1. Yleisö etsii nykyisin tietoa tuomioistuinten toiminnasta ja ratkaisuista lähinnä internetistä. Kyse on julkisuusperiaatteen toteutumisen kannalta olennaisesta tiedotustoiminnasta, jossa tuomioistuinten verkkosivuilla on merkittävä osuus. Kuten olen aiemmin usein maininnut, esimerkiksi hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien tiedotustoiminta on vielä aika alkeellisella tasolla. Internetin välityksellä tapahtuvasta tiedottamisesta voidaan puhua oikeastaan vain korkeimman oikeuden (KKO) ja korkeimman hallinto-oikeden (KHO) kohdalla.
2. KHO:n verkkosivut uudistuivat viime syksynä, KKO:n puolestaan tämän vuoden alussa. KKO:n sivujen uusi verkko-osoite on korkeinoikeus.fi, KHO:n puolestaan www.kho.fi.
3. KKO:n sivuilla on enemmän kuvia, KHO:n sivuilla enemmän informaatiota. Sisällöllisesti uudistukset ovat pieniä, mutta vaikuttaa siltä, että KKO:n sivuilta saa nyt vähemmän tietoa tuomioistuimen toiminnasta kuin aiemmin.
4. Näkyvin ero sivujen välillä on se, että KHO päivittää kerran viikossa etusivulla olevaa mittarilukemaa, josta ilmenee, kuinka monta päätöstä se antanut. KKO:n sivuilta ei tällaista tietoa löydy. Viime vuonna KHO antoi yhteensä 4304 päätöstä, joista ennakkopäätöksiä eli vuosikirjassa julkaistavia päätöksiä oli 202. KKO:n julkaisi viime vuonna ainoastaan 102 ennakkopäätöstä, siis tasan 100 vähemmän kuin KHO. Ilmeisesti KKO:ssa oli tavanomaista heikompi "prejudikaattivuosi". Osaselitys kyseiseen eroon lienee se, että näiden kahden tuomioistuimen käsittelemät asiat ovat laajuudeltaan ja laadultaan aika erilaisia. Lisäksi KHO:ssa on jonkin verran enemmän henkilökuntaa eli jäseniä ja esittelijöitä kuin KKO:ssa.
5. Tilastotietoja toiminnastaan KKO ilmoittaa muutenkin niukemmin kuin KHO, vain yhdellä melkoisen epäselvällä sivulla kohdassa ajankohtaista. Aiemmin KKO ilmoitti tilastotietoja toiminnastan paljon seikkaperäisemmin ja selvemmällä tavalla. Uusituila sivuilla KKO ei mainitse enää edes yleisten tuomioistuinten vuosikertomusta. KHO:n sivuilta taas pääsee lukemaan tuomioistuimen omat vuosikertomukset kymmenen vuoden ajalta ja lisäksi alueellisten hallinto-tuomioistuinten vuosikertomukset. KHO:n sivuilla on myös runsaasti tietoa sen toimintaa koskevista tutkimuksista ja muista tutkimuksista. Yleisölle suunnattuja tiedotteita KHO julkaisee vuosittain selvästi enemmän kuin KKO.
6. KHO:n sivuilta pääsee katsomaan ennakkopäätösten ohella myös muita päätöksiä, mutta KKO ilmoittaa uusituilla sivuillaan ainoastaan ennakkopäätökset; muita päätöksiä ja myönnettyjä valituslupia ei sitä vastoin ilmoiteta. Ne selviävät toki Finlexistä, mutta KKO:n etusisivulla, toisin KHO:n sivulla, ei ole linkkiä Finlexiin.
7. KKO:n sivuilta on vähennetty muutenkin linkkitietoja selvästi, sen sijaan KHO:n sivustolla (kohdassa aineistoa) linkkien lukumäärää on lisätty huomattavasti. Muuten, KKO:n sivuilla ei mainita enää KHO:n linkkiä.
8. KKO:n uudet sivut saavat plussaa siitä, että kohdassa ajankohtaista ilmoitetaan lähiaikoina KKO:ssa toimitettavat suulliset käsittelyt, vastaavia tietoja ei sen sijaan mainita KHO:n sivuilla. Lisäksi asian käsittelyä ja sen eri vaiheita havainnollistetaan KKO:n sivuilla kaaviokuvilla.
9. KKO ilmoittaa sivullaan yksityiskohtaiset ohjeet siitä, miten valituslupahakemus ja valitus on laadittava, minkä lisäksi etusivulla on linkki oikeusneuvos Pertti Välimen teemaa koskevaan laajempaan kirjoitukseen. Havaitaan, että KKO edellyttää lupahakemukselta varsin pikkutarkkoja perusteluja. Jos käytäntöä tutkittaisiin tarkemmin - kukahan nuori ja pätevä tutkija se tekisi (?) - havaittaisiin, että vaikka lupahakemuksen perustelut olisivat miten korkeatasoisia ja seikkaperäisiä tahansa ja kirjoitettu "enkelien kielellä", valituslupa ei kuitenkaan useinkaan heltiä. Valituslupa myönnetään käytännössä usein melko suppean ja yleisluontoisen valituslupahakemuksen perusteella. Kun lupapäätöksiä ei perustella KKO:ssa mitenkään, ei ole mahdotonta, että luvan myöntämisen vaikuttavat myös lupajaostossa istuvan kahden tai kolmen jäsenen joko asiaan tai asianosaisiin tai näiden asiamiehiin liittyvät sympatiat tai antipatiat.
10. Jäsenten lisäksi KHO ilmoittaa (kohdassa organisaatio) kaikkien esittelijöidensä eli esittelijäneuvosten ja oikeussihteerien nimet, myös määräaikaiset esittelijät. KKO sen sijaan ei ilmoita esittelijöitään, mikä on selvä puute. Mutta erityisesti se, että KHO ilmoittaa yhteystietojen kohdalla jokaisen asiaryhmän (niitä on seitsemän) osalta mainittuja asioita valmistelevien notaarien nimet ja puhelinnumerot, on omiaan parantamaan palvelua ja asianosaisten tiedonsaantia. KKO:n sivuilta sen sijaan ei näitä tärkeitä yhteystietoja löydy.
11. Ylimpien tuomioistuinten verkkosivuilta ilmenee monia muitakin mielenkiintoisia asioita ja eroja, mutta annetaanpa nyt välillä myös blogin lukijoiden kertoa, mitä mieltä he ovat KKO:n ja KHO:n uusituista verkkosivuista.
107 kommenttia:
Äkkiseltään kommentoituna, molemmat sivut ovat perusrakenteeltaan aika samanlaiset: kolme palstaa, joista vasemmalle puolelle on asetettu valikko, keskelle pääasiallinen sisältö ja oikealle linkit yms. lisätiedot. Molemmilla sivuilla tietoa voi etsiä hakutoiminnan ja/tai sivukartan avulla. KHO:n sivujen sisältö ja kielivalikoima on laajempi (ranska!). Suomen- ja ruotsinkieliset osiot ovat tosin sisällöltään laajimmat. Saman firman käsialaa?
Kyllä, mutta sisältö toki ratkaisee, ja sihen ko. oikeusasteet ovat päässeet itse vaikuttamaan ratkaisevasti.
