Saamelaiskäräjien avajaisista, Näkkäläjärvi vasemmalla1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio osallistuivat tänään Inarissa Saamelaiskäräjien avajaisiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen vihkiäisiin.
2. Avajaisissa ja jo sitä ennen pidetyssä tiedotustilaisuudessa puhuttiin, mistäpä muusta kuin kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevasta sopimuksesta ja sen ratifioinnista. Saamelaiset ovat vaatineet Suomen hallitukselta sopimuksen ratifiointia vuosikaudet ja asiaa on vatvottu useiden hallituskausien ajan, mutta aina ilman tulosta.
3. Suomi ei ole kyennyt tai halunnut ratifioida sopimusta. Asia on kaatunut aina lopulta siihen, miten saamelaisten oikeudet alueensa maihin ja vesiin tulisi määritellä. Lähes koko saamelaisalue on tällä haavaa valtion omistuksessa. Ylä-Lapin suomenkielinen väestö on pelännyt maaoikeuksiensa kaventumista, jos sopimus ratifioidaan. Norja on ratifioinut sopimuksen.
4. Sopimuksen ratifiointihanke on aiheuttanut närää saamelaisten ja Ylä-Lapissa asuvien lappilaisten välillä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi valittelikin puheessaan tänään saamelaisvastaisen liikehdinnän nousua. Liikkeen jäsenet ovat aloittaneet saamelaisten oikeuksien vastustamisen saamelaisten aktiivisella uhkailulla, internet- ja mediakamppailulla ja karvalakkilähetystöillä Helsinkiin, kertoi Näkkäläjärvi.
– Pyrkimykset parantaa saamelaisten asemaa ovat herättäneet muun väestön halun tulla luetuksi saamelaisiksi. Saamelaiskulttuurin tulevaisuus on uhattuna, mikäli saamelaisuudesta tulisi kaikkien lappilaisten oikeus, Näkkäläjärvi korosti.
5. Presidentti Niinistö toki paheksui mainittua uhkailua, mutta muutoin häneltä ei juuri ymmärrystä saamelaisille ja ILO-sopimuksen ratifioinnille herunut. Presidentin tulkinta ILO-sopimuksesta yllätti kaikki kutsuvieraat, myös tilaisuudessa olleen oikeusministeri Henrikssonin. Niinistö tuntui olevan sitä mieltä, ettei sopimus ole enää tätä päivää.
6. Jyrki Kataisen hallitus on kuitenkin sitoutunut ohjelmassaan siihen, että ILO-sopimus ratifoidaan tällä hallituskaudella. Aikoisiko tasavallan presidentti siis arvovallallaan tyrmätä koko ajatuksen. Kuka sanoikaan, ettei presidentillä ole Suomessa enää mitään valtaa? Kyllä presidentti nyt ainakin piskuisen alkuperäisvähemmistön aikoo nujertaa!
7. Niinistön mukaan ILO-sopimus rakennettiin aikanaan toisenlaisiin tarkoituksiin verrattuna nykypäivään. Tämän vuoksi sopimus soveltuu huonosti nykyoloihin. Hänen mukaansa sopimuksen tiimoilta on "paljonkin tapahtumassa", mutta toisaalta hän antoi ymmärtää, ettei ratifiointi toteudu nopeasti.
8. Niinistö viittasi myös pohjoismaiseen saamelaissopimukseen, josta käytävät neuvottelut on määrä viedä päätökseen viiden vuoden kuluessa. Hänen mukaansa asiasta olisi saatava myös kansallinen yhteisymmärrys ennen ratifiointia. Marssijärjestys näyttäisi siis Niinistön mukaan olevan sellainen, että ILO-sopimus ratifioidaan vasta pohjoismaisen sopimuksen jälkeen ja sitten, kun asiasta on päästy kansallisella tasolla yhteisymmärrykseen. Tähän tietenkin kuluu aikaa rutkasti eikä ILO-sopimuksen ratifioinnista ole enää mitään takeita.
9. Niinistön mukaan nyt olisi tärkeintä saada aikaan sellainen ratkaisu, että kaikki voisivat siihen tyytyä. Vasta tältä pohjalta olisi mahdollista arvioida, millaisiin kansainvälisiin velvoitteisiin Suomi voi sitoutua. Niin ei voi olla, että yhden oikeus on toiselle oikeuden menetys, sanoi Niinistö hieman arvoituksellisesti. Niinistö toivoi myös, että saamelaisuudelle saataisiin sellainen määritelmä, ettei sitä tarvitse enää jälkikäteen tulkita.
Niinistö koko puhe löytyy tästä.
10. Niinistön "uustulkinta" oli yllätys saamelaiskäräjien edustajille. Käräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi totesi tämän ja arveli, että tasavallan presidentti ei kenties ole oikein perillä siitä, mistä ILO-sopimuksesta on kysymys.
