tiistai 30. lokakuuta 2012

659. Miten kohentaa äänestysaktiivisuutta?

1. Juuri käytyjen kuntavaalien suurimmaksi uutiseksi nousi kansalaisten perin passiivinen suhtautuminen äänestämiseen. Kaikissa tiedotusvälineissä valitellaan vielä tänäänkin, vaikka vaalit ovat olleet onnellisesti takanapäin jo kohta kaksi vuorokautta, ihmisten välinpitämätöntä suhtautumista äänestämiseen. On etsitty keinoja, joiden avulla vaali-innostusta ja äänestysaktiivisuutta voitaisiin parantaa. Jokaisen tehtävänsä vakavasti tai ainakin puolivakavasti ottavan bloggarinkin on toki kannettava kortensa yhteiseen kekoon ja pohdittava, mikä tepsisi nukkuviin äänestäjiin.

2.  Aivan kaikki eivät ole huolestuneita matalasta äänestysprosentista. Esimerkiksi Tuomas Enbuske -niminen kolumnisti väittää, että kuntavaalien äänestysprosentti 58,2  oli oikeastaan yllättävän korkea. No, tämä Enbuske ei tunnetusti kuulu vakavasti otettaviin kolumnisteihin, joten sivuuttakaamme hänen myös tässä yhteydessä vain kepeää julkisuutta kosiskeleva sanomansa olankohautuksella.

3. Miksi ihmiset eivät viitsi tai halua äänestää? Kaiketi se johtuu siitä, että ihmiset ovat kyllästyneitä moniin vaaleihin, eivätkä usko, että äänestämisellä voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti tai edes joltakin pieneltä osin asioihin; eihän niillä ole tähänkän asti voinut vaikuttaa. Kunnalliset ja valtiolliset kysymykset, ongelmat ja asiat vain tulevat eteen ja menevät niin kuin ne ovat monien mielestä menneet tähänkin asti: päin helvettiä - omista asioista nyt puhumattakaan. Asioihin ei voi äänestyksllä vaikuttaa. Vaikka osa päättäjistä vaihtuisikin vaaleissa, on meno kohta vaalien jälkeen toisenlaisista lupauksista huolimatta aivan samanlaista kuin ennenkin.

4. Yksi keino, joilla asiantilaa voitaisiin parantaa, tulee heti kohta mieleen: vaaleja edeltävät puoluejohtajien väliset parituntiset vaalikeskustelut tai -väittelyt samoin kuin puoluejohtajien yksittäiset vaalitentit olisi hetimiten lopetettava. Kuten jälleen kerran TV1:n suuressa vaalikeskustelussa nähtiin, puoluejohtajat eivät osaa käyttäytyä normaali-ihmisten tavoin eikä keskustelukulttuurista välitetä tuon taivaallista. Puoluejohtajat käyvät toistensa kimppuun kuin yleiset syyttäjät konsanaan ja koko parintuntinen ohjelma on katsojalle suuri kärsimysnäytelmä, jota leimaa varsinkin kaksi ilmiötä:  1) poliitikkojen hillitön huutaminen ja hohotus ja 2) toisten päälle puhuminen.

5. Puoluejohtajat käyttäytyvät vaaliväittelyissä nykyään kuin pahimmat erityisluokan oppilaat konsanaan, vain kiroilu ja  toisten suoranainen herjaaminen saadaan lähetyksen aikana joten kuten pysymään kurissa. Ohjelman päätyttyä katsoja on aivan raivoisssaan, ja monet tekevät päätöksen, joka pitää: kyllä en mene äänestämään, en nyt enkä ikinä!

6. Jos puoluepomojen "väittelyä" pitää vielä jatkossakin katsoa, niin vietäkööt heidät sitten vaikka johonkin kylpylään, jossa he saisivat missikisojen tavoin tilaisuuden esiintyä tv-katsojille ilta- ja uimapukukierroksella ja jossa leikittäisiin erilaisia vesileikkejä ja nautittaisiin virvokkeina olutta, siideriä ja koskenkorvaa. Tai sitten puoluejohtajat voisivat viettää kuukauden ennen vaaleja keskenään kaikkien töllötettävinä omassa BB-talossaan. Eiköhän se kapulakielen puhuminen näillä konstein vähitellen loppuisi!

7. Toki vikaa on äänestyssysteemeissäkin. Itse asiassa äänestäminen on tapahtumana yhä edelleen samanlainen kuin se oli reilut 100 vuotta sitten eli vuonna 1906, jolloin kansa sai ensimäisen kerran oikeuden äänestää valtiollisissa valeissa; tästä kerrotaan mm. Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva, johon voidaan edelleen po. suhteessa viitata. Viivan vetämisen sijasta nyt äänestyslippuun kirjoitetaan ehdokkaan numero, muita muutoksia ei  ole juuri tapahtunut. Toki käyttöön on otettu ennakkoäänestys, joka on nyt muuttunut postiäänestykseksi.

