2. EIT:ssa on 47 tuomaria eli kukin Euroopan neuvoston jäsenvaltio valitsee yhden tuomarin. Joka toinen tuomari vaihtuu kolmen vuoden välein, muut kuuden. Heidät valitsee Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous. Yleiskokouksen istuntoon osallistuu 315 edustajaa, jäsenvaltioiden edustajamäärä ja äänimäärä riippuu ao. maan asukasluvusta. Suomen valtuuskuntaan kuuluu viisi eduskunnan valitsemaa kansanedustajaa, joiden puhenjohtajana toimii nykyisin Maria Guzenina (sd) ja varapuheenjohtajana Kimmo Sasi (kok). Kolme muuta Suomen valtuuskuntaan kuuluvaa jäsentä ovat Antti Kaikkonen (kesk) - valtuuskunnassa jo vuodesta 2004 lähtien - Pirkko Mattila (ps) ja Anne-Mari Virolainen (kok).
3. EIT:n tuomarit eivät edusta mitään jäsenvaltioita, vaan toimivat riippumattomina. Tuomioistuimen toimintaa johtavat sen keskuudestaan valitsemat presidentti, kaksi varapresidenttiä ja kaksi osaston puheenjohtajaa. Heidät valitaan tehtäväänsä pysyvästi - tuomareiden eroamisikä on 70 vuotta - kun taas muut jäsenet valitaan tehtävänsä yhdeksän vuotta kestäväksi toimiajaksi. Tuomaria ei voida valita tehtävään uudelleen eli siis toiseksi toimikaudeksi. Kelpoisuusvaatimusten mukaan EIT:n tuomareilla tulee olla korkea moraali ja heillä on joko oltava pätevyys korkeisiin oikeusvirkoihin tai heidän tulee olla päteviksi tunnustettuja oikeusoppineita. EIT:n tuomareilla ei saa olla heidän riippumattomuuttaan vaarantavia sivutoimia, he eivät saa toimia esimerkiksi välimiehinä. EIT:n presidenttinä on nykyisin vuonna 1962 syntynyt luxemburgilainen tuomari Dean Spielmann, joka valittiin tehtävään vuonna 2012.
4. Suomi liittyi Euroopan neuvooon vuonna 1990 ja suomalaisina EIT:n tuomareina ovat toimineet Raimo Pekkanen (1990-1998) ja ns. uuden ihmisoikeustuomioistuimen aikana Matti Pellonpää (1.11.1998 - 31.12 2006) ja Päivi Hirvelä vuoden 2007 alusta lähtien. Hirvelän toimikausi päättyy vuoden 2015 lopussa. Raimo Pekkanen on työoikeudesta väitellyt OTT, joka toimi OM:n kansliapäällikkönä 1982-1990. Matti Pellonpää, joka on väitellyt tohtoriksi kansainvälisestä oikeudesta, on toiminut aiemmin apulaisprofessorina, vuodesta 2007 lähtien hän on ollut KHO:n jäsenenä. Päivi Hirvelä nimitettiin EIT-tuomariksi valtionsyyttäjän virasta. Jotkut ovat kritisoineet Hirvelän ehdollepanoa ja nimitystä. Valtioneuvoston kaksi muuta ehdolle asettamaa juristia tehtävään olivat vuonna 2006 professori Martin Scheinin ja oikeusneuvos Gustaf Möller.
5. Vaikka Päivi Hirvelän toimikausi päättyy vasta vuoden 2015 lopussa, hänen seuraajansa on ollut jo haettavana. Tehtävästä olivat kiinnostuneita seuraavat yhdeksän hakijaa:
- OTT, eurooppaoikeuden dosentti Pekka Aalto (oikeuskansleri Jorma S. Aallon poika);
- OTT, käräjätuomari Anna-Liisa Autio (ex-hiihtäjä ja Nokia-miljonääri Asko Aution puoliso);
- OTT (hc), KKO:n presidentti Pauliine Koskelo;
- OTT, lainsäädäntöneuvos Jukka Lindstedt;
- OTT, Euroopan parlamentin oikeudellisen osaston jäsen Iiro Liukkonen;
- OTL, hallintoneuvos Anne E. Niemi (KHO);
- OTL, Euroopan komission oikeudellisen yksikön jäsen Esa Paasivirta;
- kansliapäällikkö Päivi Pietarinen (KHO); ja
- OTT, esittelijäneuvos, apulaisoikeusasiamiehen sijainen Pasi Pölönen.
