MM-kisojen jälkipuinti jatkuu...
1. Yle Uutiset jatkaa tunnetulla taidollaan kyselytutkimuksiaan. Yle Uutisten tehtävänä olisi kyllä raportoida uutiskynnyksen ylittävistä tapahtumista ja asioista, mutta kun tällä takamailla ei nyt kerta kaikkiaan tunnu tapahtuvan mitään uutisoinnn arvoista, niin toimittajaparkojen on keksittävä jotain jutun juurta. Näin sitten syntyi suuri arvokysely, jonka tuloksena sitten eilen julkaistiin kovan kohun saattelemana ensimmäinen osa. Siinä ihmisiltä kysyttiin ikuisuuskysymyksistä suurinta eli lain ja moraalinen välistä dilemmaa: "Voitko rikkoa lakia, jos oma moraalisi (tai oikeustajusi) on risririidassa lain kanssa.
2. Tutkimustulokseksi saatiin, että "laki ohittaa moraalinen". Tämä on hieman oudosti otsikoitu, mutta myöhemmin uutisesta selviää, että kysymys on suomalaisten enemmistön mukaan siitä, että lakia ei saa rikkoa, vaikka se olisi ristiriidassa oman moraalin kanssa. Seuraavaksi muutamia kyselyyn epvirallista tietä saatuja vastauksia ja mielipiteitä.
3. Kuka saa ja kuka taas ei. Rikkaat saa, mutta me köyhät emme saa tai muutoin meitit hukka perii eli meitit tuomitaan linnaan. Laki kyykyttää köyhiä, mutta ei estä rikkaita toimimasta vastoin lakia omaa etua tavoitellakseen.
4. Moraalista en tiedä, mutta lakia saa rikkoa, jos laki on vastoin omaa etua tai työehtosopimusta.
4a. EU-lait ovat kyllä niin paskoja, että niiden rikkomiseen ei kovin kummoista moraalia tarvita!
5. Laki on niin kuin se luetaan, mutta moraali niin kuin koetaan. Jokainen voi ite päättää, mikä on moraalisesti oikein ja mikä ei ja kannattaako lakia noudatella.
6. Yhteiskunnan vaikuttajista Päivi Räsänen ei ainakaan saa tietty sanoa, että moraali voi joskus ohittaa lain. Jos sanoo, niin me suututaan niin pirusti ja seuraavana päivä 50 000 ihmistä eroaa protestiksi kirkosta ja kristillisten poliittinen gallup-kannatus painuu pohjamutiin, jossa se on tosin ollut jo ennestään.
7. Sini Saarela ja muu Greenpeacen porukka on sitä vastoin eri asemassa. Heille Ville Niinistö levittää punaisen maton, kun palaavat kotimaahan rötöstelyreissuiltaan. Kotimaankin poliiseilla, syyttäjillä ja oikeusasteilla on kädet täynnä töitä, kun nämä kansalaistottelemattomat, kettutyöt ja muut vastaavat ovat iskeneet. Kyllä meidän tämän verran pitää kansalaistottelemattomutta sietää, se kuuluu demokratiiaan, ihmisoikeuksiin ja ties mihin kaikkeen.
8. Jos on kiirus, niin lakia saa kyllä pikkusen rikkoa, voi esimerkiksi kävellä päin punaisia tai jättää ravintolalaskun maksamatta, jos juna on juuri lähdössä.
9. Vaikka lakia rikottaisiin, niin so what, sillä eihän siitä juuri koskaan mitään tuomiota seuraa, ehdollista tuomiotahan nyt kukaan järkevä tyyppi ei toki pidä minään rangaistuksena.
10. Sopimuksia kyllä saa rikkoa, jollei ne tunnu moraalisesti kivoilta, nehän ei ole mitään lakeja! Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa parkkisakot, joita kauheat parkkifirmat kirjoitelevat ja jota meininkiä Yle Uutisetkin on Ari Mölsän johdolla jo vuosikausia ansiokkaasti kauhistellut. Valvontamaksun laiminlyöneet ihmiset, parkkiaktivisteista nyt puhumattakaan, eivät tietty riko lakia, vaan sitä rikkovat, sen kun kerkiävät, parkkifirmat koska ne syyllistyvät virkavallan anastamiseen; kysy vaikka Tolvasen Matilta. Parkkifirmojen toiminta on täysin moraalitonta ja sitä paitsi myös laitonta, kyllä jämpti on näin!
