586. Tuomarinvalintojen uutisointia
Kuvassa oikealla häämöttävän Korkeimman oikeuden naapurina oleva Lampan talo on heräämässä henkiin, sillä lehtitietojen mukaan pitkään tyhjillään olleen talon alakertaan on tulossa ravintola. Edellisen kerran Lampan ja Korkeimman oikeuden talon nurkalla tapahtui jotakin merkittävää vuonna 1997. Tällöin jo paljon aiemmin virastaan lahjusjupakan takia potkut saanut Verohallituksen ex-pääjohtaja Mikko Laaksonen protestoi erottamistaan vastaan ja ampumalla haulikolla yhden kerran ilmaan.
1. Turkulainen kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää on valittu Varsinais-Suomen käräjäoikeuden lautamieheksi. Valinnasta on tänään iso juttu Hesarin verkkolehdessä, joka löytyy tästä
2. Meillä Suomessa yksittäisen lautamiehen valinta näyttää herättävän suunnattoman paljon enemmän huomiota kuin maan ylimmän tuomioistuimen eli KKO:n jäsenen valinta.
3. Kuten olen blogissani kertonut ja niin kuin EVA:n johtaja Matti Apunenkin on vieraskynäkirjoituksessaan Hesarissa viime vuonna vastaansanomattomasti todistanut, kukaan tavallisista suomalaisista ihmisistä ei juuri tunne KKO:n jäseniä. Ylimmän tuomioistuimen jäsenet, samoin kuin varmaan myös ylimmän hallintotuomioistuimen eli KHO:n jäsenet, ovat myös poliitikoillemme täysin tuntemattomia, ex-presidentti Pekka Hallbergia kenties lukuun ottamatta.
4. Sen sijaan yhden käräjäoikeuden lautamiehen valinta ylittää lehdistössä ja maan suurimmassa päivälehdessä uutiskynnyksen huomiota herättävällä tavalla. Korkeimmassa oikeudessa on 19 jäsentä, kun taas käräjäoikeuden lautamiehiä on koko maassa reilut 2 000. Turun eli virallisesti Varsinais-Suomen käräjäoikeudessakin lautamiehiä on luultavasti parisen sataa.
5. Tämän yhden Turun lautamiehen tuntevat nyt kaikki, kun hänen valinnastaan otsikoidaan maan suurimman päivälehden verkkojulkaisussa kissankokoisin kirjaimin. Minä en toki vastusta lautamies Mäenpään valinnan uutisointia. Mutta eikö HS tai media ylipäätään tunne minkäänlaista kiinnostusta sellaisten tuomareiden nimityspäätöksiä ja -menettelyä kohtaan, jotka käyttävät tässä maassa todellista ja ylintä tuomiovaltaa? Ripaus suhteellisuudentajua ei ole pahitteeksi mediallekaan.
6. Tiedoksi medialle ja muillekin, että korkeimmassa oikeudessa on julistettu tänään haettavaksi - virkaan ilmoittautumista varten - 1.8. avoimeksi tulevan jäsenen eli oikeusneuvoksen virka. Oikeusneuvos Kari Raulos jää tuolloin eläkkeelle ja hänelle haetaan nyt seuraajaa. Jäämme mielenkiinnolla odottelemaan, miten innokkaasti Helsingin Sanomat seuraa tämän viran täyttöä ja uutisoi siitä virantäytön eri vaiheissa. Onko uutisointi ja otsikointi yhtä raflaavaa kuin lautamies Mäenpään valinnan kohdalla?
7. Tähän mennessä ainoastaan tässä minun vähäpätöisessä blogissani on seurattu nyt noin 3,5 puolen vuoden aikana KKO:n jäsenten nimityskuvioita ja kerrottu muun muassa, keitä avoinna oleviin jäsenten virkoihin on kullakin kerralla ilmoittautunut halukkaaksi. Tunnen oloni tässä suhteessa hieman yksinäiseksi ja odottelen, että tärkeät tuomarinnimitykset alkaisivat pikkuhiljaa kiinnostaa myös varsinaista mediaa.
8. Oikeusneuvos Kari Raulos on muuten KKO:ssa sen viisijäsenisen kokoonpanon puheenjohtaja, joka on käsitellyt Jussi Halla-ahon ja valtionsyyttäjän Helsingin hovioikeuden lokakuussa 2010 antamasta uskontorauhan rikkomista ynnä muuta koskevasta tuomiosta tekemiä valituksia jo reilun vuoden ajan. Nyt KKO:n tuomio on vihdoin odotettavissa ennen oikeusneuvos Rauloksen eläköitymistä.
9. Kiistellyn lautamiehen eli Olavi Mäenpään toimikausi kestää vain tämän vuoden loppuun. Lautamiehet istuvat oikeutta nykyisin tosi harvoin, sillä keskimäärin kukin lautamies osallistuu vuodessa ehkä vain 5-6 käräjäoikeuden istuntoon. Mäenpää joutuisi siis osallistumaan jäljellä olevan kahdeksan kuukauden aikana ehkä vain 3-4 istuntoon.