Hakijoista Autio, Liukkonen ja Pölönen ovat väitelleet tohtoriksi prosessioikeudesta, Lindstedt rikosoikeudesta ja Aalto EU-oikeudesta. Valtaosa EIT:n käsittelemistä asioista koskee oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Anne Niemi ja Pölönen ovat toimeet aiemmin jonkin aikaa lakimiehenä EIT:n sihteeristössä. Niemi on toiminut myös EIT:n ad hoc -tuomarina eli tietyissä yksittäisissä oikeusjutuissa Päivi Hirvelän varamiehenä.
6. Valtioneuvosto asetti 17.3.2011 erityisen asiantuntijaneuvottelukunnan toimikaudeksi 1.4.2011 - 31.3.2017 valmistelemaan ehdokkaiden nimeämisen kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin. Neuvottelukunnan kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja valtiosihteeri Kare Halonen (valtioneuvoston kanslia); varapuheenjohtaja hallitusneuvos Marika Paavilainen; jäsenet (suluissa varajäsenet): UM:n oikeuspäällikkö Päivi Kaukoranta (Joni Heliskoski, OM:n kansliapäällikkö Tiina Astola (Kari Kiesiläinen), oikeusneuvos (eläkkeellä) Gustaf Möller (oikeusneuvos Marjut Jokela), KHO:n ex-presidentti Pekka Hallberg (Pirkko Ignatius), valtionsyyttäjä Raija Toiviainen (Mika Illman), professori emeritus Bengt Broms (Pia Letto-Vanamo) ja asianajaja Inga Korpinen (Markku Fredman).
7. Seuraavaksi hakijoiden lista menee kyseisen neuvottelukunnnan käsiteltäväksi. Lautakunta antaa jokaisesta hakijasta lausunnon, mutta ei tiettävästi aseta hakijoita pätevyys- tai paremmuusjärjestykseen. Tämän jälkeen valtioneuvosto asettaa ulkoministeriön esittelystä kolme hakijaa ehdolle tuomarin virkaan. Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous valitsee tuomarin näiden kolmen joukosta.
8. Hakijoista ja heidän ansioistaan ja pätevyydestään voidaan varmaan olla monta mieltä. Minusta valinta voisi kohdistua seuraaviin hakijoihin: Koskelo, Liukkonen, Niemi ja Pölönen. Pasi Pölönen on pätevä perus- ja ihmisoikeusasiaintuntija, sillä eduskunnan oikeusasiamiehen yhtenä nimenomaisena tehtävänä on valvoa juuri ihmisoikeuksien noudattamista Suomen viranomaisissa ja tuomioistuimissa (perustuslain 108 §). Pölönen on väitellyt tohtoriksi todistusoikeudesta.
9. Yllätys ei kuitenkaan olisi, jos Hirvelän seuraajaksi valittaisiin Pauliine Koskelo. Hän on KKO:n jäsenenä perehtynyt konkreettisissa oikeusjutuissa perusteellisesti EIT:n ratkaisukäytäntöön. Toki oli suuri yllätys, että KKO:n pesidentti hakee EIT:n tuomariksi. Koskelo lienee kuitenkin hieman kyllästynyt oikeus- ja tuomioistuinlaitokselle annettuhin resursseihin ja oikeusminsteriön hitaaseen ja melko saamattomaan toimintaan tuomioistuinlaitoksen kehittämiseksi. Sitä paitsi ihmisoikeustuomarin palkkaus ja eläke-edut ovat paljon paremmat kuin KKO:n presidentin vastaavat edut.
10. Koskelo on syntynyt vuonna 1956, joten hän täyttää 60 vuotta vuonna 2016, jolloin suomalainen EIT-tuomari vaihtuu. Kun ihmisoikeustuomarin toimikausi on yhdeksän vuotta, on selvää, ettei Koskelo voi säilyttää nykyistä presidentin virkaansa jonkinlaisena pakastevirkana. Vaihtoehto, jonka mukaan maamme ylintä tuomioistuinta johtaisi yhdeksän vuoden ajan Koskelon sijaisena ma. presidentti, ei ole mahdollista.