11. Valtiosääntöoppineetkin laulavat kuorossa, että parkkifirmojen kirjoittamat lapppuset rikkovat perustuslakia. Ja valtiosääntöoppineitahan jos keitä meidän toki pitää yli kaiken peljätä, rakastaa ja kunnioittaa, sillä heidän stop-lausuntoihinsahan tyssää tässä yhteiskunnassa myös moni muu ja vielä tärkeämpikin asia, niin kuin esimerkiksi tämä kuntauudistus ja sote-uudistus. Tuorin Kalle, joka on MInkkisen Panun esimies, sitä paitsi tietää, mikä on moraalisesti niin oikein, että se oikeuttaa rikkomaan lakia kansalaistottelemattomuuden nimikkeellä.
12. Jos joku asia tai toiminta asemoituu ns. harmalle alueelle, niin silloin ei riko moraalia eikä lakia teki niin tain näin. Ja kuten vallitseva säätilakin osoittaa, maailma ja sen myötä koko yhteiskunta näyttäytyy meille useimmiten tosi harmaana.
13. Voitaisiin myös pohtia hiukka sitä, kenen moraalista on kulloinkin kyse. Onko virkamiehillä, viranomaisilla ja tuomareilla moraalia ja jos on niin millainen se on ja miten se eroaa tavisten moraalista? Onko esimerkiksi tuomioistuimella kollektiivinen moraali, josta päättävät, tietysti äänestyksen jälkeen, kollegojensa puolesta Koskelo tai Vihervuori?Tässä olisikin MInkkisen Panulla ja muilla tutkijoilla rutkasti työsarkaa edessään. Tuomareille on kyllä annettu omat eettiset säännöt, mutta kuka niistä jotain edes muistaa, kysyn vaan.
14. Poliisillekin on annettu virkatehtäviään varten vaikka minkälaista säännöstöä ja pykälää. Mutta kuten kolmen koplan tapauksesta (Aarnio - Riikonen - Paatero) havaitsemme, ko. sääntöjä ei juuri tarvitse noudattaa, sillä eihän niiden noudattamista valvo kukaan. On syytä muistaa, että vinkkimiesten turvallisuus ja oikeus tehdä pikkurötöksiä menee aina kaiken muun edelle, vinkkimiesten ja vasikoiden toimintaa ei nyt kertakaikkiaan saa valvoa sanokoot laki ja pykälät sitten mitä tahansa, näin sanoo Paatero. Soon näet poliisin moraali, joka ratkaisee ja se taas tuppaa olemaan tunnetusti hyvin venyvää sorttia.
15. Kuten tästä lyhyestä otoksesta jo voimme päätellä, Yle Uutiset on saapunut tutkivassa journalismissaan kerrankin todella suurten kysymysten ja lööppien äärelle!
47 kommenttia:
Jotta viranomaiset eivät laiminlöisi lakiin perustuvia velvollisuuksiaan, viranomaisille on laadittu omia eettisiä ohjeita. Viranomainenhan voisi helposti oikeuttaa oman lain vastaisen toimintansa vetoamalla vaikkapa jonkin vähemmistöryhmän omaksumaan etiikkaan.
Euroopan neuvosto on laatinut poliisille Eurooppalaiset poliisin eettiset ohjeet (EPEO) Rec(2001)10. Ohjeen suomenkielinen versio lähetettiin aikoinaan kaikille poliisin päällystöön kuuluvilla (ml. tuolloinen lpj Mikko Paatero).
EPEO:n mukaan "Poliisin on tiukasti kunnioitettava tuomareiden riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Poliisin on erityisesti pidättäydyttävä vastustamasta lainvoimaisia tuomioita ja tuomioistuinratkaisuja sekä estämästä niiden täytäntöönpanoa."
EPEO:n ohje on selvä: viranomaistoiminnassa (vähemmistö)moraali ei ohita lakia. Isoäititapauksessa Paateron olisi tämä pitänyt ymmärtää siitäkin huolimatta, että P. I. Hallberg olisi lähettänyt kirjeensä täytäntöönpanon viivyttämisestä tasavallan presidentin toiveesta.
