1. Oikeusministeriö asetti 1.6.2012 korkean tason neuvottelukunnan valmistelemaan ehdotukset pitkän aikavälin oikeusturvaohjelmaksi ja valtioneuvoston kehyspäätöksen edellyttämäksi sopeuttamisohjelmaksi. Neuvottelukunnan puheenjohtajana oli oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola ja jäseninä mm. KKO:n presidentti Pauliine Koskelo, KHO:n presidentti Pekka Vihervuori, Helsingin HO:n presidentti Mikko Könkkölä (tietysti), valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen jne.
2. Neuvottelukunta jätti 13.3.2013 mietintönsä, joka sisältää joukon erilaisia kehittämisehdotuksia. Niiden lähtökohtana on, ainakin mietinnön sanamuodon mukaan, työn vähentäminen tuomioistuimissa ja muissa oikeuslaitoksen yksiköissä oikeusturvaa vaarantamatta. Neuvottelukunnan tavoitteena oli löytää "kullekin asialle juuri siihen sopiva käsittelyketju, koska liian mutkikkaat menettelyt tekevät oikeusturvan saamisesta asiakkaalle hidasta ja yhteiskunnalle kallista". Yhtenä kehittämisehdotuksena neuvottelukunta esitti, että käräjäoikeuksien ratkaisukokoonpanoihin osallistuvien lautamiesten määrää vähennetään. Samalla ehdotettiin tarkistettavaksi lautamiesten valintakelpoisuuden yläikärajaa.
3. Vaikka mietinnössä yritetään kaunein sanakääntein muuta uskotella, kysymyksessä on selvääkin selvemmin hanke, jolla valtiolle tuomioistuimista aiheutuvia menoja halutaan vähentää. Suomen valtionhallinnolla on edessään rutkasti säästöjä ja leikkauksia ja ne koskevat myös tuomioistuinlaitosta. Tätä tarkoitetaan mm. silloin, kun neuvottelukunnan ehdotusten mukaan käräjäoikeuden kokoonpanoa "kevennetään".
4. Oikeusministeri ja ministeriö panivatkin heti toimeksi. Keventämis- eli säästökohteiksi otettiin heti aluksi kaksi asiaa, joiden avulla valtiolle oikeudenhoidosta aiheutuvia menoja on jo usein ennenkin leikattu ja tuomioistuimien toimintaa kauniisti sanottuna "kevennetty: 1) jatkokäsittelyluvan soveltamsalan laajentaminen ja 2) lautamiesten osallistumisoikeuden vähentäminen. Käsittelen tässä yhteydessä jälkimmäistä hanketta.
5. Oikeusmnisteriö asetti viime vuoden elokuun lopulla ainoastaan neljästä henkilöstä kokoonpannun työryhmän - heistä kaksi on juristeja - pohtimaan asiaa. Työryhmä sai jo vajaan kahden kuukauden kuluttua eli 17.10.2013 "uurastuksensa" eli suppean mietintönsä valmiiksi. Katso oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 57/2013 "Käräjäoikeuden lautamieskokoonpanon keventäminen".
6. Työryhmän mietinnöstä pyydetiin lausunnot vain kuudelta käräjäoikedelta - yksi käräjäoikeus ei viitsinyt antaa lausuntoa - sekä Valtakunnansyyttäjävirastolta, Suomen Tuomariliitolta ja Suomen Maallikkotuomarit ry:ltä. Maallikkotuomarit vastustivat ehdotusta, jonka mukaan käräjäoikeuden lautamieskokoonpanoa kevennettäisiin siten, että kokoonpanoon kuuluisi lainoppineen puheenjohtajan lisäksi vain kaksi lautamiestä (malli 1+2); voimassa olevan lain mukaan sanottuun kokoonpanoon kuuluu kolme lautamiestä (malli 1+3).
7. Asiaa koskeva hallituksen esitys OK 2 luvun ja käräjäoikeuslain 6 §:n muuttamisesta annetiin eduskunnalle tammikuun alussa (HE 4/2014 vp). Se noudattaa prikulleen oikeusministeriön työryhmän ehdotusta. Lakiesityksen käsittely on parhaillaan eduskunnassa kesken ja lakivaliokunta saanee mietintönsä valmiiksi jo ensi viikolla. Ei ole epäilystäkään siitä, että myös lakivaliokunnan mietintö tulee noudattamaan työryhmän ehdotusta, joka puolestaan perustuu edellä mainitun neuvottelukunnan kannanottoon, mikä taas perustuu hallitusohjelmaan jne. jne.