10. Tästä huolimatta esimerkiksi oikeusministeriön edustaja on jo puuttunut asiaan toteamalla, ettei Mäenpää voisi toimia lautamiehenä, koska hän voi olla esteellinen maahanmuuttajia koskevissa asioissa. Hallitusneuvos taitaa olla hieman niin sanotusti "pihalla," sillä eihän Mäenpään toki tarvitse osallistua nimenomaan maahanmuuttajia koskevien juttujen käsittelyyn. Kun Turussa ja ko. käräjäoikeudessa on, kuten sanottu, parisataa lautamiestä, ei ole todellakaan mikään ongelma valita käräjäoikeuden kokoonpanoihin lautamiehiä niin, ettei esteellisyysongelmia synny. Oikeusministeriön virkamiehen ei pitäisi muutenkaan puuttua yksittäisiin oikeustapauksiin eikä jonkin tietyn tuomioistuimen yksittäisen jäsenen mahdolliseen esteellisyyteen; eiköhän tuo riippumaton oikeusistuin, jonka päätöksiin ulkopuolisten ja etenkään hallintovirkamiesten ei tule yrittää vaikuttaa, osaa ratkaista mahdolliset jääviysongelmat ilman ulkopuolisten neuvojakin.
11. Vertailun vuoksi: Onhan KKO:n jäsenenä yksi niin sanottu "tupakkaneuvos", joka on tupakkatehtaisiin olevista aiemmista kytköksistään huolimatta osallistunut korkeimmassa oikeudessa ainakin yhtä tupakointia ja sen haitallisuutta koskevan asian käsittelyyn. Kuinka ollakaan, tämän yhden tupakkaneuvoksen rinnalle nimitettiin pari vuotta sitten toinen samanlainen "tupakkaneuvos" eli uudessa tupakkaoikeudenkäynnissä tupakkatehtaita edustanut asianajaja. Eikä Hesari tai media ylipäätään ole ollut nimityksestä ja mahdollisesta esteellisyydestä moksiskaan!
47 kommenttia:
Käräjäoikeuksien lautamiesten kokonaismäärä Suomessa on 2 202.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus on maan toiseksi suurin käräjäoikeus.
Blogisti on erittäin oikeassa nykyisen uutisoinnin suhteen. Nythän on menty siihen, että toimittajat suoraan kopioivat uutiset muiden lehtien nettisivuilta. Paperilehteen laittavat loppuun 'uutisen julkaisi ensimmäisenä'.
Näin saadaan mitättömistä paikallisista uutisista valtakunnallisia sensaatioita. Ja ikävä kyllä myös Hesari on tuossa mukana.
Välillä mietin aamulla luenko 7-päivää -lehteä (jota tosin en ole itse lukenut, joten vertailuni voi mennä vikaan), vai itseään ja toimituskulttuuriaan arvostavaa valtalehteä. Useammin kuin kerran olen vakavasti harkinnut tilauksen lopettamista.
Virolaisen esilläpitämä KKO:n jäsenten nimittäminen on erittäin tärkeä asia. Siitä iso kiitos Virolaiselle!
Vaikka yleensä ajatellaan (ja näin toki varmaan onkin), ettei KKO:n valta ole samaa luokkaa Suomessa kuin Supreme Courtin USAssa, sillä on valtaa. On muistettaa että usein tulkinnat ja arvioinnit riippuvat olenaisetsi arvoista ja ovat sidoksissa enemmän tai vähemmän siis yksilönkin yhteiskunnallisiin näkemyksiin tai moraalisiin arvoihin.
Ei todellakaan ole sama kuka juristi KKO:ssa istuu. Vaikka päätöksiä ei voi sanoa poliitisiksi, ne voivat olla viime kädessä juridisiksi verhoiltuja yhteiskunnnallisia kannanottoja.
Tupakkaoikeudenkäynti on malliesimerkki viime kädessä "poliittisesta", yhteiskuntanäkemyksiin sidoksissa olevasta asiasta.
Asun Turussa, ja olin lukenut uutisen.
Olen aiemminkinihmetellyt lautamiesten polittista valintaa, kuinka polittiisesti meritoitunut henkilö olisi riippumattomampi lautamies kuin jostakin muusta yhteisöstä valittu.
Kyllä, lautamiesten valinta puhtaasti poliittisin perustein ja valtuustoryhmien suuruuden mukaisessa suhteessa, on tietenkin täysin ...sanotaan nyt hieman sievistellen syvältä!
On outoa, että OM:n korkea virkamies ei näe tässä mitään kummallista, mutta sen sijaan hän katsoo asialliseksi puuttua yhden ainoan lautamiehen valintaan, koska lautamies ei ole hänen mielestään "sovelias" tehtäväänsä!