8. Missä kummassa viipyy mahdollisuus sähköiseen ja internetissä tapahtuvaan äänestämiseen? Virossa tämä on ollut käytössä jo monissa vaaleissa, mutta Suomessa ei enää edes puhuta tästä uudistuksesta, kun Tuija Braxin johdolla tapahtunut kokeilu meni neljä vuotta sitten täysin mönkään eli perseilyksi. Oppia pitäisi hakea tässsäkin suhteessa Virossa, jossa pelaa myös sähköinen resepti, mikä maksoi vain 11 milj. euroa. Suomessa vastaavan projektin suunnitteluun on käytetty rahaa jo yli 500 milj. euroa, mutta vieläkään sähköistä reseptiä ei ole saatu koko maahan.

9. Kaikissa merkittävissä tv-ohjelmissa katsojat pääsevät osallistumaan äänestyksiin kotisohvilta käsin kännykällä tai netin välityksellä. Miksi tätä kätevää ja helppoa tapaa  osallistua kansanvallan käyttämiseen ei haluta antaa ihmisille vaaleissa? Veikkaaminen ja lottoaminen samoin kuin veroilmoituksen täyttäminen ja jättäminen, oikeusjutun vireille ja tuomiosta valittaminen voidaan hoitaa sähköisesti jne. ,eli hyvin monet toiminnot hoituvat nykyään kätevästi netissä, mutta äänestämisessä eletään edelleen Kun isä lampun osti -aikakautta. Äänestäminen on haluttu säilyttää Suomessa pyhänä ja haudanvakavana rituaalina, joka vertautuu kirkossa pidettävään jumalanpalvelukseen; eihän ihmisen hautaaminenkaan vielä taida onnistua sähköisesti, polttohautauksessakin tarvittaneen paikalle joku pappi loitsuja lukemaan. 

9a. Onko kansanvalta siis ikävä, harmaa ja tylsistyttävä asia? Minusta vaaleista ja äänestyksestä pitäisi tehdä koko kansan karnevaali, eikä antaa ainoastaan puoluejohtajien pitää omia karnevaalejaan vaaliväittelyissä! Vappu sopisi hyvin yleiseksi äänestyspäiväksi. Eivätkö päättäjämme ole todellakaan panneet merkille, että kirkossakäynti ja äänestysaktiivisuus ovat laskeneet samaa tahtia? Kirkosta tuli mieleen, että äänestäminen tulisi tehdä mahdolliseksi myös jumalanpalveluksen aikana kannettavan kolehdin yhteydessä; kolehtihaaveja olisi kaksi, joista toiseen pudotettaisiin entiseen malliin fyrkkaa ja toiseen taas äänestyslippu. Näin tulisi kaksi asiaa hoidetuksi samana sunnuntaina samassa paikassa.

10. Ehdokkaiden ja puolueiden ns. jalkatyö on perin vanhanaikaisella tolalla. Toreilla ja liikekeskusten pihoilla ihmisiä yritetään houkutella puolueiden vaalikojuille edelleen perinteisen hernekeiton, kahvin ja laihan mehun avulla! Eihän tuollaisesta tule mitään, vaan ihmiset tulevat vain entistä vihaisemmiksi ja epäilevämmiksi! Kyllä saatavilla pitäisi olla tuhdinpaa ruokaa, vaikka esimerkiksi karjalanpaistia, porsaankyljyksiä ja pippuripihviä, ja kyytipojaksi viiniä, olutta ja - niin koskenkorvaa tietysti! Kulttuurisessa tarjonnassa taas olisi hyvä olla tarjolla vaihtoehtona vaikkapa strip teasea ja muita yhtä eksoottisia tapahtumia varsinkin näin syyspimeiden aikaan.

11. Nykyisin puhutaan paljon ja jatkuvasti valtiolle ja kunnille kuuluvien tehtävien ulkoistamisesta ja yksityistämisestä. Näin tehtiin näissäkin vaaleissa, mistä seuraisi, että monille nämä käsitteet ja niiden erot tulivat vain entistä oudommiksi. Mutta eipä heitetä lasta pesuveden mukana kokonaan pois, sillä miksi emme pohtisi myös eduskunta- ja kuntavaalien ulkoistamista. Valtiolla ja kunnilla olisi edelleen paljon puhuttu järjestämisvastuu vaaleissa, mutta tehtävät voitaisiin antaa käytännössä tiettyjen yrityksen hoidettavaksi.  