11. Kenestä voisi tulla KKO:n uusi presidentti, jos ja kun Pauliine Koskelo nimitetään EIT:n tuomariksi? Lukijoilla on varmaankin tästä asiasta erilaisia mielipiteitä. Luultavasti KKO:n presidentin virkaa hakevat ainakin Helsingin HO:n presidentti Mikko Könkkölä ja Turun HO:n presidentti Timo Esko, jotka ovat kumpikin syntyneet vuonna 1952. Timo Esko on oikeustieteen tohtori ja entinen asianajaja. Könkkölä ja Esko ovat toimeeet aikaisemmin muutaman vuoden KKO:n jäsenen virassa.
12. Mikko Könkkölä tunnetaan OM:n pitkäaikaisena lainsäädäntöneuvoksena ja -johtajana. Hän on tuohon aikaan radikaalin vasemmistolaisen maineessa. Könkkölä on toiminunut nykyisen virkansa ohella usein - minusta aivan liian usein - erilaisten lainvalmisteluhankkeiden vetäjänä. Viimeksi Könkkölä oli puheenjohtajana OM:n toimikunnassa, joka laati keväällä julkaistun mietinnön uudeksi uudeksi tuomioistuinlaiksi. Mietintö on saanut esimerkiksi KKO:n, KHO:n ja Lakimiesliiton antamissa lausunnoissa varsin kriittisen vastaanoton.
13. Päteviä hakijoita KKO:n presidentiksi löytyisi myös talon sisällä. Heistä voidaan mainita vaikkapa oikeusneuvokset Juha Häyhä, Pekka Koponen, Marjut Jokela ja Ari Kantor, jotka ovat kaikki Timo Eskoa ja Mikkö Könkkölää nuorempia.
8. Hakijoista ja heidän ansioistaan ja pätevyydestään voidaan varmaan olla monta mieltä. Minusta valinta voisi kohdistua seuraaviin hakijoihin: Koskelo, Liukkonen, Niemi ja Pölönen. Pasi Pölönen on pätevä perus- ja ihmisoikeusasiaintuntija, sillä eduskunnan oikeusasiamiehen yhtenä nimenomaisena tehtävänä on valvoa juuri ihmisoikeuksien noudattamista Suomen viranomaisissa ja tuomioistuimissa (perustuslain 108 §). Pölönen on väitellyt tohtoriksi todistusoikeudesta.
9. Yllätys ei kuitenkaan olisi, jos Hirvelän seuraajaksi valittaisiin Pauliine Koskelo. Hän on KKO:n jäsenenä perehtynyt konkreettisissa oikeusjutuissa perusteellisesti EIT:n ratkaisukäytäntöön. Toki oli suuri yllätys, että KKO:n pesidentti hakee EIT:n tuomariksi. Koskelo lienee kuitenkin hieman kyllästynyt oikeus- ja tuomioistuinlaitokselle annettuhin resursseihin ja oikeusminsteriön hitaaseen ja melko saamattomaan toimintaan tuomioistuinlaitoksen kehittämiseksi. Sitä paitsi ihmisoikeustuomarin palkkaus ja eläke-edut ovat paljon paremmat kuin KKO:n presidentin vastaavat edut.
10. Koskelo on syntynyt vuonna 1956, joten hän täyttää 60 vuotta vuonna 2016, jolloin suomalainen EIT-tuomari vaihtuu. Kun ihmisoikeustuomarin toimikausi on yhdeksän vuotta, on selvää, ettei Koskelo voi säilyttää nykyistä presidentin virkaansa jonkinlaisena pakastevirkana. Vaihtoehto, jonka mukaan maamme ylintä tuomioistuinta johtaisi yhdeksän vuoden ajan Koskelon sijaisena ma. presidentti, ei ole mahdollista.
11. Kenestä voisi tulla KKO:n uusi presidentti, jos ja kun Pauliine Koskelo nimitetään EIT:n tuomariksi? Lukijoilla on varmaankin tästä asiasta erilaisia mielipiteitä. Luultavasti KKO:n presidentin virkaa hakevat ainakin Helsingin HO:n presidentti Mikko Könkkölä ja Turun HO:n presidentti Timo Esko, jotka ovat kumpikin syntyneet vuonna 1952. Timo Esko on oikeustieteen tohtori ja entinen asianajaja. Könkkölä ja Esko ovat toimeeet aikaisemmin muutaman vuoden KKO:n jäsenen virassa.