8. HE:ssä ehdotetaan, että käräjäoikeus, joka ratkaisee lautamieskokoonpanossa edelleen vain rikosasioita, on päätösvaltainen, kun kokoonpanoon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä, ts. kokoonpanoa "kevennetään" yhdellä lautamiehellä. Lakiesityksen mukaan tämä uudistus tulee vähentämään lautamieskustannuksia kolmanneksen, mikä tarkoittaa noin 700 000 euron vuotuista säästöä valtiolle. Kyseessä on siis selvä ja yksinomaan säästölaki, vaikka tätä ei sanota lakiestyksessä ääneen. Mistään muusta kuin säästöjen leikkaamisesta ei ole kysymys, oikeusturvasta viis.
9. Asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi lautamieskokoonpanoon voidaan lakiesityksen mukaan ottaa toinen lainoppinut jäsen tai kolmas lautamies. Tässäkin on taas kevennystä, sillä nykyisin tähän ns. laajennettuun lautamieskokoonpanoon voidaan ottaa kolmen "peruslautamiehen" lisäksi neljäs lautamies. Vahvennetun lautamieskokoonpanon käyttö on ollut hyvin vähäistä. Esimerkiksi vuonna 2012 sellaisessa kokoonpanossa ratkaistiin kaikissa käräjäoikeukissa vain 34 asiaa.
10. Miten menetellään tilanteessa, jossa jollekulle käräjäoikeuden kokoonpanoon kuuluvalle lautamiehelle tulee este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen? Nykyisin lautamieskokoonpano säilyy päätösvaltaisena, jos siinä on puheenjohtajan lisäksi kaksi lautamiestä. Lakiesityksessä ehdotetaan, että käräjäoikeus on mainitussa tilanteessa päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään yksi. Tämä pätee ehdotuksen mukaan myös silloin, kun käräjäoikeus on aloittanut pääkäsittelyn kokoonpanossa 2+2 ja toiselle lautamiehelle tulee käsittelyn kuluessa este. Kokoonpanossa olisi tällöin kaksi tuomaria ja yksi lautamies, mikä tuntuu hieman hassulta kokoonpanolta. Säästöä, säästöä siis tässäkin!
11. Lautamiehen kelpoisuussäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että lautamieheksi ei saada, edelleenkään, valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai yli 65-vuotias. Uutta on se, että lautamies on velvollinen eroamaan tehtävästään täyttäessään 68 vuotta. Tätä perustellaan yksinkertaisesti sillä, että myös lainoppinut tuomari on velvollinen eroamaan 68 vuotta täytettyään. Siten esimerkiksi 65-vuotiaana tehtävään valittu lautamies joutuu eroamaan kesken nelivuotiskauden. Myös tämä uudistus tuntuu turhan tiukkapipoiselta ehdotukselta. Mitä haittaa muka aiheutuisi, jos lautamies jatatkaisi tehtävässään nelivuotiskautensa loppuun, vaikka täyttääkin ennen sitä 68 vuotta? Ei tietenkään mitään.
12. Lautamiesten osallistuminen keventäminen on siis selkeä säästölaki. Kokoonpanomalli 1+2 eli tuomari ja kaksi maallikkojäsentä, ei toki ole kansainvälisessä vertailussa täysin harvinainen, sillä samanlainen malli on käytössä myös Norjan, Tanskan ja Saksan alioikeuksissa. Sitä vastoin Ruotsissa käräjäoikeuden peruskokoonpanona rikosasioissa on edelleen puheenjohtaja ja kolme lautamiestä (1+3) eikä tätä kokoonpanoa ole esitetty muutettavaksi (SOU 2013:49).
13. Suomessa samoin kuin kaikissa vertailumaisakin alioikeus voi käsitellä ja ratkaista vähäisempiä eli lievempiä rikosasioita myös yhden ammattituomarin kokoonpanossa. Suomessa on muutama vuosi sitten laajennettu entuudestaan yhden tuomarin kokoonpanon käyttöalaa.