12. Esimerkiksi eduskuntavaalit voitaisiin ulkoistaa huoletta Veikkaukselle, sillä ovathan vaalitkin itse asiassa eräänlaista lottoamista: koskaan emme voi varmasti tietää, mikä on arvonnan eli vaalien lopputulos, voittaako omilla numeroilla mitään ja mitä vaalien jälkeen tapahtuu. Veikauksen pääjohtajalle maksetaan liksaa 3-4 kertaa enemmän kuin eduskunnan puhemiehelle tai vaalien järjestämisestä vastuussa olevalle oikeusministerille. Tästä voidaan loogisesti funtsien päätellä, että vaalien järjestäminen Veikkauksen hoteissa onnistuisi huomattavasti tehokkaammin ja turvallisemmin kuin nykyään.

13. Kuten viime sunnuntai-iltana voitiin huomata, vaalitulosten saaminen kestää nykyään yllättävän kauan, paljon kauemmin kuin muutamat vaalit sitten. Näin siitä huolimatta, että ääniä on alhaisen äänestysvilkkauden takia laskettavana monta sataa tuhatta vähemmän kuin aikaisemmin. Lottoarvonnan tulos sen sijaan saadaan muutamassa minuutissa eli  yhden jääkaapillakäynnin jälkeen. Jos vaalitt uskottaisiin Veikaukselle, saataisiin äänestystuloksetkin pian äänestysajan päätyttyä; siinä ne lävähtäisivät kuvaruutuun yhdessä oikeiden lottonumeroiden kanssa! Ei siis tarvitsisi enää ventata koko ehtoota ensin postiäänestyksen tuloksia ja sitten, ennakkoäänistä masentuneena ja lähes puolihumalassa, vielä tuntitolkulla varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten piinallisten hidasta laskentaa ja vaaliasiantuntija Sami Borgin iänikuisia jaarituksia.

14. Asia pitäisi hoitaa niin, että samalla kun äänestyskelpoinen ihminen jättää lottokuponkinsa Veikauksen asiamiehelle, hän voi merkitä samaan kuponkiin myös oman vaaliehdokkaansa numeron. Kätevää, eikö totta! Äänestysaktiivisuutta voitaisiin kaikkein tehokkaammin lisätä niin, että vaaliloton yhteydessä valtio antaisi äänestyksen kiihottamiseksi Veikkaukselle 20 miljoonaa euroa, josta arvottaisiin äänestykseen osallistuneiden lottoäänestäjien kesken voittoja. Extra -päävoitto olisi 10 milj. euroa ja lisäksi arvottaisiin pienempiä rahapalkintoja ja/tai matkoja esimerkiksi Mombasaan, Turkkiin ja Tallinnaan. Saletisti äänestysvilkkaus kohentuisi kummasti ja alkaisi lähennellä pian Valko-Venäjän ja Pohjois-Koren äänestysprosentteja.

15. Tässä oli vain ikään kuin alkupaloiksi joitakin varteenotettavia konsteja vaikuttaa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen ja nostaa äänestysprosentti taas kunnon lukuihin. Olisiko lukijoilla asiassa omia ehdotuksia?

16. Mutta yksi asia on saletti, mikäli vanhat merkit vähänkään paikkansa pitävät: viimeistään viikon kuluttua vaaleista kurjan alahainen äänestysprosentti on jo unohtunut, siihen palataan seuraavan kerran uudelleen vasta vuoden 2014 eurovaalien jälkeen.

33 kommenttia:

Deekoo kirjoitti...

Hyviä huomioita.
***
Vaalien lopputulosta muuttaisi se, että jokainen saisi kolme plusääntä annettavaksi yhdelle henkilölle ja yhden miinus äänen annettavaksi jollekin listalle, tai joku muu vastaava kombinaatio :)
***
Paradoksaalista on se, että kunnallisvaaleissa on eniten oman kunnan ehdokkaita, ja kunnassa juuri päätetään eniten miten koulutus hoidetaan (keskitetäänkö keskustaan, onko lähikouluja), onko terveyskeskusmaksu, miten kaavoitus järjestetään, kaikki muut rakentamiseen liittyvät asiat, jätehuolto, paikallisliikenne, kunnallisvero, kiinteistövero ... ja äänestysaktiivisuus on niin alhainen, että vain noin joka toinen vaivautuu vaalipaikalle, kun vielä joka marketissa on taajamissa ennakkoäänestyspaikkakin.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

En kannata Deekoon ehdotusta plus- ja miinus -äänistä! Eihän lotossakaan voida ilmoittaa niitä numeroita, joita lottoaja ei missään nimessä halua tulevan lottonumeroiksi! Jos Deekoon ehdotus oli toteutunut, me odottelisimme varmaan edelleen viime sunnuntain äänestystuloksen valmistumista.