12. Mikko Könkkölä tunnetaan OM:n pitkäaikaisena lainsäädäntöneuvoksena ja -johtajana. Hän on tuohon aikaan radikaalin vasemmistolaisen maineessa. Könkkölä on toiminunut nykyisen virkansa ohella usein - minusta aivan liian usein - erilaisten lainvalmisteluhankkeiden vetäjänä. Viimeksi Könkkölä oli puheenjohtajana OM:n toimikunnassa, joka laati keväällä julkaistun mietinnön uudeksi uudeksi tuomioistuinlaiksi. Mietintö on saanut esimerkiksi KKO:n, KHO:n ja Lakimiesliiton antamissa lausunnoissa varsin kriittisen vastaanoton.
13. Päteviä hakijoita KKO:n presidentiksi löytyisi myös talon sisällä. Heistä voidaan mainita vaikkapa oikeusneuvokset Juha Häyhä, Pekka Koponen, Marjut Jokela ja Ari Kantor, jotka ovat kaikki Timo Eskoa ja Mikkö Könkkölää nuorempia.
45 kommenttia:
Entisistä ihmisoikeustuomareista sekä Pekkasella että Pellonpäällä oli tausta myös KHO:n tuomarina, Pekkasella vakinaisena ja Pellonpäällä siinä vaiheessa määräaikaisena.
Tiettävästi asiantuntijaneuvottelukunnan kokoonpano on päivitettävänä.
Kyllä, EIT on puuttunut vaikka kuinka monta kertaa lengettavien tuomioiden muodossa tapauksiin, joissa Suomessa on käyty oikeutta kohtuuttoman kauan.
Muutama vuosi sitten Suomi kuitenkin älysi muuttaa lakia niin, että viivytyksen kohteeksi joutuneet voivat hakea valtiolta - näennäistä - korvausta oikeudenkäynnin pitkittymisestä. Sen jälkeen valitukset EIT:een ko. perusteella ovat jääneet tekemättä.
Mutta eiväthän ne oikeudenkäynnin pitkittymiset ole tästä tietenkään mihinkään Suomessa vähentyneet!
Blogisti on oikeassa siinä, että määräaikainen KKO:n presidentti on poissa laskuista. Mutta tälle on jo muodollinen este: ylimpien tuomioistuinten tuomareille määrättäviä sijaisia ei laki tunne. Määräaikaisia oikeus- ja hallintoneuvoksia kyllä voidaan määrätä, mutta ei määräaikaisia presidenttejä.
Viimeksi Itä-Suomen HO:ssa oli kyllä aivan äskettäin ma. presidentti, jonka toimikausi taisi kestää lähes pari vuotta.
Jotkut kommentoijat eivät ole huomanneet, mikä on tämän blogijutun teemana, vaan ovat ryhtyneet yllättäen pohtimaan jonkin ison maan ihmisoikeusongelmia tai prosessin kestoa Suomessa, muissa Euroopan maissa tai, ilmeisesti futiksen MM-kisojen huumassa, jopa Etelä-Amerikassa.
Nyt kuitenkin teemana on, kuten blogiotsikossa on oikein kysymyksen muodossa esitetty, "Kenestä seuraava suomalainen ihmisoikeustumari" ja kerrottu jopa ne henkilöt, jotka ovat ko. virkaa hakeneet samoin kuin tuomarin valintaprosessin pääpiirteet.
Kesksutelua tulisi siten käydä, ei asian vierestä, vaan ko. tästä kysymyksestä, ei mistään muusta.
Valintaprosessi saattaa olla melkoisen yllätyksellinen. Edellisellä kierroksellahan Martin Scheininin valintaa pidettiin etukäteen lähes varmana. Valituksi tuli kuitenkin Hirvelä. Lieneekö asiaan vaikuttanut Scheininin äärivasemmistomenneisyys?
Vaikea sanoa, mutta Scheininillä ei ollut aiempaa omakohtaista työkokemusta tuomiosituimista, syyttäjälaitoksesta tai asianajotoiminnasta. Siis teoreetikko, ei käytännön mies!
Pakko noiden on Koskelo valita, koska se olisi maailmanluokan nöyryytys, jos ei valittaisi.
Hienoa olisi, jos KKO:n presidentiksi saataisiin riittävästi koulutettu (OTT) henkilö, joka olisi samalla vaatimaton ja vailla itsensä korostamista ja tulisi kaikkien kanssa toimeen. Yksi tällainen tuli mieleenkin.
Myös Paasivirta on tohtori, PhD Cambridgestä, kv. oikeuden alalta.
Ne on maistereita, tohtoreita, melkein jokainen...