Pieni lisäys edelliseen: KKO:n sivuilla palautekentän merkkien maksimienimmäismäärä on 9 000 kun taas KHO:n sivuilla vain 400. Tarkoittaako tuo, että KHO haluaa lukijoiltaan ytimekästä ja napakkaa palautetta, tai mieluummin ei palautetta lainkaan?
Huomio kiinnittyy siihen, että KKO:n vuosikirjaselosteissa ei enää ilmoiteta esittelypäivää. Lieneekö ollut noloa, kun eräissä tuoreissa vuosikirja-asioissa esittelypäivästä on saattanut mennä puolitoista vuotta ratkaisun antamiseen.
KHO ei ole tainnut koskaan julkaista esittelypäivää, tosin kiertoajat lienevät siellä paljon nopeammat, ratkaisu annetaan vuosikirja-asioissakin tyypillisesti muutamassa viikossa esittelypäivästä.
Jo vain, esittelypäivää ei enää ilmoiteta KKO:n selosteissa!
Mutta mikä merkillisintä, esittelypäivää koskeva tieto on nyt poistettu myös kaikista aiemmin annettujen ennakkopäätösten selosteista, vaikka niissä oli vielä vuoden 2013 loppuun asti ko. tieto!
Ratkaisusta KKO 2013:100 ilmenevä kunnianloukkasjuttu "viivähti" KKO:n käsittelyssä peräti reilut kolme vuotta, sillä jutussa hovioikeuden tuomio on ennettu huhtkuussa 2010.
Onko palautekentän laajuudella mitään merkitystä? Antavatko asianosaiset tai íhmiset ylipäätään koskaan palautettta ko. "kentällä"? Enpä oikein usko.
KKO:een saapuu vuosittain noin puolta vähemmän asioita kuin KHO:een, saapuneiden asioiden määrä vaihtelee hieman 2700 asian molemmin puolin. Hovioikeuksista saapui KKO.een vuonna 2011 yhteensä 2199 ja vuonna 2012 kaikkiaan 2137 asiaa, nämä ovat lähes kaikki asioita, joissa valittaja tarvitsee KKO:n myöntämän valitusluvan. Ratkaistujen asioiden lukumäärä ei näy tilastosta lainkaan, mikä vaikuttaa oudolta. KKO myöntää vuosittain noin 150-170 valituslupaa.
Vaikka nyt eletään jo vuoden 2014 alkua, korkein oikeus ja muut yleiset tuomioistuimet eivät ole vielä julkasseet yhteistä vuosikertomustaan vuodelta 2012.
Mistähän tämäkin mahtaisi johtua? KHO julkaisi oman vuotta 2012 koskevan vuosikertomuksensa jo viime vuoden alkupuolella.
KKO:n vuosikertomus vuodelta 2011 on myös poistettu netistä ("Sivua ei löydy/ se on tilapäisesti poissa käytöstä"), olettaisin että päivitys on tältä osin työn alla.
Vai on KKO:een vaikea saada valituslupaa? No, nyt vuoden 2014 alkajaisiksi korkein oikeus on julkaissut ennakkopäätöksen (KKO 2014:1), jossa on riidan kohteena ollut asianajajan 10,75 euron kopiointi- ja postituskulut.
Sanoisin, että siinä on oikeusneuvosten aikaa käytetty turhuuteen. Peräti noloa myöntää valituslupa tällaiseen asiaan. Mutta ehkä ei ole ollut muita kiireitä just silloin lupaa myönnettäessä.
Vaikka ko. ennakkopäätöksessä (KKO 2014:1) selostetun riitakysymyksen rahallinen intressi tuntuu mitättömältä, on kyseessä asia, joka aktualisoituu käytännössä lähes joka istuntopäivä eri puolilla maata ja jota koskeva käytäntö on epäyhtenäinen. Ennakkopäätösten antamisen yhtenä tarkoituksena on juuri oikeuskäytännön yhtenäistäminen.Tältä kannalta arvioiden ko. prejudikaatti puolustaa paikkaansa.
Kun vuodessa myönnetään vain keskimäärin 150-160 valituslupaa noin 2000:sta KKO:een saapuvan asian joukosta, on valitusluvan myöntäminen todella harvinaista.
KHO voittaa perusteellisemmalla sisällöllä, mutta KKO:n sivut ovat ulkoasultaan onnistuneemmat, jotenkin tyylikkäät.
Hovioikeuksien tiedottamnen verkkosivuilla on hyvin niukkaa. Hovioikeudet ovat julkaisseet kyllä netissä itselleen vahvistamiaan komeita viestintäsuunnitelmia, mutta itse viestintä verkossa tuntuu sitten olevan vielä koko lailla lapsen kengissä.
Tämä koskee etenkin julkaistujen ratkaisujen eli ns. korttiratkaisujen (Finlex-ratkaisut) lukumääriä, jotka ovat todella vähäisiä. Esimerkiksi Vaasan HO julkaisi vuonna 203 vain 3, Kouvolan Ho vain 4, Rovaniemen HO vain 5 ja Itä-Suomen HO vain 6 ratkaisua! Nuo ovat todella käsittämättömän alhaisia lukuja, sillä jokainen hovooikeushan rakaisee vuosittain satoja ja suurimmat hovioikeudet tuhansia asioita.
Verkkosivujen perusteella vaikuttaisi hieman siltä, että hovioikeuksissa ei tapahdu juuri mitään mielenkiintoista - tässä ei nyt oteta huomioon pikkujoulukahakointeja hovioikeuksien pikkujouluissa", joista olemme kyllä saaneet iltapäivälehtien sivuilta lukea.
Esim. Itä-Suomen HO:n sivulla "Puheita ja vierailuja" mainitaan tuoreimpana tapahtumana 15.3.2008 presidentti Krogeruksen puhe lautamiespäivillä ja sen jälkeen sitä ennen vuosina 2007-2003 sattuneta vierailuja yms.
Huvittavin on Rovaniemen HO:n palsta "lehdistötiedotteet", jossa ei ole kai koskaan kerottu mistään muista sioista kuin varatuomarin arvonimen myöntämispäätöksistä, niitä sitten luetellaankin sivukaupalla. Ulkopuolinen lukija voisi tämän perusteella päätellä, että eihän se hovioikeus kai sitten muuta teekään kuin myöntää varatuomarin titteleitä notaareille.
Voisikohan Rovaniemen hovioikeuden uusi presidentti Marianne Wagner-Prenner tehdä tälle asialle jotakin, kun hänen kolme miespuolista edeltäjäänsä eivät ole hoksanneet tehdä sen suhteen mitään?
Joudun taas kehumaan blogistia tämänkin kysymyksen ottamisesta julkiseen keskusteluun. Nyt täällä käydään keskustelua, joka olisi ollut tarpeen ennen uusien sivustojen käyttöönottoa. Eli testaaminen tavallisilla käyttäjillä.
Nyt keskustelijat ja blogisti ovat havainneet useita seikkoja, jotka olisi ollut hyvä ottaa huomioon. Yksi niistä se, että aikaisemmat tiedostot on poistettu jne.
Onhan suuri edistysaskel, että julkishallinto ja tuomioistuinkäytännöt ovat kaiken kansan saatavilla, jos taidot riittävät. Seuraava edistysaskel olisi hallinnon 'kuluttajalähtöisyys'.
