KKO täydentää itse itseään, tähän pöytään kutsuttiin nyt eurooppaoikeuden tuntija1. Korkeimmassa oikeudessa (KKO) on avoinna jäsenen eli oikeusneuvoksen virka. Sitä koskeva ilmoittautumisaika päättyi viime perjantaina klo 16,15. Yhteensä 24 juristia ja päälle vielä yksi merkonomi ilmoittautui halukkaaksi virkaan. Olen esitellyt heidät kaikki blogissa 574/1.4.2012, kas tässä.
2. Pohdiskelin tuolloin samalla hieman sitä, millaista kokemusta ja ammattiosaamista KKO tällä hakukerralla voisi hakea ja haluta jäsenistöönsä. Kuten tunnettua, asianomaisessa virkaa koskevassa kuulutuksessa ei millään tavalla oteta kantaa tähän asiaan. Tässä suhteessa KKO:n rekrytointitapa poikkeaa täydellisesti yksityisen sektorin huippupaikkoja koskevista vastaavista ilmoituksista.
3. Ounastelin toissa päivänä, että myös tällä kerralla julkinen kuulutus ja "kehotus" virkaan ilmoittautumisesta on ainoastaan näennäinen toimenpide, koska tavaksi on tullut, että KKO:n sisältä, käytännössä presidentin toimesta tai hänen suostumuksellaan, vinkataan tietylle lakimiehelle, jonka KKO haluaa jäsenistöönsä. Faktisesti kysymyksessä on siis kulissien takana tapahtuva kutsumenettely ja valinta. Julkinen ilmoitus julkaistaan vain eräänlaiseksi kulissiksi peittämän mainittua "supertäsmähakua/täsmävinkkausta" eli kutsumenettelyä.
4. Yleensä KKO valmistelee virkaesityksen tekoa muutaman viikon, jotta kaikille jäsenille ja siis niillekin, jotka eivät ole mainitusta "täsmävinkkauksesta" tietoisia, jäisi aikaa perehtyä virkaan ilmoittautujien ansioihin. Tällä kerralla KKO kuitenkin halusi olla nopea, oikein supernopea, ja päätti jo tänään, siis toisena arkipäivänä hakuajan päättymisen jälkeen, tehdä täysistunnossaan tasavallan presidentille osoitetun virkaesityksen uudesta jäsenestä.
5. Mistä nyt moinen hoppu? Kun oikeusneuvos Tulokas siirtyy eläkkeelle vasta 1.8. lukien, olisi virkaesityksen tekemiseen ollut aikaa vaikkapa pari kuukautta! Pelättiinkö kenties, että virkaan esitettävällä Tuula Pynnällä olisi niin kovaa kysyntää, että hän voisi karata muille maille markkinoille? Pynnähän haki vuodenvaihteessa myös KHO:n presidentin virkaa. Pitikö Pynnä "sitouttaa" KKO:n virkaan jo hyvissä ajoin?
6. Esitin toissapäiväisessä blogissani valistuneen arvauksen, jonka mukaan vinkin kohteena olisi ollut tällä kertaa hallintoneuvos Tuula Pynnä (53), joka tunnetaan erityisesti EU-juridiikan asiantuntijana. Hän on ollut viitisen vuotta KHO:n jäsenen eli hallintoneuvoksen virassa.
7. Arvaukseni ei ollut ollenkaan hullumpi, sillä KKO päätti esittää virkaan juuri Tuula Pynnää ja vieläpä yksimielisesti. Varmaankin hyvä valinta, sillä eihän KKO toki milloinkaan halua jäsenistöönsä huonoa lakimiestä! - Toiset toki ovat hiukka parempia kuin toiset, mutta tämä on asia erikseen.
8. KKO perustelee Pynnän esittämistä virkaan näin:
Virkaan ilmoittautuneiden joukossa on useita korkeimman oikeuden jäsenen viran kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Tälläkin kerralla varteenotettavimmat hakijat ovat kokemustaustoiltaan erilaisia, ja harkinnassa on punnittava monia eri näkökohtia sekä hakijoiden vahvuuksia että korkeimman oikeuden toiminnan tarpeita silmällä pitäen.
