keskiviikko 3. joulukuuta 2014

896. Käräjätuomarille syyte virkarikoksista ja vapaudenriistosta

1. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka päätti 27.11.2014 syytteen nostamisesta käräjätuomaria (A) vastaan kahdesta tuottamuksellisesta virkarikoksesta ja tuottamuksellisesta vapaudenriistosta. 

2. Porvoossa toimiva Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli käräjätuomari A:n toimiessa puheenjohtajana (samalla myös tuomioistuimen ainoana jäsenenä) vuonna 2013 kahdessa tapauksessa käsitellyt tutkintavangin vapaaksi päästämistä koskevaa asiaa, jonka käsittelyssä tutkintavanki itse ei ollut läsnä. Käräjäoikeus oli molemmissa tapauksissa määrännyt tutkintavangin päästettäväksi vapaaksi. Käräjäoikeus ei kuitenkaan ollut heti ilmoittanut vapauttamispäätöksistä tutkintavankia säilyttäneelle vankilalle, vaan vasta myöhemmin ulkopuolisen tahon otettua käräjäoikeuteen yhteyttä. A ei esitutkinnassa kuultuna kiistänyt kerrottujen tapahtumatietojen oikeellisuutta. Hän on kuitenkin kiistänyt syyllistyneensä menettelyllään rikoksiin.

3. Oikeuskansleri totesi päätöksessään, että kyseinen käräjätuomari oli viime kädessä vastuussa mainituista asioista. Koska käräjätuomari oli molemmissa tapauksissa laiminlyönyt ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että tutkintavangin säilyttänyt vankila sai tiedon vapauttamispäätöksestä, oli käräjätuomari rikkonut virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa. 

4. Oikeuskansleri on päätöksessään arvioinut - tapauksen vakavuus huomioon ottaen yllättävän perusteellisesti -  ylittivätkö käräjätuomarin epäillyt teot tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskevassa tunnusmerkistössä (RL 40 luvun 10 §) säädetyn vähäisyyskynnyksen.

5. Olennaista oikeuskanslerin mukaan oli, että henkilökohtainen vapaus on eräs keskeisistä perusoikeuksista ja vapaudenriiston ja siihen liittyvien toimintarajoitusten tulee olla laillisia kaiken aikaa. A oli ko. asiat ratkaisseena tuomarina hoitanut vastuullista tuomarin tehtävää, jossa hän oli käyttänyt merkittävää, välittömästi henkilöihin kohdistuvaa julkista valtaa. Oikeusturvasyistä tuomarilta on tällaisessa tilanteessa vaadittava erityistä huolellisuutta. Kysymys ei ollut pelkästään sellaisista menettelytapakysymyksistä, joilla ei olisi viranhoidon tai yksityisten etujen kannalta mainittavaa merkitystä. Esitutkinnassa käräjätuomari A on vierittänyt vastuun molemmista tapauksista uudelle käräjäsihteerille väittäen, että käräjäsihteerit ovat käytännössä lähettäneet ilmoitukset vapauttamispäätöksistä asianomaisille tahoille.

6. Ensimmäisessä tapauksessa henkilö oli A:n laiminlyönnin seurauksena ollut ilman laillista perustetta tutkintavankina yli kaksi kuukautta. Kyseinen henkilö oli tosin samanaikaisesti vankeusvanki, mutta hänen yhteydenpitomahdollisuuksiaan eli kirjeenvaihto- ja puhelimen käyttöoikeutta sekä tapaamisoikeutta oli rajoitettu vangitsemispäätöksessä mainituin tavoin. Toisessa tapauksessa henkilö oli käräjätuomarin laiminlyönnin seurauksena ollut ilman laillista perustetta tutkintavankina yli kaksi viikkoa, vaikka hänen vapautensa ei tuona aikana olisi lainkaan saanut olla riistettynä. Oikeuskansleri katsoi, että käräjätuomarin epäiltyjä tekoja ei voitu pitää tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskevan tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla vähäisinä.