Todella ihmeellistä! Eikö nyt paikallinen väli, valtuusto ja puolueet sentään osaa vähän ja paljonkin paremmin arvioida, onko joku tyyppi sopiva lautamieheksi, kun Hgistä jostakin virkapöytänsä takaa mielipiteitään laukova virkamies, joka ei tunne tyyppiä ollenkaan!
Olen lukuisia kertoja 20-30 vuoden aikana yrittänyt puhua ja kirjoittaa järkeä lautamiesten nykyistä poliittista valintamenettelyä vastaan, mutta eiväthän OM, oikeusministerit ja maan hallitus ole milloinkaan välittänyt korviaan asiassa lotkauttaa.
Jos vankeusrangaistukseen tuomittu Ilkka Kanerva jatkaa Turun valtuutettuna muina miehinä ja kenenkään asiaan puuttumatta, niin miksi pitää nostaa niin kova haloo pelkäksi lautamieheksi, jolla ei tosiasiallisesti minkäänlaista valtaa oikeudessa, valitun henkilön asiassa, sillä tuo lautamieshän on tuomittu ainoastaan pikkusakkoihin joskus kauan sitten.
Aikamoinen aivopieru "superministeriön" Heikki Liljeroosilta: hän ei pidä hyvänä, että lautamieheksi valitaan voimakkaita kantoja julkisuudessa esittäneitä henkilöitä.
Mitä v*ttua se hänelle kuuluu. Jos selviä laittomuuksia on tehty, niin siitä voi varmaan älähtää. Tuomareita ei kutenkaan tarvitse tässä yhteiskunnassa valita sen mukaan, mitää Liljeroos tai joku muu hallintomies pitää "hyvänä". Onneksi ei!
Tämä hallitusneuvos L. toimii muuten tuomarinimitysasioiden esittelijänä valtioneuvostossa ja presidentin esittelyssä. Hän on lukenut mm. monen monituista Pauliine Koskelon johdolla toimivan tuomarinvalintalautakunnan samoin kuin KKO:n virkaesitystä, joissa muun ohella painotetaan aina virkaan nimitettävän juristin sopivuutta tehtävään.
Tästä luultavasti hallitusneuvos L. päättelee, että myös lautamieheltä tulee edellyttää sopivuutta. "Voimakkaita julkisia kannanottoja esittänyt maallikko ei L:n mukaan ole sopiva lautamieheksi! Siinäs nyt kuulitte!
Tässä hallitusneuvos apinoi Koskelon tuomarinvalintalautakuntaa ja KKO:ta: eihän KKO:n jäseneksi toki, Heran jumala, kelpaa juristi, olkoon miten pätevä tahansa, jolla on omia mielipiteitä ja varsinkaan, jos tuo ko. juristi on sattunut noita mielipiteitään esittämään julkisuudessa!
Oikeusneuvoksen samoin kuin muidenkin tuomareiksi nimitettävien tulee olla "nöyriä ja kuuliaisia" ja mukautua Pauliine-paronittaren kannanottoihin. Pullikoijat ja toisinajattelijat eivät kerta kaikkiaan sovi tuomareiksi! Tämä on Koskelon ja KKO:n sanoma.
Ilmankos KKO:n päätökset sitten ovat vähän sitä sun tätä ja myös menettelytavat niin lainkäytössä kuin virkanimitysasioissakin epämääräisiä.
Lautamiehen tulee lain mukaan olla käräjäoikeuden tuomiopiirissä asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Alle 25-vuotiasta tai 63 vuotta täyttänyttä henkilöä ei voida valita lautamieheksi, ei myöskään sitä, jolla on jokin virka oikeuslaitoksen palveluksessa tai joka ammatikseen harjoittaa asianajoa.
Lain esitöiden mukaan henkilöä, jolla on meneillään ehdollisen rangaistuksen koetusaika tai joka on ehdonalaisessa vapaudessa, ei voida pitää sopivana lautamieheksi. Aiemmat sakkorangaistukset eivät sen sjaan välttämättä tee henkilöä sopimattomaksi lautamiehen toimeen, eivät myöskään hänen "voimakkaat" tai muunlaiset kannanottonsa julkisuudessa, jollei niissä ole kyse rikokseen kehottamisesta.
Aivan selvää on tietenkin se, että henkilön sopivuutta arvioitaessa ei voida ryhtyä spekuloimaan tapauksilla, joissa lautamieheksi esitettävä tai valittu saattaisi jollakin perusteella joissakin erityistapauksissa esteellinen toimimaan käräjäoikeuden jäsenenä.
Melko alhainen tuo lautamiehen yläikäraja.
Kieltämättä 63 vuotta on aika alhainen yläikäraja.
