72. Kenestä KKO:n uusi oikeusneuvos?

Hiihtokelejä riittää

1. Pohdiskelin toissa päivänä 1.2. korkeimman oikeuden (KKO) jäseninä toimivien oikeusneuvosten rekrytointia ja nimitysmenettelyä. Esimerkkitapaukseksi otin vuoden 2007 lopulla tapahtuneen nimitysprosessin, jolloin KKO:een valittiin kaksi uutta jäsentä. Analyysi osoitti, että KKO:n virkaesitysmenettelyyn liittyy joitakin erikoisia piirteitä ja epäkohtia, jotka eivät ole kunniaksi KKO:n ja sen nimityspolitiikan uskottavuudelle. Ehdotin kirjoitukseni loppuosassa useita keinoja, joiden avulla mainitut epäkohdat voitaisiin korjata, osan niistä jo nykyisin voimassa olevan lainsäädännön puitteissa.

2. Blogin 71a lopussa esittelin henkilöt, jotka ovat ilmoittaneet 30.1. mennessä KKO:lle kiinnostuksensa 1.3. lähtien täytettävään oikeusneuvoksen virkaan. Virkaan ilmoittautui ennätysmäärä juristeja, yhteensä 26. Ilmoittautujien joukossa on useita - ainakin 7-8 - todella päteviä ja taitavia juristeja, joilla olisi hyvät edellytykset KKO:n jäsenen viran menestykselliseen hoitamiseen.

3. Virkaan ilmoittautuneet voidaan jaotella eri ryhmiin ("kiintiöihin") heidän aikaisemman pääasiallisen toimintansa perusteella seuraavasti:

hovioikeustuomarit :

hovioikeudenneuvokset Risto Jalanko, Riitta Jousi, Pertti Lattunen, Juhani Palmu, Pekka Pärnänen ja Jorma Rudanko

käräjäoikeustuomarit:

käräjätuomarit Jussi Heiskanen, Mika Huovila (OTT, nyk. ma. esittelijäneuvos), Jukka Jaakkola ja Kimmo Vanne

asianajajat:

Markku Fredman, Elina Lampi-Fagerholm ja Kari Lautjärvi, yht. 3.

professorit ja dosentit:

professorit Ari Ekroos, Dan Frände, Kalle Määttä ja Matti Sillanpää sekä dosentti, OTT Klaus Viitanen

lainvalmistelijat ym.:

lainsäädäntöneuvos Katariina Jahkola, ylijohtaja Jarmo Littunen ja lainsäädäntöjohtaja Asko Välimaa

KKO:n esittelijät:

esittelijäneuvos Matti Sepponen

muut:

valtionsyyttäjä, OTT Pekka Koponen, apulaisoikeusasiamies , OTT Jukka Lindstedt ja kuluttajariitalautakunnan pj., OTT Pauli Ståhlberg

ei tietoa:

Sirkka Kivelä (kyseessä ei ole Sirkka-Liisa Kivelä, joka on tunnettu geriatrian professori)

Virkaan ilmoittautuneista yhdeksän on oikeustieteen tohtoreita: Ekroos, Frände, Huovila, Koponen, Lindstedt, Määttä, Sillanpää, Ståhlberg ja Viitanen.

Edellisellä kerralla virkaan ilmoittautuneista eivät nyt ole mukana mm. lainsäädäntöneuvos, OTT Tuula Linna ja työtuomioistuinneuvos, OTT Jorma Saloheimo.

Oman käsitykseni mukaan vahvoja ehdokkaita virkaan voisivat olla ainakin Fredman, Frände, Huovila, Koponen, Jalanko ja Välimaa. Minä en toki tunne läheskään kaikkia virkaan ilmoittautuneita henkilöitä ja heidän ansioitaan.

Uuden jäsenen valinta riippuu paljolti siitä, minkälaista kokemusta ja osaamista KKO päättää - tai on jo etukäteen päättänyt - tällä kertaa preferoida. Toisin sanoen, annetaanko uuden jäsenen valinnassa etusija esimerkiksi rikos- vai siviilioikeuden erityisosaamiselle tai halutaanko KKO:n jäseneksi saada hovi- vai käräjäoikeustuomari, asianajajaa, yliopistotutkija tai jotakin muuta kiintiötä edustava juristi. Tätä emme tiedä ja muun muassa tämän takia valinta tuntuu jälleen kerran melkoiselta arpapeliltä.

4. Kuten edellisessä artikkelissani perustelin, järkevä menettelytapa olisi se, että KKO ilmoittaisi jo hakuilmoituksessaan avoimesti, millaista erityisosaamista se tällä kerralla haluaisi saada KKO:n jäsenistöön. Voitaisiin siis esimerkiksi ilmoittaa esimerkiksi, että tällä kerralla on tarkoitus saada jäseneksi esimerkiksi hovioikeustuomari, käräjätuomari, asianajaja, yliopistotutkija tai jotakin muuta "kiintiöitä" edustava lakimies. Tämä selkiyttäisi hakumenettelyä, koska muita kiintiöitä edustavat juristit eivät ilmoittautuisi virkaan turhaan. Täsmähaku lisäisi valitusta kiintiöstä virkaan ilmoittautujien määrää ja lisäisi siten KKO:n valinnanvaraa.