14. Sen sijaan yhdessä ja minusta aika tärkeässä kohdassa Suomen lainsäädäntö eroaa vertailumaiden laeista. Tarkoitan sitä, että meillä rikosasioita voidaan tietyin edellytyksin käsitellä myös kokoonpanomallissa 3+0 eli ilman lautamiehiä kolmen lainoppineen tuomarin kokoonpanossa. Tietääkseni tällaista vaihtoehtoa ei tunneta vertailumaissa eli Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa tai Saksassa. Meillä tilanne on ko. suhteessa hassu myös sikäli, että edelytykset kolmen tuomarin kokoonpanon valinnalle ovat laissa hyvin väljät. Laissa todetaan vain, että käräjäoikeus on päätösvaltainen myös kolmen jäsenen kokoonpanossa, "jos sitä asian laadun tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna" (OK 2 luvun 1 §:n 2 momentti). Käräjäoikeus päättää myös tämän kokoonpanon valinnasta eikä sen harkintaa ole siis sidottu millään tavalla käsiteltävän rikoksen törkeysastetta tai rikoksen rangaistusasteikkoa koskevilla säännöksillä.
15. Kolmen ammattituomarin käyttö rikosasoissa on ollut jo muutaman vuoden jatkuvassa kasvussa. Mainituissa kokoonpanossa käräjäoikeudet eivät suinkaan tyydy käsittelemään vain vaikeita talousrikosjuttuja, vaan siinä käsitellään myös esimerkiksi huumejuttuja ja henkirikoksia koskevia asioita. Esimerkiksi Anneli Aueria koskevia ja suurta julkisutta herättäneitä juttuja on käsitelty sekä Turussa että Porissa ilman lautamiehiä eli kolmen ammattituomarin voimin. Vaikuttaa myös siltä, että ns. julkkisten juttuja käsitellään mieluusti yleensä aina juuri kolmen tuomarin kokoonpanossa. Kolmen tuomarin kokoonpanossa käsiteltävien rikosjuttujen lukumäärä ei ole tilastojen valossa, ainakaan vielä, kovin suuri, sillä esimerkiksi vuonna 2012 mainitussa kokoonpanossa käsiteltiin koko maassa 94 rikosasiaa. Mainittuun kokoonpanoon turvaudutaan kuitenkin yhä vain enemmän ja enemmän, vaikka tällainen kehitys ei liene alun perin ollut lainsäätäjän tarkoituksena.
16. Tämä merkitsee lautamiesten tuomitsemistoimintaan osallistumisen tietynlaista väheksymistä. Mutta Suomessahan on saatu totttua monessa muussakin lainsäädäntöhankkeessa siihen, että säästöjen saavuttamiseksi lakia ollaan vallmiita muuttamaan hyvinkin nopeasti ja ilman kunnollista valmistelua ja muutosten vaikutusten pohdintaa. Tällöin on menty monta kertaa metsään. Esimerkkinä tästä voidaan mainita vaikkapa hovioikeuksien seulontamenettely, josta luovuttiin nopeasti eli kuuden vuoden jälkeen. Nyt oikeustieteellisiin tiedekuntiin on tosin perustettu lainsäädäntötutkimuksen professorin tai opettajan virkoja, mutta lainsäädännön suhteellisen heikko taso ei näytä näistä toimenpiteistä parantuneen.
17. Lautamiesten merkitys lainkäytössä on säästölakien myötä huolestuttavalla tavalla vähentynyt. Voidaan jopa kysyä, onko maallikkojen osallistumisella käräjäoikeuksien lainkäyttöön enää käytännön merkitystä. Lainsäätäjä ilmeisesti vain odottelee malttamattomana, milloin lautamiehet voidaan heittää tarpeettomina lopullisesti "yli laidan". Esimerkiksi lautamiesten valintamenettelyä tulisi uudistaa radikaalisti, sillä nykyisin lautamiehiksi valitaan lähinnä vain poliittisten puolueiden jäseninä olevia henkilöitä, sillä kunnanvaltuustot valitsevat yhä edelleen lautamiehet tehtäväänsä.
