torstai 4. lokakuuta 2012

642. Formulakuskin oikeusjuttu hovioikeudessa 

1. Maamme vanhin, vuonna 1623 perustettu Turun hovioikeus on herännyt ainakin hetkeksi uuteen eloon ja suoranaiseen tähtiloistoon. Hovioikeuden tavallisesti niin harmaansävyinen arki, joka koostuu uneliaista, yleisölle ja asianosaisille salaisista esittelyistä ja asiakirjojen siirtelystä kirjoituspöydiltä toiselle, on ollut tämän viikon kuin poispyyhkäisty. Näin ainakin, mikäli on uskominen iltapäivälehtien värikkäitä oikeussaliselostuksia. Kyse ei ole Tanssii tähtien kanssa -ohjelman nauhoituksista, vaan uutiskynnyksen ylittävän megaluokan oikeusjutun käsittelystä.

2. Hovoikeudessa puidaan koko viikko reilun parin vuoden takaista olviretkeä, joka päättyi ikävästi Jomalvikin sillan betoniin. Aamuyöstä liikenteessä ollut moottorivene törmäsi noin kahdeksantoista kertaista ylinopeutta ajaen siltapalkkiin alueella, jossa on viiden kilometrin tuntinopeusrajoitus. Mutta olihan matkassa todellinen vauhtiveikko eli entinen formulatähti JJ.Lehto mökkinaapurinsa kanssa. Kaverusten kännääminen oli alkanut jo mökillä, missä oli kuitenkin kyllästytty rouvaseuraan ja lähdetty veneilemään Tammisaaren. Siellä naukkailemista oli jatkettu paikallisessa pubissa aina hamaan valomerkkiin asti. Pubista lähdetttiin sitten kiitämään tuhatta ja sataa kotia kohti kerrotuin seurauksian.

3. Formulatähti selvisi onnettomuudesta suhteellisen vähäisin vammoin, mutta kaveri kuoli. Nyt riidellään siitä, kumpi herroista ajoi venettä, tähti vai tavis. Poliisi, syyttäjä ja Raaseporin käräjät olivat viime vuoden joulukuussa varmuudella sitä mieltä, että formulamies oli ratissa, joten Lehdolle mätkäistiin 2 vuoden ja 4 kuukauden vankeusrangaistus. Syyttäjä ja tuomittu valittivat hoviin, missä syytetty edelleen kiistää ajaneensa.

4. Vanhaan hyvään aikaan syyskäräjät aloitettiin niin, että tuomarit, advokaatit, syyttäjät ja koko käräjärahvas marssi kirkkoon käräjäjumalanpalvelukseen, jossa rovasti varoitteli ankarin sanoin vääristä tuomioista ja todistajia väärästä valasta sekä muistutti, että sillä vihon viimmeisellä tuomiolla kaikki asiakirjat avataan ja todisteet lopullisesti punnitaan. Formulatähden käräjät on sitä vastoin aloitettu sekä käräjä- että hovioikeudessa veneilemällä porukalla Jomalvikin kapessa kanavassa eli siis rikospaikalla. Sillalla seisova kuvaajien ja toimittajien lauma on ottanut oikeuden jäseniä, syyttäjiä ja advokaatteja kuskaavien kumiveneiden ohiajelun (ohimarssin) vastaan kameroitaan ja kännyköitään räpsytellen.

5. Saattaa olla, että Jomalvikin veneturmaa käsitellään vielä korkeimmassa oikeudessakin. Arvatenkin myös korkein oikeus haluaa tutustua katselmusmielessä Jomalvikin kanavan olosuhteisiin. Mutta kumiveneily tuntuu kyllä liian brutaalilta, sillä ovathan tuolloin liikkeellä valtakunnan ylimmät tuomarit koko komeudessaan. Toivottavasti valtio ymmärtää vuokrata KKO:n käyttöön loistoveneen tai -risteilijän vaikkapa syytteessä olevan formulatähden entiseltä kilpakaverilta Kimi Räikköseltä, jolla sitten ajaa hurautetaan Tammisaaresta rikospaikalle; Tammisaaressa voidaan nauttia lounas samassa pubissa, josta kohtalokas venematka aikanaan alkoi. Voi kuitenkin olla, ettei Kimillä ole tarpeeksi pientä venettä, joka mahtuisi kapoiseen kanavaan.

