Finalistit esittäytyvät...1. Aluksi minun pitää oikaista yhden KKO:n jäseneksi ilmoittautuneen juristin tietoja. Kyse on Elina Lampi-Fagerholmista. Kerroin aiemmin blogissani, että hän olisi asianajaja. Tämä tieto ei kuitenkaan pidä enää paikkaansa, sillä Lampi-Fagerholm on nykyisin työssä käräjätuomarina Vantaan käräjäoikeudessa. Hänet on tiettävästi nimitetty käräjätuomarin vakinaiseen virkaan melko äskettäin, mutta jo sitä ennen hän on toiminut Vantaalla jonkin aikaa ma. käräjätuomarina.
2. Suomessa on aika harvinaista, että käräjätuomariksi nimitetään asianajaja, aivan viime aikoina tällaiset nimitykset ovat kuitenkin jonkin verran lisääntyneet. Tiettävästi Lampi-Fagerholm ohitti käräjätuomarin virkanimityksessä paljon pitempään käräjäoikeudessa työskennelleen miespuolisen kilpahakijansa. Käräjätuomareiden ja hovioikeustuomareiden nimitysmenettelyssä virkaesityksen tekee tuomarinvalintalautakunta, jonka puheenjohtajana toimii KKO:n presidentti Pauliine Koskelo.
3. Ilmeisesti Lampi-Fagerholmin nimitys käräjätuomariksi johtui lähinnä siitä, että kyseessä on nimenomaan maaoikeusasioista Vantaan käräjäoikeudessa vastaavan käräjätuomarin nimitys. Maaoikeusasiat on keskitetty nykyisin kahdeksaan käräjäoikeuteen, joiden ratkaisuista haetaan muutosta suoraan KKO:lta. Elina Lampi-Fagerholm, joka on syntynyt vuonna 1960, oli jo asianajajana toimiessaan erikoistunut maaoikeusasioihin. Sitä paitsi hän toimi 2000-luvun alussa vuoden verran maaoikeusasioita esittelevänä ma. oikeussihteerinä KKO:ssa.
4. Olisiko Lampi-Fagerholm varteenotettava ehdokas KKO:n jäsenen virkaan? Miksei, sillä onhan hänellä kokemusta sekä asianajajana että tuomarina ja, se täytyy muistaa, myös KKO:n esittelijänä, joka siis tuntee "talon." Lisäksi hän on toiminut 90-luvulla aika pitkään Kalatalouden Keskusliiton oikeudellisen osaston päällikkönä. Mutta yllättävän nopeasta etenemisestä käräjäoikeudesta KKO:n jäseneksi Lampi-Fagerholmin mahdollisessa nimityksessä olisi epäilemättä kysymys. Yllätyksiä näissä nimitysasioissa on kuitenkin sattunut usein ennenkin ja niin voi käydä nytkin.
5. Kaikki on mahdollista KKO:n jäsenten nimitysruletissa. Miten voitaisiin verrata Kalataloudellisen Keskusliiton osastopäällikön ja entisen asianajajan ja toisaalta esimerkiksi rikosoikeuden professorin keskinäistä pätevyyttä KKO:n jäsenenä? Ei kai mitenkään.
6. Lampi-Fagerholmin valintaa voitaisiin perustella kenties sillä, että myös hänen edeltäjänsä eli 1 .3. eläkkeelle jäävä oikeusneuvos Eeva Vuori on käräjätuomari. Lyötäisiin siis tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla, jos uusi jäsenkin olisi naispuolinen käräjätuomari. Naisiahan KKO:n jäseninä on vielä aika vähän suhteessa miespuolisiin oikeusneuvoksiin (13-6).