11. Suomalaisten ja saamelaisten päämiehet ovat siis merkittävästä asiasta aivan eri linjoilla jopa niin, että saamelaisten päämies rohkenee arvostella tasavallan presidenttiä tietämättömyydestä! Todella yllättävää.
12. Tiedotustilaisuudessaan Niinistö puheli vielä raflaavampia kuin varsinaisessa juhlapuheessaan. Hänen mielestään sopimus on syntynyt toisenlaisiin tarkoituksiin kuin mistä Suomessa on kysymys. "Se on ollut siirtomaavallan aikaisen tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja siitähän täällä ei ole kysymys", Niinistö sanoi.
13. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ei ollut lainkaan samoilla linjoilla presidentin kanssa. Näkkäläjärvi epäili, ettei Niinistö ole tutustunut tarpeeksi syvällisesti sopimukseen ja sen eri ulottuvuuksiin.
14. Niinistön siirtomaatulkinta yllätti myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin, joka hallitusohjelman mukaisesti aikoo esitellä ILO-sopimuksen ratifioinnin vielä tällä vaalikaudella.
- Se on minulle uutinen, että sopimus olisi tulkittavissa näin, koska kyllähän se on ollut Suomessa pitkään sellainen aihe, josta ollaan puhuttu ja monenkin hallituksen aikana tämä on ollut tavoitteena, Henriksson ihmetteli. Oikeusministeri sanoi vielä, ettei hän ole aiemmin eli ennen Niinistön tämänpäiväistä kannanottoa kuullut vastaavaa tulkintaa ILO-sopimuksesta.
15. Varsinaissuomalainen tasavallan presidentti tuntuu olevan ILO-sopimuksen suhteen isomman asialla ja haluavan panna saamelaisten oikeutetut vaatimukset jäihin luultavasti koko oman presidenttikautensa ajaksi.
16. ILO-sopimuksen ratifiointi on ensimmäinen asia, jossa Kataisen hallituksen ja presidentti Niinistön sukset näyttävät menevän pahasti ristiin. Kumpikohan voittaa kiistan?
17. Itse asiassa Niinistön kanta ei ollut täysin yllättävä, sillä hän ilmoitti jo vaalikampanjansa aikana vastustavansa ILO-sopimuksen ratifiointia. Hänen mielestään Suomessa on ristiriitaisia käsityksiä siitä, ketkä kuuluvat alkuperäiskansaväestöön ja ketkä eivät.
- Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ILO-sopimus on alun perin tarkoitettu siirtomaavaltojen aiheuttamien epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseen ja siitä ei Suomessa ole kysymys, Niinistö sanoi tammikuussa.
18. Vuoden 1989 ILO-sopimus numero 169 on yksi tärkeimmistä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevista kansainvälisistä sopimuksista. Sopimus tunnustaa alkuperäiskansojen erityiset oikeudet perinteisiin asuinalueisiinsa ja niiden luonnonvaroihin sekä edellyttää valtioita ryhtymään erityistoimenpiteisiin muun muassa alkuperäiskansojen kulttuurin, kielen ja ympäristön suojelemiseksi. Sopimuksen on ratifioinut 20 valtiota. Suomi ja Ruotsi eivät kuulu sopimusvaltioihin, sen sijaan Norja on ratifioinut sopimuksen.
19. Jos jäätäisiin Niinistön tavoin odottelemaan, että Suomessa päästäisiin täydelliseen yksimielisyyteen siitä, ketkä kuuluvat alkuperäisväestöön ja ketkä eivät, ei sopimusta olisi luultavasti mahdollista ratifioida milloinkaan.
46 kommenttia:
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa - yks' suuri on Suomen valta!
Niinistö on Suur-Suomen miehiä. Saamelaiset kuuluvat ja pitää sulauttaa suomalaisten herruuteen siinä missä udmurtit ja unkarilaiset.
No näin Niinistö menetti heti saamelaisten kättelyssä mahdolisuuden olla toivomansa koko kansan presidentti.
Ns. metsähallituksen- eli valtion maiden käyttöoikeudesta sekä omistamisesta ja määräysvallasta tässä on perimmiltään kysymys. Kun puunhakkuun kannattavuuden nollarajaa ei enää ole niin metsähallitus voi mielin määrin kaatta metsää Hangosta ei ihan Petsamoon mutta Nuorgamiin saakka kuitenkin. Tätä Niinistökin, entinen kokoomuslainen, varjelee.