Täsmähaku voitaisiin toteuttaa vaihtoehtoisesti siten, että KKO ilmoittaisi sen painopistealueen tai oikeudenalan, jolle profiloitunutta lakimiestä tällä kerralla haetaan KKO:n jäseneksi. KKO siis ilmoittaisi, halutaanko KKO:een saada esimerkiksi rikos- ja /tai prosessioikeuden asiantuntija (esim. tuomari, syyttäjä, rikosasianajaja, yliopiston professori tai dosentti tai lainvalmistelija tai muu vastaavanlaisen asiantuntemuksen omaava lakimies) vai siviilioikeuden edustaja (esim. tuomari, asianajaja, professori tai dosentti, lainvalmistelija tai muu vastaavanlaisen asiantuntemuksen omaava juristi).

5. Mutta tälläkään kerralla KKO ei ole menetellyt ehdottomallani tavalla, vaan haku on ollut avoin ja yleinen. Ja tässä sitä sitten taas ollaan: 25 hakijaa, jotka edustavat 5-6 eri kiintiötä ja useita eri oikeudenaloja! Tällaisessa järjestelmässä on vaikea ellei mahdotonta ratkaista edes sitä, ketkä virkaan ilmoittautuneista pitäisi valita 5-6 henkilöä käsittävään "finaaliin" ja ketä näistä finalisteista pitäisi sitten esittää virkaan nimitettäväksi.

6. Epämääräinen hakuprosessi on tuuripeliä ja tarjoaa mahdollisuuksia erilaisille hämärille manöövereille. Tällainen järjestelmä ei voi olla eduksi KKO:n uskottavuudelle ja nimitysprosessin puolueettomuudelle, vaan on omiaan ruokkimaan epäluuloa järjestelmän mielivaltaisuudesta. Ei riitä, että maan ylimmän tuomioistuimen jäsenten nimitysmenettely on reilu, vaan sen tulisi myös näyttää oikeudenmukaiselta ulospäin. Nykyinen valintaprosessi ei ainakaan edelliskerran kokemusten valossa näytä reilulta ja asianmukaiselta.

7. KKO:ssa on ollut virkaesitystä tehtäessä iät ja ajat käytössä järjestely, joka muistuttaa suuresti kutsumenettelystä, vaikka virkaan voivat ilmoittautua kaikki siitä kiinnostuneet. Tapana on nimittäin ollut, että KKO:sta otetaan etukäteen eli kohta jonkun jäsenen ilmoitettua eläkkeelle siirtymisestään yhteyttä päteväksi ja sopivaksi katsottuun juristiin ja tiedustellaan hänen halukkuuttaan avoinna olevan jäsenen virkaan. Jos kiinnostusta ja halukkuutta löytyy - niin kuin useimmiten on asianlaita - KKO kehottaa mainittua kandidaattia ilmoittautumaan virkaan. Toisinaan tällä tavalla ollaan yhteydessä ehkä pariin kolmeen sopivana pidettyyn henkilöön, mutta usein vain yhteen. Jos tämä ihminen osoittaa olevansa kiinnostunut asiasta ja ilmoittautuu virkaan, on asia käytännössä sillä selvä; KKO esittää häntä virkaan ja hänet myös siihen nimitetään.

8. Kyseessä on siis kutsumenettely, jossa virka petataan valmiiksi tietylle sopivaksi katsotulle henkilölle. Kyseinen järjestelmä on minusta arveluttava, jos pidetään silmällä viranhaun tasapuolisuutta ja virkaan ilmoittautuneiden asemaa. Tuolloin henkilöt ilmoittautuvat virkaan turhaan, jos virka onkin jo käytännöllisesti katsoen luvattu jollekulle muulle. Ilmoittautumismenettelyä käytetään ikään kuin verhona, jolla kutsumenettely saadaan näyttämään edes jotakuinkin asianmukaiselta. Ilmoittautumisprosessiksi naamioitu kutsumenettely ei ole maan ylimmän tuomioistuimen arvovallan mukaista eikä täytä kaikelle viranomaistoiminnalle asetettavia avoimuuden ja läpinäkyvyyden vaatimuksia. - Tässä yhteydessä voidaan mainita, että Yhdysvaltojen uusi presidentti Barack Obama allekirjoitti viime viikolla määräyksen viranomaistyön kaikenlaisen läpinäkyvyyden lisäämisestä ja määritti kaiken viranomaistoiminnan perusteeksi oikeusvaltion toteuttamisen. Olisikohan Suomessakin tarvetta täydentää perustuslakia sanotuilta osin?