7. Käräjätuomaria kuultiin esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä myös sen johdosta, että edellä mainitussa tapauksessa, jossa perusteeton vapaudenmenetys oli kestänyt yli kaksi viikkoa, käräjätuomari olisi syyllistynyt tuottamukselliseen vapaudenriistoon. Käräjätuomari kiisti syyllistyneensä tähän rikokseen. Käräjätuomarin näkemyksen mukaan myös tässä kohdin kysymyksessä oli ollut teknisessä käräjäsihteerin työssä tapahtunut virhe. Oikeuskansleri kuitenkin totesi, että käräjätuomari oli huolimattomuudesta aiheuttanut kyseisen vapaudenmenetyksen. Ottaen erityisesti huomioon tämän perusteettoman vapaudenmenetyksen varsin pitkän keston oikeuskanslerin mielestä selvää oli, että käräjätuomarin epäiltyä tekoa ei myöskään voitu pitää tuottamuksellista vapaudenriistoa koskevan säännöksen (RL 25:6.1) tarkoittamalla tavalla vähäisenä.

8. Asiassa oli näin ollen todennäköisiä syitä sen tueksi, että käräjätuomari A oli teoillaan syyllistynyt tuottamukselliseen vapaudenriistoon ja kahteen tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen. Tämän vuoksi oikeuskansleri pyysi valtakunnansyyttäjää ryhtymään toimenpiteisiin syytteen nostamiseksi A:ta vastaan.

9. Tuomari A:ta kuultiin esitutkinnassa rikoksesta epäiltynä lisäksi istunnossa tapahtuneesta kielenkäytöstään. Toisessa edellä kerrotuista asioista tutkintavanki oli esitutkinnassa asianomistajana kuultuna väittänyt käräjätuomarin kielenkäytön olleen vangitsemisistunnossa epäasiallista häntä kohtaan. Oikeuskanslerin mukaan esitutkinnan perusteella voitiin päätellä, että käräjätuomari oli jotakin asianomistajan ymmärryksen puutteeseen viittaavaa sävyltään arveluttavaa sanamuotoa käyttäen paheksunut istunnossa sitä, että asianomistaja ei kehotuksesta huolimatta ollut hiljaa. Asianomistajan mukaan A oli istunnossa lausunut: 1) "Oletsä jotenkin jälkeenjäänyt" ja 2) "Nyt hiljaa, oletteko päästänne vialla/tyhmä, kun ette ymmärrä kun joku pyytää olemaan hiljaa".

10. Oikeuskansleri katsoi kuitenkin, että asiassa ei ollut näyttöä siitä, että käräjätuomari olisi menetellyt tahallisesti, joten kunnianloukkausta koskeva tunnusmerkistö (RL 24:9)  ei täyttynyt. Oikeuskansleri toi kuitenkin esille, että valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin mukaan virkamiehen tulee käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Lainkohta asettaa virkatehtävissä vaatimuksia myös kielenkäytölle, jonka tulee ilmentää virkamieheltä edellytettyä asiallista käyttäytymistä.

11. Ottaen huomioon käräjätuomarin menettelyn sekä asiaa koskeneet yleiset näkökohdat, oikeuskansleri katsoi käräjätuomarin menetelleen valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin vastaisesti. Ottaen erityisesti huomioon ne todistajien kertoman mukaiset olosuhteet millaisessa tilanteessa ja asiayhteydessä käräjätuomarin menettelyssä oli kyse, oikeuskansleri katsoi joka tapauksessa, että teko olisi tuottamuksellista virkavelvollisuuden rikkomista koskevan tunnusmerkistön tarkoittamalla tavalla vähäinen. Käräjätuomarin epäilty teko ei näin ollen täyttänyt kyseisen virkarikoksen tai muunkaan virkarikoksen tunnusmerkistöä. Käräjätuomari oli kuitenkin oikeuskanslerin mainitsemilla perusteilla menetellyt valtion virkamieslain 14 §:n 2 momentin vastaisesti. Oikeuskansleri saattoi tämän käsityksensä käräjätuomarin tietoon.

