sunnuntai 9. marraskuuta 2008

45. Braxin eroa vaaditaan

Kuvassamme vihreää elämisen muotoa kaukomailla.

1. Kahdessa edellisessä kirjoituksessani olen perännyt oikeusministeri Tuija Braxin vastuuta vaalirahoitusjupakassa. Oikeusministeriöhän sai oikeuskanslerilta moitteita silmiinpistävän passiivisesta vaalirahoituksen valvonnasta - itse asiassa valvontaa ei ollut lainkaan. Kiistassa oikeusministeri Brax puolusti voimakkaasti mm. eduskunnan täysistunnoissa ministeriön vaalijohtajan edustamaa kantaa, jonka mukaan ministeriöllä ei olisi ollut edes oikeutta tarkastaa kansanedustajien vaalirahoitusilmoitusten asianmukaisuutta. Tämä kanta, jonka osoitin perustellusti vääräksi jo oikeuskanslerille tekemässäni kantelussa, todettiin sitten myös oikeuskanslerin päätöksessä 6.11. selkeästi virheelliseksi. Lisäksi oikeuskansleri katsoi vaalijohtajan menetelleen huolimattomasti ja virkavelvollisuuksiensa vastaisesti jättäessään vuoden 2007 eduskuntavaalien ohjeista pois tärkeän kohdan.

2. Mihinkään viime keväänä koettuun vaalirahoitussotkuun, joka uhkasi vakavasti koko suomalaisen demokraattisen järjestelmän perusteita ja uskottavuutta, ei olisi jouduttu, jos oikeusministeriö olisi huolehtinut vaalirahoituslain valvonnasta; tämä on vakaa käsitykseni, eikä sitä ole osoitettu vääräksi. Tällaisen vakavan möhläyksen jälkeen kaikissa muissa länsimaisissa demokratioissa olisi parlamentissa keskusteltu hyvin vakavasti, voiko oikeusministeri enää uskottavasti jatkaa tehtävässään. Useimmissa maissa ministeri olisi vastaavanlaisessa tapauksessa vetänyt ylimmän laillisuusvalvojan päätöksen jälkeen itse johtopäätöksensä ja eronnut tehtävästään, koska luottamus hänen kykynsä ja taitoonsa vastata oikeusministerille kuuluvien tehtävien hoitamisesta olisi horjunut vakavasti.

4. Mutta mitä tapahtui Suomessa? Oikeuskanslerin päätös kyllä noteerattiin lehdistössä ja sähköisissä tiedotusvälineissä, mutta siinä kaikki. 6.11., jolloin oikeuskanslerin päätös tuli julkiseksi, oli eduskunnassa radioitu ja televisioitu hallituksen kyselytunti, jossa oikeusministeri olisi voitu panta asiassa ahtaalle. Mutta yksikään kansanedustaja ei nostanut asiaa esille! Kyselytunnilla puhuttiin kaikista muista ajankohtaisista asioista kuten esimerkiksi vasta komiteavaiheessa olevasta työttömyysturvaan puuttumisesta ja 2-3 aiemmin julkisiksi tulleista verotustiedoista, mutta tärkein ajankohtainen asia sivuutettiin tyystin.

5. Suomen eduskunta on, ainakin kyselytunnin perustella arvioituna, lauma lampaita, joista jokainen on valmis määkimään mielenkiinnon vuoksi loputtomasti, jos vain sille vilauttaa leipäpalaa (= vaalitäkyä), mutta joka pötkii kiireesti karkuun, jos siltä edellyttää jonkinlaista älyllistä suoritusta. - Etten paremmin sanoisi!

6. Eduskunnan kyselytunnilla 6.11. otettiin sen sijaan esille toinen ministeri Braxin toimialaan kuuluva asia, ja sekin koskee vaaleja. Lokakuun kunnallisvaleissa kokeiltiin sähköistä äänestämistä kolmessa kunnassa, nimittäin Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Näissä kunnissa annettiin hieman yli 12 000 sähköistä ääntä, mutta samalla todettiin, että sähköinen äänestys oli keskeytynyt 232 kertaa, ts. nämä äänet jäivät menemättä perille sähköiseen uurnaan.