Arvioidessaan tässä nimitystilanteessa jäsenen virkaan ilmoittautuneita henkilöitä edellä mainittujen ja muiden asiassa huomioon otettavien kriteerien valossa korkein oikeus katsoo, että virkaan tulisi nimittää hallintoneuvos Tuula Riitta Pynnä.
Pynnä tunnetaan etevänä, aikaansaavana ja laaja-alaiseen työskentelyyn kykenevänä lakimiehenä. Hänellä on taustanaan monipuolinen ura erityisesti lainkäytön alalla. Hän on
toiminut sekä kansallisen tason tehtävissä että Euroopan Unionin lainkäyttöjärjestelmän toimintaan liittyvissä tehtävissä. Taustansa vuoksi Pynnällä on siten myös sellaista eurooppaoikeuden erityisosaamista, jonka vahvistaminen Korkeimmassa oikeudessa on tarpeen. Pynnä on toiminut jo useita vuosia toisen ylimmän tuomioistuimemme jäsenenä.
Hänellä voidaan arvioida olevan kaikin puolin hyvät edellytykset hoitaa menestyksellisesti Korkeimman oikeuden jäsenen tehtäviä.
9. Kuten KKO toteaa, virkaan ilmoittautuneiden joukossa on useita korkeimman oikeuden jäsenen viran kelpoisuusvaatimukset täyttäviä henkilöitä. Mikä siis ratkaisi asian Tuula Pynnän eduksi? Tätä on edellä mainittujen perustelujen valossa itse asiassa mahdotonta sanoa, koska KKO ei vertaillut ketään noista kysymykseen tulevista useista muista ehdokkaista ja Pynnää keskenään. KKO mainitsee vain Pynnän ansiot, ei muiden. Toki jokaisesta virkaan ilmoittautujasta lausutaan virkaesityksen alkupuolella kohteliaasti pari kolme riviä aivan lyhyesti - lähinnä vain se missä tehtävissä he nykyisin toimivat - mutta tätä ei toki voida pitää asianmukaisena vertailuna.
10. Toki peruste, jolla valinta on kohdistunut Pynnään, ilmenee ohimennen KKO:n perusteluista. Peruste ilmenee tästä virkkeestä: Taustansa vuoksi Pynnällä on siten myös sellaista eurooppaoikeuden erityisosaamista, jonka vahvistaminen Korkeimmassa oikeudessa on tarpeen.
11. Selkokielellä sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että KKO haki tällä hakukerralla jäsenistöönsä nimenomaan EU-oikeuden asiantuntijaa. Tämä ratkaisi valinnan Pynnän hyväksi.
12. Onko mainittu peruste sitten vakuuttava? Kuten toissapäiväisessä blogijutussani jo totesin, EU-oikeudella on KKO:ssa käsiteltävien asioiden kannalta paljon vähäisempi merkitys kuin KHO:ssa, josta Tuula Pynnä siis nyt siirtyy KKO:n leipiin. Sen sijaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen suhteen tilanne on kahden ylimmän instanssin osalta päinvastainen, sillä ihmisoikeussopimus näyttelee nykyisin KKO:n ratkaisutoiminnassa hyvin merkittävää roolia.
13. Jo edellisellä rekrytointikerralla, jolloin oikeusneuvokseen virkaan nimitettiin KKO:n esityksessä asianajaja Ari Kantor, puhuttiin julkisuudessa paljon siitä, että se, mitä KKO välttämättä tarvitsisi lisää, on juuri ihmisoikeusjuridiikan osaaminen. Tähän viitattiin myös kolmen oikeusneuvoksen yheisessä äänestyslausumassa. Nyt kuitenkin etusija annettiin, ei suinkaan ihmisoikeusosaamiselle, vaan EU-oikeuden tuntemukselle. KKO:ssa istuu kuitenkin jo entuudestaan yksi jäsen, joka on rekrytoitu mainitulla perusteella, nimittäin oikeusneuvos Gustav Bygglin.
14. Mitä mahtanevat tuumia ne reilut 20 lakimiestä, jotka tälläkin kerralla jättivät paperinsa sisään varmaankin siinä hyvässä uskossa, että valintamenettely on reilu ja avoin? Nyt he saavat käteensä KKO:n pikapäätöksen, jossa itse asiassa voisi lukea, että " sorry, me olimme päättäneet esittää tällä kerralla jäsenen virkaan EU-oikeuden osaajaa, joten valinta ei nyt, ikävä kyllä, kohdistunut eikä edes voinut kohdistua Teihin."
