1. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen kehotti eilen Opetushallitusta tarkistamaan kouluille annettuja ohjeita uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä. Puumalaisen mukaan koulujen uskonnolliset tilaisuudet ovat ongelmallisia uskonnonvapauden, yhdenvertaisuuden edistämisen ja julkisen vallan neutraaliuden näkökulmasta.
3. Kuuluuko suvivireen laulaminen/veisaaminen niin kiinteästä suomalaiseen juhlaperinteeseen, ettei siitä voida luopua, vai onko apukansleri Puumalainen tulkinnassaan oikeassa? Vapaa-ajattelijoiden Liittoa ja eräitä muita tahoja suvivirrren laulaminen on närästänyt jo vuosia. Sen sijaan suomalaisten suurta enemmistöä tuntuu jurppiivan suuresti Puumalaisen tässä tapauksessa osoittama äärimmäisyyksiin viety pykäläsidonnaisuus.
4. Kokoomuksen vanha parivaljakko Kimmo Sasi ja Ben Zyskowicz älähti tietenkin heti tuoreltaan Puumiksen päätöksestä kuullessaan. Värikkäintä kieltä eduskunnassa käytti kuitenkin persujen Timo Soini, joka piti Mikko Puumalaisen suvivirsilinjauksia täysin käsittämättöminä.Soinin mukaan apulaisoikeusasiamies totesi asiasta äskettäin juuri täysin päinvastoin. "Tämä on sellainen asia, jota ei pidä mennä sorkkimaan. Se on osa suomalaista sielunmaisemaa ja kulttuuriperimään. Onhan tämä nyt ihan käsittämätöntä", Timo Soini kommentoi suvivirsijupakkaa eduskunnassa.
5. Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja totesi viime kesänä, että suvivirren laulaminen ei tee koulun kevätjuhlasta uskonnollista tilaisuutta. Timo Soinin mukaan Puumalaisen nyt omaksuma toisenlaainen linjaus edustaa "pykäläidiotismia" ja "pykäläsokeutta". Kuinka se nyt yhtäkkiä on muodostunut ongelmaksi, varsinkin kun kohta itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta, laukoi Soini. Protestiksi Puumalaisen päätökselle Soini kajautti työhuoneessaan - avoimin ovin - koko suvivirren.
6. Kantelija, jonka nimeä ei apulaisoikeuskansleri Puumalaisen päätöksessä paljasteta, pyysi 8.2.2013 oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa tutkimaan, toimivatko julkiset ja julkisesti rahoitetut peruskoulut ja lukiot Helsingissä perustuslain, yhdenvertaisuus- ja uskonnon ja omantunnon vapaus- säännösten sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastaisesti järjestäessään uskonnon harjoittamista kouluajalla. Kantelija katsoi epäasianmukaiseksi sen, että koulu järjestää yhden uskonnon harjoittamista kouluaikana, usein seurakunnan työntekijän ohjaamana ja joskus jopa koulun tiloissa. Kantelun mukaan koulujen tapa sisällyttää uskonnon harjoituttamista toimintaansa johtaa käytännössä siihen, että oppilaat jaetaan kahteen ryhmään vakaumuksen perusteella. Jos uskonnon harjoittamiseen osallistumattomia oppilaita on vähän, he erottuvat selvästi joukosta. Tällöin tilanne saattaa myös tuntua painostukselta osallistumaan enemmistön toimintaan. Erityisesti uskonnolliset aamunavaukset korostavat kantelun mukaan vähemmistöön kuulumista, kun enemmistö istuu luokkahuoneissa ja vähemmistö odottaa koulun käytävällä. Koulut tekevät säännöllistä yhteistyötä seurakuntien kanssa. Yksi vakaumus on täten etuoikeutetussa asemassa kouluissa ja pääsee vaikuttamaan lasten kasvatukseen myös uskonnon oppituntien ulkopuolella. Kantelijan mukaan ongelmia ilmenee muun muassa koululaisjumalanpalvelusten järjestämisessä, uskonnollisissa aamunavauksissa sekä muissa koulussa järjestettävissä uskonnollisissa tilaisuuksissa kuten esimerkiksi uskonnollisten järjestöjen järjestämissä näytelmäesityksissä.
7. Apulaisoikeuskanslerin päätös löytyy kokonaisuudessaan tästä.
8. Tänään Mikko Puumalainen vetosi mm. siten, että Suomessa esimerkiksi koulujen aamuhartaudet ovat käytännössä hyvin kirjavia ja asettavat lapset eriarvoiseen asemaan. Puumalainen sanoo tarkastelleensa kanteluasiaa vain ja ainoastaan oikeudellisesti perustuslain ja ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Esimerkiksi koulujen joulu- ja kevätjuhlien sisältöä tulisi Puumalaisen mukaana tarkistaa.