7. Oikeusministeriö on arvellut, että mainitut äänet olivat jääneet käyttämättä, koska äänestäjä ei ollut äänestystapahtuman lopuksi vahvistanut valintaansa painamalla laitteessa olevaa OK-painiketta ennen kuin on poistanut sähköisen äänestyskortin kortinlukijasta. Esimerkiksi vihreiden kansanedustajan Jyrki J. Kasvin mukaan kyseessä on ollut vika järjestelmässä, koska se on antanut keskeyttää äänestämisen ilmoittamatta siitä; Kasvi on suhtautunut alunperin sangen varauksellisesti sähköiseen äänestämiseen. Kyseessä ei siis ole äänestäjän vika, vaan vika on ollut järjestelmässä. Kasvi vaati blogissaan 28.10. kaikilla kolmella sähköisen äänestyksen kokeilupaikkakunnalla suoritetun vaalin uusimista, koska muutoin ei voida olla varmoja, vastaako valtuustojen kokoonpano äänestämässä käyneiden tahtoa.

8. Oikeusministeri Brax on ajanut sähköisen äänestämisen kokeilemista innokkaasti, ilmeisesti siksi, että kyseessä on uutuus, josta myöhemmin voitaisiin sanoa, että se tapahtui juuri Tuija Braxin ollessa oikeusministerinä. Ennen vaaleja Brax kiisti mahdollisuuden, että sähköisessä äänestämisessä voisi kadota ääniä (HS 5.9.-08). Braxin mukaan äänestysmenettely on "yhtä aukoton sähköisessä ja perinteisessä paperilipuilla toteuttavassa äänestyksessä". Braxin itsevarmuutta osoittaa, että hän kuittasi ennen vaaleja epäilyt sähköisen äänestyksen epäluotettavuudesta science fictiona.

9. Vaalien jälkeen, jolloin Braxin fiktiosta siis tulikin faktaa, Brax oli tietenkin hyvin hämmästynyt siitä, että sähköisessä äänestyksessä syntyi kaikkiaan 232 hukkaääntä; tämä on lähes kaksi prosenttia kaikista sähköisessä äänestyksessä annetuista äänistä, sen sijaan "paperivaaleissa" hylätään vain noin 0,5 prosenttia kaikista äänistä. TietoEnatorin ja oikeusministeriön yhdessä kehittämää sähköisen äänestämisen järjestelmää oli Braxin mukaan koekäytetty lukemattomia kertoja - ministeri oli itsekin testannut järjestelmää useaan kertaan. Brax väitti, toisin kuin siis Jyrki J. Kasvi, että "järjestelmä ei ollut se ongelma vaan sittenkin ihminen", sillä kyse oli siitä, että 232 äänestäjää ei ollut hoksannut painaa OK-nappia äänestämisen jälkeen selkeistä ohjeista huolimatta. Braxin mukaan laki ei anna mahdollisuutta järjestää vaaleja mainittujen kolmen kunnan osalta uudelleen "hukkaäänesten" takia, vaan vaalien uusimisesta voi päättää vain hallinto-oikeus. Joidenkin lehdissä olleiden tietojen mukaan järjestelmän koekäytössä olisi havaittu sanottu virhemahdollisuus, mutta oikeusministeriön asiantuntijat eivät olisi kertoneet siitä ministerille.

10. On ilmennyt, että mainittu äänien "hukkuminen" olisi voitu estää, jos äänestäjä olisi saanut paperisen tositteen siitä, että hän oli äänestänyt ja ääni oli rekisteröity. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi kertoi kyselytunnilla 6.11., että oikeusministeriölle oli ehdotettu tätä tarkoittavan paperivarmenteen käyttöön ottamista, mutta ministeriössä ei ollut pidetty tätä tarkoituksenmukaisena; paperivarmenne on kuitenkin yleisessä käytössä muiden maiden sähköisen äänestämisen järjestelmissä.