Tarkoitan sitä, että teknistä toteutusta ei jätetä organisaation tiedotusyksikön ja konsulttien päätännän varaan, vaan testataan käyttäjillä. Tämän blogin seuraajat olisivat erinomainen testiryhmä, kun mukana on ilmeisesti paljon juristeja. Mutta erityisesti myös meitä ei-juristeja olisi syytä käyttää, koska edutamme 'kansaa', ja siten demokratiaa.
Anu Suomela
Kyllä me täällä KKO:ssa/KHO.ssa tiedämme, miten me tiedotamme, mistä kannattaa tiedottaa ja mistä asioista ja päätöksistä kansalaisten tulee ja kannattaa tietää ja mistä taas ei. Ei meitä tarvitse neuvoa tässäkään suhteessa. Ja mitä helvettiä ne ihmiset tekisivät kaikella sillä tiedolla, josta me voisimme kyllä tiedottaa verkkosivuilla! Eivät niin mitään!
Tänään TV1:n ykkösuutiseksi oli otettu teema poliitikkojen siirtymisestä lobbaajiksi. Ari Mölsän toimittaman jutun mukaan tämä ilmiö "huolestuttaa oikeusoppineita", joten jutussa haasteltiin kolme oikeusoppinutta.
Mutta hei, ei kai ko. ilmiö huolestuta yksinomaan muutamaa oikeusoppinutta, kuten jutun otsikosta voitaisiin päätellä. Kyllä se huolestuttaa monia muitakin ja jopa "laajoja kansalaispiirejä", eli ihmisiä, jotka nyt ylipäätään lobbauksesta ja politiikasta jotakin ymmärtävät.
Kun nuo mainiot oikeusoppineet vedetään tässsäkin tapauksessa "ihmettelemään" asiaa, saadaan uutisjuttuun dramatiikkaa ja "merkittävyyden" näköisyyttä
Asia on tärkeä, mutta miksi se tuotiin esiin juuri nyt, sillä eihän asia ole tällä hetkellä lainkaan ajankohtainen. Asia olisi pitänyt tuoda esiin ja ko. juttu tehdä silloin, kun esim. ministeri Jyri Häkämies siirtyi ministerin tuolilta suoraan EK:n toimitsjohtajaksi.
Yle Uutisissa on ilmeisesti ajateltu, että tota noin, eihän tällä juutlla ole kyllä nyt ajankohtaista merkitystä, joten siitä ei voida tehdä tai sitä lähettää missään ajankohtaisohjelmassa. Mutta, kamoon, nyt mä kekkasin, tehdäänpä siitä TV1:n uutisten pääuutinen!
Siis, vaikka juttu ei ole ajankohtainen, siitä tehdään tv-uutisten ykkösuutinen! Ja aikana, jolloin kaikki merkittävät poliitikot ja virkamiehet sekä lobbaajat ovat joululomalla Thaimaassa tai muissa kaukomaissa. Hyvä Yle Uutiset!
Kyllä, yhdentekäväksi palstantäytteeksi meni tuokin juttu eli tv-uuttinen lobbareiksi siirtyvistä poliitikoista ja heidän keskeisistä avustajistaan. Mutta saihan jutun toimittaja, varatuomari kai itsekin, taas oivan tilaisuuden tälläytyä tv-kuvaan yhdessä haastateltaviensa eli hänelle niin rakkaiden oikeusoppineiden kanssa.
Eihän tuossa lobbausjutussa ollut asiallisesti mitään uutta. Näitä samoja asioita ja keinoja, joista nyt puhuttiin, on käsitelty usein ennenkin, siis keinoja, joiden avulla liike-elämän houkutuksille ah nii kovin persojen häkämiesten, vanhasten ja lipposten siirtymistä suoraan vastapuolen leiriin voitaisiin estää. Kyse oli vanhan asian uudelleen lämmittämisestä.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antaa ensi viikon tiistaina 14.1. kaksi mielenkiintoista Suomea koskevaa ratkaisua. Toinen koskee vankien ns. tarkkailuhaalareiden käyttöä ja toinen Pääministerin morsian- kirjasta langetettua yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä koskevaa tuomiota.
Olisi mielenkiintoista kuulla blogistin näkemyksiä vuoden ensimmäisestä KHO:n ratkaisusta KHO 2014:1
Asia on mielenkiintoinen mm. siksi, että 20 vuotta sitten KHO antoi samassa asiassa päinvastaisen ratkaisun, joka vielä siunattiin EIT:ssä. Nyttemmin perusoikeuskehitys on johtanut siihen, että KHO:n oli muutettava kantaansa.
Ei huomauttamista.
Vanhan sivuston mukaiset linkit KKO:n ratkaisuihin eivät näyttäisi oikein enää toimivan. Eli netissä on nyt aika paljon rikkinäisiä linkkejä KKO:n ratkaisuihin.
"Yliopistot ovat kuin paperitehtaita
Henkilöstö on pettynyt työtään arvioiviin mittareihin ja tulosohjaukseen".
Näin sanoo HS:n mukaan Turussa perjantaina väittelevä kauppatieteen maisteri Kirsi-Mari Kallio, joka on perehtynyt aiheeseen mm. kolmessa suomalaisessa yliopistossa tekemänsä kyselytutkimuksen perusteella.
Väittelijän mukaan yliopistojen henkilöstn tulosmittareita ei ole pystytty luomaan sellaisiksi, että ne aidosti kannustaisivat yliopistojen työntekijöitä. Pahimmillaan mittarit ohjaavat kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaiseen toimintaan, kuten tutkinto- ja paperitehtailuun eli julkaisemiseen julkaisemisen takia.
Kallio on oikeasa. Perinteisesti lainopissa tai oikeustieteessä on aina tehty muita titeteenaloja laajempia väitöskirjoja. Kun ennen tyydyttin väitöskirjassa 300 sivun vuodatukseen, ilmestyy nykyisin lähes järjestään 500-600 sivun mittaisia väitöskirjoja, pahimmillaan väitöskirjoja paisutetaan 1000 sivuun.
Eikä tutkimusaiheisiin kiinnitetä riittävää huomiota, vaan väitöstutkimuksia julkaistaan asioista - ainakin oikeustieteessä - joilla ei ole juuri minkäänlaista kosketuspintaa käytäntöön eikä niillä siten yleensä myöskään ole minkäänlaista vaikutusta esimerkiksi tuomioistuinten tai muiden lainkäyttäjien toimintaan. Tehdään siis tutkimusta yksinomaan tutkimuksen vuoksi. Tämä tuntuu suurelta resurssien tuhlaukselta. Tuomarit tai syyttäjät eivät aina välitä edes ottaa selvää, mistä teemoista viime vuosina on väitelty.
Kallion mukaan suurin ongelma tyon tuloksellisuuden mittareissa on liian lyhyt aikajänne, joka on yleensä vuosi: "Kunnon artikkelin teko vie yleensä vuosia," sanoo kallio.
Vaatiiko artikelin teko todella näin pitkän ajan? Tämä varmaan riippuu tutkimusaiheesta. Mutta kyllä juridiikassa kunnon artikkelin pitäisi syntyä helposti muutamassa kuukaudessa, varsinkin jos tutkimusta tekee päätyökseen.