9. Oikeuskanslerin tehtävänä on toki selvittää asioita ainoastaan oikeudelliselta kannalta. Monet asiat ovat, myös oikeudellisesti, kuitenkin monimutkaisia, joten laintulkinnat voivat vaihdella suuresti. Nyt on kyse juuri sellaisesta asiasta, sillä päätyihän eduskunnan apulaisoikeusasiamies aikaisemmin toisenlaiseen johtopäätökseen kuin valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri.
10. Miksi Suomessa ylipäätään ylläpidetään yhä edelleen kaksinapaista laillisuusvalvontajärjestelmää, jossa laillisuutta valvoo toisaalta oikeuskansleri ja toisaalta taas oikeusasiamies? Useimmissa muissa maissa on pärjätty ja pärjätään edelleen hyvin pelkällä oikeusasiamiesinstituutiolla. Meillä voidaan samasta asiasta kannella kahteen eri paikkaan. Jos toinen ylin laillisuusvalvoja ei näe kantelussa mainitussa tapauksessa lainvastaisuutta, niin sama tyyppi voi tämän jälkeen kannella vielä toiselle laillisuusvalvojalle siinä toivossa, että tämä puoltaisi toisenlaista tulkintaa. Näin on tapahtunut myös tässä "suvivirsiasiassa".
11. Monet oikeusoppineet ovat syystä ihmetelleet Mikko Puumalaisen eilistä päätöstä. Myöskään monet tavalliset kansalaiset eivät näytä ymmärtävän ja hyväksyvän sanottua päätöstä. He vetoavat mm. siihen, että toinen ylin laillisuusvalvoja eli apulaisoikeusasiamies on ottanut asiassa aiemmin toisenlaisen kannan ja katsonut, että suvivirsi on osa suomalaista perinnettä eikä niitä ko. laulun kolme ensimmäistä säkeistöä, joita kouluissa on tapana laulaa, ole pidettävä sisällöltään uskonnollisena. Opetushallituksen pääjohtaja ja muut dirikat sanovat kuitenkin tarkistavansa asiaa koskevan ohjeistuksen siltä pohjalta, mikä on uskonnon harjoittamista ja mikä ei.
12. Minusta koko asia ja sen jatkuva vatvominen varsinkin koulujen kevätjuhlien lähestyessä aina ylimpien laillisuusvalvojien päätöksiä myöten on lähinnnä naurettava ilmiö, joka olisi syytä jättää omaan arvoonsa. Kyllä tässä maassa kaikenkarvaisista asioista kantelijoita ja niihin enemmän tai vähemmän omalaatuisia päätöksiään antavia viranomaisia riittää yllin kylin. Kaikkia kanteluja ja laillisuusvalvojien päätöksiä ei kannattaisi ottaa niin hirvittävän vakavasti. Järjestettäköön kouluissa siis edelleen nykyisenkaltaisia juhlia ja laulettakoon niissä aina ja ikuisesti myös suvivirttä, ainakin laulun kolmea ensimmäistä säkeistöä. Mitäpä nämä puumalaiset ja muut pykäläintoilevat tyypit sille mahtavat.
13. Suvivirsi, joka on nykyisin virsikirjan virsi 571, on ruotsalaista alkuperää. Sen säveltäjää ei tunneta, vaan kyseessä on kansansävelmä. Laulun alkuperäiset sanat kirjoitti Gotlannin piispa Israel Kolmodin v. 1694. Suomalaiseen virsikirjaan laulu otettiiin jo vuonna 1701. Se on todella mieltä sykähdyttävä laulu etenkin kouluikäisistä lapsista koostuvan kuoron esittämänä.
7. Apulaisoikeuskanslerin päätös löytyy kokonaisuudessaan tästä.
8. Tänään Mikko Puumalainen vetosi mm. siten, että Suomessa esimerkiksi koulujen aamuhartaudet ovat käytännössä hyvin kirjavia ja asettavat lapset eriarvoiseen asemaan. Puumalainen sanoo tarkastelleensa kanteluasiaa vain ja ainoastaan oikeudellisesti perustuslain ja ihmisoikeussopimusten näkökulmasta. Esimerkiksi koulujen joulu- ja kevätjuhlien sisältöä tulisi Puumalaisen mukaana tarkistaa.
9. Oikeuskanslerin tehtävänä on toki selvittää asioita ainoastaan oikeudelliselta kannalta. Monet asiat ovat, myös oikeudellisesti, kuitenkin monimutkaisia, joten laintulkinnat voivat vaihdella suuresti. Nyt on kyse juuri sellaisesta asiasta, sillä päätyihän eduskunnan apulaisoikeusasiamies aikaisemmin toisenlaiseen johtopäätökseen kuin valtioneuvoston apulaisoikeuskansleri.