6. Oikeusjutussa on siis kyse siitä, ajoiko venettä onnettomuushetkellä veneen omistanut formulatähti vai hänen kapakkakaverinsa, joka sai onnettomuudessa surmansa. Alioikeus katsoi näytetyksi, että venettä kuljetti formulatähti itse ja tuomitsi hänet vankeusrangaistukseen. Tavallisesti yli kahden vuoden tuomion saanut syytetty pannaan heti kiven sisään sovittamaan rangaistustaan tai ainakin tutkintavankeuteen, mutta merkkihenkilöitä ja julkkiksia tämä sääntö ei näköjään yleensä koske. Niinpä Järvilehtokin on ollut käräjäoikeuden tuomion jälkeen vapaalla jalalla. Istumaan joutui vain JJ:tä avustanut advokaatti, mutta hänkin eri syystä eli rahanpesusta epäiltynä.

7. Kuten sanottu, arvokas hovioikeus on herännyt ko. tapauksen myötä entiseen kuninkaalliseen loistoonsa. Iltapäivälehtien otsikoiden ja lööppien mukaan oikeussalissa on nimittäin suorastaan vilissyt erilaisia "tähtiä": syytettynä on "formulatähti", hänen advokaattinsa on "tähtiasianajaja", todistajina ja/tai asiantuntijoina on kuultu "tähtitodistajia" jne. Kaiken kukkuraksi oikeusjuttua ovat meille taviksille selostaneet median "tähtitoimittajat".

8. Lehtijutuissa vilahtaa tuon tuostakin sana "tyrmäys" tai verbi "tyrmätä" johdannaisineen. Esimerkiksi puolustuksen todistaja "tyrmäsi" syyttäjän todistajan tai päin vastoin. Kamppailu on siis tosi kiihkeä otatus. Sanaa "tyrmätä" tai "tyrmäys" käytetään ko. jutun oikeussaliselostuksissa lähes yhtä usein kuin Jokereiden ja HIFK:n välisen lätkäottelun selostuksissa.

9. Puolustus, joka vaikutti olevan Raaseporin käräjillä hieman alamaissa, on saanut uuden tähtiasianajajan myötä purjeisiinsa - tai tässä tapauksessa moottoreihinsa - uutta puhtia. Puolustus on pannut syyttäjän lujille ja marssittanut oikeussaliin tähän mennessä kolme tähtitodistajaa: psykologian tohtorin,  törmäysonnettomuuksiin perehtyneen insinöörin ja oikeuslääkärinä toimivan professorin. Tohtori kertoi, että Järvilehdon selitys muistinmenetyksestä voi olla uskottava, insinööri, että Järvilehto oli luultavasti maannut veneen lattialla tai istunut veneen takaosassa ja ettei matkustajan paikalla ollut voinut istua kukaan, ja professori taas siitä, millä tavalla uhrin vammat olivat todennäköisestui syntyneet.

10. Syyttäjän todistajat ovat lähinnä toistaneet, mitä he kertoivat jo käräjäoikeudessa. Ruumiinavauksen tehneen oikeuslääkärin mukaan uhrin vammat todistavat, että hän oli istunut matkustajan paikalla. Syyttäjän kuulustuttama kriminaalipsykiatri pitää Järvilehdon muistamattomuutta hyvin epäuskottavana. Psykiatri on kummastellut myös sitä, että JJ ei ollut tapauksen jälkeen kysellyt mitään  onnettomuudessa mukana olleesta kaveristaan.

11. Puolustuksen kuulema oikeuslääkäri ei ollut osallistunut uhrin ruumiinavaukseen, vaan oli lukenut tapauksen yksityiskohdista ja uhrin vammoista jutun asiakirjoista. Sama ongelma koskee myös onnettomuustutkijan kertomusta. Todistajat, jotka eivät ole olleet mukana tutkimuksissa ja tapauksen selvittelyssä tai kuulusteluissa alusta lähtien, voivat saada vaikutteita mielipiteisiinsä oikeusjutun asianosaisten kertomuksista tai asiakirjoista sekä tiedotusvälineiden uutisisoinnista, mikä saattaa heikentää heidän lausuntojensa painoarvoa.