Anonyymi kirjoitti...

Minä ainakin olisin joskus vaivautunut jättämään sen miinusäänen jos se olisi ollut mahdollista.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Voisiko olla mahdollista sellainen vaihtoehto, että äänestäjällä oliis käytettävissä kolme ääntä, joista hän voisi valita, ovatko ne kaikki tai osa niistä plussa- vai miinusääniä? Voisi siis antaa vaaleissa kolme miinusääntä.

seppo kirjoitti...

Tuossa miinusäänestämisessä saattaisi syntyä tilanne, että valituksi tulisi entistäkin "harmaampaa" väkeä ja voimakkaat persoonallisuudet jäisivät rannalle. Olisi ehkä Lippos- ja Väyrys Paavokin jääneet valitsematta, eri asia sitten olisiko ollut hyväkin asia :)

Deekoo kirjoitti...

En vakavasti kannattanut asiaa, vaan totesin sen muuttavan vaalien lopputulosta. Jos äänestän puolueen X ehdokasta kolmella äänellä, ja annan miinus ääneni puoleen Y listalle vertausluvut muuttuvat. Ännestysaktiivisuus nousisi, koska on aina helpompi vastustaa jotain, kuin kannattaa, luulisin.

Äänten lasku kestäisi ehkä liian kauan.

Miksei siirrytä vaalipaikoilla sähköiseen äänestykseen, johon viittasit bloggauksen keskivaiheilla "missä kummassa viipyy mahdollisuus sähköiseen ja internetissä tapahtuvaan äänestämiseen?" ennakkoäänet saadaan kello 20:ksi, eli niissä voisi olla normaalikin tapa. Jos homma toimisi, olisi tulos jo valmis klo 20.01, eikä kenenkään tarvitsisi pohtia onko äänestyslipussa numero 27 vai 21, myös Aku Ankan saamat äänet luultavasti laskisivat.

Anonyymi kirjoitti...

Vielä ainakin 1960-luvulla oli tilattavissa puolueaktiivi-autonomistajilta kyyti äänestyspaikalle, eikä sitä katsottu äänten ostamiseksi. Nykyisin on kyllä käytössä vähän tiedetty kotiäänestysmahdollisuus, jota voitaisiin täydentää/korvata ilmeisesti julkistaloudellisesti edullisemmalla kyytivaihtoehdolla.

Anonyymi kirjoitti...

Entäs näin,
Jokaiselle edustajalle valitaan 2-3 varamiestä/naista.
Kahden vuoden jälkeen voisi järjestää ulosheittovaalit.

Jos edustaja pääsi tuhannella äänellä niin ulosheittovaaleilla lentäisi ulos jos tulisi sama määrä eli 1000 ääntä.

Kahdessa vuodessa viimeistään äänestäjä huomaa pitikö lupaukset. Ulosheittovaaleissa äänioikeus olisi vain niillä jotka äänestivät myös varsinaisissa vaaleissa.

Ulosheittovaaleissa olisi todellinen mahdollisuus vaikuttaa ja sitä kautta nukkuvia olisi varmasti paljon vähemmän.

Anonyymi kirjoitti...

Lieneekö ihan oikeasti kotimainen keksintö, tämä toriparkki ja se näyttäisi jutteluttavan jossain määrin, jopa valtuutettujakin.

Sitten ideaparkin (Sukari) jälkeen suorastaan loistava oivallus koska paras paikka, jos välttämättä jokaisen torin alle on jotakin tehtävä.

Seuraavaksihan vapaata maata löytyykin jokaiselta kylältä vain hautausmailta.
Parkkipaikkoja (hautamäki) ei voi tehdä aivan suoraan haudanpäälle, mutta hautojen alle tai toloppien päälle autokansi.

Kirkko tuskin pahoittaa mieltä, kun yhteys maanpäälliseenkin pitää olla kunnossa.

Normaalistihan samat kuntavaikuttajat touhuaa sielläkin, missä vielä maallista valtaa voidaan ja tulee käyttää.
Polttoonhan tässä vähitellen kaikki päädytään silloinhan jää suuri määrä maata parempaan tarkoitukseen

Puolueeton tarkkailija kirjoitti...

Kannatan kolmen äänen menetelmää. Sehän ratkaisisi koko ongelman äänestysprosentin mataluudesta. Tuollaiset 150 %:n äänestysaktiivisuuteen päästäisiin varsin helposti

Anonyymi kirjoitti...