Paateron uskottavuus on mennyt. Täytyy kuitenkin muistaa, että poliisiylijohtajan paikkaa täytettäessä hän oli pyrkyreistä selvästi paras. POHA on yrittänyt parantaa julkista kuvaansa lisäämällä lottoarvontojen virallisena valvojana kunnostautuneen Seppo Kolehmaisen roolia tiedottamisessa. Lottolähetyksissä Seppo K. on selvinnyt suomenkielisestä osuudesta ongelmitta ja ruotsinkielisestä osuudestaan lähes ongelmitta. Täytyy vain toivoa, että POHA:n asioista tiedottaminen onnistuu yhtä hyvin.
Onhan kai kansalaistottelemattomat aina tuomittu tekonsa mukaan esim. vahingonteosta. Jos eivat ole muuta tehneet, ei muusta olekaan tuomittava.
Jaa, Räsänenkö siis vasemmalla?
Ei, vaan oikealla, mutta juuri siksi me protestoimmekin Räsäsen ohitusyritystä niin kiivaasti.
Arv. blogisti, pyydän vähän selvennystä. Tarkoittaako tuo viittaus tuomareiden eettisiin ohjeisiin, että tuomioissa pitäisi enemmän painottaa moraalia pykälien sijasta?
No ei kyllä tarkoita!
Lisää Yle Uutisten huippututkimuksen tuloksia:
"Sosiaalituet passivoivat ihmisiä. Suurin osa suomalaisista uskoo nykymuotoisten sosiaalitukien passivoivan ihmisiä. Mielipide pysyy vankkana läpi useimpien tuloluokkien. Puolet suomalaisista ajattelee myös, että valtio holhoaa ihmisiä liikaa. Kysymykset liittyvät Ylen Pirstoutunut Suomi -kyselytutkimukseen, jossa selvitettiin, millaiset aiheet jakavat ja yhdistävät suomalaisia".
Kyse näyttää olevan tältäkin osin nollatutkimuksesta. Miksi "tutkia" tai kysellä ihmisiltä asioista, jotka ovat päivänselviä ilman tutkimistakin?
Yle Uutisten pitäisi välittää uutisia tapahtumista ja asioista, mutta nyt se on alkanut yrittää itse tehdä niitä.
Mitä Minkkisen ym. siis tarkkaan ottaen pitäisi tutkia?
Mutta osataan sitä nollatutkimuksia tehdä muualllakin kuin Yle Uutisissa, mm. puljussa nimeltään Kunnallisalan kehittämissäätiö. Kas näin:
"Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten luottamusta yhteiskunnan kahdeksaan keskeiseen instituutioon. Arvioitavina olivat tasavallan presidentti, tiedotusvälineet, eduskunta, ammattiyhdistysliike, hallitus, oman kotikunnan päättäjät, yritykset ja työnantajat sekä oppositiopuolueet.
Tasavallan presidenttiin luotti erittäin tai melko paljon 70 prosenttia vastaajista. Toiseksi luotettavimmaksi tutkimuksessa arvioitiin tiedotusvälineet, joihin luotti 54 prosenttia vastaajista. Eduskuntaan ja ammattiyhdistysliikkeeseen luotti reilut 40 prosenttia vastanneista. Hallitukseen kertoi luottavansa 39 prosenttia vastaajista.
Tutkimukseen vastanneet luottivat vähiten oppositiopuolueisiin, joihin luotti vain neljäsosa vastanneista. Luottamuslistan häntäpäässä ovat myös oman kunnan päättäjät sekä yritykset ja työnantajat".
Kuuluuko tällaisten tutkimusten tekeminen todellakin ko. kehittämissäätiön tehtäviin? Samaa asiaa on lisäksi tutkittu monta kertaa aikaisemminkin ja aina samanlaisin tuloksin. Eikö kuntien niukkoja varoja pitäisi käyttää hieman paremmin ja säästeliäämmin?
Kunnallisalan kehittämissäätiön "tutkimus" on kyllä syvältä. Mitä siihen sanovat oppositopuolueiden edustajat? Onko Timo Soini jo älähtänyt plokissaan? Tutkimuksella näyttää olevan selvä poliittinen tendenssi.
"Mitä Minkkisen ym. siis tarkkaan ottaen pitäisi tutkia?"