11. Sasin kysymykseen vastannut oikeusministeri Brax sälytti kuitenkin vastuun paperivarmenteen käyttämättä jättämisestä kokonaan edelliselle hallitukselle ja silloin virassa olleelle oikeusministerille. "Kun minusta tuli ministeri, yritin saada sen (paperivarmenteen siis) vielä järjestelmään, mutta minulle kerrottiin, että tällä aikataululla sitä ei enää pystytä lisäämään", selitti Brax. Brax käytti vastauksessaan kaikkiaan kolme kertaa mainittua sanontaa "kun minusta tuli ministeri". Kaikkien piti siis ymmärtämän, ettei Tuija Braxin toiminnassa tietenkään ollut mitään moittimista; tämän selväksi tekeminen näytti olleen oikeastaan ministerin vastauksen päätarkoituskin.

12. Vaikka kansanedustajat eivät siis panneet oikeusministeriä Eduskunnassa tiukoille, ei asia ole jäänyt tähän, vaan ihmisten sähköisiä oikeuksia ajava kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finland -yhdistys eli EFFI sekä Vasemmistonuoret ry ovat laatineet netissä julkaistun adressin, jonka allekirjoittajat vaativat sähköisestä äänestyksestä luopumista sekä oikeusministeri Braxin eroa. Kyseisten järjestöjen mukaan oikeusministeri Brax on puuhastellut asiassa oman osaamisensa ja ymmärryksensä ulkopuolella sulkien korvansa kriitikkojen näkemyksiltä. Adressin allekirjoittajat katsovat, että oikeusministeriltä, kuten kaikilta muiltakin ministereiltä, tulee voida edellyttää kypsempää ja nöyrempää suhtautumista ulkopuolisten asiantuntijoiden esittämään kritiikkiin. Näin erityisesti Suomen demokratian toteutumisen ollessa vaakalaudalla. Allekirjoittajat ovat sitä mieltä, ettei Tuija Brax ole sovelias henkilö toimimaan ministerinä. He odottavat ministeriltä poliittista vastuuta ja eroanomuksen jättämistä.

13. Adressi on mielestäni kannatettava asia. Kun normaalia poliittista vastuuta ei millään haluta kantaa, on hyvä että kansalaisjärjestöt kiinnittävät asiaan vakavaa huomiota ja vaativat järjestystä, jota aidossa demokratiassa pitäisi ilman kansalaisten vetoomuksiakin noudattaa. Adressin on allekirjoittanut reilun viikon kuluessa runsaat 500 ihmistä, puolet heistä ei ole halunnut nimeään julkaistavaksi netissä. Allekirjoittajien määrä ei siis ole kovin suuri eikä se tulle kovin paljon enää kasvamaan. Adressia on vähätelty siksi, että liikkeellä ovat lähinnä "vain effiläiset", jotka vastustavat jyrkästi sähköistä äänestämistä. Tämä ei minun mielestäni vähennä asian ja adressin merkitystä. Toisaalta on selvää, että adressi ei johda Braxin eroon, vaan hän jatkaa ministerinä.

14. Minusta vaalirahoitussotku eli vaalirahoituksen avoimuuden ja julkisuuden toteutumatta jääminen sekä kansanedustajien sidonnaisuuksien jääminen selvittämättä sekä sotkun mahdollistanut oikeusministeriön täyspassiivinen asennoituminen vaalirahoituslain valvontaan, on minusta paljon, paljon vakavampi asia kuin koekäytössä olleen sähköisessä äänestyksen osittainen epäonnistuminen. Siksi on ihmeteltävää, ettei mikään kansalaisjärjestö tai vastaava yhdistys ole, kun poliittiset puolueemme ovat olleet tässäkin asiassa hiljaa kuin kusi sukassa, puuttunut asiaan ja vaatinut oikeusministeriä kantamaan myös tässä asiassa poliittista vastuuta ja eroamaan virastaan.