No, onneksi tässä ei tarvitse enää tutkia tai olla tutkivinaan, vaan voi vain kirjoitella ikään kuin vanhasta muistista! Kunnon blogijutun kyllä väsää helposti päivässä tai parissa, jos sattuu oikein vihaiselle tuulelle!
Toisaalta olisi kyllä kiva kirjoittaa vielä jokin kunnon artikkelikin. Yksi sellainen minulla on myös jo hieman työn alla, se käsittelee näyttökynnystä riita-asiassa.
JV: "Vaatiiko artikelin teko todella näin pitkän ajan?
Ehkei kaikkien artikkeleiden teko vaadi näin pitkää aikaa, mutta voisin kuvitella, että ns. huippujulkaisun tekemiseen saattaa mennä useampi vuosi. Esim. omalla tutkimusalallani näkee järjesteään, että ensin aiheesta on julkaistu konferenssipaperi, aihetta tukeva artikkeli hieman alemman julkaisukynnyksen lehdessä, ja sitten lopuksi ns. huippulehdessä. Oman alani huippulehdet eivät ole kiinnostuneita pelkästä teoriasta, vaan sovellus on oltava ja se on lähinnä se uskottava sovellus, jonka kehittämiseen menee pitkä aika. Toki sitten varsinaiseen kirjoitustyöhön tuskin tarvitaan sitä montaa vuotta, mutta tällöin on sama asia kirjoitettu jo useampaan otteeseen, joten blogistin sanoin, sen voi tehdä "vanhasta muistista".
KKO:n sivuilla on todellakin rikkinäisiä linkkejä esim. alalaidassa (footer) "Syyttäjälaitos" ja "Suomi.fi-palvelukartta".
Hyva, etta KHO julkaisee kattavasti henkilokuntansa. Muut saisivat ottaa opiksi, vai asetusko tarvitaan ohjaukseksi.
Anu Suomelalle ja muille: tosiasiassa KKO:n sivuston uudistamistyön pohjana käytettiin aikaisemmasta sivustosta teetettyä käyttäjätutkimusta ja sekä yleisöltä että juristikunnalta sivuista saatua palautetta.
Sivujen uudistamisen keskeisenä tavoitteena oli niiden ajanmukaistamisen ja selkeyttämisen ohella erityisesti käyttäjälähtöisyyden kehittäminen. Siihen pyrittiin mm. laatimalla kokonaan uusia sivuja lukijoita palvelemaan. Näistä mittavin on muutoksenhakijalle tarkoitettu laaja kokonaisuus, jossa käydään vaihe vaiheelta läpi niin säännönmukaista kuin ylimääräistäkin muutoksenhakua KKO:ssa. Tekstejä on tuettu sisältöihin liittyvin säädös- ja muin linkein. Tosiasiassa sivujen ja linkkien määrä on kokonaisuudessaan kasvanut, ei vähentynyt kuten blogisti arvioi.¨
Blogistille: toisin kuin blogissa esitettiin, KKO:n uuden sivuston etusivulla on alusta saakka ollut linkki Finlexiin suoraan sivulle, jolla KKO:n tietokannat ovat. Ratkaisuja, jotka eivät ole ennakkoratkaisuja (joilla toisin sanoen ei ole oikeuskäytäntöä linjaavaa luonnetta) emme ole ennakkoratkaisujen sekaan sivuillemme päivittäneet. Ne, samoin kuin myönnettyjä valituslupia koskevat tiedot, löytyvät edelleen mainitulta Finlexin sivulta.
Esittelypäivää ei enää ratkaisujen nettiselosteissa mainita, koska käytäntöä haluttiin yhdenmukaistaa vuosikirjaselosteiden kanssa ja saada etusivulle enemmän tilaa ennakkopäätöksille.
Yleisten tuomioistuinten yhteinen toimintakertomus taas ei ole enää lakisääteinen – blogistikin tästä joskus tiedusteli – joten voimavaroja ei enää ainakaan toistaiseksi ole suunnattu sen laatimiseen. KKO:n sivuilla vuosittain julkaistavassa tilastoesitteessä on KKO:n osalta kaikki keskeiset numeeriset tiedot aina viimeiseltä kymmeneltä vuodelta, mukaan lukien mm. ratkaistujen juttujen määrät.
Kuuntelemme yleisöltä tulevaa viestintään liittyvää palauteta tarkalla korvalla ja haluamme toki kehittää viestintää parhaamme mukaan. Tähän asti uusista sivuista saamamme palaute on ollut voittopuolisesti erittäin myönteistä. Lopuksi ote viestinnän tutkijalta tulleesta palautteesta: ”Hyvältä näyttävät uudet sivut! Ne vaikuttavat monella tavalla paljon paremmilta kuin vanhat - sekä selkeän rakenteen että uudistuneen ja aiempaa kattavamman sisällön osalta. Erityisesti uusi Muutoksenhakijalle-osio jäi mieleen: mainiota käyttäjälähtöistä suunnittelua! Sivujen ulkoasu on selkeä ja tyylikäs, ja kuvat ja kaaviot hienoja.”
Tästä on hyvä jatkaa. Monet kiitokset palautteestanne, se on tervetullutta edelleen. Hyvää alkanutta vuotta!
Anonyymeille: Kolmea toimimatonta KKO:n sivujen footerissa olevaa linkkiä en saa millään toimimaan, pyyntö on nyt lähtenyt käyttäjätukeen. Toivottavasti pian saadaan korjattua.
"Yliopistot ovat kuin paperitehtaita Henkilöstö on pettynyt työtään arvioiviin mittareihin ja tulosohjaukseen".
Sama vika taitaa olla oikeuslaitoksessa. Ainoa mittari on juttujen kiertonopeus.
Jäämme mielenkiinnolla odottamaan professorin artikkelia.
Huomasin uusissa verkkosivuissa sellaisen puutteen, että iPadia käyttäessä tekstiä ei pysty suurentamaan tai levittämään, niin kuin yleensä. Lukeminen on siksi vaikeaa, varsinkin kun laitteessani ei ole Retina-näyttöä.
Pia Sivelle:
Vertasin jutussakin KKO:n uusittuja sivuja KHO:n vastaaviin. Minusta kyllä KHO:n sivut ovat selvästi informatiivisempia.
Minusta KKO:n aiemmat sivut sisälsivät enemmän tietoa. Uudella etusivulla on kyllä enemmän kuvia!
En löydä etusivulla mainitaan tai linkkiä Finlexistä. Siinä on kyllä kohta "ennakkopäätöksen", josta pääsee katsomaan Finlexissä olevia ennakkopäätöksiä.
On puute, ettei sivustolla mainita muita päätöksiä eikä myönnettyjä valituslupia.
Linkkiyhteyksiä oli aiemmalla sivustolla enemmän.
Vuosikertomusten poisjättäminen on selvä puute eikä syyksi kelpaa se, ettei vuosikertomuksen laatiminen tai julkaiseminen ole lakisääteinen! KHO julkaisee paitsi oman kertomukseensa, myös alueelisten hallinto-oikeuksien vuosikertomukset.
Tutkimusjulkaisuja yms. julkaisuja ei mainita KKO:n verkkosivulla toisin kuin KHO:n sivuilla.
Jne., jne.
Kuten Sive sanoo, uutta sivustoa ei testaattu, vaan kyseltiin kokemuksia vain aikaisemmasta sivustosta! Keitähän tuohon kokemustestiin on mahtanut osallistua?