10. Miksi Suomessa ylipäätään ylläpidetään yhä edelleen kaksinapaista laillisuusvalvontajärjestelmää, jossa laillisuutta valvoo toisaalta oikeuskansleri ja toisaalta taas oikeusasiamies? Useimmissa muissa maissa on pärjätty ja pärjätään edelleen hyvin pelkällä oikeusasiamiesinstituutiolla. Meillä voidaan samasta asiasta kannella kahteen eri paikkaan. Jos toinen ylin laillisuusvalvoja ei näe kantelussa mainitussa tapauksessa lainvastaisuutta, niin sama tyyppi voi tämän jälkeen kannella vielä toiselle laillisuusvalvojalle siinä toivossa, että tämä puoltaisi toisenlaista tulkintaa. Näin on tapahtunut myös tässä "suvivirsiasiassa".
11. Monet oikeusoppineet ovat syystä ihmetelleet Mikko Puumalaisen eilistä päätöstä. Myöskään monet tavalliset kansalaiset eivät näytä ymmärtävän ja hyväksyvän sanottua päätöstä. He vetoavat mm. siihen, että toinen ylin laillisuusvalvoja eli apulaisoikeusasiamies on ottanut asiassa aiemmin toisenlaisen kannan ja katsonut, että suvivirsi on osa suomalaista perinnettä eikä niitä ko. laulun kolme ensimmäistä säkeistöä, joita kouluissa on tapana laulaa, ole pidettävä sisällöltään uskonnollisena. Opetushallituksen pääjohtaja ja muut dirikat sanovat kuitenkin tarkistavansa asiaa koskevan ohjeistuksen siltä pohjalta, mikä on uskonnon harjoittamista ja mikä ei.
12. Minusta koko asia ja sen jatkuva vatvominen varsinkin koulujen kevätjuhlien lähestyessä aina ylimpien laillisuusvalvojien päätöksiä myöten on lähinnnä naurettava ilmiö, joka olisi syytä jättää omaan arvoonsa. Kyllä tässä maassa kaikenkarvaisista asioista kantelijoita ja niihin enemmän tai vähemmän omalaatuisia päätöksiään antavia viranomaisia riittää yllin kylin. Kaikkia kanteluja ja laillisuusvalvojien päätöksiä ei kannattaisi ottaa niin hirvittävän vakavasti. Järjestettäköön kouluissa siis edelleen nykyisenkaltaisia juhlia ja laulettakoon niissä aina ja ikuisesti myös suvivirttä, ainakin laulun kolmea ensimmäistä säkeistöä. Mitäpä nämä puumalaiset ja muut pykäläintoilevat tyypit sille mahtavat.
13. Suvivirsi, joka on nykyisin virsikirjan virsi 571, on ruotsalaista alkuperää. Sen säveltäjää ei tunneta, vaan kyseessä on kansansävelmä. Laulun alkuperäiset sanat kirjoitti Gotlannin piispa Israel Kolmodin v. 1694. Suomalaiseen virsikirjaan laulu otettiiin jo vuonna 1701. Se on todella mieltä sykähdyttävä laulu etenkin kouluikäisistä lapsista koostuvan kuoron esittämänä.
Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen. Kauniisti joka paikkaa koristaa kukkanen. Nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon, se luonnon uudeks' luopi, sen kutsuu elohon. |
38 kommenttia:
Suvivirsi on tässä vain pieni sivuseikka. Kokonaisuus hahmottuu, kun katsoo kokonaisuutta. Mitä muuta voisi odottaa henkilöltä, jonka edellinen tehtävä oli vähemmistövaltuutettu, jonka taustalla häämöttää DEMLA, jota esitti virkaan Brax ja jonka nimitti Halonen? Täysin odotettu tulkinta kulttuurimarxismin näkökulmasta.
Tietysti systeemin pitäisi toimia niin, että tällaiset hankalat laintulkintakysymykset tarvittaessa ratkaistaan tuomioistuinten päätöksillä, ei lainvalvojien äkkinäisillä kannanotoilla, joista ei ole muutoksenhakuoikeuttakaan. Ei "perusoikeusvalvonnan" nimissä siis pitäisi lainkäyttöä harjoittaa. Eikä kysymys ole mistään on-off-asetelmasta.
Mielestäni on kyllä vähintään kyseenalaista että kansanedustajat toteavat apulaisoikeuskanslerin kannanoton vääräksi? Sehän on periaatteessa sama kuin väittäisi hovioikeuden päätöstä vääräksi. Mitäs virkaa oikeskanslerin päätöksillä ylipäätään on jos ne voidaan kumota "vääriksi" ja mitään ei tapahdu sen jälkeen?