Oikeuskanslerin anonymisoituun päätökseen pääsee käsiksi tästä.

12. Oikeuskanslerin päätöksen perusteluissa on esitetty yksityiskohtaisia pro et contra -näkökohtia. Kokonaisvaikutelmaksi jää, että A:n menettelyä on pyritty arvoimaan mahdollisimman lievän mittapuun mukaan. Kielenkäytön osalta virkasyytteen nostaminen olisi ollut perusteltua, sillä tuomarin vastaajaan kohdistamaa julkista "mollaamista", nimittelyä ("Olet sä tyhmä") ja suoranaista huutamista tuskin voidaan pitää vähäisenä. Vapaudenriisto, jonka kohteeksi on joutunut A:n tyhmäksi haukkuma vastaaja, on ollut pitkäkestoinen ja ao. henkilön perusoikeuksia vakavalla tavalla rajoittannut asia. Rikoslaki ei kuitenkaan tunne törkeästä huolimattomuudesta tapahtunutta virkavelvollisuuden rikkomista, vaan ainoastaan kaksi vaihtoehtoa, eli a) virkavelvollisuuden (tahallisen) rikkomisen ja b) tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen.

13. Tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta laki säätää rangaistukseksi varoituksen tai sakkoa ja tuottamuksellisesta vapaudenriistosta puolestaan sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Oikeuskansleri ei ole päätöksessään lausunut käsitystään A:lle vaadittavan rangaistuksen lajista tai määrästä. Tämä jää sen paikallissyyttäjän tehtäväksi, jolle valtakunnansyyttäjä antaa määräyksen toimia virkasyytejutussa syyttäjänä. 

13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Lieneekö sama käräjätuomari Itä-Uudenmaan KO:sta joka vuonna 2012 sai syytteen?

Anonyymi kirjoitti...

Mitä tämä osoittaa? Suomeen tarvittaisiin asianmukaisesti koulutettu tuomarien sihteerien ammattikunta, jolle voitaisiin laintasoisella säännöksellä määrätä velvollisuus huolehtia tämänkaltaisten päätösilmoitusten/toimituskirjojen lähettämisestä. Ei kai kukaan vakavissaan ajattele, että tuomarin itse omakätisesti huolehtia jostain faksin lähettämisestä. Tuomarin aika menee prosessinjohtoon, näytön vastaanottamiseen ja asianmukaisten perustelujen kirjoittamiseeen.

Herää myös kysymys, miksi ko tutkintavanki ei itse puhua pukahtanut parin päivän kuluessa, miksi häntä ei ole vapautettu. "Rutinalappu" vankilanjohtajalle olisi johtanut asian selvittämiseen ja sitä kautta vapautumiseen.

Ehkä käytetty kieli ei ollut ihan "nättiä", mutta millä palauttaa järjestys saliin jos välihuutelu on jatkuvaa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vastaaja (tutkintavanki, joka ei sitten ollutkaan enää tutkintavanki) ei pukahtanut siksi, että hän ei tiennyt koko asiasta. Hän ei ollut saapuvilla käräjäoikeuden istunnossa, jossa tuomari A päätti vapauttaa hänet tutkintavankeudesta.

Osoittaa tuomarissa vastuun pakoilua, jos hän yrittää selvitä omasta laiminlyönnistään, jonka seurauksena vastaaja joutui istumaan tutkintavankeudessa kaksi viikkoa ilman syytä, sillä, että virhe olisi ollut "vain teknisluontoinen" ja johtui käräjäsihteerin viasta. Todella raukkamaista menettelyä.

Sellaista lakia ei pidä säätää, jolla vastuu tuomitsemistoiminnassa tehdystä virheestä ja jälkitöistä, joista tuomari toki vastaa itse, sälytettäisiinkin kansliahenkilökunnalle.