Vielä 1970-luvulla ja taisi olla 80-luvullakin sanottu yläikäraja oli 70 vuotta. Tästä seurasi, että selvästi suurin osa lautamiehistä oli eläkeläisiä. Uudella yläikärajalla on pyritty siihen, että lautamiehiksi valikoituisivat muutkin kuin eläkeläiset. 62-vuotiaana lautamieheksi valittu henkilö voi nykyisin jatkaa vielä 66-vuotiaaksi saakka.
"Olen lukuisia kertoja 20-30 vuoden aikana yrittänyt puhua ja kirjoittaa järkeä lautamiesten nykyistä poliittista valintamenettelyä vastaan, mutta eiväthän OM, oikeusministerit ja maan hallitus ole milloinkaan välittänyt korviaan asiassa lotkauttaa"
- tähän blogistin näkemykseen voi täysin yhtyä. Ja näkemystä voi vielä laajentaakin siten, että ylipäätään oikeuslaitokseen liittyvät asiat eivät tunnu poliitikkoja kiinnostavan. Tuntuu, että kyse heille on vähäpätöisestä pakollisesta jutusta, josta voidaan aina tilaisuuden tullen kyllä vähän säästää ja karsia vähän niinkuin muustakin hallinnosta. Kuvaavaa itsessään sekin, että jo perustuslain sanamuodossa eli 21 §:ssä puhutaan tuomioistuimista ja muista viranomaisista samaan syssyyn, ikään kuin tuomioistuimilla ei olisi isoa laatueroa siihen hallintoon nähden, jonka toimintaa varten tuomioistuimet osaltaan ovat olemassa. Ja tomioistuinhallintoakaan ei näytetä saatavan irrotettua ministeriöstä lähinnä siksi, että se vissiin maksaisi jotain. Tällaiseen taustaan nähden on ihan "linjakasta", ettei mediakaan viitsi/älyä/osaa kiinnittää tuomarinimityksiin sitä huomiota, jota merkittävän yhteiskunnallisen käyttöön tulisi kiinnittää.
Kyllä, näin on.
Eivät oikeuslaitoksen asiat kiinnosta maan hallitusta ja poliitikkoja tipan tippaa. Sitten vain kiinnostavat, kun on kyse "leikkauksista." Ministerit ja hallitus vaativat, että juustohöylä-periaate koskee toki aina myös tuomioistuimia ja oikeuslaitosta! Tähän se kiinnostus sitten aina jääkin.
Mistä tämä johtuu? Siitä, että oikeusministerit ovat olleet ja ovat yhä edelleen järjestään heiveröisiä poliitikkoja eivätkä saa pidetyksi oikeuslaitoksen puolia.
Tuomioistuimilla ei, kuten useissa muissa maissa, ole OM:stä erillistä keskushallintoa, joka asioisi suoraan eduskunnan kanssa, kun on kyse tuomioistuinlaitoksen kehittämisestä ja sen tarvitsemista määrärahoista.
Ylimpien tuomioistuinten eli KKO:n ja KHO:n presidentit ovat, ovat ainakin olleet, eri mieltä keskenään, mikä on haitannut aivan selvästi yhteisen näkemyksen löytymistä. Koskelo ja kumppanit eivät ole kyenneet vakuuttamaan hallituksen pääministeriä ja koko hallitusta tuomioistuinlaitoksen kehittämisen ja sen vaatimien määrärahojen saannin tärkeydestä.
Poliisi saa Suomessa myös lama-aikoina sää rahaa. mutta tuomioistuimilta viedään vähätkin rahat pois! Ministeri Päivi Räsästä mollataan, mutta hän on hoitanut poliisien asioitakin hyvin. Toisin kuin ministeri Henriksson oikeuslaitoksen asioita.
Toisin on tässäkin suhteessa asian laita Ruotsissa, jossa tuomioistuinlaitos on saanut myös vaikeina taloudellisina aikoina rutkasti lisää rahaa. Mutta siellä tuomioistuimet eivät olekaan OM:n talutusnuorassa ja valvonnassa kuten Suomessa, vaan siellä on erillinen tuomioistuinhallitus.
Anonyymi kirjoitti myös:
"Kuvaavaa itsessään sekin, että jo perustuslain sanamuodossa eli 21 §:ssä puhutaan tuomioistuimista ja muista viranomaisista samaan syssyyn, ikään kuin tuomioistuimilla ei olisi isoa laatueroa siihen hallintoon nähden, jonka toimintaa varten tuomioistuimet osaltaan ovat olemassa."
Tosi on! PL 21 § on sanotussa suhteessa... jälleen kerran sieltä syvältä!
On todella paha moka, ainakin selvä kauneusvirhe, että tuossa peruslain pykälässä (21 §) puhutaan samaan syssyyn "hyvästä hallinnosta" ja "oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä." Minkään muun man perustuslaissa ei tiettävästi ole tällaista mokaa.
Mutta ketä saamme "kiittää" tästä kauneusvirheestä?