12. Mielenkiintoista nähdä, millaiseen näytön arviointiin ja ratkaisuun hovoikeus tuomiossaan päätyy. Syyttäjällä on toki todistustaakka kaikista rikoksen tunnusmerkistötekijöihin kuuluvista faktoista ja tuomitsemiskynnys on melko korkea, eli niin sanottua näyttöenemmyysperiaatetta ei rikosjutun todistusharkinnassa voida soveltaa. Hieman yli 50 prosentin todennäköisyysnäyttö syyllisyydestä ei siis riitä, vaan syylliseksi tuomitseminen edellyyttä selvästi vakuuttavampaa näyttöä. Tässä tapauksessa syytteessä esitetylle  hypoteesille on esitetty puolustuksen taholta järkevältä tuntuva vaihtoehtoinen hypoteesi. Näitä kahta vaihtoehtoa on todistusharkinnassa arvioita järkevyysnäkökulmasta. Jääkö syytetyn syyllisyydestä jutussa esitetyn todistusaineiston perusteella järkevä eli varteenotettava epäily, vaikka syytteen tueksi esitetty näyttö olisi sinänsä selvästi painavampaa kuin vastanäyttö? Jos jää, eli jos sanottua vaihtoehtoista hypoteesia ei kyetä eliminoimaan pois, niin silloin syyte on hylättävä.









24 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

MIkko Marttila kirjoitti (jo edellisen kommentin yhteydessä):

Jyrki Virolainen ehti jo kommenttikeskustelussa ihmetellä Jyrki Järvilehdon puolustuksen tähtitodistajan "varmuutta".

Aamukahvia juodessa lueskelin itsekin (aina luotettavasta iltalehdestä) näitä JJ:n oikeudenkäynnin käänteitä. Nythän sinne oli puolustuksen toimesta marssitettu uutena todistajana myös oikeuslääkäri, jolla oli - yllätys, yllätys - täysin päinvastainen käsitys kuin syyttäjän nimeämällä oikeuslääkärillä.

Puolustuksen nimeämä oikeuslääkäri komppasi aiemmin kuultua tähtitodistajaa ja kokosi palapelin asettamalla uhrin kuljettajan paikalle.

Mielenkiintoisimmat kysymykset näille todistajille kuitenkin esitetään yleensä vasta kuulemisen loppupuolella. Syyttäjä Sundberg olikin tiedustellut todistajan motiivia saapua puolustuksen todistajaksi.

Tähän oikeuslääkäri vastasi, että on tapahtumassa oikeusmurha. Syyttäjällä on käytössään asiantuntijat ja asiantuntemus, minkä vuoksi hänen velvollisuutensa on nyt auttaa. Ilmeisesti aivan lopuksi on ehkä vähän vähemmän ponnekkaammin muistettu kuitenkin mainita, että saahan todistamisesta myös palkkion "käytetystä ajasta" - ja että jos vastaajana olisi ollut joku vähemmän varakas henkilö, niin huonosti olisi käynyt! Ilmeisesti velvollisuus auttaa ei tässä olisi niinkään ollut muuta kuin velvollisuutta itseä ja omaa taloutta kohtaan.

Edellisestä voitaisiin päätellä, että joko syyttäjä kasaa näytön olematta lainkaan objektiivinen tai sitten varakkaampien henkilöiden asiantuntijatodistajille maksamat palkkiot vaikuttavat annettavan todistuksen tai lausunnon sisältöön.

Itse liputan jälkimmäisen kannan puolesta. Eipä olisi ensimmäinen kerta, kun asiantuntijuutta hieman väritetään rahalla.

Anonyymi kirjoitti...

JJ Järvilehdon jutussa tuli käänne, jota on jo jonkin aikaa odotettu: turmavenettä ei ajanut kukaan!

Tästä tuli mieleen juttu, kun kaksi mustalaismiestä makasi kesähelteellä ojan pientarella ojaan suistuneen auton vierellä. Paikalle tuli konstaapeli, joka kysyi tietysti, että kuka autoa ajoi? Toinen manneista vastasi konstaapelille, että "eihän auto tuolla olisi jos sitä joku ois ajanu".

JJ Järvilehdon puolustus näyttäisi käyttävän vanhaa mannetaktiikkaa.

Anonyymi kirjoitti...

Järvilehto pässee juridisesta piinastaan, koska varmuudella ajajaa lienee mahdotonta todistaa.

Omatunnon piinasta ei niin helpolla päästäkään. Aika näyttää kestääkö JJ:n pää.

Anonyymi kirjoitti...