Kysymys ohjataan yliopiston rehtorille.
Anon: "Jotta viranomaiset eivät laiminlöisi lakiin perustuvia velvollisuuksiaan, viranomaisille on laadittu omia eettisiä ohjeita."
Anonyymi on ymmärtänyt ammatillisen etiikan väärin. Virkavelvollisuudet, jotka ovat toiminnan vähimmäistaso, ilmenevät laista ja muista sitovista normeista - joita eettiset ohjeet eivät ole. Lain ja muden normien noudattamista valvotaan poliisin, esimiesten ja yleisten lainvalvojien toimesta. Sanktiona on virkasyyte ja pahimmassa tapauksessa viraltapano.
Ammattietiikakka la niitä koskevilla ohjeilla pyritään ym. vähimmäistasoa laadukkaampaan toimintaan.
"5. Laki on niin kuin se luetaan, mutta moraali niin kuin koetaan. Jokainen voi ite päättää, mikä on moraalisesti oikein ja mikä ei ja kannattaako lakia noudatella."
Tässä on asia tiivistetty niin loistavasti, että se on syytä asian korostamiseksi toistaa. Juuri tuosta syystä (subjektiivinen) moraali ei saa syrjäyttää (- enemmän tai vähemmän - objektiivista) lakia.
Kysymys oli kyllä niin hölmösti asetettu, että vastausten perusteella ei voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Kysymyksessä ei oteta mitään kantaa sen enempää rikkomuksen suuruuteen kuin sillä tavoiteltavaan moraaliseen hyväänkään. Onko rasistisen vitsin esittäjän tappaminen hyväksyttävää? Saako kävellä päin punaisia valoja, jos se on tarpeen tielle eksyneen lapsen hengen pelastamiseksi? Näiden tapausten rinnastaminen on tietysti täysin absurdia, mutta YLEn kysymyksen kannalta ne ovat samanarvoisia.
Tarkoitettiinko kysymyksellä mahdollisesti sitä, että lain rikkoja pitäisi vapauttaa rangaistuksesta, jos hän esittää teolleen jonkinlaiset moraaliset perustelut? Muutenhan kysymys olisi triviaali, koska lakia voi aina rikkoa. Siitä vain voi seurata rangaistus. Kysymys on epämääräinen, joten vastaaja vastaa oman arvauksensa mukaisesti ja tulosten tulkitsija tulkitsee oman mielensä mukaisesti.
Kysymyksessä ei myöskään oteta kantaa lain syntyprosessiin. Onko laki tehty demokratian pelisääntöjen mukaan vai jonkun diktaattorin sanelemana. Normaali oletus ilmeisesti olisi, että tässä tarkoitetaan Suomen lakeja, mutta joku blogisti jo kiirehti tulkitsemaan, että enemmistö suomalaisista olisi ilmiantanut naapurinsa natseille. Hölmöt kysymykset synnyttävät hölmöjä tulkintoja.
Tällaisen kyselyn (tutkimuksesta en puhuisi) vastausvaihtoehtojen joukossa täytyisi näköjään olla myös seuraava: "kysymys on niin epämääräisesti asetettu, että siihen ei voi vastata".
Niih, tällaisia hölmösti suunniteltuja kyselyjä sitä vaan kuitenkin tehdään jatkuvasti verovaroilla!
Helvettiäkö niitä mielipiteitä yleensäkään kysellään. Mielipidettähän pitää vaihtaa heti kun saa perusteet sen vaihtamiselle.
Palstantäytettä, palstantäytettä!
Erkka Westerlundin tänään valitsema leijonamiehistö olympiakisoihin koostuu pääosin vanhojen herrojen kerhosta, johon on päästy vanhoilla näytöillä. Tällaisia nimiä joukkueessa vilisee ainakin puolet, esimerkiksi Salo, Timonen, Selänne, Jokinen, Ruutu sekä nuoremmista Granlund. Luojan kiitos, Nummelin ja Karalahti eivät sentään mahtuneet joukkueeseen! Nuoria ja hyväkuntoisia pelaajia ovat lähinnä Määttä ja Barkov.
Tällä kokoonpanolla ei kyllä Sotshissa mitalia oteta!
Tähän lätkäkommeentiin liittyen kysyisin arvon blogistillta - joka mitä ilmeisimmin on myös kova urheilumies - keitä näiden vanhojen herrojen tilalle olisi tullut sitten valita?