"Hienoa olisi, jos KKO:n presidentiksi saataisiin riittävästi koulutettu (OTT) henkilö, joka olisi samalla vaatimaton ja vailla itsensä korostamista ja tulisi kaikkien kanssa toimeen. Yksi tällainen tuli mieleenkin".
No, se on sitten vissiin tämä Hirvelä. Hän vain vaihtaisi vain paikkaa Koskelon kanssa.
Hienoa vertaisarviointia ja asiantuntevaa kandidaatin arviointia
Koskelo tähtää EIT:n presidentiksi. Dean Spielmannin kausi päättyy sopivaan saumaan.
Mikähän on EIT:n tuomioiden konkreettinen merkitys? EIT:hän ei kaiketi pysty kumoamaan mitään kansallisen tuomioistuimen tuomiota. Onko KKO:lla velvollisuus purkaa päätöksensä EIT:n kriittisen päätöksen johdosta? Vai onko seurauksena vain valtiolle pikku "sakko" vaikkapa vain jutun viivästymisen vuoksi, tai jonkilainen kohta unohtuva häpeä?
Ei herättäne suuria intohimoja se kysymys, kuka tulee olemaan Suomen valitsema tuomari, 1/47, joka ratkoo juttuja EIT:ssa muhkealla palkalla. Ehkä enemmän kiinnostaa monessa (valtion) työyhteisössä se, kenestä voidaan päästä eroon 9 vuodeksi.
Blogistilla on takanaan Suomessa harvinaisen monipuolinen ura tutkijana ja käytännön tuomarina, Sen vuoksi olisi mielenkiintoista lukea, mitä hän painottaisi tässäkin valinnassa: vuosien aherrusta jonkin kapea-alaisen väitöskirja-aiheen parisssa vai käytännön kokemusta tuomarina. KKO:n nykyinen presidenttihän tuli valituksi ilman kumpaakaan, mutta kai on niin, että "kenelle Herra antaa viran, hänelle hän antaa myös järjen". Varsin kiitettäväsihän Koskelo on hoitanut virkaansa, jos ei pientä harharetkeä lainsäätäjän tontille muistella.
Onko hakuilmoituksessa ilmoitettu tuomarin työsuhde-etuudet? Luultavasti ei, vaan viitataan johonkin säädökseen.
EU-komissaarista tulee viidessä vuodessa euromiljonääri, tuomarista taitaa tulla tuplamiljonääri?
Hirvelä taisi jo kerran hakea paikkaa KKO:ssa, mutta peruutti hakemuksensa.
Palkkiovirkoja nämä kaikki ovat, palkkapussin klilahtaa tilille, minimissään pään nyökkäksellä.
Koskelo lähtee EIT:een ja Esko palaa KKO:een. Case closed.
Tietääkö blogisti, miksi EIT:n tuomarin palkka (n. 200 000 eur/vuosi) on verovapaa?
Ei tidä, tietääkö anonyymi?
Koskelolle pitäisi määrätä karenssi ennen eit:hen siirtymistä.
Palaako Hirvelä vksv:hen selvittelemään euroopassakin tunnettuja ihmisoikeusrikoksia?
"Koskelo lähtee EIT:een ja Esko palaa KKO:een. Case closed."
Epäilen. Lujasti. Könkkölän maine HHO:ssa puhuu puolestaan - ei Känkkölästä ole KKO:n presidentiksi. Tuhotkoon HHO:n, jos jotain vallankäyttöä valitettavasti pakko on sietää. Kysymys on nyt enemmästä. - Esko taas ei ole osoittanut osaamista edes perustaitojen tasolla, mikä bloginpitäjän arkistosta voidaan lukea. Onhan KKO:ssa onneksi tuoreemnpaakin ainesta, kuten Tuula Pynnä! Kannattaa seurata...
Miksi kommenttiani ei julkaistu? Olen todella suivaantunut, ja vihainen. Blogisti menköön itseensä! Olet täällä vain ja ainoastaan sanan vapauden ansiosta. Kunnioita sitä jotta saat puhua jatkossakin.
En tiedä, mitä kommenttia anonyymi tarkoittaa.
Kuten edellä jo kerroin, en kuitenkaan julkaise - niin kuin en yleensäkään - kommentteja, jotka menevät pahasti ohi ao. blogijutun teeman enkä myöskään kommentteja, jotka on tarkoitettu tässä taauksessa vain jonkun ao. viranhakijan henkilökohtaiseksi tölväisyksi.