18. Tuomioistuinten kehittämiskomitea totesi mietinnössään vuonna 2003, että esimerkiksi lautamiesten valintamenettely on aikansa elänyt ja puutteellinen ja että lautamiehiä koskevia äänestyssääntöjä olisi uudistettava (KM 2003:3). Komitean mielestä lautamiehillä on edelleen tärkeä rooli luottamuksen ylläpitämiseksi tuomioistuinlaitokseen samoin kuin tuomioistuintoiminnan avoimuuden kannalta. Lainsäätäjä tai oikeusministeriö eivät ole kuitenkaan myöskään tämän jälkeen panneet tikkua ristiin lautamiesjärjestelmää jäytävien puutteiden korjaamiseksi.
19. Vuonna Suomessa 1993 toteutetun alioikeusuudistuksen yhteydessä lautamiehet saivat yksilöllisen äänioikeuden ja lautamiesten asemaa ja roolia korostettiin muutoinkin, ainakin paperilla eli lainvalmisteluasiakirjoissa. Käräjäokeuksiin, joita oli maassa tuolloin vielä liki 70, nyt niitä on enää 27 kappaletta, valittiin tuhansia lautamiehiä. Mutta kohta tämän jälkeen ja erityisesti 2000-luvulle tultaessa lautamiesten roolia on alettu väheksyä. Säästötarpeet jylläävät ja niiden myötä lautamiesten määrä on pienentynyt merkittävällä tavalla, sillä nyt koko maahan on valittu enää 1 700 lautamiestä. Väkiluvultaan Suomea puolta suuremmassa Ruotsissa sen sjaan on valittu rutkasti enemmän eli 8 900 lautamiestä ja siellä lautamiesten roolia pyritään muutenkin selkiyttämään. Ruotsissa lautamiesten roolia ja osallstumista lainkäyttöön on tarkasteltu viimeksi perusteeellisesti viime vuonna julkaistussa mietinnössä SOU 2013:49.
20. Voidaan kysyä, onko nykyisen kaltaisella monia puutteita ja epäkohtia sisältävällä lautamiesjärjestelmällä Suomessa enää juuri merkitystä ja voitaisiinko siitä kenties luopua piakkoin kokonaan? Tukholman yliopistossa on julkaistu äskettäin Filip Vujcicin lautamiesjärjestelmää kriittisesti tarkasteleva oikeustieteellinen lopputyö, jossa on päädytty mainittuun johtopäätökseen. Katso siitä tästä.
21. Lopuksi vielä yksi uudistukseen liittyvä merkillisyys. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että uudistus eli käräjäoikeuksien kokoonpanon keventämistä koskevat säännökset tulisivat voimaan pikavauhdilla eli jo ensi toukokuun alussa, siis 1.5.2014. Tässä aiotaan pitää siis todella kiirettä, sillä normaalisti tällaisten uudistusten voimaantulo ajoitetaan vuoden vaihteeseen.
39 kommenttia:
"..mikä tarkoittaa noin 700 000 euron vuotuista säästöä valtiolle. Kyseessä on siis selvä ja yksinomaan säästölaki..."
Kieltämättä tapa, jolla lautamiesjärjestelmää ajetaan alas ("salamitaktiikka") on arvoton: eihän 700 000 euroa ole kuin yksi himanen. Itse olisin kyllä toivonut, että asia olisi perustunut huolelliseen ja perusteltuun oikeuspoliittiseen harkintaan.
Lopputulos on kyllä hyvä: poliittisesti valitut lautamiehet, pahimmoillaan jakojäännökset kun "painaavaa" lautakuntapaikkaa ei löytynyt, on menneestä maailmasta: eihän sairaalassakaan kirurgin mukana ole kunnanvaltuuston valitsemaa putkimiestä (SDP), opettajaa (kok)ja maanviljelijää (kesk) päättämässä tasavertaisella äänioikeudella, että noin sydänleikkaus tehdään. Maailma on kaikenkaikkiaan ammatillistunut.
Tuo iänikuinen "perustelu", jossa lautamiehiä vastustetaan sillä, että "eihän kirurgiakaan avusta putkimies (sdp)", on kyllä täysin hömö ja köykäinen ja osoittaa vain joko pahansuopaisuutta tai sitten täydellistä tietämättömyyttä lainkäytöstä.
Olisipa tarvittu lautamiehiä KKO:ssakin! Tuntuu etääntyneen täysin kansasta ko. laitos (Aurinkorannikkopäätös)!