Omasta mielestäni meillä on vain kovin vähän (hyviä)vaihtoehtoja näiden paappojen tilalle. Korkeintaan joku Bergenheim ja Ristolainen voisi tulla kyseeseen. SM-Liigasta ei ainakaan apuja löydy.
En ole toki niin "kova" urheilimies, että voisin tai edes haluaisin nimetä toisia pelaajia mainitsemieni "vanhojen herrojen" tilalle!
Mutta Selänteellä tuskin ainakaan on olympiakisoissa juuri käyttöä, ei myöskään Mikko Kovulla, jonka juuri eilen kerrotiin loukkaanruneen ja joutuvan leikkaukseen, josta toipuminen vie 4 viikkoa! Voiko Mikko Koivu olla tarvittavasa kunnossa helmikuun alkupuolella alkavissa kisoissa? Tuskinpa vaan.
Saku Koivu sentään ymmärsi kieltäytyä puolikuntoisena kisareissusta! Mikael Granlund valittin nyt, kuten vuosi sitten MM-kisoihinkin, vanhan näytön eli vuoden 2011 ilmaveivin perusteella, näin otaksuisin.
Minusta Teuvo Teräväinen ja Rasmus Ristolainen olisi hyvin voitu valita kisajoukkueeseen.
Suomen joukkueeseen on koottu kyllä kovin nimiä, mutta kuten pikkuleijonien menestys osoitti, Suomi voi voittaa jotakin eli mitalin vain joukkueena, eli vanhoilla huippunimillä, joiden pelaaminen yhteen monien vuosien jälkeen on kyseenalaista.
Monilla muilla joukkueilla (Kanada, Venäjä, Ruotsi, Tsekki) on kuitenkin paljon kovempia nimiä joukkueissaan kuin Suomella.
Kunnallisalan kehittämissäätiö ei tiettävästi toimi verovaroilla.
Senkö takia säätiö voi sitten panna pystyyn hölmöjä kyselyjä ja "tutkimuksia"?
Kunnallisalan kehittämissäätiö perustettiin vuonna 1990. Peruspääoman, 80 miljoonaa markkaa, lahjoitti silloinen Suomen Kunnallisliitto.
Peruspääoma oli peräisin vuonna 1989 myydystä Kunnallispainosta. Säätiön toiminta rakentuu pelkästään pääoman sijoitustuotolle.
Säätiötä johtaa 16-jäseninen hallitus, jonka paikat on jaettu - kuinkas muuten - tarkasti suurien puolueiden suuruusjärjestyksen mukaisesti. Hallituksessa istuu monia kansanedustajia ja kunnnajohtajia. Hallitusta johtaa kepun Antti Rantakangas.
Palsturi on oikeassa monessa asiassa, kuten tämäkin blogi osoitti. Mikä ihme sai Westerlundin valitsemaan ikääntyviä pelaajia niin runsaasti olympialaisiin? Ei tule mitalleita, ei tule!
Kyllähän Ylen gallup oli tyhjää täynnä oleva himasmainen nollaselvitys, mutta kyllä MTV 3:n kyselykin siitä, montako mitallia Suomi saa olympialaisista, oli anakin samantasoinen kysely.
Kun Jari Aarniokin päätti antaa tutkijoille "työrauhan", eikä halunnut edes vangitsemisasiansa jatkokäsittelyä "joulunpyhien" takia, oli uutisanti pyhinä todella masentava ja uuvuttava!
Onneksi Angela Merkell ja A. Stubb olivat loukanneet Angela lantionsa ja Aleksanteri S. kymmenen vuotta nivelsiteensä, jotka ovat nyt löystyneet paljosta matkustamisesta niin,että piti operoida samaan aikaan kun Angelankin poti lantiotaan.
Oli tosi herttaista, että Aleksanteri ilmoitti ajattelevansa Angelaa samaan aikaan hänen jalkaansa laserhoidettiin! Voi kuinka söpöä, suorastaan hurmaavaa!
Mitä ihmettä uutisia olisi ylipäätään olemassa, jos meillä ei olisi Stubbin löystyneitä nivelsiteitä, Kaikkosen laihduttamista, Packalenin pyrkyä sisäministeriksi tulevaan hallitukseen. Ei mitään, ei sitten mitään !