JJ selittelee hovissa, että hänellä oli sittemmin turmassa kuolleen kaverinsa kanssa pubista venellä palatessa aina tapana mennä koisimaan, siis sammua, veneen lattialle kaverin ollessa kuskina. Raaseporon käräjillä JJ tai hänen avustajansa ei vielä hoksannut tähän vedota. Onko JJ:n selitys uskottava? Tyyppi, joka on kitannut kaikilla maailman formulavarikoilla sponsoreiden ilmaista viinaa vuosikausia sammuu Koti-Suomessa jonkin pikkupaikkakunnan kapakan antimista oman veneensä pohjalle kuin saunalyhty!

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän tämä juttu on selvä. Syyte hylätään. Vastaajan syytteelle esittämä vaihtoehtoinen tapahtumainkulku ei vain jätä järkevää epäilyä vastaajan syyllisyydestä, vaan se on onnettomuustutkinnasta vähänkin perillä olevalla henkilölle se todennäköisempi vaihtoehto tapahtumain todelliselle kululle.

Itseäni ihmetyttää nämä konstaapelitodistajat, joita raahataan tuomioistuimeen kertomaan omia näkemyksiään siitä, puhuiko henkilö puhuttelussa totta tyyliin heiluiko JJn korvat... Toinen yhtä koominen todistajakavalkadi oli Jukka S:n jutussa, jossa naiskonstaapeli oli laskenut AAn asunnossa olevien tyhjien tomaattisosepurkkien määrän.

Lehtitietojen mukaan JJn jutussa syyttäjä osoitti avoimesti ärtymyksensä puolustuksen todistajien johdosta. VKSVn kannattaisi jättää apulaissyyttäjäkoulutuksessa näyttelijäsparraajien käyttäminen vähemmällä ja korostaa oikeudellisen perustelemisen merkitystä.

Unknown kirjoitti...

Kuten blogisti on pannut merkille, tähtiä todella on vilissyt mediassa. Pitäähän sitä saada seksikkyyttä juristin ammattiinkin. Kun varsinaisesta työstä seksikkyys on kaukana, pitää turhamaisuutta tyydyttää siellä, missä sitä myös ruokitaan parhaiten - lehtien palstoilla.

Jotkut näyttävät oikein kerjäävän median huomiota. Tämä piirre on löytänyt tiensä myös akateemisiin tehtäviin. Tietyt professoritkin näyttävät viihtyvän iltapäivälehtien palstoilla. Tällaista yleislässyttelyä ei voi selittää millään muulla kuin turhamaisuudella. Professorin (toisin kuin ehkä asianajajan) palkkaanhan esiintymisellä ei luulisi olevan merkittävää vaikutusta. Oikeutta hoitavaa funktiota sillä on myös vaikea nähdä.

JJ:n tapauksessa tähdet näyttävät päässeen loistamaan oikein kunnolla. Puolustuksen tähtitodistajien uskottavuudelle suurin ongelma varmasti on, kuten blogisti huomauttaa, että he ovat tutustuneet juttuun pääosin jo laadituista asiakirjoista.

Asiantuntijatodistelussa on kuitenkin myös inhimillisempi puoli - turhamaisuus ja raha. Joku saattaa erehtyä lukemaan edellistä kommenttiani väärin. En suinkaan tarkoittanut, että asiantuntijatodistelu olisi suoraan ostettavissa. Pelkkä pyyntö asiantuntijatodistajaksi saa kuitenkin monen kihelmöimään innosta - onhan se jotain erityistä, mistä on vaikea kieltäytyä. Tämä turhamaisuus yhdessä tietyn alitajuisen lojaalisuuden kanssa toimeksiantajaa kohtaan, joka siis maksaa kohtuullisen korvauksen asiantuntijuudesta, saa usein aikaan asiantuntijuuden värittymisen.

Mitä esimerkiksi oikeuslääkäreiden vastakkaisista näkemyksistä pitäisi ajatella? En usko, että kumpikaan heistä valehtelee vastoin parempaa tietoaan. Asenteet (jotka eivät välttämättä ole edes tiedostettuja) sen sijaan voivat olla erilaisia. Mutta onko väärässä ollut asiantuntija alkuunkaan? Onneksi meillä on asiantuntevat tuomarit, jotka varmasti osaavat arvata oikein.

Anonyymi kirjoitti...