-Old Grumpy aka Old Fart
Presidenttiparin saapumisessa Sajokseen saamelaiskäräjien avajaisiin tapahtui pieni etikettivirhe: Saamelaislapset ojensivat kukkakimpun Jenny Haukion sijasta presidentti Niinistölle
Niinistö/Haukio-perheessä on työnjako. Kukat ottaa vastaan Sauli ja risut Jenni! Tosin Jennin ja ilmeisesti Saulinkin koulutus on vasta niin alkuvaiheíssaan, että käytäntö saattaa kyllä muuttua.
Joo, ja lampaanviulu otetaan vastaan yhdessä mustin pukeutuneena, flyygelin vieressä, adjutantin soittaessa taustalla Toivo Kuulan "Lampaanpolskaa."
Tarja Halonenkaan ei saanut 12 vuoden aikana edistettyä yhtään ILO-sopimuksen ratifiointihanketta. Mutta hän ei sentään asettunut ratifioinnin suhteen poikkiteloin kuten Sali Niinistö eilen teki.
Tarja Pena vierailivat monena kesänä saamelaisten pyhillä paikoilla ja erityisesti Tenolla, jossa Guttormin Veikko souti Halosta lohiveneellä. Lukijoille sen verran tiedoksi, että lohensoutu eli suurlohen pyynti soutamalla on lohenkalastuksen kuninkuuslaji.
Saa nähdä, saavatko Sale ja Jenny ikunas kutsua lohensoutuun Tenolle, kun Sale meni tommoisia puhelemaan saamelaisparlamentin avajaisissa.
Onkohan Sale kuullut esim. perusoikeuksien punninnasta:
- Yhden oikeus ei tietenkään voi koskaan olla toiselle oikeuden menetys eikä päin vastoin, Niinistö toteaa. @ http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/04/niiniston_tulkinta_ilo-sopimuksesta_ihmetytti_saamelaiskarajilla_3383571.html
"Niin ei voi olla, että yhden oikeus on toiselle oikeuden menetys"
Olipa löysää ajattelua/ilmaisua Niinistöltä. Eikö esim. henkilön A omistusoikeus tiettyyn kohteeseen sulje pois henkilön B omistusoikeuden samaan kohteeseen?
Tahdon kuitenkin ajatella, että Niinistön tarkoitus oli viitata siihen tosiasiaan, että Lapissa on kohtuullinen joukko etnistaustaltaan suomalaisia henkilöitä, joiden esi-isät ovat satoja vuosia harjoittaneet ns. lappalaiselinkeinoja ollen esim. lapinkylien osakkaita. Sinällään tämä joukko ei ole suuri, ehkä saamelaiskäräjien äänestäjäkunnan suuruinen, joten suurimmat ristiriidat olisi ratkaistavissa antamalla ILO:n mukaiset oikeudet (?) saamelaisille ja noiden lappalsiselinkeinoja todistetusti harjoittaneiden henkilöiden jälkeläisille.
Valtaosa poronhoitoa harjoittavista saamelaisista on tullut nykyisille asuinsijoilleen vasta 1800-luvun puolivälissä, että se siitä ikiaikaisesta "alkuperäiskansasta".
Saamelaisvastainen liikehdintä, minkä Klemetti Näkkäläjärvi toi eilen esiin, tuntuu olevan todella vahvaa. Tämä selviää kun lueskelee Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien eilisiä ja tämänpäiväisiä keskustelupalstoja. Niillä saamelaisia nimitellään mm. "tunturimustalaisiksi."
Vastakkainasettelun aika ei siis todellakaan ole ohitse myöskään Lapissa.
Suomessa saamelaisia on vain noin 6 000, äidinkielenään saamea Suomessa puhuu noin 3 000 - 4 000 ihmistä. Norjassa saamelaisia asuu lähes 100 000 ja Ruotsissakin lähes 20 000.
Kun kokoomuksen Sauli Niinistö ja myös kepun Paavo Väyrynen ovat vastustaneet ILO-sopimuksen ratifiointia, he ja heidän puolueensa ovat tehneet sen valtapoliittisista syistä. Saamelaisäänestäjien joukko on hyvin, hyvin paljon pienempi kuin ns. kantasuomalaisten äänioikeutettujen lukumäärä Lapissa.
57 sopimuksen yhteydessä tällasiten ryhmien oikeudet tulivat vain ajankohtaiseksi uusien valtioiden itsenäistyttyä. Tällä 89 sopimuksella ei ole enää mitään tekemistä edes tuon kontekstin kanssa. Tarkoituksenmukaista poliittista tulkintaa juristilta.
"Niin ei voi olla, että yhden oikeus on toiselle oikeuden menetys"
Sauli Niinistö on kertonut suoriutuuneensa koulussa ja yliopistossa kokeista ja tenteistä rimaa hipoen -tyylillä ja yleensä alimmilla mahdollisilla arvosanoilla.
Ei siis ihme, että esim. zittingiläinen dynaaminen ja realistinen omistusoikeuskäsitys sivullis- ja vaihdantasuojineen näyttää jääneen Niinistölle vieraaksi.