15. Vaalirahoitussotkua vielä pahempi möhläys tapahtui sisäministeriössä, kun vuoden takaiset Jokelan koulusurmat eivät johtaneet mihinkään toimenpiteisiin esimerkiksi ampuma-aselainsäädännön tiukentamisen suhteen, joilla vastaavanlaiset veriteot olisi voitu estää. Suomessa vaadittiin vielä toinen seurauksiltaan yhtä kauhea koulusurmatragedia ennen kuin sisäministeriö ja hallitus heräsivät. Jos ne toimenpiteet, joihin nyt on Kauhajoen koulusurmien jälkeen ryhdytty, olisi tehty heti Jokelan koulusurmien jälkeen, on erittäin todennäköistä, ettei Kauhajoen surmia olisi päässyt tapahtumaan. Sisäministeriöllä ja hallituksella on vastuu Kauhajoen surmista. Jokaisessa muussa valtiossa sisäministeri olisi ilman muuta eronnut heti tällaisen tapauksen jälkeen tai hänelle olisi äänestetty parlamentissa epäluottamuslause, mutta mitä tapahtuikaan Suomessa: Ei puhettakaan sisäministerin erosta; kun ministeri itse sanoi, ettei hän eroa, ei yksikään puolue edes oppositiossa vaatinut ministerin eroa! Todella masentavaa ja häpeällistä suhtautumista! Ihmeellistä on myös se, miksei yksikään kansalaisjärjestö tässäkään tapauksessa puuttunut asiaan ja vaatinut ministerin ja ehkä koko hallituksenkin eroa. Adressi ampuma-aselainsäädännön tiukentamiseksi kyllä kerättiin, mutta siihen olisi ryhdytty ilman adressiakin. - Missä muuten viipyy syyttäjän päätös siitä, nostetaanko aseen Kauhajoen surmaajalle jättänyttä poliisimiestä vastan syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta. Kauhajoen tapauksesta on kulunut jo yli kuukausi, mutta esitutkinta kyseisessä asiassa on yhä kesken.

16. Oikeusministeri Brax on joutunut tulilinjalla vielä kolmannenkin asian takia. Hän sanoi kohta kunnallisvaalien jälkeen eli 28.10. Ylen uutisille, että kunnanvaltuustojen puheenjohtajia on tarkoitus ryhtyä kouluttamaan mahdollisten vihaan lietsovien valtuustopuheiden varalta. Braxin lausuman on katsottu, mielestäni aivan perustellusti, kohdistuneen erityisesti vaalivoiton saavuttanutta perussuomalaisten puoluetta ja sen valtuutettuja vastaan. Jo ennen vaaleja maahanmuuttoministeri Astrid Thors (rkp) kommentoi moittivaan sävyyn perussuomalaisten suhtautumista ulkomaalaisiin.

17. Braxin sensuurikoulutusta tarkoittavat puheet, joilla tietty puolue ja sen valtuutetut halutaan joidenkin yksittäisten tapausten takia leimata ulkomaalaisvastaisiksi, osoittavat oikeusministeriltä selvää harkintakyvyn puutetta. Mutta eipä tähänkään Braxin ylilyöntiin lehdistössä ja eduskunnassa juuri puututtu. Ainoa kansanedustaja, joka nosti Braxin puheista julkisuudessa "mekkalan", oli Ben Zyskowicz (kok). Verkkouutisissa 31.10. Ben tuomitsi kovin sanoin - mielestäni aivan ansaitusti - oikeusministerin kyseiset leimapuheet. Zyskowicz syytti Braxia hätävarjelun liioittelusta ja piti Braxin menettelyä pöyristyttävänä ja ihmetteli myös sitä, ettei lehdistö puuttunut Braxin lausuntoon juuri mitenkään. Haastattelussa Z. luonnehti Braxin lausuntoa ainakin kolme kertaa sanalla "pöyristyttävä". Hyvä Ben, olen täysin samaa mieltä kanssasi!