Itselläkin vierähtää tippa silmäkulmaan laulun kuullessa. Mutta onhan selvää, että eroon tästä perinteestä on pikaisesti päästävä, kun ihmis- ja perusoikeuspapisto näin yhteiskuntajärjestystämme tulkitsee.
Onko tosiaan kyseenalaista, että lainsäätäjä kyseenalaistaa lailla säätelemättömän tilanteen tulkinnan? Kai näitä asioita voi tarkastella laajemmastakin perspektiivistä kuin perusoikeuksia koskevien opinkappaleiden kautta.
Ei kanslerilla lain mukaan ole mitään valtaa ratkaista oikeusriitoja. Jos olisi, pitäisi olla muutoksenhakuoikeuskin.
Mistähän tämä haloo nyt tulee? Ymmärtääkseni apulaisoikeusasiamiehen kanta ja apulaisoikeuskanslerin kanta eivät ole ristiriidassa keskenään.
Apulaisoikeusasiamies totesi että suvivirren laulaminen ei vielä ole uskonnollista toimintaa ja apulaisoikeuskansleri puuttui uskonnolliseen toimintaan kouluissa.
Johtopäätös siis on, että uskonnollisien tilaisuuksien luonnetta on syytä tarkistaa kouluissa, mutta suvivirren laulaminen on OK, koska se ei ole uskonnollista toimintaa.
Vm. anonyymille: olet ehkä ymmärtänyt väärin!
Kimmo Sasi sanoi eilen lausunnossaan, että apulaisoikeuskansleri Mikko Pumalainen on tulkinnut päätöksessään mainitsemiaan EIT:n ratkaisuja "täysin väärin".
Apulaisoikeuskanslerin kanta on vain yhden lakimiehen tulkinta ko. asiassa. Jos päätöksen perustelut eivät vakuuta, päätös ei sido opetusviranomaisia.
En ryhdy jankuttamaan suvivirren uskonnollisesta luonteesta.
Itse olen uskonnoton, enkä haluaisi että lapseni osallistuvat uskonnolliseen toimintaan koulussaan.
Silti minun mielestäni (ja apulaisoikeusasiamiehen kanta on sama) suvivirsi on kaunis veisu ja sitä voi ja pitääkin laulaa kuten ennenkin on tehty. Kunhan siitä tilaisuudesta ei sitten muutoin tehdä uskonnon harjoittamista, esim. rukouksin tms. palvontamenoin.
Sama anonyymi kuin edellä
Toki apugangsterin kanta poikkeaa selevästi apuoik.asiamiehen kannasta! Se heijastelee näkemystä, että "uskonnotonta" tilaisuudesta ei saa muuten kuin olla laulamatta suvivirttä! Se on Puumiksen tylsistyneen keihään kärki. Hän maksaa nyt siitä, että Brax tempaisi hänet melko täydellisestä tuntemattomuudesta apugangsteriksi! Puumalaisen valinnasta ei keskusteötu lainkaan, vaan hänen nimityksensä tuotiin valtioneuvoston istuntoon lähinnä ilmoitusasianana.
"Miksi Suomessa ylipäätään ylläpidetään yhä edelleen kaksinapaista laillisuusvalvontajärjestelmää, jossa laillisuutta valvoo toisaalta oikeuskansleri ja toisaalta taas oikeusasiamies?
Tässäpäs olisi hyvä säästökohde hallitukselle. Jyrki eduskuntaan!
Vielä kun kuulisi Sasilta (tai blogistilta), mitä osin AOKA:n päätöksessä on muka tulkittu EIT:n oikeuskäytäntöä "täysin väärin" tai edes yhtään väärin. Päinvastoin, jos vaivautuu itse päätöksen lukemaan eikä vain vouhottamaan lehtijuttujen varassa, päätös on harvinaisen hyvin ja loogisesti perusteltu. On selvä, että oikeuskansleri ja perustuslakivaliokunta voivat käydä insitutionaalista dialogia - ei kai "herra paratkoon" perustuksenkaan kannat ole niin "pyhiä" ja kiveen hakattuja niin, että niistä ei voisi kukaan taho Suomessa käydä kriittistä keskustelua.
Juu sitähän tuo ylimpien laillisuusvalvojien työ taitaa olla. Muistanpa blogistin olleen kirjoituksissaan aika usein tuohtunut nimenomaan OKV:n suuntaan, kun ei ole niuhotettu pykälien kanssa riittävän jämäkästi.