Jos tuomarilla on prosessinjohto hallussaan, hänen ei tarvitse ryhtyä huutelemaan ja nimittelemään vastaaja tyhmäksi tms. herjaavilla nimikkeillä.

Tiina Keskimäki kirjoitti...

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on laamannin johdolla antanut mennä läpi monta muutakin asiaa kuten esim. todistajien painostamisen ja perättömän lausuman. Ei sillä niin väliä, kunhan saadaan toivomusten mukainen tuomio riita-asiassa.

Toipila kirjoitti...

Kuinka harvinaista on se, että käräjätuomari itse joutuu syytteeseen, vaikka aihetta olisi?

Anonyymi kirjoitti...

Niin tyypillistä pistää oma moka sihteerin syyksi .... Sepä se mukavasti aina parantaa työilmapiiriä.

Anonyymi kirjoitti...

Ensimmäisen anonyymin arvailuun lienee vastaus, että ei ole.

Anonyymi kirjoitti...

Finlexissä hakutermillä “tuomarin virkasyyte” löytyi 4 hakuosumaa eli aika harvinaista!

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä niitä virkasyytteitä on enemmän. Kaikkia ei tietenkään tarvitse "kuuluttaa" Finlexissä! Mutta tätä anonyymi ei varmaankaan tiennyt.

Anu Suomela kirjoitti...

Voihan tuossa olla kyse myös ihan tavallisesta työnjaon ja keskinäisen viestinnän ongelmasta.

Käräjätuomari on olettanut, että kansliahenkilökunta laittaa päätöksen eteenpäin, muttei ole sopinut heidän kanssaan, miten hoimma hoituu.

Hyvä kuitenkin, että tällainenkin kansalaisten oikeusturvaa loukkaava menettely on käsitelty korkissa, ja viimeistään nyt tiedetään kenellä on vastuu.

Ensisijainen on kuitenkin se, että työyhteisössä on selvitetty, mitkä käytännön vastuut kenellekin kuuluvat, jotta kaikki tieteävät omat velvoitteensa ja vastuunsa, ja osaavat toimi sen mukaan.

Anonyymi kirjoitti...

Käräjätuomarin menettelyä ei ole käsitelty missään "korkissa", vaan OKa-virastossa, joka on antanut syytemääräyksen.

Jonkka katsoi, että käräjätuomarilla oli ollut tapauksessa tavanomaista korostetumpi velvollisuus varmistautua vapautuspäätöksen ilmoittamisesta, koska a) käräjäsihteeri oli uusi ja b) häntä ei ollut käräjäoikeudessa koulutettu pakkokeinoasioiden käsittelyyn. Itä-Uudenmaan KO on pieni käräjäoikeus, jossa on vain kuusi käräjätuomaria, joten tuomari A oli hyvin tietoinen koulutuksen puutteesta ja sihteerinsä "tuoreudesta".

Tuomarin pitää tietenkin huolehtia vastaajen perusoikeuksien toteutumisesta. Asiaa on tarkasteltava vapaudenriiston kohteeksi joutuneen vastaajan oikeusturvan toteutumisen kannalta Siinä ei voida tuijottaa yksinomaan siihen, millaiselta tapaus näyttää käräjäoikeuden henkilökunnan tehtävänjaossa eli kenelle "lippujen ja lappujen" lähettäminen kuuluu tai kuuluisi.

Anonyymi kirjoitti...

Käräjäsihteeri lähettää päätöksen välittömästi vankilaan telefaxilla ja soittaa perään, että faxi on tullut ja luettu. Valvonta ja ohjeistus ovat uupuneet yksinkertaisessa asiassa.

Toisaalta tekevälle sattuu unohduksiakin.

Anonyymi kirjoitti...

Ei pitäisi saattua ainakaan useita "unohduksia" peräjälkeen. Tapauksessa on kuitenkin kysymys tuomarin virkavastuusta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta, ei sihteerin unohduksesta.