Näin maallikkona kyllä vähän ihmetyttää se että puolustuksen todistus leimataan jotenkin huonommaksi pelkästää sillä perusteella että päätelmät on tehty poliisin esitutkinnan pohjalta ilman että on itse oltu paikalla. Onko puolustuksen asiantuntijoilla edes mitään mahdollisuutta olla mukana esitutkinnassa ennen syytteen nostamista, ja jotenkin tuntuu syyttömyysolettaman vastaiselta leimata puolustuksen argumentit heikommiksi vain tuolla perusteella. Kun suomessa poliisi hoitaa esitutkinnan ja syyttäjä sitten paperien perusteella päättää syytteen nostamisesta ja syyttämisestä, niin eikös syyttäjäpuolikin ole ihan samassa tilanteessa? Lisäksi olettaisin ettei ne syyttäjänkään asiantuntijat ihan pelkällä hyväntekeväisyydellä ole liikkeellä, vaan heille maksetaan tekemisistään ja todisteluistaan. Miksi maksettu asiantuntija puolustuksen puolella olisi automaattisesti jotenkin epäilyttävämpi kuin maksettu asiantuntija syyttäjän puolella?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Rikoksesta epäilyllä on ainakin lain mukaan oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä selvityksiä poliiisin on esitutkinnasa tehtävä. Epäillyn pyytämät kuulustelut ja muut tutkintatoimenpiteet on ETL:n mukaan suoritettava esitutkinnassa, jos ne vaikuttavat asiaan. Epäillyllä on oikeus käyttää avustajaa jne. J. Järvilehdon tapauksen esitutkinta kesti todella pitkään eli monta kuukautta ellei peräti yli vuoden, joten sinä aikana myös puolustuksella oli ainakin riittävästi aikaa pyytää em. tutkintatoimenpiteitä samoin kuin hankkia itse tarvittavaa lisänäyttöä. Siksi hieman ihmetyttää, että vastanäyttöä on alettu hankkia vasta käräjäoikeudenn langettavan tuomion jälkeen. Rahasta tämä ei varmaankaan ole ollut kiinni. Avustajan pätevyys ja taitavuus toki vaikuttaa siihen, miten puolustus käytännössä onnistuu, rikoksesta epäillyllä on oikeus valita oma avustajansa.

Unknown kirjoitti...

Maallikkoanonyymille vielä täsmennykseksi, ettei tarkoitus ollut leimata jomman kumman asiantuntijatodistelua toista paremmaksi, vaan esittää seikkoja, jotka vaikuttavat uskottavuuden arviointiin. Poliisin pyytämiin lausuntoihin ei kuitenkaan suhtauduta samoin kuin vastaajan pyytämiin lausuntoihin. Poliisi odottaa pääsääntöisesti jonkinlaista lausuntoa - vastaaja odottaa tietynlaista lausuntoa. Kyllä tämän tietävät myös lausuntojen antajat.

Itse olen pyrkinyt esittämään päämiesteni puolesta tarpeelliseksi katsottavat pyynnöt poliisille jo esitutkintavaiheessa. Näin on tullut meneteltyä paljon vähäisemmissäkin asioissa kuin mistä JJ:llä on nyt kyse. Tällä välttyy jälkikäteisten väitteiden/todisteiden selittelyltä. Ja kyllä ne yleensä ovat syyttäjiäkin kiinnostaneet. Onpa joku joskus tehnyt oikein syyttämättäjättämispäätöksenkin.

Rahasta puolustus ei varmasti ole JJ:llä ollut kiinni. Avustajan ammattitaidosta sen sijaan en osaa sanoa mitään. Helpompaa varmasti kuitenkin olisi, jos todistelua ei tarvitsisi kasvattaa valitusvaiheessa. Kyllä se aina vähän kummeksuttaa. Juttua on kuitenkin vispattu hyvän aikaa.

Anonyymi kirjoitti...

Solmuja kai ne vesiliikenteen nopusrajoitukset on?
18 x 5 tekee 90 solmua , eli jo on ollut kovaa kulkeva paatti.
Vai olisiko luvussa moninkertainen virhe?

Van Hurskas kirjoitti...

Juttuhan on selvä niin korvien heilumisen, epäuskottavien ilmeiden kuin epäuskottavien kertomusten vuoksi. Oikeudella on oikeassa olemisen velvollisuus.

Mitkään akateemiset oppikyhäelmät eivät asiaa ratkaise, toisin kuin professorit yrittävät uskotella. Hypoteesit, proot ja kontrat ovat ihan höpön höpöjä.