15. "Pelin politiikkaa", huudahti Veikko Vennamo aikoinaan. Tässä olisi nyt malliesimerkki Pelin nimityspolitiikasta. Miten tällaisesta hämäräperäisestä ja täydellisen sisäänlämpiävästä, oikeusvaltion arvoille sopimattomasta ylimpien tuomareiden rekrytointimenettelystä voitaisiin päästä eroon? Sillä emme kai me, Herra paratkoon, suostu sietämään ja katselemaan tällaista peliä koko loppuikämme ja hamaan tulevaisuuteen asti!
16. Kuten kerroin aiemmin, Ruotsissa ylimpien oikeusasteiden jäsenten rekrytointimenettelyä on järkevöitetty siten, että virkaesityksen tekeminen ja nimitysasian valmistelu on siirretty ylimmiltä tuomioistuimilta erillisen tuomarilautakunnan tehtäväksi. Meilläkin KKO:n ja KHO:n jäsenten virkaesitys olisi annettava tuomarinvalintalautakunnan tehtäväksi ja näistäkin viroista olisi tehtävä hakuvirkoja, jotta kerrotunlainen sumpliminen saataisiin edes vähentymään. Kokonaan sitä ei ilmeisesti saada kuriin, sillä myös tuomarinvalintalautakuntaa johtaa KKO:n presidentti.
17. Edellä mainitusta muutoksesta olisi ainakin se hyvä puoli, että ylimpien tuomareiden rekrytointimenettely edes näyttäisi hieman siltä, miltä sen pitäisi oikeusvaltiossa näyttääkin.
18. Mutta älkääpä nyt, hyvät oikeusneuvoksen viran hakijat, kuitenkaan vallan masentuko ja luopuko toivosta kokonaan! Olen nimittäin saanut kuulla, luotettavalta taholta sitä paitsi, että KKO:ssa julistetaan taas kohtapuolin haettavaksi uusi avoimeksi tuleva jäsenen virka, ehkä jo tässä kuussa. Silloin taas kaikki kynnelle kykenevät joukolla toivorikkaina papereitaan sisään jättämään!
PS
Mitä minä oikeastaan "kostun", kun kirjoittelen näistä virkanimitysasioista?
No, ainakin tässä tapauksessa kostuin kahden tähden Jaloviinapullon. Voitin näet toissa päivänä lyödyn vedon ennustamalla, että KKO esittää virkaan juuri Tuula Pynnää.
25 kommenttia:
Jos KKO olisi virkaa koskevassa kuulutuksessaan maininnut, että se toivoo saavansa hakijoiksi erityisesi EU-oikeuden asiantuntemusta omaavia lakimiehiä, on hyvin todennäköistä, että ilmoittautujien joukossa olisi ollut useita tämän alan erityisosaajia,
Kun nyt tätä ei mainittu, saatiin ilmoittautujien sakkiin "sopivasti" vain yksi juuriko. kriteerit täyttävä juristi.
Olettaisi, että juristeille kansainvälisyys on nykyaikana aika arkipäiväistä, eikä missään mielessä osoitus erityisestä ammatillisesta ansioituneisuudesta. Pynnän valinnassa vaikutti myös sukupuoli, mutta tätä ei tietenkään uskalleta sanoa ääneen.
Kyllä, sukupuoli on hyvin tärkeä, koska nykyisin joka puolella valitetaan, että "naisjohtajia" on liian vähän. Pörssiyhtiöiden hallituksiin ollaan kaavailemassa erityisiä naiskiintiöitä.
Myös KKO:ssa on itse naiskiintiö, josta pitää huolehtia. Tällä hetkellä KKO:n 19 jäsenestä taitaa naisia olla vain 5 tai 6, joten nyt sitä täydennettiin.
Ensimmäinen nainen KKO:n oikeusneuvoksena oli Maarit Saarni-Rytkölä, joka nimitettiin KKO:een vuonna 1970.
Onnittelut vedonlyöntivoitostasi!