Minusta suomen lautamiesjärjestelmä ei vastaa tarkoitustaan, eli maallikkojen osallitumista tuomitsemiseen. Näin siksi, että lautamiehinä istuvat samat naamat vuodesta toiseen. Kyse on vähintäänkin "ammattimaallikoista". Jo se, että on olemassa lautamiesten yhdistyksiä osoittaa että toiminta on liian pitkäkestoista ja siten siinä menetetään maallikkous.
Minusta lautamiehiä tulisi valita niin paljon, ettei yhdelle tule kuin korkeintaan 1-2 istuntopäivää vuodessa ja kelpoisuus pitäisi rajoittaa yhteen kauteen.
Kuulemma lautamiesjärki on juristin kauhistus. En tiedä kuinka yleinen moinen ilmiö on, mutta joitakin tuomiolauselmia ja tuomioiden perusteluja katseltuani mieleen on tullut, että ei tuota mielipidettä aivan tyhjästäkään tempaistu. Ei liene kovin vaikeaa löytää tapauksia, joissa ammattijuristi on kuurninut hyttysiä, mutta niellyt kameleita. Toisaalta, lautamiesten valintamenettelyä olisi kyllä syytä kehittää. Nykyinen tapa, jossa puolueet etsivät lautamiehiä sulle-mulle menettelyllä ja kuka-haluaisi-tai-viitsisi-vaivautua -perustein, ei välttämätt aina tuo kehiin niitä, joilla on eniten sitä lautamiesjärkeä.
Eiköhän ilman lautamiehiä tultaisi aika hyvin toimeen. Järjestelmästä löytää hyviäkin puolia, mutta hyötysuhde jää alhaisksi.
Kyllä toki tultaisiin toimeen iliman lautamiehiäkin, jos kerran monia puutteita ja epäkohtia sisältävää lautamiessysteemiä ei haluta lainkaan korjata! Ks. blogikirjoitustani.
Mutta nämä poliittiset puolueet, joita OM tottelee, haluavat roikottaa lautamiehiä edelleen mukana tuomitsemistoiminnassa ikään kuin näön vuoksi. Nehän lisäävät näet sitä "demokraattista kontrollia"!
Erinomainen uudistus, joka toivottavasti saa jatkoa, ja päädytään lautamiesjärjestelmän lakkauttamiseen. Siitä seuraa sekä säästöjä että parempi oikeusturva.
Joitakin kertoja olen kuulllut lautamiehen käyttävän kyselyoikeuttaan käräjäoikeudessa. Osapuolet kuuntelivat kiusaantuneina, kun paljastui, ettei lautamies ollut ymmärtänyt jutusta hölkäsen pöläystä.
Lieko tuossa syy myös sille, etteivät myöskään käräjäoikeuden puheenjohtajat juurikaan käytä kyselyoikeuttaan?
68-vuoden sääntö on pikkumainen. Eläkeläisethän olisivat varsin halpoja lautamiehiä. Niin ja eläkkeellä olevat tuomarit lautamiehiksi!
Lautamiesten ongelma on, että jutut ratkaistaan mutu-perusteilla.
Hieman ihmettelen Jyrki Virolaisen, muuten järkevän miehen, myönteistä suhtautumista lautamiehiin. Lieneekö niin, että Virolaisen kanssa aikanaan työskenneet lautamiehet eivät turhaan pullikoineet vaan luottivat jämäkän ammattimiehen sanaan?
Plogistihan väitti,että Auervaaran jutussa tuomarit,myös puheenjohtaja käytti liian aktiivisesti kyselyoikeuttaan.
Anneli Auerin jutun osalta totesin vain, että ammattituomarit intoituivat Satakunnan käräjäoikeudessa käyttämään kyselyoikeuttaan aivan prosessin viime vaiheessa eli loppukeskustelun aikana ja ryhtyivät suorastaan kuulustelemaan syytettyä ja etsimään syytettä tukevaa näyttöä ja ristiriitaisuuksia Auerin kertomuksista! Se on tietenkin rikosjutuissa kiellettyä! Rikosjutuissa on syyttäjä, jolle tuollaiset asiat kuuluvat. Tuomareiden ei pidä ryhtyä syyttäjiksi ja paikkailemaan syyttäjän esiintymisessä kenties havaitsemiaan puutteita!