Saamme kiittää siitä KHO:n ex-presidentti Pekka "Härski" Hallbergia, joka on kirjoittanut kumppaneineen sanotun pykälän ja joukon muitakin PL:n pykäliä.
Perustuslakia ja erityisesti PL 21 §:ää muotoiltaessa ei kuultu lainkaan yleisten tuomioistuimien edustajia, kuultiin vain KHO:ta ja sen itsevaltiasta presidenttiä. Jos kuultiin Olavi Heinosta ja kumppaneita, niin nämä eivät sitten vissiin saaneet suutaan niin sanotusti "auki."
Olavi Heinonenhan sitä paitsi tunnettiin siitä, että hän hän jätti lainsäädäntökysymykset kokonaan lainsäätäjän ja ministeriön huoleksi ja mukautui kaikkeen, mitä poliitikot " ylhäältä antoivat."
Hallberg ja hänen hengenheimolaisensa ovat katsoneet ja katsovat yhä edelleen, että hallintolainkäyttö on itse asiassa vain hallinnon jatke, minkä vuoksi hallinnosta ja lainkäytöstä pitääkin puhua "samaan syssyyn."
Mutta oikeudenkäynti tuomioistuimessa on tietenkin aivan eri asia kuin hallintomenettely virnaomaisessa.
Tässä on se perussyy, miksi hallintolainkäyttö muistuttaa yhä edelleen enemmän hallintoa kuin todellista lainkäyttöä.
Kaiken kaikkiaan lautamiesten tai muiden kuin virkatuomarien toteuttamaa lainkäyttöä ei sovi vähätellä.
Esimerkiksi Norjassa suurin osa (n. 150 000 riitaa/v)riita-aioista ratkaistaan sovitteluneuvostossa (forliksrådet), jolla on Norjassa pitkät perinteet ja jonka jäsenet nimittää kunnanvaltuusto. Ks. lissä Edilex: http://www.edilex.fi/lakikirjasto/3230.pdf
Norjassa ei olekaan ollut suurempia ongelmia pääsyssä tuomioistuimeen (access to court, esim. kalliiden kustannusten vuoksi) edes riita-aioiden suhteen. Suomessa taas rikosoikeuden puolella pääsy tuomioistuimeen näyttää toteutuvan hyvin (esim. kanervat ym).
Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen (sd) on valittu Helsingin henkilöstö- ja sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajaksi. Valtuuston äänestyksessä Viljanen sai 48 ääntä ja vihreiden ehdokas Tuija Brax 32 ääntä.
Luultavasti Hgin virkamiehet eivät halunneet pomokseen päällepäsmärityyppistä ja besserwissermäistä Braxia.
Nyt kun Poliisihallituksen perustamisen todellinen "syy" eli Ritva Viljanen poistuu sisäministeriöstä, voitaneen turhaa byrokratiaa purkaa eli Poliisihallitus lakkauttaa ja sille kuluvat asiat siirtää jälleen sisäministeriön poliisiosastolle.
Palsturin mukaan "tuomioistuimilla ei, kuten useissa muissa maissa, ole OM:stä erillistä keskushallintoa, joka asioisi suoraan eduskunnan kanssa, kun on kyse tuomioistuinlaitoksen kehittämisestä ja sen tarvitsemista määrärahoista." Näinhän asia on. Mutta sikäli kuin kaavailuista on saatavissa jotain selkoa, mitään suoraa yhteyttä eduskuntaan ei ole tarjollakaan, vaan pikemminkin vanhanaikaista keskusvirastomallia johtajineen. Toki tuomareita istuisi jossakin johtokunnassa. Kumpi nyt sitten olisi parempi, tuollainen byrokratia vai nykymalli?
Kun kerta perustuslaki kieltää ikäsyrjinnän ja väistämätön eläkeikärajakin on 68 vuotta, on selvää ikädiskriminointia kieltää kategorisesti 63 vuotta täyttäneiltä mahdollisuus päästä lautamieheksi. Myös monen yleihyödyllisen säätiön hallituksessa on yli 70-vuotiaita jäseniä. Monilla "järjissään" olevilla vanhuksilla olisi aikaa ja kokemusta - nukahtamatta - istua käräjiä ja auttaa päätymään laillisiin ja oikeisiin rakaisuihin.
Virkamiehen lausunto kuvastaa aikamme punavihreää monikulttuuripropagandaa. Ajatuskulku tuntuu olevan: jos lautamies monikultturismia vastustaa, hän on kelvoton - saattaa jopa suhtautua ankarasti maahanmuuttajien rikoksiin.
Entä jos lautamieheksi valittaisiin kovan linjan kommunisti? Herättäisikö se kysymyksen siitä, onko hän esteellinen tuomitsemaan vaikkapa talousrikollisia? Saattaisi suhtautua nuivasti kapitalisteihin ylipäänsä. Entä sitten vihreä lautamies? Olisiko esteellinen, jos vastapuolella olisi savupiipputeollisuus, joka saastuttaa ja on aina hyvä syyllinen kaikkeen. Vapauttaisi varmaan kaikki kettutytötkin.