Jos lähiaikoina todella tulee avoimeksi toinen samanlainen virka, lienee odotettavissa, että siihen esitetään sopivan miettimisajan jälkeen kyvykästä miestä, joka maaliskuussa ymmärsi olla ilmoittautumatta tähän nyt täytettävänä olevaan virkaan, jotta ei kumpikaan valittu ei häviäisi kenellekään. Vinkki viimekertaisille ilmoittautujille, että ehkä seuraavakin on jo päätetty?
Niin, tosiaan! Olisiko niin että "alustavasti" täysistunto olisi jo tänään päättänyt myös siitä, ketä esitetään seuraavaksi avoimeksi tulevaan jäsenen virkaan?
Kaikki on mahdollista, kun kyse on KKO:n jäsenen rekrytoinnista!
Täydennys edelliseen kommenttiin:
Yksi asia oli kyllä tämänpäiväisessä KKO:n virkaesityspäätöksessä jo ennalta selvää: Virkaan ilmoittautunut merkonomi katsottiin epäpäteväksi.
Itse arvostan AA Markku Fredmanin suuresta. Olen hänen tekemisiään seurannaut runsaan vuosikymmenen, eikä minulla ole kuin hyvää sanottavaa.
Ihmettelen vain, milloin hän kyllästyy ilmoittamaan halukkuutensa oikeusneuvokseksi. Toisaalta jatkuva ilmoittautuminen alkaa jossain vaiheessa lyödä latotanssien seinäruusun leimaa myös Fredmanin otsaan.
Toisaalta miksi edes pitää ilmoittautua, jos kaikki jäsenet tulee vinkkaamalla.
Harvinaista, että Helsingin Sanomat uutisoi tänään KKO:n eilen tekemästä virkaesityksestä. Yleensä näin ei tapahdu. Lehdissä kerrotaan kyllä tarkasti kaikista "maitoasiamiehistä" ja muista, jotka ilmoittautuvat Sdp:n tai keskustan puoluesihteeripeliin.
Toimittaja Petri Sajarin jutussa tänään mainittiin lopuksi siitä, että toisin kuin KKO:n ja KHO:n tuomareiden kohdalla muiden tuomareiden osalta virkaesityksen tekee ja valmistelee tuomarinvalintalautakunta.
Ehkä KKO:n ja KHO:n sisäänlämpiävästä rekrytointimenettelystä pitäisi keskustella julkisuudessa enemmän.
No, vuonna 2010 eli Ari Kantorin nimityksen jälkeen siitä kyllä keskusteltiin, mutta ilman mitään vaikutusta, eli KKO ja KHO eivät ole muuttaneet toimintatapojaan missään suhteessa.
KKO:n tai KHO:n presidentti eivät edes halua osallistua ko. keskusteluun.
Voiko palsturi käsi sydämellä sanoa, ettei ole pienen pientä juorukelloa siellä KKO:ssa? Joka kilisee aina Virolaiselle etukäteen? Onhan KHO:llakin Teuvo!!
Ei todellakaan ole minkäänlaista juorukelloa!
Kun KKO:n miehet hoitavat innolla sivuhomminaan välimiestehtäviä, niin mitä ne sinne nimitetyt naiset hoitavat?
Mielestän KKO on kuin kirvesmiesporukka. Ei timpurit ota sellaista kaveria mukaan urakoimaan, joka sanoo, että "Laitetaanpas tämä vesieristys kunnolla, vaikka siihen muutama päivä enemmän meneekin" tai että "Valu kuivahti ennenaikaisesti, joten puretaan se, vaikka jääkin näkymättömin". Tällaisissa porukoissa juopistaan paremminkin, että otetaan se Järvinen mukaan tähän meidän kimppaa, ei se osaa tehdä mitään, mutta sillä on hyvät suhteet paikkoihin, josta saa pimeää tavaraa ja kaivinkoneen pimeästi töihin.. Näin tietysti vain silloin, kun kyse on filunkiporukasta. Porukan henki on sellainen kuin päämääräkin ja samanhenkiset pyrkivät samaan päämäärään. Miksi siis KKO ei tosiaankaan pelaa reilua peliä??
Oikeusministeriö ei ryhdy toimiin kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajan Pauli Ståhlbergin pidättämiseksi virantoimituksesta, ministeriö tiedottaa. Tulossa on oikeudenkäynti, jossa Ståhlberg saa syytteen lahjoman vastaanottamisesta.