Minun tuomrinaikoina (viimeksi istuin käräjiä tuomarina heinäkuussa vuonna 1990) lautamiehiä oli istunnossa vielä 5-7 kappaletta. He eivät istuneet tuomaripöydän takana vaan heidän tuolinsa - ilman pöytää - olivat karäjäsalin seinustalla. Minulla on lautamiehistä vain positiivisia muistoja.
Ikaalisissa vanhin lautamies, joka kuului skdl:n ryhmään, saapui järven takaa joskus istuntoon hieman juopuneena tai krapulaisena. Hänet piti lähettää joskus toipumaan pariksi tunniksi lautamiesten huoneeseen ja käymään joskus Alkossa, joka avasi pitkäripaisensa kello 10.
Jos on blogistilla ja blogin lukijoilla halua tutustua siihen, kuinka irvokkailla perusteluilla voidaan Suomessa ratkaista murhajuttu, niin kannattaa tutustua Jenna Lepomäen jutussa annetun hovioikeuden tuomion perusteluihin tai oikeastaan enemmistön perusteluihin. KKO ei tänään julkaistulla päätöksellä myöntänyt valituslupaa asiaan.
Onko ko. tuomio julkaistu jossakin niin että siihen pääsisi tutustumaan?
Tuomion saa tilattua Turun hovioikeuden kirjaamosta diaarinumerolla R13/95 (31.10.2013, taltionumero 1993). Tuomioon sisältyy myös vähemmistöön jääneen hovioikeuden jäsenen korkeatasoinen lausunto. Vähemmistö oli samalla kannalla kuin käräjäoikeus, joka tuomitsi molemmat vastaajat osallisuudesta murhaan.
Jos joutuisin asianomistajaksi tai vaikka syytetyksi mistä tahansa, taatusti haluaisin lautamiehet pihalle, jos valita voisin.
Edellisessä blogissa puhuttiin siitä, voisivatko partit bisnesjutuissa valita tuomarit. Vielä suuremmalla syyllä pitäisi olla oikeus valita, haluaako lautamiehiä pöydän taakse vai ei.
Kyllä tällaisten nippelisäästöjen kiireessä tekeminen osoittaa poliitikkojen kyvyn hoitaa valtakunnan asioita. Kun taidot ja rohkeus ei riitä todellisista säästöistä päättämiseen niin sitten niitä lillukanvarsia heilutellaan.
Lautamiehiltä voisi edellyttää kohtuullisen kirjallisen tentin läpäisemistä. Kirjallisuutta 4 - 6 kpl oikeustieteestä ja -tapauksista.
Lautamiesten 700 000 euron säästötemppu tuntuu kansan oikeustajun halveeraamiselta.
Huvittava ehdotus tuo 4-6 kirjaa käsittävä tentin vaatiminen lautamiehiltä!
Mitä mieltä blogisti on siitä, että KKO eilisellä päätöksellään ei antanut syyttäjälle ja asianomistajille muutoksenhakulupaa Jenna Lepomäen murhajutussa, jonka HO:n kaksi naisjäsentä olivat vääntäneet tapoksi? Mielestäni (KäO:een ja HO:n laamannijäseneeseen yhtyen) selvempää murhaa tuskin voi olla.
En tunne Lepomäen tapausta tarkemmin. Kyse on varmaan ollut toisen syytetyn eli vain avunannosta tuomitun osalta näytöstä ja sen arvioinnista. Sen perusteella, mitä tapauksesta on kerrottu lehdissä, olen pitänyt hovioikeuden ratkaisua oikeana.
Minun oikeustajuani kovasti nostaisi, jos nuo poliittiset valiot saataisiin pois tuomaroimasta. Säästökin on siihen nähden toissijainen, vaikkei merkityksetön sekään.
Jyrki Virolainen sanoi:
" Sen perusteella, mitä tapauksesta on kerrottu lehdissä, olen pitänyt hovioikeuden ratkaisua oikeana."
Siis tämänkin kerrotun perusteella:
Kaverukset olivat uhanneet Lepomäen henkeä, jos tämä ei suostuisi heidän huumekuskikseen. Lepomäki oli hakenut turvaa Espanjan poliisilta. Kaverukset saivat kuitenkin houkutelluksi rahattoman ja passittoman Lepomäen takaisin luokseen, tappoivat tämän (jotta L. ei ilmiantaisi heitä poliisille), paloittelivat ja piilottivat ruumiin.