7. Vielä yksi seikka, joka voisi puoltaa Lampi-Fagerholmin nimitystä: KKO:ssa ei ole pitkään aikaan ollut jäsenenä maaoikeusasioihin erikoistunutta tuomaria. Edellinen taisi olla Jussi Kivinen, joka nimitettiin 1990-luvulla KKO:n jäseneksi juuri maaoikeustuomarin virasta. Toisaalta maaoikeusasioita käsitellään KKO:ssa aika vähän, vain murto-osa esimerkiksi rikosjuttuihin verrattuna. Esimerkiksi vuonna 2005 KKO:een saapui 1 208 rikosasiaa, mutta vain 123 maaoikeusasiaa. Jopa vakuutusoikeudesta saapuneita tapaturmakorvausasioita oli paljon enemmän kuin maaoikeusasioita eli 289. Silti kukaan ei liene koskaan vakavissaan ehdottanut tapaturmavakuutusasioihin erikoistuneen tuomarin nimittämistä KKO:n jäseneksi. Toki maaoikeusasiat on keskimäärin juridisesti vaikeampia kuin tapaturma-asiat, ja maaoikeustuomareina toimivat käräjätuomarit osallistuvat myös riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen.
8. Vuosittain KKO antaa vain kolme neljä maaoikeusasioita koskevaa ennakkopäätöstä, suunnilleen saman veran annetaan myös tapaturma-asioita koskevia prejudikaatteja. Jos minulta kysytään, mitä ei tietenkään tehdä, niin riittäisi, että KKO:ssa olisi yksi maaoikeusasioihin erikoistunut pätevä esittelijä, sitä vastoin maaoikeusasioihin erikoistunutta jäsentä KKO:ssa ei välttämättä tarvita. Tällä tavalla asia on hoidettu myös tapaturma-asioiden osalta, sillä niitä esittelee KKO:ssa kaksi vakuutusoikeudesta rekrytoitua esittelijää. Kun jutut KKO:ssa luultavasti arvotaan eri kokoonpanoihin - näin ainakin pitäisi tehdä - on sitä paitsi aika sattumanvaraista, millaisessa kokoonpanossa maaoikeusasiat ratkaistaan; läheskään kaikissa tapauksissa kokoonpanoon ei ilmeisesti kuuluisi maaoikeusasioihin erikoistunutta jäsentä.
9. Elina Lampi-Fagerholmilla on myös eräs "epävirallinen" etu puolellaan. Hän on 1960- ja 70-luvulla KKO:n jäsenenä toimineen oikeusneuvos Heimo Lammen tytär. Heimo Lampi (1920-1998), joka tunnetaan myös jatkosodan taistelulentäjänä ja myöhemmin kirjailijana, nimitettiin sittemmin 1978 toimintansa aloittaneen Kouvolan hovioikeuden ensimmäiseksi presidentiksi. Tästä sukulaisuussuhteesta ei voine olla Lampi-Fagerholmille ainakaan mitään haittaa KKO:n jäsenen nimitysmenettelyssä. Jotkut tosin ehkä saisivat aiheen puhua jonkinlaisesta nepotismista, jos KKO esittäisi virkaan Elina Lampi-Fagerholmia, mutta niinhän sitä usein tällaisissa tilanteissa tehdään.
10. Oikeusneuvoksen virkaan ilmoittautujien joukossa on muuten toinenkin entisen oikeusneuvoksen jälkeläinen, nimittäin hovioikeudenneuvos, OTL Risto Jalanko. Hänen isänsä oikeusneuvos Helge Jalanko oli KKO:n jäsenenä 1970-1993. Helge Jalanko eteni KKO:n jäseneksi suoraan KKO:n esittelijän viroista. Myös Risto Jalanko on toiminut KKO:n esittelijänä yhteensä viisitoista vuotta (1985-2000) ennen siirtymistään hovioikeudenneuvokseksi Helsingin hovioikeuteen.
------
11. Helsingin hovioikeus antaa tuomionsa Susan Ruususen (ent. Kuronen) kirjoittamasta Pääministerin morsian -kirjasta ensi tiistaina 10.2. Oikeusprosessissa on kyse siitä, ovatko Ruusunen ja kirjan kustantaja Kari Ojala syyllistyneet pääministeri Matti Vanhasen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen.
12. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi virallisen syyttäjän ja Vanhasen Ojalaa ja syyttäjän Ruususta vastaan ajamat syytteet äänestys- eli lautamiespäätöksellä viime vuoden maaliskuussa äänin 2-2. Tuomiosta valittivat syyttäjä ja pääministeri Vanhanen.
13. Hovioikeus päätti, että jutussa ei pidetä suullista pääkäsittelyä, vaan juttu ratkaistaan asiakirja-aineiston perusteella pääministeri Vanhasen ja syyttäjän toivomuksen mukaisesti. Kari Ojala vaati pääkäsittelyn toimittamista hovioikeudessa mm. voidakseen vielä esittää Matti Vanhaselle asian selvittämistä tarkoittamia lisäkysymyksiä.
14. Lehtitietojen mukaan hovioikeus oli päättänyt kirjallisesta käsittelystä viime vuodenvaihteessa. Kun kritisoin 15.1.-09 blogissani sitä, että jutussa ei pidetä julkisuusperiaatteen edellyttämää pääkäsittelyä, jutun esittelijä ilmoitti yllättäen minulle, että itse asiassa asian käsittelytapaa ei ollut vielä päätetty, joten suullinen käsittely olikin mahdollista. No, nyt kumminkin on selvää, että pääkäsittelyä ei sittenkään pidetty. Syy tähän selviää - toivottavasti - hovioikeuden tuomion perusteluista.
15. Jotkut ovat jo varmoja siitä, että kun hovioikeus ei toimita jutussa suullista käsittelyä, se ei myöskään tule muuttamaan käräjäoikeuden syytteen hylkäävää tuomiota. Itse en olisi tästä asiasta niinkään varma, sillä hovioikeus voi lain mukaan kyllä hyväksyä syytteen ja tuomita syytetyn sakkoon myös kirjallisessa menettelyssä, näin myös sillon, kun syyte on käräjäoikeudessa hylätty.
5 kommenttia:
Kuulin "tavallisesti luotettavana pidetyltä taholta", että KKO haeskelisi uudeksi jäseneksi nimenomaan maaoikeusasioihin perehtynyttä lakimiestä. KKO:n kahvipöydässä on kuulemma puhuttu tietyistä nimistä, ja jotkut KKO:n jäsenet ovat olleet yhteydessä joihinkin potentiaalisiin ehdokkaisiin, joita on kehotettu harkitsemaan virkaan ilmoittautumista.
Tällä perusteella ilmeisesti Elina Lampi-Fagerholmkin on jättänyt ilmoittautumisensa. Vahvana ehdokkaana pidetään myös erästä toista tuomaria, jolla on alan korkeakoulututkinto. Virkaan on ilmoittautunut myös ympäristöoikeuden ja maankäytön professori.
Tästä nyt näkee, miten salaperäistä ja -myhkäistä ja sisäänlämpiävää KKO:n jäsenen rekrytointi käytännössä on! KKO todella valikoi hyvin suppeasta piiristä ja virkaan ilmoittautuneista riippumatta, kenet se haluaa jäseneksi ja - mikä minusta on törkeintä, jos nyt tätä termiä voidaan käyttää - ilmoittamatta etukäteen mitään siitä, minkä alan erityisosaamista se kulloinkin haluaa saada jäsenistöönsä!
Jos nyt tällä kierroksella todella on haluttu antaa etusija maaoikeusasioihin perehtyneille lakimiehille, olisi tästä tietenkin tullut ilmoittaa viranhakuilmoituksessa, jotta kaikki tuon alan erityisasiantuntijat olisivat tienneet asiasta ja voineet ilmoittautua virkaan.