Tästä saamelaisasiasta saa mielenkiintoisen kontrastin toisen tunnetun vähemmistömme eli suomenruotsalaisten oikeuksien suhteen.
Suomenruotsalaisten perusoikeuksia ei voida Wallinin mukaan kaventaa edes pikkuruisen varuskunnan vertaa, mutta saamelaisille ei voida antaa oikeuksia miesmuistin ylittävien maannautintaoikeuksien tunnustamiseksi.
Kovin ovat vähemmistöt keskenään eri asemassa Suomessa. Mutta suomenruotsalaisethan eivät olekaan mitään heikommassa asemassa olevia koskaan olleetkaan, vaan he ovat Ruotsin suurvalta-ajan perillisiä Suomen maalla ja siis itse asiassa niitä "siirtomaaherroja", jotka pitivät suomalaisia vallassaan Ruotsi-Suomen aikana. Tokihan Suomen valtio heille myöntää vähemmistön erioikeudet, koska vahvojen pitää Suomessa saada nauttia privilegioistaan. Heikommista ei ole niin väliksi.
Rkp:läiset tuntuvat ymmärtävän - ainakin muodollisesti - saamelaisten asiaa ja vaatimuksia. Tämä ilmeni mm. eilen oikeusministeri Henrikssonin lausunnosta, jossa hän ihmetteli Niinistön "uustulkintaa" ILO-sopimuksesta.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Näkkäläjärvi oli viime eduskuntavaaleissa ehdokkaana Rkp:n listoilla, sai n. 250 ääntä muistaakseni.
Lieneekö koulumenestyksellä merkitystä, jos muutoin pärjää hyvin?
Presidentti Niinistö on kouluaikoinaan osannut jakaa aikaansa ja energiaansa oikein. Se mitä on koulunpenkiltä säästetty, on käytetty elämänkouluun. Ilmankos Saulin ura on ollut aika mahtava.
Jokaisen oikeuden käyttämiseen liittyy velvollisuus kunnioittaa toisen oikeuksia. Oikesjärjestelmä ei ole mitään muuta kuin toisen oikeuden syrjäyttämistä toisen oikeuden vuoksi. Käsittämätön kommentti Niinistöltä.
Saamelaiset ja kolttasaamelaiset ovat verrannollisesti Suomen intiaaneja. Lapin muut poromiehet ovat vain elämäntapaintiaaneja jotka uskovat ILO sopimuksen hyväksymisen haittaavan heidän businesstaan ja osaavat lobata polititikkoja. Niinistön lausuntokin kertoo tästä taidosta.
-Old Crumpy
Toki Niinistö on pärjännyt ilman koulumenestystä hyvin politiikassa, kuten monet muutkin ovat tehneet.
Mutta eri asia on, että joskus menestymättömyys opinnoissa saattaa ilmetä hieman yllättävinä lausahduksina.
Eivät presidentti Niinistön lausahdukset ole vahinkoja. Niinistö miettii hyvin tarkkaan lausuntonsa, kuten jo vaalitenteissä nähtiin ja on nähty jo vuosikymmeniä.
Ko. lausunto toimi muuten uutisissa varsin mukavasti, vaikkakin kaikki juristit tietävät, että ei nyt ihan oppikirjamaisesti mennytkään.
Toisaalta, on jotenkin surkuhupaisaa, että itsekin juristina tuli kotisohvalla jeesusteltua vaimolle presidentin "osaamattomuudesta" lausahduksen tiimoilta, vaikka aivan selvää oli, että kyseessä oli selvä poliittinen lausahdus eikä mikään oikeusteorian väitöstilaisuus.
"Kenenkään oikeus ei saa olla muiden oikeuksista pois"-lausahduksenhan tarkoitus oli nimenomaisesti tasoittaa tietä siltä, että presidentti veti saamelaisilta ns. maton alta.
Toisaalta Niinistön ILO89:n tulkinta voi olla poliittisesti järkeväkin. Joka tapauksessa Näkkäläjärven vaatimus etnisestä ja kulttuurillisesta puhtaudesta on nykyaikana aika karski, ja täältä etelästä katsottuna, tuomittava näkökulma. Tällaiset radikaalinäkökulmat ovat myös omiaan herättämään antipatioita tietyissä ääriryhmissä.
Kannattaisi ehkä vaivautua joskus Ylä-Lappiin ja Tenon maisemiin ja kuunnella hieman alkuasukkaidenkin tuntoja. Etelän kotisohvalta eukon vierestä asioihin ei tahdo aina saada oikeata perspektiiviä.
Sajoksen avajaistilaisuus Inarissa oli hieno.