Ja tämäkö sitten on niin selvä tappo, ettei KKO:n kannattanut teon suunnitelmallisuutta ja kokonaisvaltaista törkeyttä edes ottaa punnittavakseen mahdollisena murhana? - Tutkimattomia ovat herrojen - blogisti ml. - aatokset.
Miksi A-L. Aution nimi olisi pitänyt mainita tunnistetiedoissa?
Lepomäen juttu on kuitenkin tutkittu perusteellisesti sekä käräjäoikeuden että hovioikeuden suullisessa pääkäsittelyssä. Hovioikeuden enemmistö katsoi muistaakseni, että L:n tappoi vain toinen syytetyistä toisen pitäessä autossa kadulla tai pihassa vahtia, ettei kukaan pääsisi yllättäen paikalle.
Voidaan ehkä olla eri mieltä siitä, oliko "vahti" syyllistynyt vain avunantoon.
KKO:n ei ole milloinkaan pakko myöntää valituslupaa, sillä laissa (OK 30:3) sanotaan, että KKO "voi myöntää valituslupaa" tietyillä edellytyksillä eli joko a) ennakkopäätösperusteella, 2) ns. purkuperusteella tai c) painavan syyn perusteella. Lepomäen jutussa mikään näistä edellytyksistä ei KKO:n mukaan ole täyttynyt.
KKO voisi kuitenkin perustella päätöstään, jolla se epää valitusluvan. Siihen ei olisi lain mukaan minkäänlaista estettä. Näin ei kuitenkaan tehdä - valitettavasti.
Blogistin kannattaa tutustua hovioikeuden enemmistön perusteluihin ennen kuin arvioi sitä, olisiko KKO:n pitänyt myöntää jutulle valituslupa vaiko ei. Blogisti pystynee perusteluvelvollisuutta laajasti tutkineena antamaan asiantuntevan arvion siitä, ovatko hovioikeuden enemmistön perustelut asianmukaiset. "Avunantajan" roolista saa hyvin erilaisen kuvan vertaamalla hovioikeuden enemmistön perusteluja vähemmistön kirjoittamiin, jotka ovat huomattavasti seikkaperäisemmät ja vakuuttavammat.
Olisi hyödyllistä selvittää, miten paljon lisätyötä KKO:lle aiheutuisi, jos valitusluvan epäämiset pitäisi kukin erikseen asiallisesti perustella. Sama koskee tietysti KHO:ta niissä jutuissa, joissa vaaditaan valituslupaa.
No, kuten sanoin, KKO:n ei ole pakko antaa valituslupa eikä valituslupaa myönnetä yksinomaan sillä perusteella, että hovioikeuden tuomion lopputuloksen oikeellisuutta on joltakin osin syytä epäillä. Lepomäen jutussa on joka tapaukseessa toinen syytetyistä tuomittu taposta ja toinen avunannosta siihen. KKO ei ole nähnyt tapauksela myöskään OK 30:3:ssä tarkoitettua ennakkopäätösarvoa.
Kovasti pulisevan anonyymin olisi syytä tutustua hieman lainsäädäntöön (OK 30:3) ja KKO:n valituslupakäytäntöön!
Jyrki Virolainen sanoi:
"Hovioikeuden enemmistö katsoi muistaakseni, että L:n tappoi vain toinen syytetyistä toisen pitäessä autossa kadulla tai pihassa vahtia, ettei kukaan pääsisi yllättäen paikalle."
Blogisti keskittyy, katsoessaan HO:n ratkaisun oikeaksi, vain em. vahdin osuuteen. Toki sekin mielenkiintoista on, onko vahdin pitäminen osallisuutta vai ainoastaan avunantoa. Pääkysymys kuitenkin on, oliko teko murha vai tappo.
Edellä oleva referaattikin viittaa mielestäni vahvasti teon suunnitelmallisuuteen eli vakaaseen harkintaan ja puhuu murhan puolesta.
Vaikka KKO:n ei olekaan "pakko" ottaa nyt po. kaltaista juttua tutkittavakseen, se, ettei se ota, antaa kyllä vahvan tulkintaohjauksen murha/tappo vastaaviin tekoihin.