Ulosheittovaalit ja plus- ja miinusäänet eivät ole kyllä tästä maailmasta! Pitäisi keksiä jotain muuta. Vaalibusseja on ehdotettu, ehkä ne voiisvat ajella kaduilla ja töräytellä torviaan samaan tapaan kuin jäätelöautotkin ja herätellä ihmisiä äänestämään bussiin.

Vittuuntunut Veronmaksaja kirjoitti...

Sähköinen resepti helpottaa asiointia:
Tuli "Helsinki-Info" lehtykäinen postiluukusta.

UUSI TAPA

Lainausta:
"Lääkäri kirjottaa sähköisen lääkemääräyksen(=resepti?) + tallettaa sen valtakunnalliseen tietokantaan. Antaa potilasohjeen jossa tiedot henkilölle sillä kertaa määrätyistä lääkkeistä. Lääkkeet voi hakea mistä tahansa apteekista. Asiointi apteekissa nopeutuu, kun näyttää lääkäriltä saadun potilasohjeen ja kela-kortin. Kela-korttia tarvitaan edelleen sv-korvauksen saamiseksi."

VANHA TAPA

Kuten edellä, mutta reseptiä ei tallenneta valtakunnalliseen kantaan.
Ja potilasohjeen sijaan sai ihan oikean reseptin.

Helppoa kun heinänteko. ;)

Anonyymi kirjoitti...

Jos jaksat Jyrki lukea, niin tässä dokumentissa on selostettu juurta jaksain miksi sähköinen äänestys ei toimi:

http://www.effi.org/sahkoaanestys-faq.html

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Effi, en jaksa! Kyllä se muualla tomii, mutta eihän Suomessa toimi moni muukaan asia.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä Härmässähän vastustetaan kaikkia järkeviä uudistuksia, jopa yksityistä pysäköinninvalvontaa! Valtiosääntöoppineet ja vihreät näkevät kaikkialla kamalia mörköjä.

Igor kirjoitti...

Pitää muistuttaa Jyrki Virolaiselle, että ei se riitä että tietokoneäänestys pelkästään toimii. Jos virolaiset ovat tyytyväisiä omaan äänestysjärjestelmäänsä niin sekään ei vielä todista yhtään mitään.

Suomessa ja ulkomailla ovat monet asiantuntijat tutkineet olemassa olevia äänestysjärjestelmiä ja havainneet niissä suuria puutteita. Effi on yksi tällainen huippuasiantuntijoista koostuva järjestö, jonka erikoisalaa on yksityisyyden vaaliminen tietotekniikka-aikakaudella.

Meidän tietotekniikalla kokeilu vaaleissa oli kyllä laadullisesti lähes äänestäjien pilkkaa. Ettei edes miljoonilla saatu kunnolla toimivaa ohjelmaa. Ja oikeusministeri olisi hyväksynyt Kauniaisissakin, että jos nyt muutama sata ääntä häviää niin ei se niin kauheaa ole että tarvitsisi vaaleja korjata. Näissä vaaleissa pääsi esimerkiksi Kauniaisissa jo 50 äänellä valtuustoon niin kyllä parin sadan äänen katoaminen bittiavaruuteen on jo aika iso juttu.

Itsekin kirjoitin aiheesta jo melkein 7 vuotta sitten siteeraten erästä amerikkalaista tietotekniikkagurua. Ote hänen kirjastaan aiheesta on skannattu juttuun http://granpaigor.blogspot.fi/2006/02/ntenlaskenta-tietokoneilla.html

Anonyymi kirjoitti...

Siis virolaisten tyytyväisyys ei ole mikään näyttö, mutta muutaman herkkähipiäisen kaunialaisen tyytymättömyys on vedenpitävä näyttö! Vaikka virolaisten järjestelmä perustuu uudenmpaan tekniikkaan kuin Tuija Braxin onnettomien tunareiden kokeilu. Seitsemässä vuodessa on tapahtunut paljon.

Igor kirjoitti...

Anonyymi piruilee. Mutta näyttää selvästi ettei ymmärrä mistä on kysymys. Oletan että kauniaislaisetkin olivat ihan 'tyytyväisiä' tietokoneäänestykseen. Eihän tavallinen äänestäjä edes tiennyt että iso määrä ääniä hävisi bittiavaruuteen. Se oli vain yksi toteutunut vika. Siellä oli lukuisia muitakin puutteita vaikak eivät tulleetkaan kokeilussa esiin.