18. Kotkan perussuomalaiset ovat kannelleet Thorsin ja Braxin lausunnoista eduskunnan oikeusasiamiehelle. Brax on jälkeenpäin pahoitellut, ei tietenkään kyseistä lausuntoaan, vaan "asiasta syntynyttä väärinkäsitystä". Braxin mukaan tarve valtuustojen puheenjohtajien koulutukseen ei syntynyt perussuomalaisten vaalivoitosta. Näinköhän on - mistähän muustahan se olisi voinut syntyä? - Persujen puheenjohtaja Timo Soini veti tavallaan maton kantelun tehneiden perussuomalaisten alta, kun hän julisti muutama päivä sitten "plokissaan" synninpäästön Braxille, koska tämä oli jälkikäteen sanonut, ettei hän tarkoittanutkaan lausunnollaan perussuomalaisia ja näiden vaalivoittoa. Soini tokaisi, että "asia on tällä loppuun käsitelty"! - Tästä(kin) nyt nähdään, että Timo Soini ei enää tosiasiallisesti olekaan oppositiossa; koska hän pyrkii seuraavien vaalien jälkeen ministeriksi, hänen täytyy alkaa jo nyt näyttää olevansa yhteistyökykyinen ja siis kelpoinen "vanhojen" puolueiden mukana hallitukseen. Voi, voi!

19. Mitä tulee lehdistön passiivisuuteen tässä(kin) asiassa, niin olen monessa muussakin asiassa pannut merkille, että Brax on erityisesti Sanoma Oy:n lehtien suosiossa; ne eivät "jostakin syystä" koskaan kirjoita Braxista mitään, mikä voisi olla vähänkin negatiivista Braxin kannalta. Tuija Brax on toki miellyttävän tuntuinen ja vikkelä puheissaan ja käänteissään, mutta yksi selvä puute hänellä mielestäni on edellä jo mainitun vastuun kantamisen puuttumisen lisäksi. Brax nojaa aina ja kaikessa kantansa virkamiesten ja erityisesti oikeusministeriön virkamiesten käsityksiin. Mielestäni hän luottaa liiaksi omiin virkamiehiinsä, mikä nyt näyttää kostautuneen sekä vaalirahoituksen valvontaa että sähköistä äänestystä koskevassa asiassa. Brax toimi aiemmin Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajana, ja jo tällöin oli havaittavissa, että hän antaa yleensä aina ratkaisevan painoarvon oikeusministeriön virkamiehille, vaikka näiden käsitykset olisi osoitettu muiden asiantuntijoiden lausunnoissa omille virheellisiksi. Ilmankos Suomeen on sitten saatu mm. prosessioikeuden alalta osittain varsin kehnoa ja osin myös tarpeetonta lainsäädäntöä, jota joudutaan paikkailemaan vähän väliä, useimmiten huonolla menestyksellä.

8 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tervehdys,

Tämä oli fiksuin kirjoitus, jonka olen lukenut ajankohtaisesta suomalaisesta teemasta erittäin pitkään aikaan. Kiitos, että pidät esillä asioita, joista OM-VN-KKO ym. tahot mieluiten vaikenisivat.

Anonyymi kirjoitti...

Vaan kun sitä poliittista painetta ei ole eikä tule mistään suunnasta oikeusministeriä kohtaan. Mielestäni oikeuskanslerin päätöksessä saattoi hieman aistia sellaista, että eri suunnilta tulleen, ei varmaan suoranaisen paineen, mutta jonkinlaisten odotusten vuoksi kuitenkin, päätös jäi lepsuksi. Joten poliittista painetta Suomessa ehkä kuitenkin vielä on, vaikkakaan se ei oikein kohdistu. Nyt poliitikot ovat hissukseen ja antavat pölyn laskeutua. Brax jatkaa virassaan vaalikauden loppuun tuli mitä tuli. Vihreiden hallitushuuma on niin kova, ettei sitä syrjäytä montakaan ydinvoimalaa. Mitä taas Perssujen touhusta voi päätellä, niin näyttää mielestäni siltä, että Soinikin on hissukseen. Nähtävästi miettii miten saisi puolueensa ääriainekset seliteltyä parhain päin sekä pidettyä ruodussa mutta siten, että kansalliskiihkoilijat heitä jatkossakin äänestäisivät. Soini varmaan pysyy kuitenkin hallituspuuhien ulkopuolella ellei sitten haikaile jonkin valtionyhtiön johtoon. Hallitukseen meno kun on Persujen kaltaiselle pikkuporukalle kuitenkin lopun alku.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Minusta taas näyttää selvältä, että Soini halajaa seuraavan hallituksen hinnalla millä hyvänsä. Tästä on jo merkkejä näkynyt, mm. juuri tuo hyssyttely Baraxin suuntaan, jolle Soini antoi heti synninpäästön. Soinin pitää näyttää, että osaa käyttäytyä "hovikelpoisesti". Soinin bravuuria "Siellä ongelma, missä EU", tullaan kuulemaan enää harvoin ja lähinnä vain Persujen omissa tilaisuuksissa. Juopa soinilaisten (Soini, Vistbacka ja Saarakkala) ja halla-aholaisten kesken on no nyt ilmeinen. Mm. Keskusta tähtää Persujen hajottamiseen ja siksi persuja kosiskellaan hallitukseen seuraavien vaalien jälkeen, jolloin persuilla on noin 10 kansanedustajaa. Ilmeisesti Soinista on tarkoitus tehdä seuraavan hallituksen maahanmuuttoministeri eli Soini perisi Astrid Thorsin vakanssin. Tähdätään siihen, että tämä manööveri hajottaisi Persut kahdeksi eri puolueeksi, sillä halla- aholaiset ovat maahanmuutosta omilla linjoillaan. Timo Soini tähtää siihen, että hän saisi lopettaa poliittisen uransa ministerinä ja kirjoittaa uuden kirjan: "Maisterisjätkä ministerinä, hähhähhää".