Juhlat alkoivat Inarin kirkossa iltapäivällä, ja siellä piti pääsaarnan piispa Samuel Salmi pysähdyttäen kirkkoväen hetkeksi muistuksillaan hiljaisesta viikosta ja uskonnollisen maailman ytimistä Pääsiäisen tienoilla.
Salmi kehotti jykevällä äänellään meitä kaikkia miettimään kuka minä olen, mistä tulen ja mihin kuuluun. Moni hikoili tuossa vaiheessa.
Sitten siirryttiin kulttuurikeskus Sajokseen. Aluksi kuultiin raskaita poliittisia puheita.
Illan ohjelmaan kuului myös laaja kulttuuriesitysten anti. Musiikkia ja taideteoksia sekä pientä teatteriesitystä. Presidentti puolisoineen poistui illan suussa.
Tämän jälkeen juhlat jatkuivat paikallisen hotellin suojissa, ilta ja yö olivat onnistuneet. Hyvä että tulee Pääsiäinen. Ei muuta.
Eukon kainalosta se on joskus vähän vaikeaa, tiedättehän. Kiitos kutsusta.
Vielä jos kertoisitte miten lappilaiseen elämään voi tutustua, jos ei halua johonkin etelän ihmisille suunnattuun poro-moottorikelkkaturistihässäkkään, vaeltamaan tai kalaretkelle.
Tiedän toki, siksi palsturilla ei vakieukkoa olekaan!
Voi veikkonen, lappilaisten elämänmuotoon tutustuminen on hyvin helppoa! Etelän rokun ei tarvitse muuta kuin esim. huristella autolla kesällä Rovaniemeltä nelostietä Sodankylään, Inariin, Utsjoelle ja Nuorgamiin ja sieltä sitten etiäpäin vaikka Skippagurran monesta asiasta kuuluun kylään Norjan puolelle, käydä Jäämeren rannalla ja sitten Norjan puoleista Teno vartta takaisin.
Jos kalastus ja lohensoutu kiinnosta, mikä olisi toki suositeltavaa ajanvietettä, voi aina välillä ainakin pysähtyä, katsella museoita (esim. Siida) ja muita kulttuurinähtävyyksiä (esim. Sajos) sekä turista paikallisten kanssa kaupoissa ja pubeissa.
Rovaniemelle asti kannattaa etelästä matkata auto junassa, istua ravintolavaunussa ja katsella yötöntä yötä, jos sellainen aika sattuupi olemaan. Pyssykylän Alkossa on hyvä käydä täydentämässä varastoja, ja Inarin järveen voi pulahtaa huuhtelemaan viimeisetkin huurut pois silmistään.
Nuorgamin Jounin kaupan jälkeen Kaamasen kievarissa on sopiva ruokailupaikka, seuraava pysähdyn ennen Utsjokea vaikkapa Kevon upeissa maisemissa. Utsjoella on paljon nähtävää ja siellä voi käydä haukkaamassa entisessä Matkailuhotellissa Ailigas-voileivän samannimisen tunturin juurella parin huurteisen kera niin ikään upeissa kanjonimaisemissa.
Tuossa jo näkee hieman lappilaista elämää ja mikään ei tietenkään estä kyselemästä paikallisilta, mistä ja miten siihen voisi tutustua vielä lähemmin.
Saamelaiskeskuksen avajaisjuhlissa mukana olleella anonyymillä oli naseva kuvaus juhlan ohjelmanumeroista! Piispaa on toki aina paikallaan kuulla ja kuunnella.
Piispa muuten osallistuu Tenolla joka kesä pidettävän Lohirieha-nimisen happeningin avajaisiin ja pitää asianmukaisen puheen sivuten mm. sellaisia teemoja kuten esim. Pietarin kalansaalis jne.
Mitenköhän Sale mahtoi kommentoida Jennyn lepertelyjä lapsille?
"Kuule Jenny, hankittaisiinko mekin tuollainen, vaikka vain yksi"?
"Mä en tiä, mitä Lennukin siitä sanois"?
Aikamoinen moka Niinistöltä! Eikö presidentillä ole lainkaan psykologista silmää!
Mennä nyt saamelaiskäräjien avajaisissa ja uuden kulttuuritalo Sajoksen vihkiäisjuhlassa tylysti tokaisemaan, että ette te mitään ILO-sopimuksen ratifiointia tarvitse!
Olisi tuon asian ehtinyt kertoa myöhemmin jossakin muussa yhteydessä, jos olisi tarve.
Niin sitä vaan piti sanottavan että, en turhaankaan toistais sitä mitä on jo lausuttu, siitä toisten ja sitten toisten ei.
Mutta niin se vaan on oliko se pallaksella, ylläksellä vai levillä ei se on pyhällä, nimittäin niini että Suomen Pankin kelo"mökin" välittömmään lähheisyyteen rakennettaan niin isoa rakennusta että eipä juuri auringon nousua nää muuta kuin televiissiosta. jääpi se vain niin varion puolele se mökki..