Kahdeksassa maaoikeusasioita käsittelevässä käräjäoikeudessa on viitisentoista sanottuihin asioihin perehtynyttä käräjätuomaria. Myös jotkut asianajajat ilmoittavat erityisalakseen maaoikeusasiat, ja yliopistollisissa tiedekunnissa on kyseiseen oikeudenalaan perehtyneitä tutkijoita. Rekrytointi olisi ollut reilu, jos nämä kaikki potentiaaliset hakijat olisivat saanet tiedon siitä, että KKO haluaa tällä kerralla joukkoonsa maaoikeusasioihin erikoistuneen tai perehtyneen lakimiehen.
Tästä olisi ollut myös se hyöty, ettei muiden alojen asiantuntijoiden olisi tarvinnut jättää ilmoittautumistaan turhaan.
Onhan tuossa Vanhanen-Ruusunen jutussa hieman outoa, mikäli hovioikeus muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua kirjallisessa käsittelyssä. Se mielestäni osoittaisi, että hovioikeudessa halutaan antaa se kuva, että siellä kyetään ratkaisemaan asia kirjallisen aineiston perusteella,- ja vieläpä antamaan oikea ratkaisu-, vaikka lautamiestollot ovat asiaa suullisessa menettelyssä tutkineet ja aineistoa vastaanottaneet... Tällöin asetetaan mielestäni kyseenalaiseksi kaksi oikeudenkäynnin suomalaista peruspilaria. Suullinen käsittely ja lautamiesjärjestelmä. Olkoonkin, että lautamiesjärjestelmä on jatkuvasti ollut muutoksen kourissa, mutta onpahan kuitenkin olemassa.
Aivan oikein, Siru Pola!
Olen 8.1.-09 lautamiehiä koskevassa blogissani todennut, että koko lautamiesjärjestelmä menettää suuren osan merkityksestään sen takia, että lautamiehet osallistuvat vain käräjäoikeuden, mutteivät hovioikeuden lainkäyttöön. Pelkästään ammatti- ja virkatuomareista koostuva hovioikeus voi aina kumota käräjäoikeuden lautamieskokoonpanossa antaman tuomion, jolloin ne näkökohdat ja perusteet, joilla lautamiesten mukanaoloa käräjäoikeudessa edelleen kovasti perustellaan, menettävät tietenkin merkityksensä.
Tämä on ymmärretty mm. Ruotsissa ja Norjassa, jossa hovioikeudessa ja sitä Norjassa vastaavassa lagmansretissä on mukana maallikkoja, mutta Suomessa tähän ei ole kiinnitetty minkäänlaista huomiota! Tämä on perin ikävää ja hämmästyttävää, suorastaan kaksinaamaista peliä oikeusministeriöltä. Oikeusministeri ja OM:n virkamiehet puhuvat aina hyvin kauniisti ja tunteellisesti lautamiesjärjestelmän säilyttämisen puolesta, mutta ovat aina hiiren hiljaa, kun tulee puhe lautamiesten osallistumisesta myös hovioikeuden lainkäyttöön niissä jutuissa, joissa lautamiehet ovat mukana myös käräjäoikeudessa.
Itse en suinkaan ole lautamiesjärjestelmän puolesta puhuja - päin vastoin - mutta olen sen verran looginen, että jos lautamiehet kerran halutaan pitää edelleen käräjäoikeuksissa, niin silloin olisi johdonmukaista, että he osallistuvat myös hovioikeuksien toimintaan, jotta lautamiesjärjestelmä voisi myös käytännössä toteuttaa ne tavoitteet, joita sille on asetettu.
Ruusus-Vanhas jutussa olisi tietenkin täytynyt pitää suullinen ja julkinen käsittely jo sen takia, että lautamiehet eivät osallistu hovioikeuden päätöksentekoon, koska lautamiesten mukanaoloa käräjäoikeudessa on aina perusteltu mm. lainkäytön julkisuuden toteutumisella. Kun hovioikeudelta puuttuu nyt tuo julkisuuselementti kokonaan, olisi puute pitänyt korvata julkisella oikeudenkäynnillä. Ks. tarkemmin blogiani 15.1.-09.