Ainoa ratkaiseva asia on se mihin tulokseen oikeus tulee, kuunneltuaan valheita ja arvioituaan vapaasti kaikkea esiin tullutta ja esiin tulematta jätettyä.

Kyllähän sinä Jyrki sen tiedät. Yrität vain nostaa häntääsi esitelmöimällä noista jonnin joutavista vipstaakeista. Ne vain kuule sotkevat oikeutta, ja tekevät siitä vääristynyttä.

Älä peukaloi.

Anonyymi kirjoitti...

Omakohtaisena kokemuksena pienemmissä jutuissa epäillylle ei välttämättä edes ilmoiteta esitutkinnasta, milloin se on aloitettu ja kuka sitä hoitaa, saati että kuultaisiin. Haaste oikeuteen voi tulla pari viikkoa ennen oikeudenkäyntiä ja helsingin poliislaitoksella on esitutkintapöytäkirjoille viikon toimitusaika. Syyteharkintakin on jo siinä vaiheessa tehty. En aivan ymmärrä miten tuollaisessa järjestelmässä pyydetään esitutkintaa hoitavalta poliisilta mitään lisätutkimuksia - hyvä jos ehtii edes asianajajan hankkimaan.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oikeuden tuomioita lukiessa tulee kyllä usein mieleen se, mitä Van Hurskas latasi. Tuosta hänen litanistaan puuttui oikeastaan vain yksi taikasana eli "aineellinen totuus", jonka tuomari jumalaisen kykynsä perusteella advokaattien ja syyttäjien sotkemasta aineistosta aina näppärästi jostakin "löytää".

No, onneksi tuollaaset tuomarit nimitetään nykyisin usein käräjäoikeuden laamanneiski - heillä kun on kaiken muun lisäksi vielä tuomarinvalintalautakunnan heistä löytämät hallinnollisen johtajan ominaisuudetkin - joten käytännössä he, ihmisten oikeusturvan onneksi, osallistuvat entistä vähemmän varsinaiseen tuomitsemistoimintaan.

Anonyymi kirjoitti...

Tällaisessa jutussa, jossa oikeuslääkärien lausunnoilla on merkittävä rooli, ollaan vastaajan oikeusturvan ytimessä. Kun se varsinainen ruumiinavaus on tehty, vammat tutkittu ja dokumentoitu ja lausunto viimein kirjoitettu, on vainaja ollut joko tuhkattuna tai haudattuna useamman kuukauden. Tässä vaiheessa ei kuulusteluja ole välttämättä edes aloitettu eikä tulevalla vastaajalla ole tietoa siitä, että hän on epäiltynä rikoksesta.

Vastaajalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin toimia asiakirjojen pohjalta. Ainoat alkuperäiset vainajaan liittyvät todisteet ovat mahdolliset talteen otetut näytteet. Vammojen tulkinnan osalta näistä ei ole mitään hyötyä.

Vastuu on ensimmäisellä oikeuslääkärillä. Hänen tulee dokumentoida mieluumminkin enemmän kuin vähemmän, muuten syntyy tilanne, että selvässäkin tapauksessa dokumentoinnin puutteen vuoksi syntyy riittävä epäilys sen yhden, syyllisyyttä puoltavan tulkinnan osalta. Vainaja on oikeastaan dokumentoitava myös niiltä osin kun vammoja ei ole. Eli tämä edellyttää normaalia kattavampaa työtä.

Esimerkki: isäni tapauksessa (ihan eri tapaus siis, hoitovirhejuttu) vastaaja esitti, että nikaman murtuma (jonka siis oikeuslääkäri huomasi) oli voinut olla selkäytimen verenvuodon syy. Onneksi löytyi aikaisempi röntgenlääkärin lausunto, jossa ei ollut mainittu mitään murtumaa. Tälläkin oli merkitystä vain sen takia, että kuva oli siltä alueelta ja voitiin olettaa, että murtuma olisi mainittu jos se olisi ollut olemassa.

Tuleeko oikeuslääkäri listanneeksi kaikki sadat murtumat, vammat ja jäljet tuollaisen nyt puheena olevan onnettomuuden jälkeen vai niputtaako hän ne lukumääriksi? Tällöin vastaajalle ja tämän asiantuntijalle avautuu mahdollisuus oikeutetuillekin tulkinnoille.

Peräpohjalainen kirjoitti...