9. Myös nyt vireillä olevassa virantäyttöprosessissa on kantautunut viestejä, joiden mukaan KKO:sta olisi jo hyvissä ajoin oltu yhteydessä ainakin yhteen virkaan ilmoittautuneeseen lakimieheen ja ilmoitettu, että hänen kannattaisi ilmoittautua virkaan, koska hänellä on sellaista erityisosaamista, jota tällä kertaa valittavalta jäseneltä edellytetään. Virallisesti virkaa ei ole tietenkään voitu mennä etukäteen "lupaamaan" kenellekään, mutta tietenkin sanotunlainen ilmoitus vahvistaa kyseisen kandidaatin asema merkittävästi.

Miltähän muista virkaan ilmoittautuneista mahtaisi tuntua kuullessaan, että jo ennen ilmoittautumisajan päättymistä KKO:sta on tehty tällaisia tunnusteluja? Toisaalta on kuulunut huhuja, joiden mukaan virkaa ei täytettäisi siitä kiintiöstä, jota edellä mainittu henkilö edustaa.

10. Tällä kerralla viranhaussa voisivat olla vahvoilla hovioikeuksista virkaan ilmoittautuneet tuomarit. Näin siksi, että edellisen hovioikeustuomarin nimittämisestä KKO:n jäseneksi on kulunut jo viitisen vuotta. Sitä vastoin valinta tuskin osuu nyt KKO:n esittelijään tai oikeusministeriön virkamieheen, koska edellisellä kerralla nimitys kohdistui juuri näihin kahteen ryhmään. Vaasan ja Itä-Suomen hovioikeuksista ilmoittautuneet hakijat voisivat olla vahvoilla siksi, että näistä kahdesta hovioikeudesta ei ole muistaakseni nimitetty pitkään aikaan tuomaria KKO:een. Vaasan hovioikeudesta onkin kisassa mukana kaksi hovioikeudenneuvosta, joiden keskinäisen paremmuuden ratkaissee hovioikeuden presidentin mielipide.

11. Myöskään yliopiston professoria tai tutkijaa ei ole nimitetty KKO:n jäseneksi moniin vuosiin, edellisen kerran näin taisi tapahtua vuonna 2001. Tämän on arveltu johtuvan kenties siitä, että KKO:n presidenttinä on nyt henkilö, joka ei ole oikeustieteen tohtori, mutta on vaikea sanoa, onko tämä johtopäätös oikea. Sitä paitsi nykyisen KKO:n presidentin kaudella ensimmäisen oikeusneuvoksen valinta taisi kohdistua juuri oikeustieteen tohtoriin, vaikka kyseinen henkilö (Timo Esko) ei tullutkaan yliopistomaailmasta.

12. Käräjätuomarin nimittämistäkin voitaisiin puoltaa, ja silloin vahvoilla voisi olla tuomari, jolla on juristin tutkinnon lisäksi toinenkin korkeakoulututkinto. Toisaalta mukana on myös käräjätuomari, joka on koulutukseltaan oikeustieteen tohtori ja joka on toiminut jo parisen vuotta ma. esittelijäneuvoksena KKO:ssa. Voisi kuvitella, että tuo posti olisi erinomainen paikka tarvittavan "näytön" antamiseen KKO:lle! Jos taas valinta kohdistuisi asianajajaan, tuntuisi valinnassa olevan vahvoilla rikosasiantuntijana tunnettu advokaatti mm. siksi, että kaikki aiemmin KKO:een nimitetyt asianajajat ovat olleet lähinnä riitajuttuihin erikoistuneita juristeja.

13. Jos taas valintakriteerinä pidettäisiin tiettyä oikeudenalaa - itse pitäisin tätä parempana lähtökohtana - voisi tällä kierroksella tulla kysymykseen rikos- ja prosessioikeuden erityisosaaminen. Näin mm. siksi, että edellisellä nimityskierroksella runsas vuosi sitten KKO:n virkaesitystä tehtäessä vähemmistöön jääneet oikeusneuvokset katsoivat, että rikosjuttujen suuren lukumäärän ja rikosoikeuden merkityksen vuoksi KKO:een olisi jo tuolloin pitänyt nimittää rikos- ja prosessioikeuden asiantuntija. Jos näin tapahtuisi nyt, niin luultavasti valinta ei kohdistuisi tuomioistuimista ilmoittautuneisiin henkilöihin, vaan kysymykseen tulisivat lähinnä valtionsyyttäjä, rikos- ja prosessioikeuden professori, rikosasianajaja ja oikeusministeriön sanotun oikeudenalan lainsäädäntöjohtaja, joiden joukosta valinta tehtäisiin.

Mutta tämä kaikki on tietenkin vain spekulointia! Toivottavasti KKO perustelisi tällä kerralla virkaesityksensä paremmin kuin viimeksi ja arvioisi kunnolla kaikki finaaliin päässeet 5-6 henkilöä.

14 No niin, nyt myös lukijoilla on oivallinen tilaisuus spekuloida, kenestä tulee uusi KKO:n jäsen! Odottelen myös valintakriteereitä ja nimitysmenettelyä koskevia kommentteja.