1. Kahdessa edellisessä jutussani olen käsitellyt oikeusvaltiota ja tuomioistuinten riippumattomuutta. Pontimena on ollut Helsingin sanomien viime sunnuntain laaja artikkeli otsikolla "Horjuva oikeusvaltio" ja siinä mainittujen valtiosääntöoppineiden lausunnot. HS:n jutussa otettiin esiin ex-oikeusministeri Johannes Koskisen Rusi-tapauksessa vuonna 2003 antama syyttömyysolettamaa loukkaava lausunto yhtenä esimerkkinä siitä, miten johtava poliitikko voi varomattomalla lausunnollaan loukata oikeusvaltion kulmakiviin kuuluvia ihmis- ja perusoikeuksia, kyseisessä tapauksessa syyttömyysolettamaa.
2. HS:n jutussa ei sen sen sijaan mainittu ex-ministeri Koskisen aiemmin ministerikaudellaan (1999-2005) antamia lukuisia lehtilausuntoja, joissa puututtiin oikeusministerin arvovallalla ja viranhoidon yhteydessä tuomioistuinten riippumattomuutta loukkaavalla tavalla eri oikeuksien yksittäisiin ja jopa vielä lainvoimaa vailla oleviin ratkaisuihin.
3. Yritin itse Koskisen ministerikaudella lehtikirjoituksilla ja oikeuskanslerille tekemälläni kantelulla kiinnittää yleisön ja laillisuusvalvojien huomiota oikeusministerin sanottuun menettelyyn. Vaikka noista tapahtumista on jo kulunut joitakin vuosia, lienee paikallaan vielä näin jälkikäteen palauttaa lukijoiden mieliin, mistä noissa Koskisen lausunnoissa tarkemmin ottaessa oli kysymys. Eihän sitä, pahus vieköön, tiedä, kenestä näissä nyt meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa "leivotaan" uusi oikeusministeri! Olkoon tämän tärkeän asian muistiin palauttaminen ohjeena uudelle ministerille, olipa hän sitten kuka tahansa.
4. Julkaisen tässä tarkoituksessa seuraavassa yhtenä esimerkkinä mainituista lehtikirjoituksistani Aamulehteen heinäkuussa 2004 lähettämäni mielipidekirjoituksen, jonka olin varustanut otsikolla "Oikeuskanslerin puututtava oikeusministerin lausuntoihin." Aamulehti julkaisi kirjoitukseni 21.7.2004, mutta laati sille hieman raflaavamman otsikon "Koskinen teki sen taas!" Tuleepa tuokin kirjoitus nyt uudelleen päivänvaloon!
5. Tässä siis tuo 21.7.2004 Aamulehdessä julkaistu kirjoitukseni:
"Koskinen teki sen taas!
Korkein oikeus on kahdessa äskettäin antamassaan tuomiossa muuttanut hovioikeuden murhatuomion tapoksi. Ratkaisuja on arvosteltu julkisuudessa, ja nyt myös oikeusministeri Johannes Koskinen on liittynyt arvostelijoiden joukkoon. TV-uutisten haastattelussa 13.7. Koskinen epäili KKO:n linjan loogisuutta ja kestävyyttä ja patisteli KKO:n tuomareita harkitsemaan linjauksiaan uudelleen.
Oikeusministeri siis teki sen taas! Johannes Koskinen on nimittäin virkakaudellaan kommentoinut usein ennenkin tuomioistuinten yksittäisiä ja jopa vielä lainvoimaa vailla olevia ratkaisuja. Tuoreessa muistissa on mm. vuonna 2002 Merenkulkulaitoksen johtajien lahjusjutussa annettu käräjäoikeuden tuomio, jota Koskinen ilmoitti suorin sanoin pitävänsä virheellisenä ja jonka muuttumista hovioikeudessa hän katsoi aiheelliseksi ennakoida.
Oikeusministerin puuttuminen yksittäisiin tuomioihin ja oikeudenkäynteihin on outoa ja perin kiusallista, sillä onhan ministeri vannonut antamassaan valassa kunnioittavansa perustuslakia, jonka mukaan tuomioistuimet ovat toimeenpano- ja lainsäädäntövallasta riippumattomia. Poliitikkojen ja ministereiden on kunnioitettava tuomioistuinten riippumattomuutta: he eivät saa antaa tuomioistuimille ratkaisu- tai menettelytapaa koskevia ohjeita eivätkä he saa myöskään lausunnoillaan pyrkiä vaikuttamaan tuomioistuinten toimintaan.
