http://www.hogstadomstolen.se/Domstolar/hogstadomstolen/Avgoranden/2013/2013-07-25%20O%203509-13%20Protokollsbeslut.pdf
2. Päätöksen sanoma ja oikeusohje voidaan kiteyttää näin:
Jos veropetosta koskeva syyte on nostettu ennen kuin verottaja on päättänyt veronkorotuksesta, ei EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa mainittu kaksoisrangaistavuuden kielto (ne bis in idem -kielto) ole peruste, jolla lainvoiman saanut veropetostuomio voidaan purkaa, eikä tämä riippu siitä, milloin veronkorotusta koskeva päätös on saanut lainvoiman.
3. Puheena olevassa tapauksessa hovioikeus oli tuominnut TG:n mm. vuosina 2007-2008 tehdyistä törkeästä veropetoksesta ja velallisen epärehellisyydestä 3 vuodeksi 9 kuukaudeksi vankeuteen. Hovioikeuden tuomio sai lainvoiman. Hovioikeuden tuomiosta ilmenee, että sen jälkeen kun käräjäoikeus oli antanut asiassa oman tuomionsa, verottaja oli määrännyt TG:lle veronkorotuksen verovuodelta 2007. TG haki korkeimmalta oikeudelta hovioikeuden tuomion purkamista vedoten siihen, että hänen EIS 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklassa mainittua oikeuttaan oli loukattu, eli hän oli tullut tuomituksi samasta teosta kahdesti.
4. Korkein oikeus hylkäsi TG:n purkuhakemuksen. Päätöksen perusteluissa viitataan ensin HD:n 11.6.-13 antamaan päätökseen (tätä päätöstä , "juniavgörandet", olen selostanut blogissa numero 741/11.6.-13):
Rätten att inte bli lagförd eller straffad två gånger för samma brott (gärning) omfattar systemet med skattetillägg och påföljd för brott mot skattebrottslagen. Rätten gäller med avseende på såväl mervärdesskatt som andra skatter och avgifter. Rätten ska iakttas när skattetillägg och påföljd för skattebrott aktualiseras för en och samma fysiska person, också när en juridisk person är primärt ansvarig för skattetillägget. Det föreligger hinder mot åtal för skattebrott så snart Skatteverket har fattat ett beslut om att ta ut skattetillägg, oavsett om beslutet har vunnit laga kraft eller inte. Däremot ska rätten att inte bli lagförd eller straffad två gånger för samma brott normalt inte hindra åtal och dom för bokföringsbrott av det skälet att skattetillägg har tagits ut.
5. Seuraavaksi päätöksen perusteluissa viitataan HD:n 16.7.-13 antamaan purkupäätökseen ("juliavgörandet", olen kertonut päätöksestä blogijutussa nro 752/16.7.-13):
Högsta domstolen har vidare i ett beslut den 16 juli 2013 i mål Ö 1526-13 (juliavgörandet) slagit fast att när en brottmålsdom som har meddelats efter den 10 februari 2009 inte är förenlig med den rätt att inte bli lagförd eller straffad två gånger för samma brott (gärning) som har konstaterats i juniavgörandet, så ska den dömde ha rätt till resning om ett återupptagande behövs för att avbryta ett pågående frihetsberövande. Rätt till resning ska i regel också föreligga när ett återupptagande inte behövs för att avbryta ett pågående frihetsberövande.
6. Johtopäätöksenään nyt esillä olevassa purkuasiassa HD toteaa, että koska verottaja on määrännyt TG:lle veronkorotuksen vasta sen jälkeen, kun veropetossyyte oli tullut käräjäoikeudessa vireille, ei päätös muodosta prosessinestettä suhteessa rikosoikeudenkäyntiin, eikä siis ole estänyt veropetossyytteen tutkimista.
7. Toinen kysymys on, mikä merkitys veropetosjutun vireillä ollessa määrätyllä veronkorotuksella saattaa olla asiassa. Veronkorotuspäätöksellä ei ole tässä tapauksessa veropetossyytteen tutkimisen estävää lis pendens -vaikutusta. Sitä vastoin myöhemmin vireille tullut veronkorotusmenettely saattaa loukata lis pendens - kieltoa. Tämän kysymyksen tutkiminen tai veronkorotuspäätöksen mahdollinen purkaminen ei kuitenkaan kuulu yleisen tuomioistuimen, vaan hallintotuomioistuimen toimivaltaan.
8. Ruotsin korkein oikeus on siis varsin lyhyen ajan kuluessa suorittanut puheena olevassa ongelmallisessa asiassa selkeän linjanvedon kolmella - vieläpä keskellä kesää - antamallaan päätöksellä. Kaikki kolme päätöstä ovat yksimielisiä, myös 11.6. täysistunnossa tehty tärkein päätös linjan muuttamisesta.