Onko meistä kukaan vapaa mielipiteistään? Lautamies vain tekee työtään ja yrittää pitäytyä faktoissa, taustastaan riippumatta.
Tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitea esitteli v. 2003 erilaisia ja eri maissa käytössä olevia malleja tuomioistuinten keskushallinnon järjestämiseksi, kyllä sieltä sopiva löytyisi.
Ruotsin Domstolsverket on ehkä tuollainen hieman "vanhantyyppinen", mutta toimii tuloksista päätellen paljon, paljon paremmin kuin kuin Suomen OM-malli.
Sitä paitsi on jo tuomioistuinten riippumattomuuden kannalta sangen arveluttavaa, että tuomioistuimet ovat poliittisen ministeriön holhouksen alla. Ko. kannalta tuomioistuimet eivät Suomessa ole riippumattomia hallitusvallasta.
Totta puhuen koko lautamiesjärjestelmällä ei ole enää nykysin Suomessa juuri minkäänlaista käytännön merkitystä. Nimittäin näistä syistä:
1) Riita-asioissa lautamiehet eivät enää ole mukana.
2) Rikosasioissa lautamiehet eivät osallistu enää ns. pikkujuttujen käsittelyyn, koska ne istutaan yhden tuomarin kokoonpanossa.
3) Myös vakavat rikosjutut, kuten juuri talousrikosjutut, voidaan istua ja myös käytännössä istutaan kolmen lainoppineen jäsenen kokoonpanossa ilman lautamiehiä.
Lautamiesjärjestelmä tulee maksamaan valtiolle ja siksi lautamiesten osallistumista on haluttu karsia ja siis säästää valtion menoja.
Lautamiehillä ei ole nykyjärjestelmässä käytännön merkitystä.
Pitäisi muuttaa lakia siihen tapaan kuin olen jo 20 vuotta sitten esittänyt. Niin, että lautakunta osallistuisi vain tiettyjen törkeiden/vakavien ja tavallisten rikosjuttujen käsittelyyn (henkirikokset, raiskaukset, ryöstöt jne.) ja tällöin lautamiehillä olisi vain kollektiivinen äänioikeus; lautamiehiä voisi olla tällöin kahden tai kolmen ammattituomarin kokoonpanossa esim. viisi.
Poliittisen elimen eli kannanvaltuuston ei tulisi valita lautamiehiä.
"Parittoman Saulin" toinen valtiovierailu eli tämänpäiväinen reissu Tallinnaan oli todella vaisu.
Onpa meillä todella jähmeän oloinen presidentti, johan tässä alkaa kohta kaivata Tarja Halosen rempseää otetta!
Kun katseli Niinistöä ja hänen isäntäänsä Viron presidentti Toomas Hendrik Ilvestä, niin näytti siltä, että vain toinen heistä on todellinen valtiomies - eikä tämä ole valitettavasti suomalainen.
Ilves oli rento ja hyväntuulinen ja oli itse asiassa koko ajan äänessä, kun presidentit olivat lehdistön edessä. Ilves puhuu vaivattomasti ja sujuvasti huoliteltua englantia, mutta Saulin englanti on kömpelön oloista ja lyhyttä.
Ilves on myös ironian mestareita, mikä nähtiin tänäänkin, kun hän sanoi hilpeästi, että eivät suinkaan aivan kaikki valtiot Viron ja Suomen lähipiirissä ole keventämässä asevarusteluaan, vaan päin vastoin. Piikin kohde oli selvä.
Niinistö ei olisi koskaan rohjennut tällaiseen toteamukseen tai heittoon eikä tule sitä tekemään jatkossakaan. Ollaan me vielä niin sidoksissa tuohon YYA-henkeen ja neukkuliturgiaan.
Jähmeyttä on kosolti myös presidenttiparin hiljattain julkaistuissa yksityisalbumin kuvissa, jotka eivät todellakaan ole rempseitä perheotoksia perintöpiirongin pohjalta, vaan huolella harkittuja laukaisuja, joissa pariskunta poseeraa nukkemaisesti hymyillen omissa onnellisissa ajatuksissaan.
Sauli tykkää kovasti pitää toista kättään housuntaskussa, ehkä siksi, että poseeraus tuossa asennossa antaa bisnesmäisen vaikutelman ja tuo olemukseen ripauksen rentoutta, mutta kovin teennäiseltä se vaikuttaa.
Lennu sentään näyttää tuovan kuviin pientä pirteyttä, mutta häntä nyt ei voi oikein ottaa mukaan valtiovierailuille.