Ministeriön mukaan rikossyytteellä ja sen tutkinnalla ei voida arvioida olevan vaikutusta hänen edellytyksiinsä hoitaa tehtäväänsä.
Ståhlberg osallistui vuonna 2007 Suomen Asumisoikeus Oy:n kustantamalle matkalle Hampuriin ja vuonna 2009 VVO-yhtymä Oyj:n kustantamalle matkalle Tsekin tasavaltaan.
Ståhlberg ei ole osallistunut kuluttajariitalautakunnassa asumisasioiden käsittelyyn, sillä työjärjestyksen mukaan ne ovat varapuheenjohtajan vastuulla, ministeriö kertoo.
Ståhlberg on jo saanut aiemmin ministeriöltä huomautuksen. Ministeriö on myös antanut valtioneuvoston oikeuskanslerille lausunnon, jossa on katsottu, ettei Ståhlbergin osallistuminen matkoille ole vaikuttanut lautakunnan ratkaisutoimintaan.
--
Voi hyvät hyssykät! Ei tässä muuta voi sanoa. Tai voi: Ei korppi korpin silmää!
Nythän Pauli voi taas hakea kohtapuolin avoimeksi tulevaa KKO:n jäsenen virkaa, johon hän on jo aiemmin pari kertaa ilmoittautunut halukkaaksi.
Blogisti hei. Kuluttajariitalautakunta ei ole tuomioistuin. Sehän järjestelee erilaisia intressiristiriitoja elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välillä.
Kyllä Paulin on ollut hyvä matkustaa, että on saanut vähän lisää perspektiiviä. Rovaniemellä opiskelu ja muutto Oulusta pääkaupunkiseudulle ei kun vielä riittävästi avarra maailmankatomusta.
Vähän tietysti käy kateeksi, että joku saa tuollaisia useiden tuhansien eurojen matkaetuja. Toivottavasti nämä pari matkaa eivät ole olleet ainoat palkan exstrat.
Syyttäjä ei taida tyytyä vaatimaan 'tuntuvaa sakkorangaistusta' vaan saattaa vaatia jopa lyhyehköä ehdollista vankeusrangaistusta. Mites sitten suu laitetaa?
Sirun kommentti oli taas terävä. Minä en ainakaan ostaisi taloa, jonka KKO:n porukka on rakentanut.
Totta. Kuluttajariitalautakunta ei ole tuomioistuin. En ole tätä väittänytkään aiemmassa jutussani noin viikko pari sitten, jossa kerroin Pauli S:n tapauksesta.
Mutta asiallisesti lautakunta ratkoo kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien riitoja siinä missä tuomioistuinkin, siis soveltaa ratkaisuissaan tietysti lakia. Vaikka sen ratkaisut ovat vain suosituksia, on niillä toki melkoinen painoarvo, kun ratkaisijoina on tohtorin tutkinnon omaavia "huippulakimiehiä" á la Pauli S. Useimmiten asianosaiset tyytyvät lautakunnan päätökseen eivätkä vie asiaa enää tuomioistuimeen.
Matkailu toki avartaa. Olis kuitenkin suotavaa, että ko. tyyppisen lautakunnan puheenjohtaja matkailisi omilla varoillaan eikä ottaisi, niin kuin syyttäjä väittää, vastaan lahjamatkoja tahoilta, jotka ovat lautakunnassa tavallaan vakiasiakkaita.
Se, että lautakunnan työjärjestyksen mukaan Pauli ei osallistu asuntokauppa-asioiden tms. asioiden ratkaisemiseen, ei toki ole peruste, jolla Paulin väitetyt lahjusmatkat voitaisiin kuitata olankohautuksella, niin kuin OM on nyt tosiasiallisesti tehnyt.
Syyttäjäkin on lehtitietojen mukaan "heltynyt" vaatimaan syytetyille vain sakkorangaistusta. Olisiko sitten saanut vinkin jostakin ylempää, en tietä.
OM:n perustelu, jonka mukaan lautakunnan puheenjohtaja ei osallistuisi lainkaan asumisasioiden käsittelyyn, ei taida tarkkaan ottaen pitää edes paikkaansa.
Lautakuntaa koskevan lain mukaan asia, siis myös asumisasia, voidaan nimittäin tietyissä tapauksissa käsitellä lautakunnan täysistunnossa, ja silloin puhetta johtaa nimenomaan lautakunnan puheenjohtaja.