"Sosiaalituet passivoivat ihmisiä. Suurin osa suomalaisista uskoo nykymuotoisten sosiaalitukien passivoivan ihmisiä."
Kaikkein hauskintahan tässä "nollatutkimusmielipiteessä" on se, ettei tiede tue sitä.
Olisi kyllä kiva, jos toimittajat lopettaisivat näiden naurettavien mielipidekyselyjen tehtailun ja alkaisivat tehdä työtänsä. Asioilla yleensäkin on taustoja ja erilaisia näkökohtia ja sekä julkisella että yksityisellä puolella sekä etenkin politiikassa löytyisi paljonkin raportoitavaa jo pelkästään siksi, että kansalaiset tietäisivät missä mennään. Samalla voisi sitten paljastua vaikka mitä korruptiota.
Valitettavasti työnteko ei tunnu kiinnostavan...
Tuomarin eettiset ohjeet ovat ihan yhtä sitovia kuin yleensäkin työpaikan arvot. Eli teoriassa niitä kannatetaan, käytännössä hölynpölyä.
Noinhan se käytännössä varmaan on. Vanha koira ei opi enää istumaan, eli viran jo saaneet ja siinä vuosikausia istuneet tuomarit eivät enää opi helposti omaksu uusia asioita yleensäkään, eettisistä normeista ja periaatteista nyt tietysti puhumattakaan!
Eettisiä periaatteita olisi iskostettava nuorten tuomarinuralle aikovien lakimiesten mieleen tuomarikoulutuksen aikana. Mutta kun Suomessa ei ole minkäänlaista tuomarikoulutustakaan olemassa!
Auskultointi eli tuomioistuinharjoittelukin on meillä vain jonkinlaista kevyttä käytännön näpertelyä ja siihen pyrkivät - varatuomarin tittelin saadakseen - myös ne nuoret lakimiehet, joilla ei ole minkäänlaista aikomusta edetä oikeuslaitoksen palvelukseen.
No, jo on aikohin eletty:
-Hovioikeuden pikkujoulut kärjistyivät käsirysyksi (IS).
Nyt ei siis tyydytty enää solvauksiin ja nimittelyihin.
Mikä siis olikaan se nyt puheena ollut eettinen vaje, joka on tuomaroinnissa (nyt en tarkoita Malmön kaukaloa) jossain ilmennyt?
"Yhteiskunnan vaikuttajista Päivi Räsänen ei ainakaan saa tietty sanoa, että moraali voi joskus ohittaa lain."
Viittaat ilmeisestikin siihen, kun Räsänen asetti uskonnon käsitykset oikeasta ja väärästä lain edelle. Eikä edes minkä tahansa uskonnon, vaan pelkästään kristinuskon - tuon ainoan ja oikean uskonnon- sanan.
On valtava ero siinä, puhuuko ministeri moraalista yleensä, vai puhuuko jostain itselle rakkaasta satukirjasta asettaen tämän lain yläpuolelle.
Jos lait eikä moraali kohtaa, niinkuin yleensä korkeassa asemassa olevilla esim. valtioneuvoston jäsenillä tämän tästä hakusassa, siinä aina avulias valtioneuvoston oikeuskansleri antaa omia eettisinä pitämiään ohjeita niin etu että jälkijättöisesti, jälkeäkään jättämättä.
Nyt on Stm:n vakuutuslääkärien läpivalaisu toimikunta sanut aikaiseksi eettiset ohjeet vakuutetuille.
Hei!
Kannattaa tsekata tämä linkki. Varsin hauskaa!
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288639966714.html
hyvää Uutta Vuotta!
Robert
Tuomarikoulutukseen pitäisi kuulua pakollinen harjoittelu korkeimmassa oikeudessa tai hovioikeudessa plus jonkinlainen koe. Käräjäoikeusharjoittelu yksin istuvana tuomarina tai lautamiesten kanssa ei tepsi. Ja toisen käräjätuomarin apu voi olla sitä, että sokea ohjaa rampaa.
Eikös holmgang ole vanhimpia ja nimenomaan pohjoismaista peräisin oleva oikeudenkäynnin muoto? Nyt tutkiva journalismi tekee uuden pohjanoteerauksen, kun ei edes sen verran selvitä, että pikkujouluissa hovioikeus on vain harjoittanut perinteitä.