Blogissa ja kommenteissa on JJ:n juttua pohdiskeltu monipuolisesti ensisijaisesti muusta kuin onnettomuudessa syntyneiden jälkien perusteella. Insinööri- ja lääkärinäkökulma on jäänyt vähälle. Ehkä tuollaista näkökulmaa edustaa anonyymi, jonka mielestä JJ:n syyttömyys on selvä asia.

Median mukaan uhri sai vakavan vamman päähän ja kuoli sen vuoksi. Jos se pitää
paikkansa, uhri näyttäisi istuneen törmäyksen sattuessa kuljettajan tai matkustajan paikalla, todennäköisemmin matkustajan paikalla, koska ratista kiinni pitävällä kuljettajalla on paremmat mahdollisuudet estää "lentoonlähtönsä" pää edellä fysikaalisen jatkuvuuden lain voimasta kuin matkustajalla. Jos JJ:lle ei tullut päävammoja, on hän ollut kuljettajana vain jos nopeus on ollut niin pieni, että hän on jaksanut käsillään estää päänsä iskeytymisen tai hän ehtinyt heittäytyä lattialle selälleen ennen törmäystä.Pohdintani on kylläkin pelkkää spekulaatiota, kun riittäviä faktoja ei ole tiedossani, ei edes törmäyskulmaa.
Sitä paitsi en ole insinööri enkä lääkäri.


Jyrki Virolainen kirjoitti...

MTV3:n Jarkko Sipilällä on tänään erinomaisen tarkka selostus syyttäjän lääkäritodistajan kertomuksesta; ko. lääkäri oli hoitanut sairaalassa JJ:n vammoja.

Ko. todistajan mukaan Järvilehto on voinut olla kuljettajan paikalla

- Todennäköisemmin vainaja on ollut matkustajan paikalla. Hänellä oli rajummat vammat, osastoylilääkäri Lauri Handolin totesi. Lääkärin lähtökohta oli se, että jos vertaa kuljettajan ja matkustajan paikkaa, niin puoliseisovassa asennossa oleva kuljettaja on saanut vähemmän ylävartalovammoja. Lähtökohta on ollut se, että matkustajan paikalla on istuttu. Jyrki Järvilehdon vammat olivat lievemmät.

Ko. todistaja piti epätodennäköisenä, että JJ olisi ollut törmäystilanteessa makuuasennossa.

Siru Pola kirjoitti...

Vesiliikenteen nopeusrajoitukset ovat kilometreissä tunnissa.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi sanoi ...

"Lisäksi olettaisin ettei ne syyttäjänkään asiantuntijat ihan pelkällä hyväntekeväisyydellä ole liikkeellä, vaan heille maksetaan tekemisistään ja todisteluistaan. Miksi maksettu asiantuntija puolustuksen puolella olisi automaattisesti jotenkin epäilyttävämpi kuin maksettu asiantuntija syyttäjän puolella?"

Kuten Mikko Marttila jo totesi, poliisi/syyttäjä on pyytänyt asiantuntijalausuntoa asian selvittämiseksi. Lausunnon antajan palkkioon ei vaikuta lausunnon sisältö tai kannanotto syytteen nostamisen puolesta tai sitä vastaan. Tästä syystä lausuntoa lähtökohtaisesti voidaan pitää objektiivisena.

Puolustus sen sijaan pyrkii horjuttamaan syyttäjän hankkiman asiantuntijalausunnon luotettavuutta. Puolustus ei esitä oikeudelle sen sisältöistä lausuntoa, josta sillä ei ole hyötyä. Tämän tietää asiantuntijakin, jonka puoleen puolustus on kääntynyt. Tämä lähtökohta ei voi olla vaikuttamatta ainakin jossakin määrin puolustuksen asiantuntijan asenteeseen ja siten myös lausunnon sisältöön.

Toki puolustuksen asiantuntijanlausunto on merkityksellinen siltä osin kuin siinä esitetään perusteltua kritiikkiä toisen asiantuntijan käsityksiin ja johtopäätöksiin. Mutta puolustuksen asiantuntijan omat johtopäätökset tapahtumasta eivät lähtökohtaisesti voine olla yhtä objektiivisia kuin tapahtuman osapuoliin nähden neutraalin asiantuntijan johtopäätökset.

Asiantuntijan saaman palkkion määrälläkin voinee olla merkitystä lausunnon sisältöön. Tuskinpa poliisin asiantuntijan saama palkkio liikkuu samalla tasolla kuin ex-formulatähden asiantuntijalleen maksama palkkio.