9. Meillä Suomessa korkein oikeus ja valtakunnansyyttäjä tuntuvat ottavan asiat huomattavan paljon rauhallisemmin. Korkeimman oikeuden 5.7.-13 linjanmuutosta tarkoittava päätös (KKO 2013:59) on mahdollisimman niukka äänestyspäätös (6-5, ks. blogikirjoitus 749/5.7.-13), eikä meillä ole vielä mitään tietoa siitä, onko sanotulla päätöksellä taannehtivaa vaikutusta niin, että myös aiemmin vastoin ne bis in idem -kieltoa annetut veropetostuomiot voitaisiin purkaa.
Näyttää "Päivän kasvolta 31.7."
18 kommenttia:
Suomen KKO sekä syyttäjänvirasto on ilmeisesti odotellut tähän asiaan liittyviä Ruotsin päätöksiä, aivan kuten täysin ennen uutta ne bis in idem tulkintaa, vaikka ei sitä omassa päätöksessään ole tuonut julki. Suomen KKO on ns pikkuveljenä seurannut mitä isoveli Ruotsi asiassa tekee, täysin ilman omaa linjaa. Lisäksi KKO yrittää epätoivoisesti suojella omia täysin vääriä tuomioita sekä niiden purkuja. On käsittämätöntä, että mitään kommennteja ei ole asiassa annettu, vaan annetaan tämänkin väärän lain tulkinnan kourissa olevien ihmisten kärsiä kaksoisrangaituksista ilman mitään kiirettä...
Niin, tämä on sitä virkamiesmentaliteettia, ja tuomarit ja syyttäjätkin ovat, Herra paratkoon, toki (vain) virkamiehiä!
Ensin on toki pidettävä kunnon kesälomat, käytävä erilaisilla festareilla ja konserteissa, kuten esim. Tangomarkkinoilla, Sata-Häme Soi (ja Joi) -juhlissa, Porin Jazzeissa sekä harrastamassa kuntoilua ja kohottamassa viraston yhteishenkeä Sulkavan Souduissa - Kuninkuusraveja tietenkään unhoittamatta (!).
Vasta tämän jälkeen voidaan alkaa harkita pikkuhiljaa paluuta virastoihin ja tumariöydän taakse miettimään, että mitähän tällekin asialle pitäis oikein tehrä!
Pitäähän sitä virkamiesten saada nauttia pitkistä lomista raskaan ja vastullisen työ taakan ohella. Eihän sillä ole mitään merkitystä, että syyttömät ihmiset kärsivät vääristä tuomioista.... Moinen asenne kielii ettei KKO tule purkamaan mitään täysin itse väärin tekemiään tuomioita, vaan EU: sta on haettava oikeutta.....
Olen varmaan hieman jälkeenjäänyt, mutta en ole missään vaiheessa ymmärtänyt yhtään mitään siitä, miten veronkorotuksen ja rikosprosessin ajallisella järjestyksellä tai jomman kumman päätöksen lainvoimaisuuden tai sen puuttumisella olisi asiassa merkitystä.
Jos lähdetään siitä, että kaksoisrangaistavuus on näissä tilanteissa kielletty, en ymmärrä, että tästä voisi seurata mitään muuta kuin kategorinen kielto kumulatiivisella veronkorotukselle ja rangaistukselle. Olipa näiden järjestys tai lainvoimaisuus mikä tahansa.
Oma vaikutelmani on se, että näillä varsin muodollisilla lainvoimaisuus/aikajärjestysnäkökohdilla on pyritty kiertämään tosiasiallinen ongelma.
Mutta voi olla, että itseltäni on mennyt jotain ohi.
Koko tätä ne bis in idem asiaa seuranneena, ei voi kokonaisuudessaan kun ihmetellä koko KKO: n toimintaa sekä tulkintaa, varsinkin 2009 alkaen. Kyseinen ihmisoikeuspykälä nimenomaisesti kieltää täysin selkeästi kahdesti tuomitsemisen. Maalaisjärjen käyttäminen on sallittua myös virkamiehille....
Hieman ymmälle nämä tulkinnat jättävät. Entä jos verottaja tekee vain rikosilmoituksen, eikä mitään verotuspäätöstä, eikä korotusta veroihin ja sitten vain odottaa syytettä ja oikeudenkäyntiä. Eikö silloin kaksoisrangaistuksen kielto päde? Nykyisin (tai ainakin ennen) verottaja kylmästi esitti vaatimuksensa vain rikosoikeudenkäynnissä senkin vuoksi että vahingonkorvaussaatavien vanhentumisaika oli paljon pitempi kuin puhtaitten verosaatavien. Kari Uotin kirjan "Oikeudet ja vankilat 2003" mukaan verottaja ei ollut edes suostunut ottamaan maksua verosaatavista vastaan, vaan oli odottanut korvaustuomiota rikosoikeudenkäynnissä. Voiko kuitenkin vaatia verotuspäätöstä heti kun rikosilmoitus on tehty tai yleensä heti eli onko verottajalla velvollisuus sellainen tehdä vai voiko vain viivytellä? Kysyy maallikkotuomari.