Tarja Halonenkin on ilmaissut huolen "naiskiintiöistä", eritoten jukisesti noteeratuissa yhtiöissä. Halosta sensijaa Ei huoleta ollenkaan se, ettei naisia juuri ollenkaan näy AY-liikeen johtotehtävissä. Se siitä. Nim.L.H.Hoppu
KKO on nimittänyt Itä-Suomen hovioikeuden presidentin määräaikaiseen virkaan saman hovioikeudenlaamannin Olavi Snellmanin (64 v.) 1.4. alkaen ensi vuoden loppuun. Nimitys on määräaikainen siksi, että on suunnitelmissa, että Itä-Suomen hovioikeus yhdistetään Kouvolan hovioikeuteen vuoden 2014 alusta.
Onnittelut pätkäpresidentille!
On outoa, että KKO, joka siis teki nimityspäätöksen, ei ole vaivautunut tiedottamaan asiasta kotisivuillaan mitään. Asia tuli tietoon Yle Savon välittämänä uutisena.
http://yle.fi/alueet/savo/article3349615.ece
KKO:n tiedotustoiminta onnahtelee pahasti. Tänä vuonna se on katsonut aiheelliseksi julkaista vasta yhden tiedotteen, vaikka ratkaisuja on annettu monta kymentä ja nimityspäätöksiä ja virkaesityksiä on tehty lukuisia.
Joo, mutta KKO:n tiedotusstrategia lähteekin siitä, että medialle ja yleisölle tiedotetaan vain ko. puljun näkökulmasta merkityksellisistä asioista.
Pynnän nimityksen voi nähdä KKO:n nokitteluna KHO:n suuntaan, josta pitkäaikainen ja julkisuudessa näkyvä presidentti jäi juuri eläkkeelle. KKO on pahasti jäänyt KHO:n varjoon, osin vähäisemmän julkisuushakuisuuden vuoksi ja osaksi siksi, että KKO harvoin käsittelee yhteiskunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Merkittävin ratkaisu kai oli, kun KKO purki oman tuomionsa Kari Uotin tapauksessa. KKO:n heikko tiedottaminen on vain seurausta tästä merkityksettömyydestä. Sinänsä on hyvä, että KKO:n kokoonpanosta tulee nykyistä monipuolisempi. Välimiehiksi sopivia siellä on hyvä olla, koska siviilijuttuja ei paljonkaan ajeta yleisissä tuomioistuimissa, vaan haetaan välimiestuomio. Neutraali oikeusneuvos sopii osapuolille, ja silloin siviiliasioissakin saadaan ratkaisuja. Välimiestuomioiden heikko julkisuus on myös oikea ongelma.
Anonyymin "analyysi" oli monilta osin kyllä täysin virheellinen.
Toki myös KKO:ssa ratkaistaan usein merkittäviä oikeusjuttuja siviilioikeuden eri lohkoilta sekä rikosasioissa. Uoti-juttu ei todellakaan ole merkittävin KKO:n käsittelemä asia, ei lähelläkään merkittävintä!
KKO:n tiedottaminen on heikkoa, mutta KHO:n tiedottaminen ei ole juuri sen häävimpää.
Siviilijuttuja ei käsitellä mitenkään "vähän" yleisissä tuomioistuimissa. Ei ole toki edes tarpeen tai suotavaa, että kaikki riita-asiat vietäisiin tuomioistuimeen, koska kyse on usein riita-asioista, jotka voi aina sopia kokonaan ilman oikeudenkäyntiä.
Usein toistettu väite, jonka mukaan välimiesjuttuihin osallistuminen lisäisi jotenkin oikeusneuvosten pätevöitymistä, on täyttä kaupunkilegendaa, joka ei todellisuudessa pidä paikkaansa.
OIkeusneuvosten välimiestehtäviin osallistumisen pahin epäkohta on se, että heikentää ylimmän oikeuden ja sen myötä koko tuomioistuinlaitoksen puolueettomuuskuvaa.
On tietenkin päin peetä, että ylimmän oikeusasteen tuomarit, joiden pitäisi olla puolueettoman oikeuslaitoksen ns. perälauta, myyvät yksityispraktiikassaan härskisti ja huikeaan hintaan sekä riippumattomuuskuvan vaarantumisesta tippaakaan välittämättä ns. osaamistaan.