On muistettava, että tämä viimeisin Puumalaisen päätös julkisen vallan velvollisuudesta neutraaliuteen uskonnon suhteen on jatkumoa aiemmille päätöksille, joista laajimmin perusteltu on muutaman vuoden takainen päätös käräjähartaustilaisuuksista.
Tämä suvuvirsinäkökulma taitaa viedä asian pohdinnan sivuraiteille, sehän on vain yksi juonne paljon laajemmassa ja periaatteellisemmassa pohdinnassa.
Kun vertaa Apul.EOA:n ja Apul.OKA:n perusteluita, ainakin minulle viimeksimainitun perustelut ovat vakuuttavampia, ja oikeuskäytännön läpikäynti huolellisempaa.
Turha on Puumalaista leimata. Hän on kiistatta OKV:n pätevin juristi tällä hetkellä, vaikka taitaakin olla pian virkavapaalla, kun sijaista juuri haettiin.
Jos jotakuta tämä asian periaatteellinen puoli kiinnostaa, eikä asiaan liittyvä demagogia, niin kummankin laillisuusvalvojan näihin asioihin liittyvät päätökset löytyvät helposti netistä. Tutustutaan ja vertaillaan.
http://www.suomenlaki.com/juristikirje/tuomioistuimiin+kohdistuva+mediapaine+koventunut/a2239862
Juristikirje väittää 25.3.2014 15:43
Tuomioistuimiin kohdistuva mediapaine koventunut
Tuomioistuimiin kohdistuva mediapaine on viime vuosina voimistunut, toteaa professori Aulis Aarnio. Hänen mukaansa siinä on niin hyvää kuin huonoakin.
Eihän AOK tarkkaan ottaen juuri suvivirteen puutu vaan lähinnä esim. tunnustuksellisiin aamuhartauksiin ja seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin ym, jotka ainakin minusta saattavatkin todella olla ongelmallisia etenkin säännöllisinä.
Yhtenä mittatikkuna olisi syytä pitää EIT:n krusifiksi-tuomiota (Lautsi vs. Italia). Toisaalta krusifiksi on passiivinen kristinuskon symboli mutta toisaalta se on aina luokkahuoneessa läsnä. Sen ei katsottu loukkaavan uskonnonvapautta.
Mihin raja sitten pitäisi vetää? Mielestäni itselle vieraita tunnustuksellisia elementtejä pitää koulun yhteisissä tilaisuuksissa sietää kohtuudella, mutta aktiiviseen osallistumiseen ei pidä pakottaa. Täysin tunnustukselliseen tilaisuuteen kuten jumalanpalvelukseen ei pitäisi pakottaa.
Joulujuhlassa voisi esittää jouluevankeliumia ja tiernapoikia ja kevätjuhlassa veisata suvivirttä, mutta näitä pitäisi voida seurata passiivisina, jos ne loukkaavat omaa vakaumusta. Esim. suvivirren aikana voisi joko olla veisaamatta kokonaan tai vain aukoa suuta ääntä päästämättä.
En voisi olla enempää samaa mieltä blogistin kanssa. Meillä Etelä-Ruotsissa, joka on monikulttuurisuuden symboli, enkelitaivaasta ja suvivirrestä ei ole mitään ongelmaa. Olen itse ollut 13 kertaa koulun päättäjäisissä kirkossa. Lapset laulavat, kaikki laulavat ja pappi puhuu mukavia, ja kaikilla on hyvä mieli. Minun havaintojeni mukaan muslimit, juutalaiset ja ateistit ihan samassa kuorossa. Kaikki saksalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset maahanmuuttajat ja minä siinä mukana Suomesta. Jotkut laulavat virret eri kielillä, men vem bryr sig? Miksi kaikki asiat pitää ottaa Suomessa niin vakavasti?
Oletteko käyneet viime aikoina koulussa ja koulun juhlissa. Kyllä meno on muuttunut, rentoa on eikä ahdasmielistä. Ei siellä rukoilla eikä hartautta harjoiteta. Ei tarvitse pelätä.
Tiedän kun olen siellä töissä vielä jonkun vuoden.
Tuli vain mieleeni, että pitäisikö minareeteista kailottaminen lopettaa sillä perusteella, että joku toiseen uskontokuntaan kuuluva sattuu sen kuulemaan.
Tässä se taas nähdään. Ei pitäisi valita yhtään ihmisoikeusorientoituntutta ihmistä yhteenkään ihmisoikeustehtävään, eikä yhtään perusoikeusorientoitunutta ihimistä yhteenkään perusoikeustehtävään, olivatpa nämä muutoin juristeina kuinka taitavia hyvänsä.