Holmgang on ollut pohjoismainen ja Viikinkiaikoina suosittu oikeudellisten erimielisyyksien ratkaisukeino. Myöhemmin germaanisessa maailmassa sama otettiin käyttöön ja kirjattiin Tuomioistuin taisteluna, Gerichtskampfina silloiseen lakiin. Saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarina Otto I yritti ensimmäistä kertaa v. 967 kieltää moisen oikeudenkäytön. 1230 se kuitenkin tunnistettiin Sachsenspiegelissä oikeudenkäytön muotona. Pohjoismaissa se on ollut viikinkien laissa ja muissakin kirjattuna oikeudenkäytön muotona. Myöhemmin muukin maailma on ottanut kaksintaistelut epävirallisemmin tai virallisemmin käyttöönsä ja jossain vaiheessa siitä käytännöstä luovuttiin.
Pikkujoulut kuitenkin lienee oiva tilaisuus muistella menneitä. Koska taistelu lienee käyty ilman aseita ja on saattanut olla ilman etukäteisiä virallisia rituaaleja, taitaa kyseessä olla varhaisimpia versioita holmgangista. Mikäs sen sopivampaa ohjelmaa tuomioistuimen pikkujouluihin kuin tuulahdus menneestä?
Yleisradio on keksinyt, miten aivoja rasittamatta ja poliitikkoja ärsyttämättä voi tehdä tutkivaa journalismia: kyselypäivässäjournalimi.
Tänään tutkimme talousrikoksia eli "mitä mieltä olette talourikoksista".
Huomenna on vuorossa ilmastomuutos: "Onko ilmastomuutos mielestänne totta?".
Ylihuomenna tutkiva yle kysyy "Milloin talous kääntyy nousuun."
Vaihtoehdot ovat 1) huomenna, 2) ylihuomenna... 3) kesällä...
Tuosta holmgangista eli viikinkien kaksitaistelusta tuli vaan mieleen, että onneksi KKO ja KHO eivät pidä yhteisiä pikkujoulujuhlia tai muitakaan pippaloita. Siellä nimittäin saattaisivat presidentit joutua keskenään tämän tästä kyseisen "holmgangin" pauloihin!
Ei tuo blogistin kommentti pidä paikkaansa. Onhan niiden tuomareilla yhteinen yhdistys ja esittelijöillä vastaavasti omansa!
Ei nyt pitäisi ottaa kaikkia kommentteja niin kirjaimellisesti!
Mutta fakta on kuitenkin se, että KKO:n Koskelo ja KHO:n Vihervuori ovat monista tuomioistuinlaitoksen kehittämishankkeista varsin eri mieltä keskenään. He "ottavat yhteen" muutamista asioista Hgin oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämässä seminaarissa, joka pidetään muistaakseni 23.1. Porthaniassa. Pitänee lähteä kuuntelemaan ja esittämään kysymyksiä!
"Luojan kiitos, Nummelin ja Karalahti eivät sentään mahtuneet joukkueeseen!"
Ikävä kyllä Nummelin lienee vieläkin niitä parhaita kiekollisia pakkejamme ja Karalahtikin pätevä, vaikka hölmöileekin kaukalon ulkopuolella. Sen sijaan Selänteen "palkkiovirkaa" on näyttöjen valossa vaikea ymmärtää. Toivottavasti hän tällä kertaa tekee sekä töitä että maaleja. Ennemmin ottaisin Saku Koivun, joka puolikuntoisenakin pesee monen muun. Saku tosin taitaa keskittyä Stanley Cupiin.
Saku, 38 v., ymmärtää, ettei hänen ole mielekästä eikä turvallistakaan lähteä tuonne erittäin kovatasoiseen turnaukseen syksyisen pahan aivotärähdyksen jälkeen. Kapteeniksi joutuu nyt joku toinen selittelemään tappioiden jälkeen, mikä oikein meni pileen.
"siihen pyrkivät - varatuomarin tittelin saadakseen - myös ne nuoret lakimiehet, joilla ei ole minkäänlaista aikomusta edetä oikeuslaitoksen palvelukseen."