Oma kummallisuutensa on KHO:n sivujen uusi "Muut ratkaisut"-kategoria.
Ilmeisesti kyse ei ole varsinaisesti julkaistuista ratkaisuista toisin kuin vuosikirjat ja lyhyet ratkaisuselosteet. Muut ratkaisut vaikuttavat kaatoluokalta, jossa julkaistaan anonymisoituna, mutta muutoin sellaisenaan ratkaisuja, joita ei ole katsottu julkaisemisen arvoiseksi, mutta joilla kuitenkin ajatellaan olevan jotain yleistä mielenkiintoarvoa.
Prejudikaattien ohjausvaikutuksen kannalta tämä on kyllä omiaan aiheuttamaan sekaannusta.
Näin tavistallaajana haluaisin kysyä KKO:n tiedottajalta, onko tuomioistuimella mitään lakimääreistä tuomionantoaikaa vrt. 14 pv ja 30 pv käräjillä ja hovissa?
Kävin seuraamassa yhdenkin suullisen pääkäsittelyn KKO:ssa marraskuun alussa ja puheenjohtaja lupasi antaa ratkaisunsa huomattavasti aiemmin kuin hovi (hovi istui oman ratkaisunsa päällä perustelematta yli puoli vuotta). Hupinsa kullakin. Tässä oli kuitenkin kyse ihmisoikeusasiasta.
Ansiokasta, että Pia Siven on seurannut blogia ja vastannut palautteeseen, lämmin kiitos! En ole vähääkään ohjelmistojen tms. ekspertti, joten en osaa neuvoa parasta tapaa testata sivustojen toimivuutta.
Voin kuitenkin kuvitella, että on mahdollista laittaa etusivulle laatikko, jossa kissan kokoisin kirjaimin kerrotaan, että sivustoja uusitaan, ja pyydetään lukijoiden palautetta havaituista, aikaisempien sivustojen puutteista.
Sen jälkeen voitaisiin avata uusi koesivusto, jossa kerrottaisiin keskeisistä muutoksista, ja pyydettäisiin taas palautetta ja parannusehdotuksia. Se loisi lukijoille sen kuvan, että oikeasti halutaan kysellä ja kuulla, mitä he ovat mieltä. Näin lukijat otettaisiin asiakkaina mukaan muutosprosessiin. Sen nimi on asiakaslähtöisyys.
Anu Suomela
KHO:n tavoin myös KKO antaa "muita ratkaisuja", mutta nyt KKO ei vain mainitse niistä verkkosivullaan! Ko. ratkaisut ova niitä, jotka eivät ole jostakin syystä kelvanneet ennakkopäätöksiksi. Finlexissä KKO ilmoittaa vain ko. päätösten otsikot, mutta KHO kertoo myös niiden pääsisällön ja -perustelut.
Ero on näyttää olevan siinä, että KHO julkaisee Finlexissä hyvin lyhyen selosteen kaikista ratkaisuista, joista valituslupa on myönnetty, mutta asiasta ei lopulta tehdä vuosikirjaratkaisua.
KHO:n muut päätökset -otsikon alla taas julkaistaan ilmeisesti valikoituja muita kuin kuin "varsinaisia" julkaistavia ratkaisuja. KHO antaa vuodessa n. 4000 ratkaisua. Näistä puolet on valituslupa-asioissa annettavia ei valituslupaa -ratkaisuja. Lopuista n. 2000 ratkaisusta julkaistaan vain murto-osa.
Näin ollen herää kysymys, onko muut päätökset -kategorian ratkaisuilla ajateltu olevan jotain erityistä ohjausvaikutusta suhteessa varsinaisiin julkaistuihin asioihin. Toisin sanoen, ovatko ne tässä suhteessa jotain enemmän kuin kokonaan julkaisematta jäävät ratkaisut.
Kuten jo edellä sanoin, myös KKO julkaisee, mutta vain Finlexissä, muista kuin ennakkopäätöksistä vain hyvin lyhyen ilmoituksen siitä, minkälaisista asiasta on kysymys. Se on paljon suppeampi kuin KHO:n vastaavissa asioissa antama seloste ratkaisun sisällöstä.
Kysyisin Pia Siveltä, miksi KKO ei julkaise verkkosivullaan esittelijöiden eikä asiaa valmistelevien notaareiden tms. virkamiesten nimiä ja puhelinnumeroita niin kuin KHO tekee. Jos näin tehtäisiin, asianosaiset ja heidän avustajansa voisivat ottaa suoraan yhteyttä näihin virkailijoihin. Palvelu pelaa ko. osin KHO:ssa paremmin kuin KKO:ssa.
Nyt huomasin, että KKO:n sivulle on lisätty linkki Finlexiin!
KHO ei suinkaan tee vuosikirjaselostetta tai lyhyttä selostetta kaikista sellaisista ratkaisuista, joissa valituslupa on myönnetty. Osassa esim ulkomaalaisasioita palautusratkaisut voivat kokemukseni mukaan olla tällaisia.
KHO julkaisi viime vuonna 202 ennakkopäätöstä/vuosikirjapäätöstä, KKO vain 102! Melkomoinen ero.
"Yliopistot ovat kuin paperitehtaita Henkilöstö on pettynyt työtään arvioiviin mittareihin ja tulosohjaukseen".
Tässä olisi ollut kyllä ihan oman blogin paikka. Sitä olisi halutessa voinut laajentaa siihen kysymykseen, mihin julkishallinon tulosohjauksessa laajemminkin johtavat väärin asetetut tulosmittarit. Väitän, että toiminnan vinoutumiseen, jolla julkista valtaa käytettäessä voi olla vakavat seuraukset kansalaisten kannalta.
Itse näen julkisyhteisössä vaarana, että toiminnan ydinajatukselle - esim. tuomioistuimessa oikeiden ratkaisujen tuottaminen mahdollisimman nopeasti ja edullisesti - mittaamiseen ei keksitä helppoja mittareita aletaankin mitata sivuseikkoja - esim. tuomioistuimissa vain nopeutta ja kustannuksia, joita voidaan alentaa esim. työhuoneita pienentämällä tai maisemakonttoreihin siirtymällä.
Markkinaoikeus julkaisee netissä kaikki päätöksensä. Silloin minusta myös KHO:n pitäisi vastaavasti julkaista kaikki niitä koskeviin valituksiin annetut päätökset, olivatpa jonkintasoisia prejudikaatteja tai ei.
Korkeimman hallinto-oikeuden verkkosivuilta löytyy KHO:n viestintäsuunnitelma. Sen mukaan KHO voi vuosikirjapäätösten ohella julkaista verkkosivuillaan lyhyitä ratkaisuselosteita sekä "muita selosteita päätöksistään".
"Muut päätökset" näyttävät tähänastisen perusteella olevan yleistä kiinnostusta herättäneitä ratkaisuja. Julkaisemisen peruste ei ole ensi sijassa oikeudellinen, vaan yhteiskunnallinen.
Peruste voi olla myös suuren yleisön kiinnostus tai uutisarvo.
Esimerkiksi 23.10. julkaistu ratkaisu loma-asunnon käyttämisestä vakituisena asuntona ei oikeudellisesti ole mitenkään erikoinen. Suurta mediahuomiota tämä tapaus kuitenkin herätti.