Näihin tehtäviin pitäsi valita normaalilla talonpoisjärjellä varustettuja, mutta vastuullisia juristeja. Muussa tapauksessa nämä ombudsmanit yms toimivat kuin mikäkin innovatiivisen teollisuuden tuotekehittelyosasto ja tulkinnat tuppaavat menemään överiksi. Ei se, että joku päätös on sinänsä verhoiltu juridisesti loogiseen muotoon, tee siitä vielä tolkullista. Jos tässä yhteiskunnassa ei kenenkään tarvitse sietää mitään toisten tekemänä, niin kohta täällä ei voida tehdäkään yhtään mitään.
Toisin suuntaan sitten menevät esimerkiksi nämä vomistuvat näkökannat, että poliisien pitäisi sallia pitää turbaania päässään, tai muuten ollaan takapajulassa ja juntteja. On sinänsä ok, jos poliiseina on myös muun kaltaista etnistä alkuperää edustavia ihmisiä, mutta epäilen, että jos tyyppi ei uskonnollisesta tms syystä kykene pitämään tavallista virka-asua päällään, niin ei hän ole täysin sisäistänyt muitakaan länsimaiselta poliisilta edellytettäviä arvoja.
Puumalainen ei taida oikein ymmärtää apulaisoikeuskanslerin olevan eri asia kuin vähemmistövaltuutettu.
Kaksi pointtia.
Vanhempien eli täysi-ikäisten ihmisten asiana ei ole päättää sen enempää sitä missä iässä nuorukaiset aloittavat tupakan polton, kaljan juonnin, sukupuoliset perversiot tai virren veisuun. Nuorukaiset päättävät sen aivan itse.
Koululaitos on pakkolaitos joka itsessään on perus- ja ihmisoikeuksia loukkaava jos Puumalaisen silmin katsotaan. Vielä ongelmallisempi kuin pakkolaitos on hengenvaarallinen Coopererin testi.
Suhteellisuusteoria on Puumalta jäänyt ymmärtämättä tai sitten hän ajaa omaa asiaansa ja ylittää samalla harkintavaltansa rajat eli syyllistyy virka-aseman väärinkäyttöön. Poliisiin luottakaamme.
Oopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi on noussut vastaiskuun kiistellyn Suvivirren puolesta.
Paasikivi järjestää toukokuussa koulujen päättäjäispäivänä Save the suvivirsi -tempauksen Töölöntorilla Helsingissä, kertoo Helsingin Sanomat.
–Ei kyseenalaisteta koskettavaa kulttuuriperintöämme, ei ajeta alas kauniita tapojamme, Paasikivi vetoaa Facebookissa.
Paasikivi kutsuu kaikkia niitä, joita Suvivirsi koskettaa, laulamaan virttä Töölöntorille 31. toukokuuta kello 12.
Tällaiset tilanteet toistunevat sitä mukaa kun _uskonnonvapauden sekä perus- ja ihmisoikeuksien_ metafyysiset kriteerit, vaatimukset törmäävät paikalliseen tapakulttuuriin, traditioihin.
Olisi hyvä, jos juristit ymmärtäisivät, että nämä vaatimukset ovat myös ideologisia, poliittisia ja siten osaisivat suhteuttaa ne koko yhteiskuntaan. Ovathan eräänlaiset lobbaajat näidenkin vapaus- ja oikeusvaatimusten takana.
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen on kirjoittanut laadullisesti hyvin korkeatasoisen ja asiallisesti erittäin hyvin perustellun päätöksen.
Uskonnollis-konservatiivien on turha vouhottaa tästä.
Jotkut kansanedustajat ovat viemässä Apulaisoikeuskanslerin ratkaisua Perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi saadakseen valiokunnan kannanoton - ilmiselvästi vaikuttaakseen sillä ratkaisun täytäntöönpanoon ja vaikuttaakseen ikään kuin uhkan asettamisena ratkaisijaan.
Mutta sillä nämä kansanedustajat ovat syyllistymässä vallan kolmijako-opin rikkomiseen: yrittävät saada poliittisen vallankäytön puuttumaan tuomiovallan alaan kuuluvaan ratkaisuun.
Kim Sjöström
Akateemiset Liberaalit ryn puheenjohtaja
Apulaisoikeuskanslerin päätös ei edes mainitse sanaa suvivirsi.
Jos kyse on suvivirrestä, asiassa on perustuslain näkökulmasta kaikkein oleellisinta tietää, onko virren laulaminen ja/tai virren esittäminen uskonnonharjoittamista vaiko ei. Siitä tiedosta sitten seuraa kaikki asiaa koskeva laillisuus perusoikeusnäkökulmasta.