Murhan ja tapon välinen rajanveto on usein vaikeaa. KKO on antanut vuosikymmenten kuluessa useita, kenties useita kymmeniä, ennakkopäätöksiä ko. asiasta. Lepomäen jutussa ei ole nähty vielä yhden uuden ennakkopäätöksen antamisen aihetta.
"Huvittava ehdotus tuo 4-6 kirjaa käsittävä tentin vaatiminen lautamiehiltä!"
Miksi huvittaa?
Voi keksiä parempia keinoja nostaa lautamiesten arvostusta ja osaamista tark.mukaisesti. Muuten lautamiesten alasajo jatkuu.
Tuo oli pragmaattinen esimerkki, joka ei maksa/vaadi liikaa. Jos verrataan esim. peruskouluun rankaisutoimien tuntemiseen tai vain LKV-kokeeseen, niin lautamiesten vaatimukset rikostuomioihin vaikuttaessaan ovat hyvin pienet.
Heh, Heh!
Eihän lautamiesten lukumäärää vähennetä tai heidän osallistumistaan käräjäoikeuden työhön suinkaan supisteta sen takia, että he eivät ole "tenttineet 5-6 kirjaa"! Se on kyllä täysin typerä väite.
Joskus entisena tuomarina tuntuu, etta blogista kommenteineen on tulossa tai tullut eraanlainen kansantuomioistuin. Eikohan sittenkin huonokin laki tai - tyhmakin (blogistin mielesta ilmeisesti yleensa - laillinen tuomioistuin ole parempi. Kansantuomioistuimet oat kasittaakseni kautta historian olleet lievasti sanottuna kyseenalaisia. Ja enta valitusoikeus...? Ammutaan ensin tms. Valita siina sitten...
Höpsistä! Blogissa kyseenalaistettiin tapa, jolla lautamieskokoonpanoa "kevennetään" kiireelisesti. Asia olisi edelyttänyt perusteellisempaa kokonaisvaltaista tarkastelua ja koko maallikkoedustuksen käyttäminen käräjäoikeudessa tulisi ottaa harkittavaksi.
Kyllä myös joidenkin hovioikeuksien jotkut päätökset ovat olleet lievästi sanottuna "kyseenalaisia", vaikkei niissä olekaan lautamiehiä.
Virkatuomareissa on tärähtäneitäkin henkilöitä ja ilkeitä henkilöitä ja turhautuneita ja ties mitä. Varsin usein, yhden tuomarin kokoonpano on vaaraksi oikeusturvalle, jo senkin takia että yksi tuomari ei välttämättä edes havaitse kaikkea tarpeellista, eikä hänellä ole ketään muuta jonka kanssa asiasta keskustellessa asiat asettuisivat toisenkinlaisiin perspektiiveihin.
Jos tuomarikokoonpanossa on vain virkatuomareita, he useimmiten ovat toistensa kaltaisia ja etenkin heillä vaikuttaa kollegiaalisuus, huononkin tuomaritoverin puolustaminen/suojelu.
Minun mielestäni maallikkotuomareita tarvitaan juttujen käsittelyssä paljolti senkin takia, että ei-kollegiaalisten maallikoiden mukanaolo päätösneuvotteluissa on omiaan pitämään tärähtänyttäkin tuomaria vähän paremmin maan pinnalla ja estämään ilkeätä tuomaria toimimasta ihan niin kovin pelkästä ilkeydestä.
Virkatuomariaitoksen alennustila on nykyään aika paha. Maallikkotuomareiden poistaminen jutuista vaikuttaa kyllä siihen suuntaan että alennustilaa ei enää kontrolloi edes maallikoiden tervehdyttävä vähäinen vaikutus, vaan alennustilaiset jatkossa sitten sauhuavat yhä syvemmälle.
Lautamiehet ovat tärkeä osa oikeuslaitosta. Ilman lautamiehiä oikeuslaitos olisi täysin suljettu ja sisäsiittoinen laitos. Kansalaisten pitäisi saada osallistua myös virkanimityksiin.
Nyt ollaan tiellä, jossa oikeudenhoito voitaisiin antaa Vapaamuurareiden tai muun eksklusiivisen organisaation hoidettavaksi.
Lähetä kommentti