Miten pitäisi suhtautua Koskelon "esteellisyyteen"? EIT:n tapaukset kun kiertävät joko KKO:n tai KHO:n kautta.
Entä kenestä Eu-tuomari (Unionin tuomioistuimeen) ja ESA:n (The European Space Agency) general director, jotka olivat auki sunnuntain hesarissa
No, entä kuka sitten Savukosken kunnansihteeriksi? tai lastenvalvojaksi
Antti Rinne, Suomesta, esitteli "näkemyksiään" ensimmäisessä EU-kokouksessaan - kuulemma englanniksi:
http://yle.fi/uutiset/antti_rinne_esitteli_nakemyksiaan_englanniksi_ensimmaisessa_eu-kokouksessaan/7345548
Voihan v---tu!
Kysymykseen verovapaudesta. EIT toimii Euroopan neuvoston alaisuudessa. Em. organisaatiossa virkamiehet eivät ole verovelvollisia ( Yleissopimus artikla 18 ).
No, esim. EIT-tuomarin palkka (200 000 euroa vuodessa) on toki niin vähäinen, että siitä ei toki kannatakaan veroja maksaa tai vaatia.
Annetaan Antti Rinteelle tehtäväksi vaatia EU:ssa - kökköenglannksi paperista lukien - että tuollaiset pikkupalkkiot tulisi yleensäkin vapauttaa veroista.
Elämmekö edelleen Impivaarasssa? Melko vähän näyttää kiinnostavan anonyymejä tai muita se, kuka Suomesta valitaan EU-tuomioistuimeen mm. antamaan ennakkoratkaisuja tuomioistuimille koko Euroopan unionin alueella!
Kansallinen tuomioistuin voi ja sen ylimmän tuomioistuimen, jonka päätöksestä ei voi valittaa, on pyydettävä EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisua mikäli EU-oikeuden tulkinnasta on epäselvyyttä. EU-oikeudella on etusija kansalliseen normistoon nähden.EU-oikeus voi olla suoraan sovellettvaa eli sillä on välitön vaikutus (perussopimukset artikloineen, asetukset, implementoidut direktiivit) tai sillä on tulkintavakutusta. Jäsenvaltiolla on vahingonkorvausvastuu Euroopppaoikeuden rikkomisesta yksityiselle aiheutuneesta vahingosta.
EU:n ylimmässä tuomoisutimessa on kolmisenkymmentä tuomaria eli yksi per jäsenvaltio. Tuomarit eivät edusta "kotimaataan", vaan ovat riippumattomia. Tuossa joukossa yksi suomalainen tuomari ei siis voi "ajaa Suomen etua", vaan palloillee siellä muiden mukana. Melko turhaa siis jauhaa ja vouhkata, kuka sinne tulisi Suomesta valita.
Uskomatonta mitätöintiä anonyymiltä!
EU:n ylimmän tuomioistuimen tuomarin on ehdottomasti oltava parhaimmistoa osaamiseltaan ja moraaliltaan. On selvää etteivät tuomarit edusta omaa maataan suoraan eivätkä ajaa näiden asiaa mutta aktiivisuudellaan, osaamisellaan ja vahvoilla mielipiteillään voivat paljonkin vaikuttaa.Tällöin valinnan täytyy tietysti osua oikeaan henkilöön.
Kyseessä on koko Euroopan etu ja sitä kautta Suomen etu.
Vaahtoava anonyymi näyttää unohtaneen täysin ko. blogijutun teeman. Nyt ei ole valita EU-tuomaria vaan Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomaria.
Lopullisen valinnan suorittavat tuomioistuinlaitoksen asiakkaat Guzenina, Sasi ja Kaikkonen?!
Valinnasta viis, mutta lukea esittelymuistion, jossa kolme parasta laitetaan järjestykseen.
Anonyymi on väärässä. Kansallisen valintaprosessin tulos alistetaan vielä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen asettaman erityisen komitean tarkasteltavaksi. Komitean 20 jäsentä haastattelevat kaikki kolme kandidaattia ja varmistavat että prosessille asetetut kriteerit täyttyvät. Komitea antaa sen jälkeen suosituksensa yleiskokoukselle, joka tekee lopullisen päätöksen tuomarin valinnasta.
Miten se muuten menikään se edellinen ihmisoikeustuomarikierros Suomen osalta, kun sehän oli varsin erikoinen.