Siinä ne meitin oikeuvet sitten ompi.
"Pelkkä" valtuuskunnan jäsenyys pelastaa jälleen Stefan Wallinin. Dragsvik-jupakassa oikeuskansleri ei pitänyt Wallinia jäävinä, koska tämä oli "vain" Uudenmaan Prikaatin killan valtuuskunnan jäsenen, muttei killan hallituksen jäsen.
Nyt Turun asuntokauppajupakassa Wallinia puolustellaan taas mm. sillä, että vaikka hän toimikin kaupoissa vuoron myyjänä ja ostajana olleen Åbo Akademin säätiössä, hän oli "vain" säätiön valtuuskunnan muttei hallituksen jäsen.
Åbo Akademin säätiössä(kin) valtaa käytti Toffe Taxell. Säätiö myi kämpän v. 2002 Wallinille ja osti sen häneltä takaisin v. 2009. Wallin teki kaupoilla 170 000 euron suuruisen tilin. Tietenkin aivan normaali kauppa, mitäpä muuta.
Taxell se vasta varsinainen asuntoveivaaja on. Missähän lypsykerhossa tämä asuntokaupoilla lisäbonukset-malli on oikein kehitetty? Wallin ja Vehviläinen ovat jääneet kiinni, mutta kuinka monta on vielä paljastumatta? Ei ihme, että Taxell on "matkoilla"... toivotaan, ettei kuitenkaan VVO:n pikkiin.
Toffe on rantaruåttalaisen mafiaklaanin pomo.
Wallinin asuntokauppa oli aivan normaalia suomalaista toimintaa eli poliitikon, vieläpä ministerin, tukemista. Eihän tuossa nyt mitään! Eihän Suomessa ole korruptiota. Jos ministeri teki vastapalveluksia tukijoilleen, niin eihän tuokaan mitään. Samantapaisesta HV-verkostostahan oli kyse Dragsvikin varuskunta-asiassakin ja sen oikeuskansleri hyväksyi pikapäätöksellään. Varmasti hyväksyy tämän asuntokaupankin, lyödään vaikka vetoa!Ei HV-verkostoissa ole mitään pahaa.
Niinistön kommentin ei pitäisi olla kenellekkään yllätys. Ylen vaalisivuilta tuo löytyy tammikuulta melkein sanasta sanaan.
Eivät saamelaiset ole Suomessa ainoa alkuperäiskansa. Näitä ovat lisäksi savolaiset, karjalaiset, hämäläiset, pohjalaiset jne.
Saamelaisten määritelmäkin on hieman ontuva. Tunnen muutaman metsäsaamelaisen, joilla on vahva saamelainen identiteetti, mutta ovat katkeria siitä, että heitä ei lasketa saamelaiskäräjien mukaan saamelaisiksi.
Eivät kaikki saamelaiset tue ILO:n sopimukse ratifioimista. Riitelevät itse keskenään kovasti, esimerkiksi Inarin saamelaiset ja pohjois-Saamelaiset. Riidat kovempia kuin suomalaisten kanssa. Lisäksi kuuluvat samoihin paliskuntiin ja tulevat hyvin toimeen keskenään. "Näkkäläjärvet" ovat kuulemma Norjasta tulleita. Vähän väärä kuva täällä etelässä ja mediassa. Nythän paliskunnilla on hyvin suuri määräysvalta ja niihin kuuluu sekä saamelaisia että suomalaisia. Hyvä niin. Norjan tilanne eroaa siinä, että siellä vain saamelaiset ovat perinteisesti pitäneet poroja. Suomessakin on liian suppea käsitys saamelaisten elinkeinoista. Esim. Inarin saamelaiset ovat olleet perinteisesti paljolti kalastajia ja metsästäjiä/riekonpyytäjiä.
Koko alkuperäiskansa käsite on ollut aika kiistanalainen ja anglosaksinen siirtomaavallan tuote. Siihen liittyy käsitys, että toinen kansa on korkeammalla tasolla kuin toinen ja että toinen on valloittanut maan siirtomaavallan kulta-aikoina.
Oka Jonkka on ryhtynyt aktiiviseksi. Jonkka on "tulkinnut" poliisin hänelle vain tiedoksi lähettämän esitutkintapyynnön kanteluksi ja päättänyt ryhtyä selvittämään wallinin asuntokauppoja. Ja sehän on jo alusta alkaen selvä, miten Jonkka asian "tulkitsee".
Muuten aika "virkistävä" aamu television aamulähetysten ääressä. Kun suljin TV 1:n aamu-uutiset mahdolisimman nopeasti päästäkseni eroon perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen narisevasta puhelimitse otetun "aamulausahduksen" Wallinin asuntokaupoista ja siirryin "Maikarille", niin eikö sieltä tullut todella "virkistävä" "Pappa" Laanisen Torstaikabinetin esiintyminen.