Puristijuristit voivat paheksua tällaista lavennettua julkaisutoimintaa, mutta ns. tavallisten ihmisten ja median kannalta muutos on parannus.
Myös KHO taitaa hyötyä tästä: yleisö näkee entistä paremmin, mitä kaikkea siellä ratkaistaan.
Etsin tänään vaihteeksi Helsingin HO:n ratkaisua koskien poikavauvan ympärileikkausta. Lehdistölle tuo tieto oli mennyt, kun oli lehdissä ja netissä tänään, mutta sivustoilla ei ollut mitään linkkiä HO:n tiedotteisiin.
Olisihan aika kansanvaltaista, että jos oikeudet palvelevat julkista sanaa, niin samat tiedot saisi suodattamattomana tavallinen kansalainenkin.
Kävin myös etsimässä linkistä 'Kaikki hovioikeudet'. Ei sieltäkään mistään tiedotteita löytynyt, ja tuomiot ovat sekalaisessa aikajärjestyksessä. Ihan toivotonta yrittää löytää etsimäänsä. Josko siis myös hovioikeuksissa terästäydyttäisiin tiedottamaan myös kansalaisille, eikä vain kolmannelle valtiomahdille.
En halua syrjähtää, mutta blogisti on aikaisemmin ottanut kantaa poikien sukupuolielinten ritualistiseen silpomiseen, ja tämä päätös on kiinnostava suhteessa KKO 2008:93. Siinä muslimipojan silpominen hyväksyttiin kulttuurisin perustein.
Nyt käsillä olevassa asiassa kyseessä oli suomalaisen äidin suomalainen lapsi, joka oli kastettu katoliseen uskoon. Suomen katolinen kirkko ei kannata eikä hyväksy ympärileikkausta. Isä on nigerialainen ja ilmoittaa olevansa katolilainen.
Operaation suoritti Väestöliiton juutalainen ylilääkäri, joka ei ollut selvittänyt lapsen tai isän henkilöllisyyttä. Ei myöskään sitä, että äidin lupaa ei ollut, vaan hän oli ehdottomasti vastustanut operaatiota. Isä järjesti operaation ajankohtaan, jolloin äiti oli kyläilemässä sisarensa luona.
Käo antoi isälle sakot. HO kumosi päätöksen ja katsoi, ettei tässä mitään pahoinpitelyä ollut tapahtunut. Silmiinpistävää on HO:n täydellinen tietämättömyys tuon operaation pitkäaikaisista vaikutuksista lapsen / aikuisen seksuaaliterveyteen.
Kovin kaukaa HO joutui perusteensa hakemaan, kun ihan Nigeriasta asti. Poika tuskin tulee koskaan asumaan siellä, eikä suomalaiseen kulttuuriin sopeutumisessa tarvita tuollaista julmaa operaatiota.
Anu Suomela
Pia Sive/ KKO: Footerin linkit toimivat nyt etusivulla, mutta eivät esim. kohdassa "Muutoksenhakijalle" (mm. vakuutusoikeus, syyttäjälaitos).
Hgin HO:n tuomio ympärileikkaustapauksessa on tietenkin sellainen ratkaisu, josta HO:n olisi tullut julkaista verkkosivuillaan seikkaperäinen seloste tai tuomio kokonaan anonymisoituna. Mutta kun ei niin ei!
Itse asian osalta olen sitä mieltä, että lainsäätäjän tulisi ottaa kantaa ympärileikkauskysymykseen. Tätä lainsäätäjä ja poliitikot eivät ole uskaltaneet tehdä. Minusta HO:n tuomio on tässä tilanteessa oikea ja ymmärtääkseni samansuuntainen kuin muissakin maissa.
Miksi korkeimman oikeuden lyhenne on KKO? Senhän pitäisi olla KO.
Korkein hallinto-oikeus käyttää helposti ymmärrettävää lyhennettä KHO. Mutta mistä tulee korkeimman oikeuden lyhenteen ylimääräinen K. Tuleeko se sanasta "kuninkaallinen".
acc
Lyhennettä KKO käytetään juuri erotokseksi lyhenteestä KO, joka tarkoitti aiemmin kihlakunnanoikeutta ja nykyisin käräjäoikeutta. KKO "trimmaa" hyvin lyhenteen KHO kanssa.
Sekä KKO että KHO ovat nimineen syntyneet vastaperustettuun Suomen tasavaltaan, vaikka molemmilla olikin juuria keisarillisessa senaatissa ja jotain oikein kaukaista vielä kuningasajassakin. Siten tuo K ei mitenkään voi tulla kuninkaasta. Tämän toki pitäisi olla aika laajalti tiedossa.
KKO tarkoittaa "Koskelon korkehin oikeus".
Voisiko KKO tarkoittaa "Keskinkertaisuukslen organisaatio"?
Poikien ympärileikkauksista, moni on eri mieltä blogistin kanssa. Vaikkapa,
Suomen Ateistiyhdistyksen verkkojulkaisu Jumalaton Kulttuurilehti kirjoittaa nyt seuraavasti:
Helsingin hovioikeudessa näkyy yhä pesivän kaksi tuomaria jotka poikien ympärileikkausasioissa ovat kuin todellisuudesta irrallaan
Hovioikeudenneuvosten mielestä kivun aiheuttaminen ei muka ole pahoipitely jos ei tarkoita aiheuttaa kipua
Lisätty 11.1.2014
Poikien ympärileikkausta koskevissa asioissa ilmenee tuon tuostakin, että esimerkiksi Helsingin hovioikeudessa on tuomareita jotka ovat oletettavasti hulluja.
Helsingin hovioikeuden enemmistö päätti että roomalaiskatolisen isän teettämä pojan ympärileikkaus ei ollut rikos.
Hovioikeuden kaksi jäsentä päätti että isä ei tarkoittanut aiheuttaa lapselle kipua, särkyä tai ruumiinvammaa, ja tällä härskillä lain vääristelyllä, päätti että tapahtunut kivun ja ruumiinvamman aiheuttaminen ei siten muka ollutkaan pahoinpitely eikä siis rikos.
Korkein oikeus on vuonna 2008 linjannut, että uskonnollisista syistä tehtävä poikien ympärileikkaus ei ole rikos, jos se tehdään lääketieteellisesti asianmukaisella tavalla. Se oli kovin hullu päätös. Uskonnollisuuden takia pahoinpitelyjä sallitaan.
Helsingin hovioikeus ja Korkein oikeus ovat tässä poikien ympärileikkauskysymyksessä lähteneet tekemään ihan omaa lakiaan, ilman että lainsäätäjä olisi suostunut säätämään lakia jolla poikien ympärileikkaaminen sallittaisiin Suomessa.
Vaikkei siis Suomessa ole eduskunnan säätämää lakia sallia poikien ympärileikkaaminen, ovat Korkein oikeus ja Helsingin hovioikeus käytännössä kyhänneet semmoisen kun ovat toistuvasti päättäneet että pojan ympärileikkaaminen ei muka olisikaan rikos.
Eräskin tuomioistuin taannottain katsoi, että ympärileikkauksista olisi hyvä säätää laki, jotta oikeudellinen tilanne selkenisi. Asiasta on keskusteltu pitkään, mutta sosiaali- ja terveysministeriö totesi aiemmin syksyllä, ett lain säätäminen ei ole ajankohtaista.