Kyllä tuomioistuinlaitokselle on hyötyä myös siitä, että tulevat oikeudenkäyntiasiamiehet ja syyttäjät auskultoivat. Useimmat auskultantit niittäin oppivat cloun: tärkeä on vakuuttaa ratkaisija ts tuomari omasta tulkinnastaan eikä pitää monologeja oman äänen kuuntelemisen ilosta tai päämiehen vakuuttamiseksi.
Myös laamanneille lienee tärkeä saada edustava kuva siitä, minkätasoisia lakimiehiä nuorissa juristeissa on, laamanin yksi tärkeimmistä tehtävistä kuin nykyisin on vaikuttaa siihen, millaisia usia käräjätuomareita rekrytoidaan.
Anonyymi näyttää sekoilevan, sillä minä puhuinkin nimenomaan "oikeuslaitoksesta" ja sen palvelukseen aikovista lakimiehistä ja notaareista, en yksinomaan tuomioistuimiin aikovista lakimiehistä! Syyttäjäksi tai advokaatiksi aikovat lakimiehet ovat toki tarvetulleita auskultoimaan!
Muut ja varsinkin ne, jotka aikovat suuntautua jo alun perin liike-elämän tai julkishallinnon palvelukseen, ovat sitten asia erikseen. Heille auskultoinnista ei ole vastaavaa hyötyä ja he vain vievät harjoittelupaikkoja niiltä nuorilta juristeilta, jotka olisivat kiinnostuneita oikeuslaitoksen menosta! Tässä on todellinen ongelma.
Anonyymin viimeinen kappale oli tuttua höpön höpön -puhetta! Tietenkin lamannit, jotka saavat valita notaarit halutessaan täysin mielivaltaisin perustein, ottavat "sisään" myös pärstäkertoimen tai tuttavuussuhteiden perusteella tyyppejä, jotla haluavat auskultoida yksinomaan varatumarin tittelen saannin takia, mutta jotka eivät ole pätkääkään kiinnostuneita tuomioistuin- tai oikeuslaitosurasta.
Tästä ei aihetta enempään.
Prosessi- ja insolvenssioikeuden teemaseminaari: Yhdessä vai erikseen? - Oikeusturva tuomioistuimissa (ks. linkki).
Helsingin yliopiston prosessi- ja insolvenssioikeuden oppiaine järjestää seuraavan valtakunnallisen tutkijaseminaarin torstaina 23.1.2014 klo 13:00-16:00 tiedekuntahuoneessa P545. Seminaarin aiheena on "Yhdessä vai erikseen - oikeusturva tuomioistuimissa".
Tilaisuudessa puhujina esiintyvät korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo sekä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Vihervuori. Kommenttipuheenvuorot pitävät asianajaja Mika Ilveskero (asianajotoimisto Castrén & Snellman) sekä tutkija Virve-Maria de Godzinsky (OPTULA).
Tuota seminaaria 23.1. juuri edellä tarkoitin. Siellä on siis odotettu kaksinkamppailu Koskelon ja Vihervuoren välillä. Kehä- ja pistetuomarina ottelussa toimii prof. Risto Koulu, joka pitää myös loppupuheenvuoron. Julistaako hän myös kamppailun voittajan, sen saamme sitten nähdä.
Tuonne seminaariin pitäisi laittaa lista kiertämään, jossa kysytään mistä sait tietää seminaarista. En osaa kuvitella, että muuten edes harkitsisin tuollaiseen osallistumista, mutta aikaisemmat kirjoitukset ja nyt täällä mainostettu puheenjohtajien välinen Holmgang saa haluamaan sinne, vaikka etäisyyttä on melkein 550 kilometriä. Oulun yliopistollinen sairaala on tainnut kuitenkin päättää puolestani, seuraavana päivänä pitäisi olla siellä.
Kiitoksia Jyrkille loistavasta blogista ja sopivasta oikeudenkäytön värittämisestä. Ennen tätä blogia laki on ollut minun silmissäni tasaista harmaata. Nyt siinä näkee kontrasteja ja koko värien kirjon.
Nyt jo jännittää saada blogistin raportti paikan päältä tuosta seminaarista!
Asiallinen HS:n kirjoitus teemaan liittyen.http://www.hs.fi/kotimaa/a1390800903074?jako=eb72ceeedc3f342394e6331c07361269&ref=fb-share
Lähetä kommentti