Jos pääminimisteri on oikeunkäynnissä toisena osapuolena, niin lopputuloksen ennustaminen ei ole enää juristien asia, vaan kyse on enemmän sosiologeille ja psykologeille kuuluvasti asiasta. Väitän, että juridiikka jää sivuosaan, ja muut seikat määrittävät lopputuloksen, vaikka se naamioidaankin juridiikan muotoon.
Käräjäoikeuden tuomiossa lautamiesten suorittama äänestäminen noudatti sitä suhteellista osuutta, joka keskustapuolueella muun väestönkin keskuudessa on. (Sosiologinen havainto.)
Hovioikeuden osalta taas voidaan miettiä hovioikeustuomarin maailmaa ja rekrytoitumista uralle. Useimmilla maailmankuva voi olla pikkuisen pieni, ja uralla eteneminen on saattanut edellyttää sitä 'esittelijäsiuluisuutta', josta blogistikin kirjoittaa. Näin ollen sosiologisesti voimme olettaa, päätöksen tekee auktoriteettejä kunnioittava tuomarijoukko, jolloin Matti kellistää Susanin 6 - 0.
Olemalla järjestämättä pääministerin tahdon mukaisesti suullista käsittelyä hovioikeus antoi jo tämän pelin kaikki syöttövuorot Vanhaselle, mikä ulospäin näyttää siten puolueelliselta, että siitäkin on ennakoitavissa tuomion tulevan syytetyille.
Sinänsä näin maanmittausinsinöörin näkökulmasta KKO kaipaisi kyllä kipeästi maaoikeusasioiden asiantuntemusta mutta sitä ei yhdellä oikeusneuvoksella saavuteta. Kuten blogisti sanoikin niin tällainen erikoisasiantuntemus pitäisi löytyä paremmin esittelijöistä. Tätä asiantuntemusta ei kuitenkaan tunnu esittelijöistäkään nyt löytyvän. Valitettavasti harmittavan usein KKO:sta tulee prejuridikaatteja joista selviää että KKO esittelijää myöten on osittain tai kokonaan pihalla maaoikeusasioista. Näin erityisesti kiinteistötoimitusarviointiin liittyvissä prejuridikaateissa.
Sinänsä on huomatava että maaoikeus oikeudenalana on jonkinverran laajempi kuin asiaryhmä mitä maaoikeudet käsittelevät eli maaoikeusasiat. Maaoikeuksissa käsittellään nimittäin kiinteistö ja lunastustoimitusten valituksia kun taas oikeudenalana maaoikeus käsittää myös laajemmin maankäyttöön liittyviä (esim. luonnonvarojen käyttö) lakeja. Tosin tämänlaatuiset kysymykset usein käsitellään hallintotuomioistuimissa vahingonkorvausasioita lukuunottamatta.
Koska maaoikeusasiat useimmiten vieläkin hoidetaan toimituksissa ilman asiamiehiä ja valituksia maaoikeuksiin tehdään aika vähän (muistaakseni noin reilu 100 vuosittain koko maassa) niin todennäköisesti asianajat jotka ilmoittavat erikoisalakseen maaoikeusasiat tarkoittavat asiantuntemusta ensisijassa yleensä hallinto-oikeuksiin kulkeutuvista ympäristö ja rakentamisasioissa.
Senverran vielä on pakko todeta talousoikeuden professori Ari Ekroosista (se ympäristöoikeuden ja maankäytön professori) hänen entisenä oppilaanaan että ko. professorin erityisosaaminen on toki ympäristöoikeudessa mutta kaiksessa muussa paitsi maaoikeuksien käsittelemissä asioissa. Itseasiassa TKK:n maanmittaustieteiden laitoksella varsinainen kiinteistö ja lunastustoimituksiin liittyvä myös oikeudellinen opetus tehdään kiinteistöopin laboratoriossa talousoikeuden laboratorion sijasta vaikka sinänsä oikeustieteellisen opetuksen kuuluisi olla nimenomaan talusoikeuden laboratoriossa.
Lähetä kommentti