Kun anonyymi sanoo että seitsemässä vuodessa on tapahtunut paljon niin perustavaa laatua olevat vaatimukset äänestysjärjestelmälle ja sen luotettavuudelle ja turvallisuudelle kaikenlaisia manipulaatioita vastaan ovat asioita jotka eivät muutu edes vuosikymmenissä.

Anonyymi kirjoitti...

Pysykäämme siis Punaisen viivan aikakudessa edelleen! Paha vain, että uutisten mukaan OM:n viime kuntavaalien tilastoissa on 7 000 äänen heitto. Hyväksyttyjen ja hylättyjen ääneten ero rekisteröityihin äänestäjiin oli 6 900 ääntä. Ylimääräisiä ääniä ilmoitetiin 3 103 ja liian vähän puolestaan 3857. Mutta ehkä nämä iikorit ovat sitä mieltä,että tuohan on vain inhimillistä ja hyväksyttävää!
Inhimillistä on sekin, että vaalilautakunnissa ja äänten laskijoina istuu äänestäjien sukulaisia, tuttuja ja puoluetovereita - aiemmin jopa vaaliehdokkaita - jotka joko hylkäävät tai hyväksyvät epäselviä numeroita ja ynnäilevät ääniä. Ei liene minkäänlaista varmuutta, että kaikki valeissa annetut äänet todella päätyvät laskentaan tai että ääniä ei vaihdettaisi laskennassa toisiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Sähköisellä äänestyksellä voitaisiin varmaankin saada korkeampi äänestysprosentti, sillä jaksavathan ihmiset äänestää esim. iltapäivälehtien hömppäkyselyissä päivittäin milloin mistäkin.

Sähköinen äänestys ei kuitenkaan ole ratkaisu, koska ongelmana ei ole äänestysmenettelyn vaikeus/raskaus, vaan politiikasta vieraantuminen.

Tämän vuoksi voidaan ennakoida, että sähköisen äänestyksen myötä valituksi tulisi entistä enemmän kaikenlaista "BB-talo jengiä" ja muita julkkuja.

Sen sijaan asiakysymysten painoarvo valinnoissa mitä ilmeisimmin vähenee entisestään, mikäli äänestysaktiivisuus nousee mutta asioihin perehtyneisyys ei.

Parempi siis niin, että asioista kinnostuneet äänestävät ja valitsevat, olkoon äänestysprosentti mikä tahansa.

Todellinen syy poliittisen aktiivisuuden vähenemiseen on puoluekuri ja enenmmistöhallitukset. Näistä syistä eduskunnassa käydään aina nelivuotinen teatteri, jossa hallitus aina lopulta voittaa.

Kuka järkevä tästä teatterista jaksaisi olla kiinnostunut..?

Anonyymi kirjoitti...

Puutun vain ääntenlaskun hitauteen ja siihenkin ainoastaan Helsingin osalta. Tällä kertaa ehdokkaita oli ensimmäistä kertaa yli tuhannen (2 - 1065) eli ollaan nelinumeroisissa luvuissa. Keskusvaalilautakunta antoi ehdokkaitten suuren lukumäärän vuoksi määräyksen, ettei tuloksia saa ilmoittaa puhelimitse, vaan vaalipöytäkirja liitteineen (ja muuta aineistoa) on toimitettava Kallion virastotaloon - jonne on aika matka esim. jostakin Koillis-Helsingistä. Toimin tälläkin kertaa alueen 28E (Oulunkylä B) vaalilautakunnan varapuheenjohtajana, äänestystilana Oulunkylän työväenopiston pienehkö piirustus- ja maalaussali, jonne piti kahdeksan jälkeen illalla ensin levittää pöytiä, joille pinot saatiin mahtumaan. Kunnallisvaalit ovat muutenkin aina työläimmät vaalilautakunnalle - minulla on tästä aiheesta jo melko paljon kokemusta. Selvästi hylättävät äänet ovat helppoja, mutta vanhuksen vapisevalla kädellä raapustettujen numerojen tulkinta on joskus vaikeata - tähänkin kuluu aikaa. (Jostakin syystä jotkut vanhukset eivät suostu tilaamaan kotiäänestystä, joka olisi paljon helpompi.) Viereisen 28D:n äänestyspaikkana oli aika iso sali, jossa oli paremmin tilaa levittää äänestyslippuja ja järjestää niitä pinoihin.

(Jari.J. Marjanen edellisen blogijutun kommenttina)

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymi sanoi:

"Todellinen syy poliittisen aktiivisuuden vähenemiseen on puoluekuri ja enenmmistöhallitukset. Näistä syistä eduskunnassa käydään aina nelivuotinen teatteri, jossa hallitus aina lopulta voittaa".