Saulista on tulossa juuri niin tylsä ja harmaa pressa kuin kuvittelinkin. Ja sama pätee tähän vahanukke Haukioon, aina sama kestoilme päällä. Jotenkin unettavan tuntuinen pariskunta, ei herätä oikein mitään tunteita. Haloska ja Pena oli suorastaan ilopillereitä näihin verrattuna. Voitteko edes kuvitella että Sauli menisi oikomaan Obaman solmiota tv-kameroiden edessä.. Pakko todeta että on jo nyt ikävä Haloskaa..
Saulin matkan tärkein osuus olikin leikkipaikka tehtaan vihkiminen, sehän sopii näin alkajaisiksi. Eikös se tämä lautamies ole perua juuri tästä maan tavasta kun oli kunkun oikeus ja maantapa. Huom.: Turkkulaiset mitä merkittäviä lautahenkilö tehtäviä Ike on hoitanut siellä suomen Turuus? Nyt se sitten loppu työpaikka ja koulukiusaaminen Helssingissä!
"Voitteko edes kuvitella että Sauli menisi oikomaan Obaman solmiota tv-kameroiden edessä.."
Emme voine tuollaista kuvitella, vaikka kyseessä olisi valkoihoinenkin USA:n (tai Venäjän) presidentti.
Jos Tarja oikoi herra Bushin, niin kyllä Salen pitäisi pystyäkseen samaan kuin edeltäjänsä, oikoa vaikkapa Hilary Clintonin rusettia!
Kansa saa sellaisen pressan kuin se ansaitsee. Onko muka suomalaiset jotain muuta.
Sale oikomassa Hillaryn mirriä. Huh huh. Siinäpä Jennille olisi nieltävää.
Eestin matkan suomella töissä tärkein anti lappilaisen leikkiväline valmistajan paikallisentehtaan avajaiset juhlallisin menoin, tosin ilman puolison läsnä oloa.
Maantapahan oli toisin kuin Kunkun tapa huolehtia, että oikeus toteutuu.
Noudatettiinko hyvää maantapaa, jos se osittautuin käyttökelpoiseksi.
Kaiketi joku on keksinyt tästä aiheesta (vängätä) väitellä.
Turkkulaiset! monenko lautakunnan tehtäviä valtuutettu Kanerva on hoitanut turuus?
Itä-Suomen päivystä professori Tolvanen ja OM:n hallitusneuvos Liljeroos ovat ottaneet kantaa tapaus Olavi Mäenpäähän myös tämänpäiväisessä Iltalehdessä.
LIljeroosilla on omalaatuinen tulkinta. Hän katsoo, että käräjäoikeus voisi muitta mutkitta todeta Mäenpään tämän aiempien sakkotuomioiden johdosta tehtävään sopimattomaksi.
Laki eli käräjäoikeuslain 6 §:n 3 momentissa kuitenkin sanotaan, että käräjäoikeuden on vapautettava lautamies tehtävästään, jos "lautamies menettää kelpoisuutensa tai muuten tulee sopimattomaksi laitamiehen tehtävään."
Laki siis lähtee siitä, että "vanhojen syntien" takia käräjäoikeus ei voi erottaa lautamiestä, vaan erottaminen tulee kysymykseen silloin, kun lautamies menettelee sopimattomasti tultuaan valituksi lautamieheksi; "...tulee sopimattomaksi lautamiehen tehtävään."
Jos lautamies valintansa jälkeen syyllistyy esim. juuri kiihottamisrikokseen, hänet voidaan ja on syytäkin erottaa tehtävästään.
Mutta sama ei päde vanhoihin vastaavanlaisiin rikoksin, joista lautamies on tuomittu ja joista hän on rangaistuksensa kärsinyt. Voihan olla, että noista aiemmista tuomioista on kulunut jo runsaasti aikaa, minkä jälkeen lautamies on voinut parantaa tyystin tapansa!
Onko Itä-Suomen proffa todella sitä mieltä, että se joka kerran on tuomittu rikoksesta, on menettänyt ainiaaksi kansalaisluottamuksensa eikä sovi yhteiskunnallisiin tehtäviin?
Olisin kyllä sitä mieltä, että valtiovierailulla presidentin tärkein tehtävä ei suinkaan ole jonkin pakallisen suomalaisen yrityksen tehtaan (näennäinen) vihkiminen tai sen avajaisiin osallistuminen taikka todellisuudessa käynti ko. tehtaalla.
Mutta ehkä tämä(kin) yritys tuki Niinistön vaalikampanjaa ja nyt oli kyse vastapalveluksesta!
Iltapäivälehtien päivystävien dosenttien ja professoreiden samoin kuin kaiken karvaisten virkamiesten tapana näyttää oleva tarjoilla lehdille näiden haluamia populistisia lausuntoja, minkä jälkeen nämä lehdykäiset voivat sitten vetää tapauksista isoja otsikoita ja lööppejä tylliin "oikeusoppinut/oikeusalan professori sitä ja tätä mieltä."