Näin sitä siis pari tuomioistuinta käyttää roistomaisesti hyväksi mahtavaa asemaansa toteuttaakseen omaa haluaan lakina, vaikka lainsäätäjän edustajana oleva ministeriö on viimeksikin kertonut että ei sellaista sallimislakia haluta säätää.
Jotenkin tällaisten tuomarien toivoisi päätyvän itse henkilökohtaisesti tilanteisiin joista pahoinpitelijät sitten kertovat että heidän tarkoituksensa ei ole aiheuttaa kipua, särkyä tai ruumiinvammaa. Nämä tuomarit näyttävät uskovan että kun tekijä kertoo että ei ollut tarkoitus aiheuttaa, niin ei näille näin uskoville houkille siinä sitten myöskään tapahdu kipua, särkyä eikä ruumiinvammaa.
Helsingin hovioikeuden pari tuomaria on jättänyt jutussa noudattamatta lait, jossa säädetään pahoinpitelyn tunnusmerkit ja rangaistavuus. Tällaista tapahtuu, kun tuomareiksi pääsee henkilöitä jotka eivät ole oikeudenmukaisia ja jotka haluavat vääristää tosiasioita ja lakia.
Näin siis kirjoittaa Suomen Ateistiyhdistyksen verkkojulkaisu Jumalaton Kulttuurilehti.
KKO eli kärttyisien kukkoilijoiden oikeus eli kaus kaikkova oikeus eli karmein kaikista oikeus eli kita kiinni oikeus (tätä ratkaisua kaikki noudattakoot) eli kahjojen kaverioikeus
Kumma, kun korkeimman oikeuden nimeä ei ole käännetty suoraan ruotsinkielestä "Korkein tuomio-oikeus". Kansalaisaloitteen paikka?
"Itse asian osalta olen sitä mieltä, että lainsäätäjän tulisi ottaa kantaa ympärileikkauskysymykseen."
Minkä ihmeen vuoksi kun asiasta on tuore KKO:n ennakkopäätös, joka blogistinkin mielestä vastaa asianmukaista oikeustilaa. Eikö lainsäätäjää tarvita vain silloin kun tarvitaan nopea ratkaisu (ts ei voida odottaa KKO:n ennnakkopäätösä) tai lainsäätäjän mielestä KKO:n käytäntö on virheellinen?
Aarre Merikanto käytti paljon "rimmata" verbiä, kun arveli joidenkin asioiden sopivan keskenään hyvin yhteen ja tuottavan suotuisaa tulosta. Eli ne rimmasivat hyvin.
Eli olisiko tuo rimmata verbi parempi kuin trimmata. Eikös esim koiria ja bikinirajoja "trimmata".
Markku Rädylle: Kiitos tiedosta! Skaalautumisongelma koskee muitakin mobiilisovelluksia ja siitä on reklamoitu eteenpäin. Tässä vielä linkki palautesivullemme: http://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/palaute.html.stx
Tiina Keskimäelle: KKO:ssa ei ole sellaisia tuomionantoaikoja joihin viittasit, systeemi on erilainen. Meillä menettely on lähtökohtaisesti kirjallinen ja vain poikkeustapauksissa pidetään suullinen käsittely. Silloin ratkaiseva kokoonpano haluaa vielä kuulla asianosaisia saadakseen lisävalaisua johonkin juttuun liittyvään kysymykseen. Suullisia käsittelyjä on yleensä noin 10-20 vuosittain. Lisää niistä, ks. http://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/muutoksenhakijalle/asiankasittely/suullinenkasittely.html
Jyrki Virolaiselle: KKO:ssa juttuja koskeviin yleisiin tiedusteluihin vastaavat keskitetysti kirjaamo ja viestintä, joiden yhteystiedot ovat sivuilla. Esittelijät hoitavat juttukohtaisesti yhteydenpidon asianosaisiin ja asiamiehiin. Tämä on toiminut hyvin. Notaarien ammattikuntaa meillä ei ole.
KKO:n uusilla sivuilla on niiden julkistamispäivästä (2.1.2014) alkaen ollut useita linkkejä Finlexiin, eikä niitä ole lisätty julkistamisen jälkeen. Linkkejä löytyy ainakin seuraavilta sivuilta:
Etusivu - http://www.korkeinoikeus.fi/fi/index.html
Ajankohtaista - http://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista.html
Ennakkopäätökset - http://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset.html
Usein kysyttyä - http://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/useinkysyttya.html
Medialle - http://www.korkeinoikeus.fi/fi/index/medialle.html
On mahdollista että molempien sivustojen hyvät ja huonot puolet voidaan selvittää ja parhaat käytännöt yhdistää yhdeksi:
Korkeimpien oikeuksien yhdistämisen hyödyt ja haitat selvitetään
http://www.oikeusministerio.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2013/12/korkeimpienoikeuksienyhdistamisenhyodytjahaitatselvitetaan.html
Niinpä niin; lasten sukuelinten silpominen pitäisi hyväksyä, mutta auta armias, jos veisaat suvivirttä koulun päätösjuhlassa. Hyvä, ettei poliiseja kutsuta paikalle!
toisin sanoen "Kirkonkylän oikeus"
Pia Sive kirjoitti "Esittelypäivää ei enää ratkaisujen nettiselosteissa mainita ... saada etusivulle enemmän tilaa ennakkopäätöksille."
Päivän paras. Siis 10 pisteen fontilla kirjoitettu teksti "Esittelypäivä" ja itse päivämäärä vie liiikaa tilaa?
Sitä paitsi ei kai KKO:n etusivulla ole koskaan aikaisemminkaan näytetty yksittäisten päätösten esittelypäivämääriä. Nehän olivat päätösten omilla alisivuilla, johon pitää mahtua kaikki olennainen informaatio päätöksestä, mukaanlukien esittelypäivämäärä.
Olisin utelias tietämään, mikä on ollut syynä viestien poistamiseen.
Hyvä ajataus Anonyymiltä, että sivustojen hyvät, ja toimivat elementit yhdistettäisiin. Kun meillä on oikeusministeriö, niin eikö se voisi ottaa tuollaisen tehtävän.
Samalla HO:ien ja HaO:jen sivustoille kannattaisi luoda hyvät perussäännöt, jotta kansalaiset helposti löytäisivät etsimänsä. Useinhan etsijällä ei ole tarkkaa tietoa saati päivämääriä, vaan joku keskusteluista saatu vihje.
Mutta kokonaisuutena arvioiden on kansalaisten tiedonsaanti räjähdysmäisesti lisääntynyt, jos verrataan vaikka 30 vuoden takaiseen. Ehkä OM:ssä onkin jo työllistetty joukko nuorisotyöttömiä nörttejä, jotka innolla alkavat testata lukijoiden kanssa mikä toimii ja mikä ei.
Anu Suomela
Ei kai blogisti sairastunut ole?
KKO:n ja KHO:n sivuilla ei näyttäisi olevan huomattavaa huomauttamista, KKO:n kanslia/kirjaamo henkilökuntansa on ystävällistä ja avuliasta.
Mutta miksi tutkimatta jääneiden
valitusten käsittelymuistioita ei automaattisesti toimiteta valittajalle tai asiamiehelle?
ps.linkki KKO:n näyttää ainakin toimivan.