Kunnissahan ei ole hallitus/opposito -asetelmaa, vaan kaikki vähänkin kynnelle kykenevät puolueet saavat edustajia kunnanhallitukseen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ehdotin blogijutussa harkittavaksi lottoarvontaa äänestykseen osallistujien kesken ja erilaisia muitakin "porkkanoita" äänestysvilkkauden kasvattamiseksi.

Jotkut sen sijaan tarjoilisivat mieluummin keppiä eli vaikkapa 100 euron sakkoa äänestämättä jättäville. No, tähänhän toki sopisi paremmin suomalaiseen kuriyhteiskuntaan!

Igor kirjoitti...

On ihan pakko laittaa tähän linkki Effin sivulle
http://www.effi.org/sahkoaanestys-faq.html
Siellä on monta hyvää analyysiä erilaisista väitteistä. Kannattaa lukea vaikka seuraava kohta jos ei muuta jaksa: 'Väite: Virossa Internet-äänestysjärjestelmä toimi'
Vaikka mielisi miten Internet-äänestystä kannattaa silti tutkia mitä asiasta asiantuntijat ovat lausuneet.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Tuo Igorin niin kovin tohkeissaan ilmoittama linkki on edellä Effi-aktivistien kommentissa täällä jo mainittu! Olisi mielenkiintoista tietää joskus myös toisen ja virallisen osapuolen kanta ja se, minkä vuoksi Virossa ja muualla sähköinen äänestys on hyväksytty. "Yhden puheiden mukaan älköön ketään tuomittako," sanotaan jo Vanhoissa tuomarinohjeissa.

Kari Kuusela kirjoitti...

Yllä oleva anonymin kommentti Oulunkylän 28E:n ongelmista on totisinta totta, ao tila oli minusta käisttämättömän hankala itse äänestystoimituksen saatikka laskennan osalta. Itse olin viereisen 28D:n puheenjohtajaja ja sain alustavan tuloksen aikaiseksi vähän yli 800 äänestyslipusta noin kahdessa tunnissa ja "upseerilähetin" tuloksen kanssa matkaan vaaditussa ajassa. Tähän auttoi iso toimiva tila jossa oli pöytä ja laskija jokaista sataa ääntä kohden. Onneksi äänestysprosentti jäi meillä todella alhaiseksi, voisi tästä näkökulmasta katsoen kakiketi sanoa.
Toinen asia on sitten Helsingin keskusvaalilautakunnon monipuolinen sekoilu ennen vaaleja. Kirjallisissa ohjeissa oli, että 1065 ehdokkaan tulos ilmoitetaan puhelimitse, mikä olisi aiheuttanut runsaasti pitkiä puhelutita, väärin kuulemisia jne. pari päivää ennen vaaleja eli torstaina tuli sähköposti jossa käskettiin pistää tulos lähetillä.
Mukavasti viittätoista minuuttia ennen äänestyksen loppumista tuli sitten soitto, jossa kerrottiin, että lomake, jolla tulos ilmoitetaan on sikäli virheellinen että siitä puuttuu kokonaan kymmenen ehdokkaan numero ja käskettiin korjata ao puute käsin lomakkeesee. Ilmeisen hyvin oikoluettu paperi siis...

Täysin oma lukunsa on tämä vaalilautakunnan esteellisyyden keksiminen sen jälkeen kun lautakunnat oli nimetty. Omassa lautakunnassani oli kol,me ehdokasta, joita voi siis vain rajoitetusti hyödyntää laskemisvaiheessa, tilalle sai palkata kaksi laskijaa. Suurta sotkua ja lisäkuluja veronmaksajille siitä tästä.

Anonyymi kirjoitti...

Ihmiset taitavat hosua. Miksi ne tulokset pitäisi saada heti? Tulokset julki esim. seuraavana aamuna kello 10.

Joku ei kuulemma äänestä, kun ei voi vaikuttaa! Heh-heh. Melkoisen itsekäs illuusio, että juuri minun pitäisi saada vaikuttaa, eikä muiden parin miljoonan äänestäjän vaikutushaluilla ei ole merkitystä.

Anonyymi kirjoitti...

Illuusio taitaa olla myös ryhmäkurin vastustamien. Demokratiassa kai kaikkialla äänestetään. Lopulta kun pitää saada aikaan yksi mielipide äänestettävästä asiasta. Silloin suuresssa joukossa ainakin syntyy tarve ryhmän muodostamiseen. Siksi(kin) kai syntyy ryhmittymiä ja lopulta puolueet. Niiden pitää neuvotella keskenään ja kyetä tekemään ratkaisu. Muu on kai haaveunta. Toisaalta puolueiden sisäisen päätöksenteon pitää myös olla demokraattinen.