Voisiko Jyrki sanoa painavan sanansa tullin jatketusta autovero-petos asiasta. ALV peritty tietoisesti lain vastaisesti ja nyt ei haluta palauttaa. Onko tullin pääjohtaja syyllistynyt törkeää jatkettuun petokseen? Nim L.H.Hoppu
http://www.hs.fi/paivanlehti/ihmiset/Juristi+rakensi+oikeusturvaa/a1375157258690?src=haku&ref=hs-navi-paivanlehti
Nuorvala korosti aina oikeusvaltioajattelua ja kansalaiskeskeistä oikeusturvakäsitystä. Siihen eivät valituskiellot ja oikeuden kynnykset sopineet. Järjestelmät olivat ihmisiä varten.
KHO:n oikeusturva-ajattelu perustuu nyksyisin hallinnon jatkeena olemiseen.
Nim. L.H. Hoppu - Olen kirjoittanut ko. asiasta blogissa nro 750/9.7.-13 otsikolla "KKO 2013:58. Valtio tuomittiin korvausvastuuseen KHO:n virheellisen EU-oikeuden tulkinnan johdosta".
YLE:n gallupkysyely: SDP:n kannatus ennätysalhaalla.
Niinpä. Kun puoluesihteeri Reijo Paanasen habitus ei herätä luottamusta, ei sitten yhtään. Kyllä Mikael Jungner pitäisi saada takaisin tuohon hommaan!
Kotiteollisuuden Jouni Hynynen unelmoi seksistä Jutta U:n kanssa, verkkohousilla tai iliman.
Paskapuhetta!
Mutta Silvio Berlusconin veropeotokset on toinen asia yhdentyneessä euroopassa, politiikan teossa Silvio voi kuitenkin jatkaa tietenkin siinähän ei rehellinen tai...
Eurooppa kirjoitetaan isolla E:llä, myös "yhdentynyt Eurooppa".
Jutta Urpilainen:
- Hallitus pystyy parempaan, SDP pystyy parempaan, Jouni Hynynen pystyy panemaan.
Berlusconin mielestä Italian KKO:n päätös on yksittäisten junttituomareiden mielipide.
KSML: Ministeri lupaa korvaukset Tullin autoverokiistassa
http://www.hs.fi/kotimaa/KSML+Ministeri+lupaa+korvaukset+Tullin+autoverokiistassa/a1375408353790
VALTAKUNNANSYYTTÄJÄ ON EDES JOLLAIN TAVALLA HERÄNNYT AIHEESEEN; MUTTA KKO SE VAAN EDELLEEN JATKAA PRINSESSAN UNTA.....
09.08.2013 09:25
Valtio saattaa joissain tapauksissa joutua maksamaan korvauksia veropetosjutuista, arvioi valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.
Korkein oikeus linjasi viime kuussa, ettei myönteisen tai kielteisen veronkorotuspäätöksen saanutta voida enää syyttää veropetoksesta. Taustalla on Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka mukaan yhdestä teosta ei voida rangaista kahdesti.
Valtakunnansyyttäjä pohtii yhdessä poliisin, verottajan ja Tullin edustajien kanssa, mitä tutkinnassa oleville ja ilmi tuleville verojutuille pitää tehdä korkeimman oikeuden linjauksen vuoksi.
Nissisen mukaan KKO:n uusi tulkinta on merkittävä. Se voi johtaa lainvoimaisten veropetostuomioiden purkamiseen. Veropetoksien kirjo on laaja: tavallisten veropetosten lisäksi yleisimpiä ovat törkeät veropetokset, joihin liittyy usein muita rikoksia.
Tuomioiden lisäksi ongelmana ovat sadat eri viranomaisilla vireillä olevat veropetosjutut. Niihin on löydettävä yhtenäiset ja järkevät ratkaisut.
- Turhaa työtä ei kannata tehdä, Nissinen sanoo.
IMPERIUMIN VASTAISKU.....
Verottaja on jo ilmoittanut sivuillaan tulevan linjansa eli se pyrkii vesittämään täysin KKO päätöksen sekä koko Ne bis in idem periaatteen. Toisin sanoen, eli määräävät kyllä verokorotukset, mutta jos silti myöhemmin sattuu siltä "tuntumaan" voivat sitten nostaa rikossyytteen siltikin.... eli syystä jos toisesta heistä huvittaa laittaa liian vähän tai paljon veroja tai verokorotuksia, voivat sitten myöhemmin vedota alhaalla näkyvään lakiin, ja näin ollen varmistaa kaksoisrangaistuksen!!!!
VEROHALLINTO: Korkein oikeus on muuttanut tulkintaansa Ne bis in idem –kiellon vaikutuksesta veroasiassa (korkeimman oikeuden ratkaisu 5.7.2013 2013:59).
Korkeimman oikeuden nyt antama ratkaisu ei koskenut tilannetta, jossa veronkorotuksen määräämisen jälkeen oli saatu näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan 2 kappaleen mukaan Ne bis in idem –kielto ei estä ottamasta asiaa uudelleen tutkittavaksi asianomaisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti, jos on näyttöä uusista tai vasta esiin tulleista tosiseikoista taikka jos aiemmassa prosessissa on tapahtunut sellainen perustavaa laatua oleva virhe, joka voisi vaikuttaa lopputulokseen.
Lähetä kommentti