Näin meitä tv-katsojia hellitään heti aamusta alkaen. Kyllä kannattaa kannattaa Tv-veroa!
Norja on kuitenkin ratifioinut ILO-sopimuksen.
Joo, kyllä tuo Jonkan asiaan puuttuminen oli toisaalta paha ja toisaalta hyvä merkki.
Paha merkki W:n asuntokauppavyyhden selvittämisen kannalta, sillä muistaen Jonkan aikaisemmat kannanotot W:n ja muiden ministereiden vastaavissa asioissa on varsin pelättävissä, että tulossa on "ei syytä aloittaa varsinaisia tutkimuksia" -päätös.
Hyvä merkki taas tietenkin Wallinin itsensä kannalta. W. tietää, että kun asia on nyt kruununjuristin ja ministereiden lainopillisen neuvonantajan käsissä, hän voi todella - jälleen kerran (vrt. Dragsvik) - huokaista helpotuksesta.
Toivottavsti Jonkka tutkitkii, onko "Toffe" Taxell se Wallinin tarkoittama asuntovälittäjä, joka on häärinyt ja määritellyt ensin Wallinin ostaman asunnon ja sitten hänen myymänsä asunnon hinnan.
"Toffe" on tosiaankin melkoinen asunnonvälittäjä. Onko hän käynyt siihen tarvittavat koulut ja saanut kiinteistövälittäjän luvan? Toivottavasti Jonkka tutkii myös tämän puolen asiasta!
Hyvä Niinistö! Saatiin viimein suomalaisten asiaa ajava presidentti. Suomalaisten (ml saamelaiset) vähemmistöille ei erioikeuksia.
"Saa nähdä, saavatko Sale ja Jenny ikunas kutsua lohensoutuun Tenolle, kun Sale meni tommoisia puhelemaan saamelaisparlamentin avajaisissa."
Utsjoella asuneena tiedän että hyviä lohensoutajia löytyy suomalaisistakin. Varmaan monelle on suuri yllätys että kaikista vuosikymmeniä kestäneistä eristätymisponnisteluista huolimatta Utsjoki on nykyään suomalaisenemmistöinen kunta.
Anonyymi kirjoittaa: "...Lisäksi kuuluvat samoihin paliskuntiin ja tulevat hyvin toimeen keskenään. "Näkkäläjärvet" ovat kuulemma Norjasta tulleita. Vähän väärä kuva täällä etelässä ja mediassa. Nythän paliskunnilla on hyvin suuri määräysvalta ja niihin kuuluu sekä saamelaisia että suomalaisia."
Anonyymin kommentin perusteella asiasta saa omituisen kuvan. Näkkäläjärvien väittäminen Norjasta tulleiksi osoittaa suuren aukon historian tuntemuksessa. Saamenmaa (Sápmi) jaettiin kansallisvaltioiden kesken asteittain lähes tuhatvuotisen historian aikana ja varsinkin viimeiset merkittävät rajasulut 1800-luvun puolivälin tienoilla pakottivat erityisesti porosaamelaiset valitsemaan asuinmaansa. Joissain perhekunnissa sisaruksista tuli eri maiden kansalaisia. Tämä eri valtioiden alamaisiksi jääminen ei ollut millään tavoin henkilöiden omasta aloitteesta johtuvaa vaan käytännön pakon sanelemaa. Saamelaiset itse eivät valtionrajoja pystyttäneet, pikemminkin koettivat jatkaa elämänmuotoansa rajojen aiheuttamista vaikeuksista huolimatta.
Paliskuntalaitos on suomalaisen maataloushallinnon sanelema ja poron luontaiseen paimennushoitoon nähden täysin ristiriitainen implantti, joka pitäisi lainsäädäntötyössä ottaa pikimmiten kunnon remontin kohteeksi. On varsin havahduttavaa verrata karttakuvaa Suomen paliskuntien rajoista Norjan ja Ruotsin poronhoitoyksiköiden (sameby, siida) vastaaviin.