Käräjätuomari Kimmo Simola Varsinais-Suomen käräjäoikeudesta kertoo tänään HS:ssa, että lautamiehiä käytetään oikeuden istunnossa melko harvoin. V-S:n käräjäoikeudessa on kymmeniä lautamiehiä, joista arpomalla valitaan edustajat kuhunkin istuntoon. Jokaiselle lautamiehelle tulee keskimäärin vuodessa vain neljä viisi istuntoa.
Asiat ovat po. osin käytännössä siis juuri niin kuin blogikirjoituksessani "vanhasta muistista" arvelin niiden olevan.
Totta, presidentin perhealbumin kuva, jossa Jenny-rouva pitää sylissään Saulin korvaa lipovaa Lennu-koiraa tuo kiiltokuvamaiseen perheidyllin ripauksen inhimillisyyttä ja lämpöä. Nuoleminen selvästi rentouttaa Saulia ja saa tämän endorfiinit jylläämään. Suupielet ovat ihan aidosti hymyssä melkein korvissa ja silmissäkin on kiva tuike.
Sanovat, että koiran nuoleminen on kunnioittava alamaisuuden osoitus. Odotan jännityksellä Venäjän presidentti Vladimir Putinin Suomen vierailua, sillä suurena koiraihmisenä tunnettu Putin haluaa tietenkin tavata tasavallan ykköskoiran. Jos Lennu haksahtaa lipomaan Putinin korvaa, tiedossa on eittämättä ulkopoliittinen skandaali, joka asettaa maidemme suhteet vaakalaudalle.
Putinin Bulgarian pääministeriltä lahjaksi saaman paimenkoiran nimi on Buffy. Putinin vanhempi koira on labradorinnoutaja Koni. Labbis on tietenkin "oikea" koira presidentille!
Pitäisikö Saulin lahjoittaa Putinille Suomen pystykorvan pentu?
Pystykorvahan kyllä haukkuu ja kimakasti, mutta eikö lahjaa valittaessa kannata etsiä sellainen tuote, joka symboloi jotakin positiivista kuten presidentti Halosen Putinilta jäähyväislahjaksi saama siperiankissa?
No, miten sitten olisi lupaus nimittää Ilkka Kanerva Suomen Moskovan suurlähettilääksi?
Jaahas, Ike saa jatkaa kokoomuksen eduskuntaryhmässä vaikka sai yli vuoden vankeustuomion käräjäoikeudessa. Hakkarainen sensijaan erotettiin määräajaksi persujen ryhmästä kun meni lausumaan typeryyksiä julkisuuteen. Ei mene tasan onnen lahjat politiikassa..
Kanervasta voidaan vielä tehdä vaikka kokoomuksen ryhmyri eduskuntaan!
Asia uutisoitiin tänään tyyliin: "Kanerva saa jatkaa eduskunnassa".
Päättääkö kokoomuksen ryhmä siis yksin Kanervan jatkosta?
"Kokoomuksen ryhmä tukee Kanervaa yksimielisesti".
Katsooko kokoomuksen ryhmä siis, että käräjäoikeuden tuomio on väärä?
Tämä ryhmän yksimielinen tuki lienee yksi peruste, johon Kanerva nojaa valituksensa hovioikeudelle.
Kokoomuksen ryhmä katsoo myös, että lahjuspykäliä tulisi muuttaa, koska ne ovat epäselviä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske piti kokoomuksen kannanottoa Kanervan oikeusprosessin ollessa kesken "pöyristyttävänä."
Laki on niin kuin se kokoomuksessa luetaan..
Kokoomus haluaa, että pykäliä muutetaan niin, ettei kokoomuslaisia ministereitä voida tuomita mistään.
Kokoomusryhmä on halunnut puuttua riippumattomien tuomioistuimien lainkäyttöön yksittäisessä oikeusjutussa tarkoituksella puolustaa rangaistukseen tuomittua ryhmän jäsentä. Todella pöyristyttävää!
Vapaavuori, mies joka on itse tuomittu pahoinpitelystä, varkaudesta ja rattijuoppoudesta, teki kyllä karhunpalveluksen Ikelle kun meni ohjeistamaan oikeuslaitosta. Nyt on kyllä Iken tuomio sinetöity Hovissa, sanoisin. Todellakin pöyristyttävää toimintaa kokoomukselta.
Tämä kokoomuksen ulostulo tässä asiassa on kyllä sen verran ennenkuulumaton että ansaitsisi palsturilta oman blogikirjoituksen asian tiimoilta. Milloin viimeksi on pääministeripuolueesta kritisoitu lainsäädäntöä keskeneräisessä jutussa, jossa on osallisena oma edustaja? Kysynpä vaan!
Niin, kyllä ne olisivat siellä hovioikeudessa muutenkin eli siis Vapavuoren johtaman poppoon asiaan puuttumistakin tajunneet, että nyt pitää kaveri pelastaa!
Lähetä kommentti