Muistuu mieleen patologian professori, joka tupakkaoikeudenkäynnissä tupakkatehtaiden nimeämänä todistajana valalla todisti, että tupakan ja syövän välillä ei mitään yhteyttä ole todistettu olevan.

Anonyymi kirjoitti...

Anonyymi sanoi ...

"Solmuja kai ne vesiliikenteen nopusrajoitukset on?
18 x 5 tekee 90 solmua , eli jo on ollut kovaa kulkeva paatti"

Kyllä ne rajoitukset vesiliikenteessäkin ovat kilometrejä, eivät solmuja. Kyltissä lukee siis "10 km".

Anonyymi kirjoitti...

Lehdestä luetun perusteella näyttäisi siltä, että JJ:tä ei voitaisi tuomita.

Mutta silloinhan näyttäisi siltä, että JJ vapautui vain tukevan rahapussin mahdollistaman hyvän advokaatin ja itse maksettujen asiantuntijoiden ansioista. Vaatiiko oikeuslaitoksen uskottavuus mihen pistämistä linnaan, oli syyllinen tai ei?

Anonyymi kirjoitti...

JJ:n jutun käsitely päättyi Jarkko Sipilän selostuksen mukaan tänään hovioikeudessa ilmiriitaan.

Syyttäjä Sundberg nimitti onnettomuustutkija Kari Alppivuorta selvännäkijäksi, koska tämä selosti intuitiivisia päätelmiä. Samasta hän syytti toista puolustuksen tähtitodistajaa, oikeuslääketieteen professori Pekka Karhusta. Syyttäjän mielestä oli räikeää, että he sivuuttivat toisten asiantuntijoiden mielipiteitä.

Puolustusasianajaja Jussi Savonen antoi samalla mitalla takaisin syyttäjälle ja poliisille. Poliisitutkinta oli suoritettu erittäin huonosti,

- Kaikki huomio kiinnitettiin yhteen kaarevaan vammaan ja sivuutettiin onnettomuuden kokonaisuus. Esimerkiksi kummaltakaan vainajan tai Järvilehdon tutkineilta lääkäriltä ei kysytty miten uhrien vammat sopivat eri paikoille. Uhrin vaatteet ovat kadonneet. Esitutkintapöytäkirjasta jätettiin pois olennaisia valokuvia. Poliisi ei kertonut Järvilehdolle lainkaan krp:n asiantuntijan käsityksestä, jonka mukaan amnesia on todellinen, Savonen luetteli.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Lain mukaan hovioikeuden tuomio tulisi pääsäännön mukaan antaa 30 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymisestä. Jos ratkaisua ei voida sanotusa ajassa antaa, se on lain mukaan annettava "niin pian kuin mahdollista."

Järvilehdon jutussa hovioikeus päätti kuitenkin antaa tuomion vasta 30.11., mikä on kyllä ehdottomasti liian pitkä aika.

On huomattava, että hovioikeus joutuu pitämään pääkäsittelyn jälkeen päätösneuvottelun joka tapauksessa "heti pääkäsitelyn päätyttyä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä." Siis viimeistään ensi maanantaina on pidettävä päätösneuvottelu, jossa todistusharkinnan tulos ja syyllisyyskysymys on lyötävä lukkoon.

Perustelujen kirjoittamiseen ei voi mennä reilua 1,5 kuukautta, kun otetaan huomioon, että hovioikeuden ratkaisun pohjana on joka tapauksessa jo käräjäoikeudessa tehty perusteltu tuomio sekä asianosaisten valitus- ja vastinekirjelmät sekä pääkäsittelyssä kuullut todistajankertomukset.

Anonyymi kirjoitti...

Jyrki Virolainen sanoi...

"Lain mukaan hovioikeuden tuomio tulisi pääsäännön mukaan antaa 30 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymisestä. Jos ratkaisua ei voida sanotusa ajassa antaa, se on lain mukaan annettava "niin pian kuin mahdollista."

Järvilehdon jutussa hovioikeus päätti kuitenkin antaa tuomion vasta 30.11., mikä on kyllä ehdottomasti liian pitkä aika."

Tämän lisäksi minua ihmetyttää se, että hovioikeus on sallinut puolustuksen esittää täysin uusia, käräjäoikeusvaiheessa esiintymättömiä todistajia. Näinhän ei pitäisi olla?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Rikosasiassa ei ole kiellettyä esittää vasta hovioikeudessa uusia todisteita.