Apulaisoikeuskanslerin ratkaisu on siinä kirjoitettu perustuvaksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiin sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen vuosina 2008 ja 2010 antamiin aiheeseen liittyviin prejudikaatteihin, etenkin Grzelak-prejudikaattiin.
Perustuminen Euroopan ihmisoikeussopimukseen merkitsee sitä että eduskunta ei pääse sitä kuitenkaan muuttamaan sisällöllisesti.
Eduskunta ei pysty säätämään lakia Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräysten sisällön muuttamisesta Eduskunnan omien toiveiden mukaiseksi.
Eduskunta ei pysty säätämään lakia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen antaman prejudikaatin sisällön muuttamiseksi, vaan sellainen prejudikaatti on tuomiovallan alaan kuuluva tuomio.
Tässä on kyllä nyt nuo "poliittista ohjausta" kanslerille tarjoavat kansanedustajat ja muut uskonnollismieliset vouhottajat hyvin heikoilla jäillä. Oikeusvaltiossa ei tietenkään siedettäisi kansanedustajien puuttumista johonkin tuomioon tai syyteratkaisuun. Mutta Johannes Koskisellahan on aiempaakin kokemusta itse poliitikkona ryhtyä puuttumaan oikeudenkäynteihin. Päästääköhän Koskinen nyt johtamansa valiokunnan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen prejudikaatin kimppuun.
Jyrki Virolainen,
arveletko että on riittämätöntä että uskovaiset voivat laulaa Suvivirttään omissa kirkoissaan, seurakuntasaleissaan ja jumalanpalveluksissaan ?
Olen hieman hämmentynyt tästä ongelmasta: Estävätkö seurakunnat suvivirren laulajia saapumasta kirkkotiloihin? Tuovatko suvivirrenlaulajat mukanaan vaikkapa liikaa hiekkaa kengissään Seurakunnan mielestä, kun tuntuu olevan jotenkin niin ylivoimaista että heidän suvivirsilaulamishalunsa saisi luonnollisen täyttymyksensä virsille tarkoitetuissa seurakunnan tiloissa???
Ovatko kirkot tupaten täynnä silloin kun siellä lauletaan suvivirttä? Sellaisestako johtuu että seurakunnan tiloihin mahtumattomat suvivirrenlaulajat tarvitsevat virrelleen sijaa maallisissa kouluissa?
Väittääkö joku vakavissaan että kirkkoon ei mahtuisi nämä ihmiset laulamaan Suvivirttä?
Voisivatko suvivirrenlaulajat hoitaa suvivirtensä kirkossa. Kiitos.
Olipa typerä kommentti!
Virsiä voivat kaikki laulaa/veisata paikassa kuin paikassa, joten ei se kirrkko suinkaan ole ainoa oikea "foorumi", jossa Suvivirren/laulun voi kajauttaa!
Ahdasmieliset pykäläniuhottajat saavat olla eri mieltä, mutta ei niiden mielipiteistä kantsi välittää. Niuhottakoot omassa pienessä piirissää. Anonyymikin voisi tehdä hyvin ja esitellä käsityksiiään siellä. Kiitos!
Hieman kummallinen pulju tämä Vapaa-ajattelijoiden Liitto. Se ei halua edistää vapautta, vaan on pikemminkin asettamassa erilaisia rajoituksia vapauksille. Esim. virsien vapaasti laulamista liitto vastustaa jyrkästi kirkkojen ja seurakuntien ulkopuolella. Mitä vapaata ajattelua tämä tämmöinen oikein on?
Täh? Mistäs alkaen kruununjuristi on luettu tuomiovallan puolelle kuuluvaksi?
EU-parlamenttiin ehdolla oleva Erkki Havansi (ps) on myös ottanut kantaa Puumalaisen päätökseen. Havansi puhuu yhtältä apulaisoikeuskanslerin ja toisaalta apulaisoikeusasiamiehen päätöksestä. Hiukka tarkkaavaisuutta, please!
http://www.erkkihavansi.fi/blogi/2014/03/onko-apulaisoikeuskansleri-tehtaviensa-tasalla/
Iäkkyydestä tai muustakin voi aiheutua höperyyttä.
Minun mielestäni on kiehtovaa että joku on suuttunut apulaisoikeuskanslerille ja esittää että eduskunta voisi jättää apulaisoikeusasiamiehen uudelleenvalitsematta.
Eivätpä nuo Puumalaisen päätökset kovin hääppöisiä ole. En ole tosin montakaan lukenut, mutta ainakin ne, jotka olen lukenut, perustuvat keskeisesti auktoriteetin voimaan. Pitkiä kuin nälkävuosi, mutta analyyttinen puolesta-vastaan -argumentointi loistaa poissaolollaan. Tapahtumainkuvauksen jälkeen täräytetään lopputulema, jota pitää vain uskoa, koska virkamies niin sanoaa.
