaiseksi. Yleisö ei siis päässyt seuraamaan jutun käsittelyä, vaikka lain mukaan oikeudenkäynnin julkisuus on selkeä pääsääntö.

4. Syyttäjät - jutussa on poikkeuksellisesti kaksi syyttäjää - valittivat käräjäoikeuden tuomiosta Vaasan hovioikeuteen. Hovioikeus on päättänyt, että jutussa pidetään suullinen pääkäsittely. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että käräjäoikeudessa kuullut todistajat kuulustellaan hovioikeudessa tarpeellisilta osin uudelleen.

5. Syyttäjät vaativat valituksessaan, että hovioikeus pitää pääkäsittelyn ja että se määrätään julkiseksi. Muut asianosaiset eli asianomistajana kuultava kuolleen naisen isä ja syytetty sen sijaan pyysivät, että myös hovioikeuden pääkäsittely pidettäisiin suljetuin ovin.

6. Vaasan hovioikeus ratkaisi pääkäsittelyn julkisuutta koskevan asian 5.1.2010 antamallaan päätöksellä (nro 4, asian diaarinumero R 09/1108). Hovioikeus päätti, että juttu käsitellään julkisesti, mikä merkitsee, että toimittajat ja muutkin asiasta kiinnostuneet pääsevät seuraamaan käsittelyä paikan päällä. Suljettuna asia käsitellään vain siltä osin kuin pääkäsittelyssä läpikäydään kuolleesta naisesta ja hänen vastasyntyneestä poikalapsestaan laadittuja ruumiinavauspöytäkirjoja, niiden liitteitä tai valokuvia surmatusta lapsesta ja kuullaan syytetyn vaimoa hänen terveydentilastaan.

7. Hovioikeuden päätöksen perustelut käsittävät neljä sivua. Perusteluissa on noudatettu pro et contra -metodia, eli hovioikeus on punninnut vastakkain käsittelyn sulkemista (salaisuutta) ja toisaalta sen julkisuutta puoltavia näkökohtia. Asianosaisten mielipide siitä, että asian julkinen käsittely olisi kiusallista ja aiheuttaisi heille kärsimystä, on ymmärrettävä, mutta julkisuuskysymystä ei voida tällaisessa jutussa perustaa yksinomaan mainittuihin näkökohtiin. Punninnassa on otettava huomioon myös oikeudenkäynnin julkisuuteen liittyvät tärkeät yleiset edut. Tuomion seikkaperäinen perusteleminen ei tämänkaltaisessa jutussa riitä, vaan ihmisten on voitava todeta joko henkilökohtaisesti oikeussalissa tai median välityksellä, toteutuuko tuomioistuimessa oikeus ja käsitelläänkö asia tasapuolisesti ja oikeudenmukaisella tavalla.

8. Hovioikeus toteaa perusteluissaan, että perusteltua ja riittävän painavaa syytä suljetulle käsittelylle ei jutussa ole olemassa siltä osin kuin kyse on

- yleisellä tasolla kuolleen naisen ruumiinrakenteesta (tämä kysymys jäi käräjäoikeuden tuomion perusteluissa selvittämättä, sillä käräjäoikeus viittasi ympäripyöreästi vain naisen ruumiinrakenteeseen selostamatta, millainen se oli ollut),
- syytetyn ja vainajan seurustelusta,
- naisen raskaudesta ja hänen aiemmista raskauksistaan ja suhtautumisesta raskauteen ja sen myötä tulevaan äitiyteensä,
- vainajan masentuneisuudesta tai hänen yleisestä terveydentilastaan lapsen synnytyshetkellä, -
- syytetyn ja hänen naisystävänsä toimista syytteessä tarkoitettuna viikonloppuna,
- itse synnytyksestä ja sen ajankohdasta ja paikasta,
- lapsen surmaamisen ajankohdasta ja paikasta,
- lapsen vammojen yleisluonnehdinnasta tai surmatun lapsen ruumiin kätkemisestä sekä
- naisen kuolemaan johtaneista tapahtumista synnytyksen jälkeen.

9. Hovioikeuden päätöksen mukaan mainittuja seikkoja - luettelo ei liene tarkoitettu tyhjentäväksi - ei voida pitää nyt kyseessä olevan kaltaisen rikosasian käsittelyn yhteydessä laissa tarkoitetulla tavalla arkaluonteisina yksityiselämään tai terveydentilaan liittyvinä seikkoina. Nämä seikat liittyvät hovioikeuden mukaan olennaisella tavalla syytteessä tarkoitettuihin tekoihin ja niiden rikosoikeudelliseen arviointin eikä niiden julkinen käsittely todennäköisesti aiheuta merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojelemiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Hovioikeus viittaa myös siihen, että kyseiset seikat ovat jo tulleet arvioiduksi käräjäoikeuden julkisessa tuomiossa. Hovioikeuden mukaan rikosasian julkiseen käsittelyyn liittyvät yleiset edut ovat huomattavasti painavampia kuin tämänkaltaisten tietojen salassapitoa puoltavat uhrien muistoon ja syytetyn yksityiselämään liittyvät näkökohdat.