Olen ihmetellyt sitä, että jostain syystä kaikkia Suomen saamelaisia (kolmessa pohjoisimmassa kunnassa + osassa Sodankylää)koskevaa lakia, esim. kolttalain tapaan, ei saada millään ilveellä aikaiseksi. Nähdäkseni siinä yhtenä, ehkä suurimpana esteenä on maa- ja metsätalousminsteriö, joka ei ymmärrä, eikä jatkuvasti keputaustaisena (kokoomuksen ministereistä huolimatta) ei halua ymmärtää saamelaisten etua, vaan ainoastaan sikäläisiä lantalaisia, joista suuri osa on vielä virkamiehiä. Porukka lienee briifannut nykyipresidentin. Aikoinaan presidenttinä Paasikivi hoiti kolttien asiat kuntoon, eikä ongelmia syntynyt Inarissn Sevetin eikä juuri edes Nellimin suunnalla. Valtion metsien riittävin hallinta-ja käyttöoikeuksin saamelaisten asiat ilman varsinaista maanomistusta ja käytännössä "suomalaisten" tasarvoa juuri häiritsemättä, asiat saataisiin kuntoon. Olisi, enempien riitojen välttämiseksi, parempi valmistella hommasta keskusteltavaksi lakiesitys ja ilmoittaa sitten vasta (ehkä varauksin) ratifioitavaksi ILO:n sopimus.
Jyrki Virolainen kirjoitti 4.4.2012 että "Kataisen hallitus on kuitenkin sitoutunut siihen että ILO:n sopimus ratifioidaan tällä hallituskaudella". Ei se ihan noin ole. Hallituksen ohjelman mukaan "tavoitteena on hallituskauden aikana ratifioida ILO:n alkuperäiskansoja koskeva yleissopimus 169."
Anonyymin mielestä hallitusohjelmasta ei siis tarvitse piitata eikä se velvoita mihinkään.
Yle Uutiset 3.4.:
"Kuusi ministeriötä pitää ILO-sopimuksen ratifiointia mahdollisena. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonille lähettämissään lausunnoissa ministeriöt eivät näe esteitä ILO-sopimuksen ratifioimiselle. Vastauksensa antoi maaliskuun loppuun mennessä viisi ministeriötä. Maa- ja metsätalousministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö ovat pyytäneet lausunnoilleen jatkoaikaa."
Tuossa Antti Aikiolla hyvä komentti ! Suomessa erityisesti lapissa joidenkin tahojen taholta väitetään ettei Suomessa asuvat saamelaiset ole alkuperäiskansaa vaan 1800-luvun lopulla tulleita "random" sukuja.. en voi muutakuin painottaa edellistä kommenttia ! saamelaiset kansana asuvat laajalla alueella joka on nykyisin 4 eri maan rajojen sisällä -> Suomi, Norja, Ruotsi ja Venäjä :D ILO 169 sopimus koskee saamelaisia kansana ei tiettyjä sukuja.. selventääkseni sopimus koskee saamelaisia alkuperäiskansana joka on ollut alueella erittäin pitkän ajan ! ja tämä on todistettu jo moneen kertaan. Jos vaikka näin humorisistisesti kysyn onko Suomessa olemassa semmoinen tulkinta käytännössä että esim. koulujen/työn takia helsinkiin muuttava suomalainen henkilö ei ole enää Suomalainen koska on muuttanut pois kotipaikaltaan Espoosta :D
jos poliittista kentää kommentoidaan niin on RKP ministeri Henrikson on selvästi ilmaissut tarpeen sopimuksen ratifisoinnista myös edellinen oikeusministeri vihreiden Tuija Brax oli samoilla linjoilla ! ihmisoikeusasiat kun kuuluvat kyseisen ministeriön alaisiksi asioiksi. mutta Esim MMM on jo virkamies tasolla kokoajan esitetty ettei sopimus sovi Suomeen.. tottakai koska se velvoittaisi MMM neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa maankäytöstä/hallinnosta ja MMM virkamiehet haluaa itse päättää kyseisistä asioista.. näyttääkin siltä että ministeriöiden välillä on kova kilpailu siitä missä ministeriössä on suurin osaaminen kansainvälisten lakien ja käytäntöjen tulkinnassa.. esim. ulkoasian ministeriö yhdessä oikeusministeriön kanssa joutuu korvat punaisena kuuntelemaan huonosta ihmisoikeus politiikasta/käytännöstä jossa tulkitaan kansainvälisiä käytäntöjä/lakeja oudosti/väärin.. siltikin Suomessa ei olla valmiita kuuntelemaan ministeriöitä joissa osaaminen kyseisissä asioissa ainekin pitäisi olla parhain mahdollinen :D
Niinistön puheesta paistaa minun mielestäni se että Lapista halutaan puhutella niitä äänestäjiä jotka vastustavat ILO ratifiointia, kyseisessä puheessa ei selvästikkään ole asiantuntemusta kyseisestä kansainvälisestä sopimuksesta saati sitten kansainvälisistä normeista kun puhutaan alkuperäiskansasta.. ja niille jotks eivät tiedä taikka muista --> suomen perustuslaissa mainitaan saamelaiset alkuperäiskansana joten käytäntö Suomessa pitäisis olla kristallin kirkas eikä luoda mahdollisuuksia leikitellä alkuperäiskansa käsitteen kanssa !
Terveisin TAJ
Lähetä kommentti