90. Kauhajoen koulusurmien tutkinta vihdoin oikeille raiteille

1. Olen kirjoittanut Kauhajoen koulusurmista tähän mennessä jo kymmenessä blogijutussa; ensimmäisen kirjoituksen julkaisin heti surmien tekopäivänä 23.9.2008.

2. Alusta lähtien minua on ihmetyttänyt muun ohella - tämä tarkoittaa erityisesti sisäministeriön poliisiosaston virkavastuuta ja sisäministeri Anne Holmlundin poliittista vastuusta - se, että kauhajokelaisen komisarion menettelyä koskevassa esitutkinnassa ja sitä seuranneessa valtakunnansyyttäjänviraston syyteharkinnassa ei ole jostakin syystä haluttu paneutua siihen, oliko aseen tulevalle surmaajalle surmapäivää edeltäneenä päivänä 22.9.-08 jättäneen komisarion kenties syytä epäillä syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomisen ohella myös kuolemantuottamukseen. Esitutkinnan suorittanut syyttäjä näyttää keskittyneen yksinomaan komisarion epäillyn virkarikoksen tutkintaan ja samoin näyttää tehneen myös apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske syytepäätöksessään. Kuitenkin oli selvää, että jos poliisimies olisi Matti Saarta 22.9. puhutellessaan ottanut aseen pois Saarelta, tämä ei olisi voinut toteuttaa surmatöitä sanotulla aseella.

3. Lain mukaan rikoksen uhrilla eli asianomistajalla on virallisen syyttäjän ohella rikosasiassa toissijainen syyteoikeus. Tämä tarkoittaa sitä, että jos syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta. Jos rikoksen uhri on saanut surmansa rikoksen johdosta, siirtyy asianomistajan syyteoikeus lain mukaan uhrin lähiomaisille, ensisijaisesti hänen leskelleen ja lapsilleen. Perustuslain 118 §:n 3 momentin mukaan asianomistajalla on virallisen syyttäjän syyteoikeudesta riippumaton eli itsenäinen syyteoikeus julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta eli käytännössä virkamiehen lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin johdosta. Sanotun lainkohdan mukaan asianomistajalla on myös oikeus vaatia virkamiehen virkarikoksen johdosta vahingonkorvausta julkisyhteisöltä taikka asianomaiselta virkamieheltä.

4. Olen ihmetellyt, miksi koulusurman uhrien lähiomaiset eivät ole reagoineet (ainakaan julkisuudessa) tapausta koskevaan rikos- ja vahingonkorvausoikeudelliseen vastuuseen. Kun poliisi- ja syyttäjäviranomaiset ovat tutkineet juttua vain tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena, jolla ei ole asianomistajaa, eivät koulusurmien uhrien lähiomaiset ole luultavasti saaneet esitutkinnassa kunnollista tilaisuutta mahdollisten omien vaatimustensa ja näkökohtiensa esittämiseen. Onko uhrien omaisia edes kuultu esitutkinnassa, en tiedä. Viranomaiset ovat nähtävästi edellyttäneet, että uhrien omaisten tulee reagoida itse, ennen kuin viranomaiset voisivat ryhtyä selittämään asiaa mahdollisen kuolemantuottamuksen kannalta. Tämä tuntuu aika merkilliseltä. Onko mahdollisen kuolematuottamuksen tutkinta haluttu painaa esitutkinnassa ja syyteharkinnassa niin sanotusti "villaisella", jottei tapaus olisi poliisin kannalta vielä nykyistä paljon kiusallisempi?

5. Apulaisvaltakunnansyytäjä Kalskeen syytepäätös, jolla komisario asetettiin syytteeseen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, julkistettiin alustavasti jo viime tammikuussa (26.1.-09). Kauhajoen käräjäoikeus määräsi jutun käsittelypäivän yllättävän kauaksi eli toukokuun 13. päivään. Noin kuukausi sitten käräjäoikeus päätti julkistaa syytekirjelmän kokonaisuudessaan.

6. Vasta nyt kun käräjäoikeuden sanottuun istuntoon on aikaa enää pari kolme viikkoa, uhrien lähiomaiset näyttävät havahtuneen asiassa. Tänään on eri lehdissä kerrottu, että yhden kouluammuskelussa surmansa saaneen uhrin leski ja lapsi ovat jättäneet käräjäoikeudelle haastehakemuksen, jossa kyseiselle komisariolle vaaditaan rangaistusta törkeästä kuolemantuottamuksesta ja valtiolta vahingonkorvauksia. Haastehakemuksen laatinut lakimies kertoo (Yle-uutiset), että asianomistajasyytteitä voi tulla jutussa vielä lisää.