Jos Virolainen suinkin ehtii ja jaksaa, hyvän blogin jatkoa odotetaan innolla!
Vieläkö tohtori Virolainen keskuudessamme?
Kyllä on!
Kannattaa kuunnella Yle Puheen Leikolan ja Lähteen 31.1.2014 ohjelma"Luetaanko lakia niin kuin sitä kirjoitetaan". Vieraina Koskelo ja Zyskowicz. Hämmästyttävää on, että Suomesta löytyy vielä tomittajia, jotka ovat perehtyneet ohjelmansa kysymyksiin.
Anonyymille kiitos Yle Puhe- vinkistä! Voin myös osaltani suositella edelleen.
http://areena.yle.fi/radio/2128925
Linkki Leikola ja Lähde ohjelmaan. Kannattaa kuunnella, erinomainen päivitys oikeudenkäytöstä.
Leikola ja Lähde oli mielenkiintoinen. Se mikä ärsytti oli Zyskowicz, joka valitti, että ihmisoikeussopimuksen myötä ollaan siirrytty enempi proessuaaliseen totuuteen. Jos se ei Zyskowiczia miellytä, ryhtyköön ajamaan sitä, että Suomi irtautuu ihmisoikeussopimuksesta.
Koskelon puhe oli enemmän kuin karua: jo päätetyt säästöt ovat 18 miljoonaa €, joka vastaa kaikkien Suomen hovioikeus- taikka hallintotuomareiden palkkoja. Hirmuista.
Anonyymille ihmisoikeuksista
Noiden periaatteiden opetteleminen on ankara koulu, etenkin entisille Itä-blokin maille, ja erityisesti myös Venäjälle. Mutta onko olemassa mitään muuta tietä?
Väkilukuun nähden Suomi on saanut suunnilleen saman määrän tuomioita, tosin täysin toisenlaisista sopimuksen loukkauksistaa kuin Suomi. Meillä ei ole sotatilaa ja puolisotilaallisia joukkoja, jotka esim. tappavat ihmisiä pelkän epäilyn perusteella.
En tiedä mikä muu kuin sitoutuminen EIS:een voisi ajan oloon kouluttaa kansakunnat kunnioittamaan länsimaisia oikeusperiaatteita. Helppoahan tämä ei ole, mutta mitkä ovat vaihtoehdot?
Anu Suomela
Blogin pito on nyt ollut jäissä. Liukastuin kuukausi sitten, kaaduin ja löin pääni katuun. Seurauksena aivoverenvuoto. Olen ollut sen jälkeen sairaalahoidossa.Toipuminen voi viedä kuukausia.
Voimia ja paranemista. T Matti Roto
Tosi kurjaa kuulla, että blogisti on ollut onnettomuudessa. Varmaan moni on kaivannut näitä välillä hilpeän pirullisia pohdintoja.
Anu Suomela37
Toivottavasti toipuminen on nopeaa ja päästään lukemaan mielenkiintoista blogia mahdollisimman pian.
Kaikkea hyvää ja pikaista toipumista kunnioitetulle ja teräväkynäiselle blogistillemme!
Toivon kaikkea hyvää blogistille. Parantele itseäsi rauhassa. Ehdin jo huolestua, kun kirjoituksia ei ilmestynyt, eikä huoli ollutkaan ihan aiheeton.
Toivomme, että sisaret, hennot valkoiset pitävät meidän suosikki-blogistista oikein hyvää huolta!
Convalescas ex aegroto mox!
Jaksamista, myös läheisille, toipuminen on raskasta ja kysyy voimia!
Kiinteistön omistajalla on velvollisuus hiekoitella liukkaita paikkoja. Nyt laiminlyönti johti emerituksen kaatumiseeen. Saatanan tunarit!
Kaikkea hyvää Jyrki Virolaiselle ja jaksamista toipumiseen!
Tuollaisella huumorintajulla toipuminen sujuu kyllä ihan hyvin. Meitä näytää olevan useita, jotka odottelemme skarppeja havaintoja. Eivätkä kaikki ole ilmottautuneet.
Anu Suomela
Tsemppiä, proffa!
Anu Suomelan tyyppiset kommentit "skarpeista havannoista" osoittavat täydellistä empatia- ja tilannetajuttomuuden puutetta! Eiköhän emeritus Virolaisen ja hänen läheistensä elämässä ole tällä hetkellä tärkeämpiä muut asiat kuin blogistiksi palaaminen?
Jep! Minäkin kerran kaaduin kotitalon jälkakäytävällä, ja taloyhtiö maksoi kiltisti kaikki korvaukset 2 kk:n sairaslomasta, kivusta ja särystä.
Olen Tenerifella Fanaben rannalla heikkojen nettiyhteyksien päässä. Tätä paikkaa voin suositella toipumiselle. Saa katella Atlantin aaltoja auringon paisteessa ja palvelu pelaa.
Anu Suomela
Tsemppiä!!!
Samoin toipumista. Itsekin tiedän, että iän myötä toipuminenkin hidastuu.
Toivotan paranemista bloginpitäjäprofessorille! Ehdinkin ihmetellä, eikö mitään päivitettävää ole ilmaantunut yli kuukauteen...
Olenkin kaivannut Jyrki Virolaisen blogikirjoituksia.
Valitan tapahtunuttta ja toivotan hyvää toipumista.
Kaikkea hyvää muutenkin.
tv
Ahkera blogin vierailija
Pikaista paranemista blogistille. Paljon on vielä maailmassa parannettavaa. Olisi kiva kuulla välillä kuulumisia.
Toivoo uskollinen lukija
Lämpimät Ystävänpäivän terveiset suuresti arvostamalleni Jyrki Virolaiselle!
Koitahan toipua ja kirjoitellakin. Ala ainakin seuraamaan olumpialaisia !
Toipukaa rauhassa.
Antakaahan emerituksen parannella itseään ihan rauhassa ilman ahdisteluja. Voimia toipumiseen blogistille ja hänen perheelleen!
Mikäs ammattiloukkaantuja se täällä ja luultavasti myös Kemppi-sedän blogissa ohjeistaa, mitä blogistille saa ja ei saa toivottaa? Kai sitä saa toivoa, että blogisti kirjoittaa, kunhan taas jaksaa, ei siinä mistään "ahdistelusta" ole kysymys. Ihmetyttää tuollainen hurskastelu!
Tsemppiä ja kaikkea parasta emeritukselle! Pyräilykypärä vaan rohkeasti päähän, kulkutavasta riippumatta, jos on liukasta! Paluuta odottaen. T. lukija, kollega
Aika kummalliselta vaikuttaa tämän työoikeuden professorin väite, kun perinteisesti on ainakin miehiä saanut kollektiivisesti haukkua epäasiallisesti oikein olan takaa:
http://www.hs.fi/politiikka/Ty%C3%B6oikeuden+professori+Ruohonen-Lernerin+puheet+rikkovat+lakia/a1392779289379
...
Lisäksi professori Koskinen muistuttaa, että kansanryhmää vastaan kiihottaminen on rikos, ja periaatteessa naisten syrjimiseen kehottaminen voidaan rinnastaa tähän.
...
Kaikista varotteluista huolimatta lähetän terveiset ja pikaisen parantumisen toivotukset aurinkoisesta Espanjasta. Un abrazo muy fuerte.
Lähetä kommentti