Anonyymi kirjoitti...

Tuohan on ajatuksena täydellinen, ja lopettaisi Persujen nousukiidon. Mutta uskon kuitenkin, että Soinillakin on vielä muistissa se, miten kävi SMP:lle kun joutuivat vastuuseen. Pekko sai tosin mukavan homman, mutta Urpo laitettiin tiukkaan paikkaa ja hänelle sitten hieman jälkeenpäin naureskelttin. Tosin varmaan paljolti aiheetta. Olisihan se mukava nähdä Soini selittämässä sitä, että kuinka tärkeää on nyt yhteistyä EU:n kanssa koska tilanne on muuttunut emmekä voi enää erota EU:sta jne jne. Ja maahanmuuttajien asiathan ovat hänen sydäntään lähellä muutenkin. Ei taida olla kuin pari vuotta kun Soini puhu "gebardihatuista".

Anonyymi kirjoitti...

Timo Soinin tavoitteilla on spekuloitu, mutta Braxin ei. Kyllä Brax ymmärtää mitä on tekemässä, eikä ole sokeana OM:n virkamiesten johdateltavissa. Kysymys on siitä, että OM:n virkamiehet edustavat sitä voimaa, jolla on oikeudellinen vallankäyttö hallussaan. Brax haluaa sen hyväksynnän saadakseen komean nimityksen, jonka aika hänen kohdallaan jo olisi.
OM:n virkamiehet ovat osa sitä virkavaltaa, jonka nimittäjätaho on pysynyt samana vuodesta 1982 lähtien.Hirveän vaarallinen liki 30 vuoden valtaputki.

Anonyymi kirjoitti...

Sehr komisch. Ministeri Brax ja hallintoklikki ovat päättäneen Helsingin Sanomien mukaan vaieta koo sähköisestä äänestyksestä. Tämän voisi tulkita muunnelmaksi vanhasta virkamiestotuudesta: Kun ei tee mitään, ei tee myöskään virheitä.

Äkkinäisempi voisi luulla että virkamiehillä on lain mukainen vastausvelvollisuus hallinnonalaa koskeviin kysymyksiin. Näin ei kai sitten ole.

Anonyymi kirjoitti...

Tosiaan outoa, että Braxin toiminnasta ei ole kummemmin keskusteltu lehdissä tai politiikassa.

Ehkäpä tässä ei kuitenkaan ole tarvittavia skandaalin aineksia. Aihe lienee liian kuiva. Toisaalta keskustelun puute kertoo yleisestä vähäisestä mielenkiinnosta politiikkaan.

Anonyymi kirjoitti...

Niinhän siinä sitten kävi, että Brax ryhtyi ajamaan varmenneasiaa sähköiseen äänestykseen.... Miksiköhän ei aiemmin innostunut, vaikka sitä hänelle vartavasten suositeltiin.