10. Hovioikeus korostaa, että käsittelyn julkisuus ei sellaisenaan kuitenkaan oikeuta tiedotusvälineitä käsittelemään oikeudenkäynnissä esille tulevia yksityiselämään tai terveydentilaan kuuluvia tietoja julkisuudessa vapaasti, vaan tämän suhteen on huomioitava esimeriksi rikoslain 24 luvun yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista koskevat säännökset.

11. Hovioikeuden päätös vastaa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia. Demokraattisessa yhteiskunnassa ihmisten pitää voida seurata oikeuden toteutumista. Julkinen oikeudenkäynti on omiaan lisäämään luottamusta tuomioistuimien lainkäyttöä kohtaan ja se on tarpeen myös sananvapauden toteutumiseksi. Oikeudenkäynnin julkisuus palvelee asianosaisten intressejä ja estää perusteettomia epäilyjä mielivallasta ja asian puolueellisesta käsittelystä.

12. Vaasan hovioikeus on varannut pääkäsittelyä varten runsaasti aikaa. Pääkäsittely pidetään helmikuun alkupuolella ja hovioikeuden istuntopäivät ovat 2.-5.2., 8.-9.2. ja 16.2.

7 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Salattua riittää oikeudenkäyntien ohella myös oikeudenkäytöstä syyttäjävaiheessa.

2000-luvun alussa nuorehko nainen oli Itä-Suomessa useita kuukausia vangittuna epäiltynä muutaman päivän ikäisen lapsensa taposta. Häneltä oli aiemmin kuollut kaksi vauvaa samanikäisenä.

Poliisi hankki asiassa runsaasti lääketieteellistä selvitystä ja lähetti jutun syyteharkintaan. Syyttäjä teki ei näyttöä -perusteeella syyttämättäjättämispäätöksen, jonka määräsi salaiseksi 40 vuodeksi.

Asia sai hieman julkisuutta, koska yksityiskohtia ilmeni hovioikeuden julkisista asikirjoista. Kyse oli kanteluista, joissa pyydettiin vapauttamista tutkintavankeudesta.

Samoihin aikoihin Suomenkin lehdistössä julkaistiin isohko kv. uutistoimiston juttu, jossa kerrottiin, miten kätkytkuolemissa on runsaasti epäselvyyksiä Euroopassa. Uutisessa kerrottiin, että ilmiö on varsin yleinen, ja
äitejä epäillään lapsensurmasta myös syyttä.

Kaikesta päätellen myös meillä Suomessa siis on ollut vastaava juttu, jossa äiti todettiin syyttömäksi. Se vaan on vielä yli 35 vuotta salainen. Kukaan asiasta kiinnostunut viranomainenkaan ei saa siitä tietoa (ellei ns. pöydän alta, sellaistakin tapahtuu varman tietämäni mukaan).

Tuskin mikään media olisi kertonut asiasta niin, että äiti olisi ollut identifioitavissa, jos päätös olisi ollut julkinen tai siitä olisi laadittu seloste. Siispä periaatteessa tärkeä tapaus jäi salaiseksi. Iskikö poliisi kirveensä kiveen, vai terveydenhuollon henkilökunta?

Vihtori Härkönen kirjoitti...

Mielenkiintoista luettavaa.

Eikös ns. Kauhajoen oikeudenkäynnissä käsittely ollut suljettua sikäli kuin kyse oli ns. Saaren terveystiedoista. Mikäli kyseisiä tietoja sai käyttää todisteena oikeudenkäynnissä, olisi mielestäni myös käsittely pitänyt olla julkinen näiltä osin...

Anonyymi kirjoitti...

Mikähän on se filosofia, että terveystiedot ovat olleet salaisia sitten Kekkoslovakian.

Homo Garrulus kirjoitti...

E Durkheim kirjoittaaa, että kaiken tutkimuken loppupäässä psykologialla on aina viimeinen sana.

Homo Garrulus kirjoitti...

E Durkheim kirjoittaa metodikirjassaan, että kaiken loppupäässä on psykologia eli sillä on tieteenteorian yläpuolella viimeinen sana.

Näkis vaan; sehän on piilotettu terveystietoon (josta piti tulla yksityinen pikku-pissniss...)
eikä tullutkaan kun suomalaiset pani hanttiin - sillä terveys ei kuulu tietyille pillerisyöttäjille vaan kansan omaksi eduksi; vaadimme terveysoppituolin, kansanterveysoppituolin.

Anonyymi kirjoitti...

Katsokaa ihmeessä oikeudenkäynnin julkisuusasioista Oikeustoimittajat ry:n uusia nettisivuja. Siellä on mm. kuvattu monia oikeudenkäynnin julkisuudesta, tai oikeammin ei-julkisuudesta, tehtyä kantelua, ja sivuilta löytyvät myös kanteluratkaisut.
http://www.oikeustoimittajat.fi/

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kannattaa lukea myös OTT Antti Tapanilan viime joulukuussa ilmestynyt oikeustieteellinen tutkimus "Oikeudenkäynnin julkisuus riita- ja rikosasioissa." Kirjan (n. 280 sivua) on kustantanut Edita Publishing Oy. KIrjassa on huomioitu myös Oikeustoimittajat ry:n kannanottoja.