Suuret asianajotoimistot ja niiden osakkaat ja/tai ns. huippuasianajajat (kauppaoikeudellisissa jutuissa) haluavat oikeusneuvoksia välimiehiksi yksinkertaisesti vain siksi, että oikeusneuvokset saataisiin HV-verkostojen ytimeen ja riippuvaisiksi sellaisista taloudellisista intresseistä ja intressipiireistä, joiden kanssa riippumattomien ja puolueettomien tuomareiden ei tulisi olla tuomioistuimen ulkopuolella minkäänlaisissa tekemisessä, ei ainakaan asiakas- ja välimiessuhteessa.
Kiitos vastauksesta. Ehkä puhumme osaksi eri asioista. Kirjoitin ylimpien tuomioistuinten ratkaisujen yhteiskunnallisesta merkittävyydestä, en niiden oikeudellisesta merkittävyydestä. Tässä suhteessa KHO:n käsittelemät asiat (verotus ja ympäristö) ovat politiikan jatketta suoremmin ja kiinnostavat mediaa. Onko sitten suoraviivaista ottaa tämä median kiinnostus kriteeriksi yhteiskunnallisesta merkittävyydestä, kenties. KHO:n ratkaisut verotuksesta kiinnostavat kuitenkin myös kansainvälisesti, kun suuret tilintarkastusyhteisöt selostavat niitä maailmanlaajuisesti. Tämä liittyy kansainväliseen verokilpailuun. KKO olisi voinut monipuolisella argumentoinnilla saavuttaa globaalisti merkitystä tupakkaoikeudenkäynneissä (vaikkei olisi tuominnutkaan yhtiöitä), mutta jätti tilaisuuden käyttämättä. Pysäköintivirhemaksut ovat toinen tapaus, jossa KKO:n näkökulma on todettu kapeaksi. Totta kai KHO on saanut professoreilta siipeensä, ei vähiten egyptiläismummon tapauksessa. Sen sijaan KHO on julkisuushakuisena saanut toiminnalleen usein median sympatiat (Natura-ohjelma). Tämä ei tarkoita vain tiedottamista, vaan presidentin aktiivisuutta. Tilanne voi muuttua, jos KHO:n uusi presidentti ei jatka samalla mediahakuisella linjalla. Tiedotuspäällikkö on tässä toissijainen henkilö.
Kiitän asiallisista kommenteista.
KHO:n ratkaisuilla voi olla hyvinkin merkittävämpi taloudellinen vaikutus yhteiskunnassa ja rahassa mitaten kuin KKO:n ratkaisuilla. Toki myös KHO käsittelee pienen ihmisen asioita.
KKO ja sitä alemmat oikeudet haluavat torjua kaikenlaisilla valituslupasäännöksillä pienten asioiden ja pienen ihmisen asioiden käsittelyn etenemisen jopa hovioikeuteen, KKO:sta puhumattakaan.
KKO:n suurimpia virheitä on todella siinä, kuten esim. juuri tupakkaoikeudenkäynnissä nähtiin, että se ei halua kehittää oikeutta, vaan se haluaa, ainakin näennäisesti, olla yhä vain ikään kuin "lain suu", joka lausuu julki konkreettisissa tapauksissa ainoastaan sen, mitä "laki sanoo" eli mitä eduskunta on säätänyt. KKO on perinteisen suomalaisen legalistisen laintulkintatradition vanki. Tämä näkyy myös prejudikaattien perusteluisa, joissa aina ja ensisijaisesti nojaudutaan tiukasti lain esitöihin, eli todellisuudessa (poliittisen) hallituksen lakiesityksiin.
Pysäköintivirhejutussa KKO sen sijaan oli oikeassa. Kalle Tuori, Olli Mäenpää, Veli-Pekka Viljaset ym. ns. valtiosääntöoppineet, jotka lausunnoillaan tosiasiallisesti määräävät pitkälti perustuslakivaliokunnan kannanotot, eivät ymmärrä tai halua ymmärtää, että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ei ole suinkaan kysymys mistään julkisen vallan, saatikka sitten merkittävän julkisen vallan käyttämisestä. Siinä on kyse yksinkertaisesti sopimusoikeudesta ja sopimusoikeudellisesta velvoitteesta, joka perustuu siihen, että lain mukaan maanomistaja päättää pysäköinnistä ja sen ehdoista omistamallaan kiinteistöllä. Tuorit, mäenpäät, viljaset ym. ovat liikkeellä ideologisilla perusteilla johtuen heidän omista taustoistaan.