Puumalainenhan sai näyttäväsi sormilleen korkeimmalta oikeudelta aivan hiljan. Hän oli katsonut, että erilaisten palkkaehtojen soveltaminen samaan työhön oli syrjintää. Korkein oikeus puolestaan katsoi, ettei ollut, koska perusteena oli eri työehtosopimus (Tehy). Oikeuskanslerin päätöksellä pyyhittiin pöytää.
Mutta mikäpä sen selittäisi, että Puumalainen olisi jotenkin tavallista hoksaavampi taikka pätevämpi juristi? Ei kai mikään. Missä ovat hänen meriittinsä? Tuikitavallinen pikkuvirkamies on nostettu näkyvään asemaan, ja jälki on sen mukaista. Tavallisella hoksnokalla varustettu juristi ymmärtäisi lakikirjaa avaamatta, että suvivirren laulaminen Suomessa ei voi olla perustuslain vastaista.
Meni hetki, että ehdin perehtyä noihin lukuisiin viitattuihin juttuihin. Nyt ne luettuani tuntuu kuitenkin, että Sasi on hyvinkin oikeassa. Kun oikeuskansleri käyttää EIT:n Grzelakin v. Puola ratkaisua, jää kuva, että joko Puumalaiselta on jäänyt lukematta koko ratkaisu. Grzelakien valituksessa oli kyse uskonnon/etiikan numeron puuttumisen näkyminen hänen todistuksessaan, kun koululaitos oli laiminlyönyt hänelle vaadittua opetusta ja käytännössä laiminlyönyt hänen syrjintää. Turkkilainen taas valitti, koska hänen henkilökorttiin oli kirjattu hänen uskontonsa, joka ei ollut Islam.
Nuo kaksi tapausta on ainakin minusta kaikin puolin selviä, eikä niillä ole minun silmissä muuta yhteistä Puumalaisen ratkaisun kanssa kuin se, että Puumalainen on kirjannut ne perusteluihinsa. Voin minäkin perustella autoni värillä (metalli oliivin vihreä), että olen nyt eri mieltä hänen kanssaan. Ero Puumalaisen ratkaisuun taitaa olla, että tiedostan itse, ettei autoni väri todellisuudessa anna perusteita kritisoida häntä.
Olemme molemmat kuitenkin perustelleet ratkaisujamme meidän auktoriteettien tekemillä valinnoilla, joten ratkaisumme on oltava oikein. Koska auktoriteettini on ollut sitä mieltä, että autoni on oliivinvihreä, Puumalainen on väärässä. Koska Puumalaisen auktoriteetti on ollut sitä mieltä, että virallisessa dokumentissa ei saa ilmetä toisen vakaumus, Puumalaisen on oltava oikeassa, suvivirttä ei saa laulaa kouluissa.
Sitä ihmettelen, miten Puumalainen ei ratkaisussaan toteuta ratkaisun omia johtopäätöksiään. Hänhän korostuneesti kertoo, kuinka valtion on edistettävä julkisen järjestyksen, uskonnollisen harmonian ja suvaitsevaisuuden säilyttämistä erityisesti vastakkaisia näkemyksiä edustavien ryhmien välillä.
Ja onhan Puumalaisen kanta vietävissä eteenpäin. Senhän voi viedä juuri sinne EIT:n käsiteltäväksi samojen pykälien nojalla, joita on käytetty tuossa oikeuskanslerin ratkaisun perusteissa olleissa EIT:ssä ratkaistuissa esimerkeissä.
ApuOKa Puumalainen, joka oli oikeusministeri Tuija Braxin (vihr) virkaansa, tekee selvää politiikkaa päätöksellään. Hänellä on myös oma lehmä ohjassa. Puumalaisen tähtäin on päästä Jaakko Jonkan jälkeen pääoikeuskanslerksi tai ainakin eduskunnan oikeusasiamieheksi. Luoja meitä tuollaisista nimityksistä kuitenkin varjelkoon!
Olen hieman huolissani EIT:n viimeaikaisista linjauksista uskonnonvapauden osalta. Negatiiviseen uskonnonvapauteen vetoamalla saatetaan lietsoa myös silkkaa suvaitsemattomuutta, josta Euroopan historiassa on huonoja kokemuksia. Tiukkapipoisella puhdasoppisuudellakin on vaaransa.
Onko suvivirren laulaminen kielletty lailla? Ei ole. Suomessa on uskonnon vapaus ja vapaus harjoittaa uskontoaan. Jos koulussa halutaan laulaa suvivirttä, niin siellä lauletaan.
Lähetä kommentti