Vuonna 2002 tehtiin eduskunnassa kirjallinen kysymys (KK 1011/2002 vp Tuija Brax ym.), jossa tiedusteltiin, hyväksyykö hallitus sen, että sen oikeusministeri Koskinen antaa lausuntoja yksittäisistä keskeneräisistä oikeudenkäynneistä. Kysymykseen vastannut pääministeri Paavo Lipponen ilmoitti vastauksessaan hyvin yleisluonteisesti, että on eri asia pyrkiä vaikuttamaan ratkaisuihin kuin ottaa niihin kantaa, ja että vaikutuspyrkimyksiä koskeva kielto ei tarkoita sitä, etteivätkö ministerit saisi ottaa kantaa myös tuomioistuinten yksittäisiin ratkaisuihin.
Pääministerin vastaus on ongelmallinen monessa suhteessa. Vaikuttamispyrkimyksen ja pelkän kannanoton välinen raja on käytännössä kuin veteen piirretty viiva eli sangen epäselvä ellei suorastaan olematon. Ministereiden ja kansanedustajien tulisi lisäksi pitää mielessä, että oleellista ei suinkaan ole se, onko esimerkiksi oikeusministeri itse sitä mieltä, ettei hän pyri lausunnoillaan vaikuttamaan yksittäisen tapauksen käsittelyyn. Oleellista on se, miltä asia näyttää asianosaisten, tuomioistuinten ja suuren yleisön silmissä.
Tuomioistuimien riippumattomuuden kannalta olisi suotavaa, että oikeusministeri pidättäytyisi antamasta yksittäisiä tuomioita koskevia lausuntoja, jos ja kun nuo lausunnot on käytännössä koettu tuomioistuinten, asianajajien, kansanedustajien ja myös suuren yleisön silmissä haluksi puuttua ja vaikuttaa jo annettujen tai vastaisuudessa samanlaisissa tapauksissa annettavien ratkaisujen sisältöön. Jos oikeusministeri pitää esimerkiksi korkeimman oikeuden joidenkin ratkaisujen linjauksia ongelmallisina, hänellä on valtuudet pyrkiä vaikuttamaan asiaan normaalilla tavalla eli käynnistämällä lain muuttamiseen tähtäävän valmistelutyön.
Olen emeritusprofessori Aulis Aarnion kanssa samaa mieltä siitä, että oikeusministeri loukkaa lausunnoillaan tuomioistuinten riippumattomuutta ja perustuslakiin kirjattua valtiovallan kolmijako-oppia (AL 17.7.) Sen vuoksi ihmetyttää, miksi ministereiden ja virkamiesten tehtävien laillisuutta valvova oikeuskansleri ei puutu asiaa. Oikeusministerin mielipidettä tuomioistuinlaitoksen asioista ei tietenkään kysytä milloinkaan yksityishenkilönä, joten myös haastatteluja antaessaan ministerin on katsottava hoitavan virkaansa kuuluvia tehtäviään. Onko oikeuskansleri Paavo Nikula, entinen kansanedustaja ja oikeusministeri itsekin, todella sitä mieltä, että Johannes Koskisella on oikeus ministerin arvovallalla arvostella tuomioistuinten yksittäisiä ratkaisuja?
Jyrki Virolainen
prof.
Ikaalinen"
---
6. Näin siis kirjoitin vuonna 2004. Oikeuskansleri ei kuitenkaan kiinnittänyt asiaan huomiota. Kun Koskisen lausunnoista ei näkynyt tulevan loppua, tein helmikuussa 2005 ministerin menettelyn johdosta kantelun oikeuskanslerille. Ehkä kerron siitä seuraavassa jutussani.
2 kommenttia:
Ei sellaista asiaa, josta Koskinen ei ministerikaudellaan olisi ollut lausuntoa antamassa. "Lausuntoautomaatti" on se asia, joka hänen kaudestaan jäi mieleen. Toivottavasti emme joudu Braxista allikkoon.
Johannes Koskinen saattaa olla vahvoilla tekeillä olevan Kataisen hallituksen oikeusministeriksi. Onhan hän on vetänyt puheenjohtajana Säätytalolla edelleen meneillään olevissa hallitusneuvotteluissa oikeuspoliittista työryhmää, jolle kuuluvat myös maahanmuuttoasiat.
Aiemmin näiden työryhmien vetäjistä on aika usein tehty asianomaisen alan ministeri, jos neuvottelut ovat johtaneet hallituksen syntyyn.
Lähetä kommentti