Yhtäältä lobattiin tunnettua vasemmistoaktivistia. Sitten ehdolla oli perinteisin kriteerein mitattuna ylivoimaisesti ansioitunein KKO:n tuomari, ja lopulta päädyttiin siihen, mihin päädyttiin.
Mitenkäs tämä veivaus mahtoikaan eri vaiheissaan mennä?
Heh, heh! Täysin turha muistella tuota edellistä valintaa ja sen ns. "veivausta"!
Eihän nyt ole kyse mainitusta 7 vuoden takaisesta valinnasta, vaan siitä, kenestä tulee SEURAAVA suomalainen EIT-tuomari!
Blogisti on oikeassa, myös siksi, että toisin kuin edellisellä kierroksella, nyttemmin on säädetty tuomareiden nimittämislain 3a luvun menettely ehdokkaiden nimeämisestä kv-tuomioistuintehtäviin. Eli kyse on EIT:n kohdalla ensimmäisestä kerrasta tämän menettelyn mukaan mentäessä.
Kun lopullinen päätös tuomarin valinnasta tehdään äänestämällä parlamentaarisessa yleiskokouksessa, joka koostuu 47 jäsenmaan 318 edustajasta, kisasta voi tulla tiukka kolmen parhaan kesken.
Näin maallikosta näyttää siltä, että EIT perustelee tuomionsa erittäin huolellisesti aiemmalla oikeuskäytännöllään. Jos siis halutaan lähettää tehtävään pätevä tuomari, joka voisi saada jotain aikaankin, pitäisi valittavalla tuomarilla olla rautainen EIT:n ratkaisukäytännön tuntemus aika detaljitasolla.
Ehkä KKO:n suuntaan pitäisi katsella, koska sieltä on viime vuosina tullut aika hyvin EIT:a myötäileviä tuomioita. Toisaalta pitäisi kyllä huolehtia siitä, että parasta osaamista ei lähetettäisi matkoihinsa.
Hm. nuo on todella maallikkomaisia ajatuksia!
Anonyymin mainitsemalla "ongelmalla" eli julkisasiamiehellä ja esittelijän erolla ei ole mitään, ei kerrassaan minkäänlaista tekemistä blogijutun teeman kanssa! EIT:ssa ei edes ole julkisasiamiehen virkoja.
Perustuslakiblogissa hyvää pohdintaa tapauksesta Hämäläinen v. Suomi. Mihin menet EIT?
Tulisipa seuraava EIT:n tuomari Suomesta olemaan KKO:n leivistä niin silloin suuri, ellei jopa suurin osa suomalaisista kantelijoista saisi hakea lähes aina jääväystä Suomen vakioedustajalle EIT:n käsittelyssä. Se olisi paras juttu se, nimittäin puolueettoman käsittelyn kannalta.
En luota yhteenkään Suomen virkailijaan omakohtaisesti sen kokemaan joutuneena että "korppi ei korpin silmää noki".
Eräs historian rahasummaltaan suurimpiin kuuluvista EIT:ssä voitosta Suomen kansalaisen taholta onnistui juuri silloin kun Suomea edustava EIT:n vakituomari Päivi Hirvelä tuli jäävätyksi.
Suosittelen kaikille jotka epäilevät joutuvan viemään asiansa EIT:lle, kuljettakaa juttupaperinne Suomen oikeuskanavissa tahallaan sellaisten tahojen kautta joilla on yhteys kulloinkin Suomea edustavan EIT:n tuomarin työhistoriaan jolla pyritte jääväämään valtiomme hyvä-veli-järjestelmän edustajan pois oikeudenmukaisuuden ja suoraselkäisyyden tieltä. Silloin todennäköisyys PUOLUEETTOMAAN oikeudenkäyntiin EIT:ssä kasvaa.
Muistakaa laatia EIT:n hakemus aina suoraan Englannin kielellä joka myöskin maksimoi mahdollisuutta, ettei Suomen valtion edustaja pääse sormeilemaan oikeushakemustanne varsinkaan seulontavaiheessa joka on kriittisin, koska siinä on vain yksi tuomari jonka ajatuksia en toivo yhdenkään suomalaisen viranomaisen (tulkki, kuka voi olla ties vaikka Suomen vakituomari) pääsevän manipuloimaan.
Tuo oli häirikkökommentaattorin vainoharhaista puhetta!
Lähetä kommentti