En usko, että KHO olisi saanut median sympatiat Natura-asiassa, tuo oli minusta yllättävä toteamus! Jos on vähänkin kuullut ja kuunnellut yksityisten maanomistajien kantoja (minä olen) ja heitä kannattavia tiedotusvälineitä, niin Natura on asia, jossa KHO on saanut ehkä kaikkein eniten kuulla kunniansa. KHO:n menettelyistä Natura-asiassa paljastuu asioita, jotka eivät yhtään kunniaksi oikeusvaltiolle.
Minusta on kaikki syy odottaa, että uuden presidenttinsä johdolla KHO menee eteenpäin ja kehittää menettelyään avoimempaan ja läpinäkyvään suuntaan. Olen todennut, että mitä tulee esim. oikeudenkäyntien suullisuuteen ja sen myötä julkiseen käsittelyyn, KHO on kirjallisine menettelyineen todennäköisesti yksi Euroopan salaisimpia tuomioistuimia. Salaisen tuomioistuimen leima varjostaa KHO:ta myös Tiitisen listan kaksi kertaa tapahtuneen salaamisen johdosta.
Pekka Hallberg oli ja on innokas "uudistaja" omalla tavallaan, mutta hän seurusteli aivan liiaksi hallituksen ja sen napamiesten ja ministerien kanssa. Hallberg oli "oikeuden ja politiikan solmukohdassa", mutta niin, että hän jäi koukkuun siihen solmuun eikä saanut sitä koskaan avatuksi.
Tuomioistuimen päällikkötuomarin ei toki pidä olla ehdoin tahdoin "mediahakuinen." Tiedottamisen laatuun pitää myös panostaa. Minusta Hallbergin suurimpia virheitä oli hänen "politiikkahakuisuutensa." Ainakaan se ei hyvältä näyttänyt, enkä tarkoita tällä ainoastaan hänen härskejä otteitaan isoäitien käännyttämisasiassa.
Toivoisin, että Hallbergin seuraaja ei jatkaisi tässä suhteessa edeltäjänsä linjoilla.
Kiitos taas kiinnostavasta vastauksesta. Palaan aiheeseen kun sain pääsiäislampaan sulatetuksi. Ehkä emme olekaan niin paljon eri mieltä kuin siinä tentissä, jossa aikanaan reputit minut. Kommenttini KHO:n Natura-päätösten myönteisestä julkisuudesta perustui valtakunnan päälehden uutisointiin, joka on ollut myötäsukaista. Voi olla, että tämä asetelma muuttuu, kun talouden näkymät pysyvät synkkinä ja kaivosteollisuus on suunnilleen ainoa, missä nähdään toivoa. Luontoarvot ja talouskasvu ovat helposti vastakkaisia.
Välimiesoikeuksista HS on sentään ollut kriittisempi ja otti viimeksi esiin valtionyhtiöiden omistajaohjauksen päällikön useat kauppaoikeudelliset välimiestehtävät. Ne perustuvat keskuskauppakamarin lautakunnan päätöksiin. Lautakunnan johdossa on entinen oikeusneuvos ja sen päätöksille suunnitellaan nyt valituskieltoa.
Ehkä valtiosääntöoppineet ovat olleet myöhässä. Jos pysäköintivirhemaksun antaminen olisi julkinen hallintotehtävä, se olisi pitänyt ottaa huomioon lakia säädettäessä eduskunnassa. Yksi lakiehdotus tästä aiheesta hylättin eduskunnassa, mikä on aika harvinaista. Huomasin kesällä, että olit tästä asiasta eri mieltä valtiosääntöoppineidenn kanssa.
Olen reputtanut toki monia muitakin! Pääsiäislammas syödään vasta homme, tänään on vasta lankalauantai. V-oppineet eivät ymmärrä sopimusoikeuutta. K-kamarin ltk on tyypillinen HV-verkosto. Kohe ollaankin jo Tallinnas.
Lähetä kommentti