Valta ei saisi keskittyä enempää kuin välttämätöntä. Siksi esim. kansanedustajan ei tulisi saada olla kunnanvaltuustossa. Ehkä vaalit vosivat olla yhtäaikaa, mutta vain toisen tehtävän saisi ottaa vastaan?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Eräs OM:n virkamies lähetti minulle seuraavanlaisen viestin koskien Tuija Braxin aikana OM:ään perustettua uutta demokratiayksikköä:

- Mitä teki OM? Virkamiesmäisesti perustettiin organisaatio (demokratiayksikkö) edistämään hallinnollisin toimenpitein äänestysaktiivisuutta. Yksikössä on enemmän ihmisiä kuin OM-viestintäyksikössä. Olisin valinnut innovatiivisen proj.päällikön, antanut hänelle tavoitteen nostaa äänestystä 2 % ja 10 milj € rahaa vapaasti käytettäväksi".

Anonyymi kirjoitti...

Tämänpäivän Hesarin mielipidesivulla on Arvo Pyykön kirjoitus "Olisiko jo aika siirtyä nettiäänestykseen?". Siinä on hahmoteltu tapa, jolla asia hoituisi.

Kuten Pyykkö sanoo, niin onhan se nyt vallan merkillistä, että äänestäminen ei ole mahdollista netissä, vaikka nykyään suurin osa ihmisistä esimerkiksi hoitaa pankkiasiansa, tekee ostoksiaan, tilaa lehtiä, varaa matkalippuja, hakee kaikenlaista tietoa ja jopa hoitaa ihmissuhdeasioita netissä.

Selvää on, että jos äänestysaktiivisuutta halutaan lisätä, ainoa mahdollisuus siihen on tarjota ihmisille mahdollisuus nettiäänestykseen.

Anonyymi kirjoitti...

Olen usein miettinyt että muuttuisiko puolueiden valtasuhteet paljoakaan vaikka nettiäänestys sallittaisiinkin? Äänestysprosentti nousisi varmaankin jonnekin 80-90 prossan tuntumaan. Viime eduskuntavaaleissa äänestysprosentti oli 67%.

Se lienee selvää että kokoomus menettäisi eniten ääniä. Ja vasemmistoliitto hyötyisi eniten.
Perussuomalaisetkin nostaisivat varmaan kannatustaan mutta tuskin kovinkaan paljoa. Suuri kysymys kuuluukin ketä nuoret äänestäisivät? Nuorethan eivät juurikaan vaivaudu uurnille mutta netin kautta varmaankin lähes kaikki äänestäisivät. Mutta mitä puoluetta? Ei ainakaan kokoomusta..

Veikkaan kuitenkin että kokoomus olisi edelleen suurin puolue. Vasemmistoliiton kannatus nousisi 12-13% tuntumaan. Piraattipuolue voisi saada yhden edustajan nuorten äänillä. Tuskin muuta radikaalia muutosta tulisi.

Tuossa edellä spekuloin siis eduskuntavaalien tulosta. Tuskin nuoret vaivautuisivat äänestämään kuntavaaleissa edes netin kautta. Kuten nuorilla on tapana sanoa niin Evvk..

J.P.H. kirjoitti...

Äänestämättä jättäminen on demokratian kannalta niin vakava asia, että sen torjumiseksi on otettava radikaalimmat keinot käyttöön. Useissa maissa äänestäminen on pakollista, esim.Argentiina ja Thaimaa. Olisi vain löydettävä sopivat sanktiot tästä laiminlyönnistä. Niitä voisi olla äänioikeuden menettäminen (esim Thaimaa. Suomessa voisi tepsiä se että menettäisi sosiaalietuutensa, samalla kuntien rahahuolet helpottuisivat, jos nämä eivät tepsi, niin voitaisiin harkita kansalaisuuden menettämistä.
Uskon, että vipinää olisi äänestyspaikoilla. Jo puheet tällaisista rangaistuksista saisi äänestysaktiivisuuden nousemaan. Jos on tyhjä pää, niin ainahan voi äänestää tyhjää!

Anonyymi kirjoitti...

En kannata rankaisemista, paljon parempi olisi palkita äänestämisestä. Kaikki työttömät ja opiskelijat saisivat vaikkapa 20e palkkion siitä että kävisivät uurnilla. Tai vaikka 50e. Valtiontalous ei siitä menisi nurin. Mielestäni ihan harkitsemisen arvoinen ajatus. Saataisiin ainakin kaikki spurgut liikkeelle..