7. Jyväskyläläisen asianajotoimiston yksityisissä selvityksissä on lehtitietojen mukaan ilmennyt, että syyttäjän aikanaan suorittama esitutkinta olisi ollut eräiltä osin puutteellinen. Asianajotoimiston lakimiehen mukaan kouluampuja Matti Saaresta tehtiin jo koulusurmia edeltäneellä viikolla Haapajärven kihlakunnan poliisilaitokselle kirjallinen ilmoitus, jossa viitattiin Saaren huomiota herättäneeseen ja kouluammuskeluun viittaavaan käyttäytymiseen; Saari oli kotoisin Haapajärven seudulta. Kyseinen lakimies ihmettelee, miten näin oleellinen seikka on voinut jäädä huomaamatta poliisin ja syyttäjän omissa tutkimuksissa, vaikka sanottu Haapajärvellä tehty kirjallinen ilmoitus oli kirjattu vastaanotetuksi myös Kauhajoen poliisiasemalla.

8. Todella merkillistä, jos sanottua ilmoitusta ja varoitusta Saaren hälyttävästä käyttäytymisestä ei tosiaan noteerattu mitenkään Kauhajoen poliisissa eikä sittemmin komisarion menettelyä esitutkinnassa selvitettäessä. Mainituissa yksityisissä selvityksissä on lehtitietojen mukaan lisäksi ilmennyt, että poliisi olisi voinut helposti selvittää Matti Saaren mielenterveysongelmat, joiden perusteella hänen aselupansa olisi voitu peruuttaa. Voidaan kysyä, onko nykyinen poliisirikosten tutkinta yleensäkään uskottavaa, jos esitutkintaa johtanut syyttäjä ja syyteharkinnan suorittanut syyttäjä ovat jättäneet selvittämättä oleellisia seikkoja esitutkinnassa. Suojelevatko syyttäjä ja poliisi toinen toisiaan ja saadaanko "ohjeet" tähän kenties ylemmältä taholta?

9. Oli miten oli, mutta jutun syyttäjänä toimiva Jouko Nurminen on VKSV:n tänään julkisuuteen saattaman tiedotteen mukaan reagoinut mainittuun yksityiseen selvitykseen ja asianomistajan nostamaan syytteeseen. Jutussa tullaan syyttäjän vaatimuksesta suorittamaan lisätutkinta, jonka tekee KRP. Tämän vuoksi käräjäoikeutta on pyydetty peruuttamaan rikosjutulle jo määrätty pääkäsittely 13-14.5. Asianomistajan syytevaatimukseen otetaan syyttäjistössä kantaa lisätutkinnan valmistuttua. Asian jatkotoimenpiteistä on tiedotteen mukaan neuvoteltu tänään 27.4. apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen johdolla.

10. Hieman erikoiselta vaikuttaa se, että sanottua lisätutkintaa johtaa sama kihlakunnansyyttäjä, jonka johdolla suoritettiin komisarion menettelyä koskeva alkuperäinen tutkintakin. Kun oman syytteen nyt nostanut asianomistajataho epäilee aika voimakkaasti sanotun esitutkinnan puutteellisuutta, olisi ollut paikallaan, että esitutkinnan johtajaa olisi vaihdettu.

11. Pääasia kuitenkin on, että Kauhajoen koulusurmien tutkinnassa ollaan monien mutkien jälkeen vihdoin pääsemässä oikeille raiteille. Ei ole tietenkään selvää, että kyseessä todella olisi kuolemantuottamus, mutta tärkeintä on, että tämäkin mahdollisuus selvitetään perinpohjaisesti.

12. Minun mielestäni Kauhajoen tragedian perussyy on edelleen selvittämättä. Kyse on sisäministeriön poliisiosaston asianomaisten virkamiesten vastuusta, kun Jokelan koulusurmien jälkeen vuonna 2007 poliisiosasto ja muut asianomaiset virkamiehet eivät ryhtyneet tarvittaviin toimiin, joilla mm. aselupakäytäntöä olisi tiukennettu. Näihin toimenpiteisiin ryhdyttiin vasta Kauhajoen jälkeen, siis aivan liian myöhään. Olen perännyt useissa kirjoituksissani, että laillisuusvalvontaviranomaiset eli oikeuskansleri ja oikeusasiamies selvittäisivät viran puolesta, mikä on sisäministeriön virkamiesten vastuu asiassa ja väitetyissä laiminlyönneissä, mutta minkäänlaisiin selvityksiin ei vain ole vieläkään ryhdytty. Tämä on todella huolestuttavaa.

13. Olen edelleen myös sitä mieltä, että sisäministeri Anne Holmlundin olisi kannettava asiassa poliittinen vastuu ja erottava, koska ministerin uskottavuus on totaalisesti kadonnut kahden koulusurmatapauksen vuoksi. Mutta kun hallituksella on sellainen pääministeri kuin on ja kun kokoomuksen Jyrki Katainenkin haluaa jostakin syystä suojella itse tehtävään valitsemaansa sisäministeriä, ollaan nykyisessä tilanteessa, joka on äärimmäisen nolo koko maan kannalta.