Kihlakunnansyyttäjä Mikko Jaatinen on päättänyt nostaa syytteen neljää entistä hiihtovaikuttajaa vastaan STT-dopingoikeudenkäynnin johdosta.
Syyttäjä haluaa jutussa kiireelliseen käsittelyyn, koska nyt syytteet saaneiden Hiihtoliiton entisen lajijohtajan Antti Leppävuoren ja lajipäällikön Pekka Vähäsöyringin oikeusprosessit ovat kestäneet pitkään. Jaatinen arvioi tiedotustilaisuudessa, että käräjäoikeudessa kuullaan 11:tä todistajaa, todistajien joukossa lienee ex-huippuhiihtäjä Mika Myllylä.
Neljä entistä hiihtovaikuttajaa syytetään törkeästä petoksesta oikeusprosessissa, jossa puitiin vuonna 1998 julkaistuja STT:n dopinguutisia. Leppävuoren ja Vähäsöyringin lisäksi törkeästä petoksesta syytetään ex-hiihtäjä Jari Räsästä ja Hiihtoliiton entistä toimitusjohtajaa Jari Piiraista. Syytteiltä välttyi kaksi poliisin rikostutkinnassa epäiltyä eli kansanedustaja Marjo Matikainen-Kallström (kok.) ja Hiihtoliiton entinen toimitusjohtaja Esa Klinga.
STT:n dopingjutussa aikanaan tuomitut entinen päätoimittaja Kari Väisänen ja toimittaja Johanna Aatsalo-Sallinen kertovat olevansa tyytyväisiä syyttäjän päätökseen syytteiden nostamisesta.
STT julkaisi vuonna 1998 Naganon olympialaisten alla uutisia, joissa vihjattiin mieshiihtäjän (Jari Räsänen) käyttäneen kasvuhormonia ja Hiihtoliiton johtavien henkilöiden olleen kiinnostuneita aineesta. Tämän johdosta STT:n silloinen päätoimittaja Väisänen ja toimittaja Aatsalo-Sallinen tuomittiin myöhemmin hovioikeudessa julkisesta herjauksesta sakkoihin ja maksamaan melkoisia vahingonkorvauksia kärsimyksestä eräille Hiihtoliiton edustajille. Käräjäoikeudessa päätoimittaja Väisäselle lätkäsitiin ehdollinen vankeusrangaistus, jonka hovioikeus lievensi sakoiksi. Hovioikeus myös hylkäsi usean asianomistajan, muun Esko Ahon ja Marjo Matikainen-Kallströmin, esittämät korvausvaatimukset. Myöhemmin paljastuneet tiedot ovat antaneet aihetta epäillä, etteivät nyt syytteen saaneet henkilöt olleetkaan niin tietämättömiä dopingista kuin oikeudessa vakuuttivat.
Kaikki nyt syytteen saaneet henkilöt kiistävät jyrkästi syytteen. Heitä on luonnollisesti pidettävä syyttöminä kunnes toisin oikeudessa mahdollisesti todistetaan.
Nostetut syytteet koskevat vain törkeitä petoksia, eivät väärää ilmiantoa. Kasvuhormonin ja suomalaisen maajoukkuehiihdon yhteydestä löytyi sekä henkilö- että asiakirjatodisteita, mutta STT:n dopinguutisia ei ole voitu syyttäjä Jaatisen mukaan osoittaa täysin paikkaansapitäviksi uusimmassakaan rikostutkinnassa. - Mielenkiintoinen perustelu - ehkäpä juttua ei ole sittenkään haluttu (tai ehditty) penkoa aivan pohjiaan myöten.
Asian tutkinta on tosiaan ollut jo kauan vireillä. Voisi miltei ennustaa, että siltä osin kuin syytteet mahdollisesti katsotaan näytetyiksi, tekijät jätetään ajan kulumisen takia rangaistukseen tuomitsematta tai rangaistuksia mainitulla perusteella ainakin lievennetään.
Marjo Matikainen-Kallströmiin kohdistunut rikosepäily perustui lähinnä väitettyyn epo-pullohavaintoon maajoukkueen leirillä marraskuussa 1988. Keväällä 1989 Matikainen sitten voitti, kiitos varmaan tehokkaiden leiritysten, Lahden MM-kisoissa neljä henkilökohtaista mitalia ja viestipronssin.
Syyttämättäjättämispäätöksen mukaan samassa huoneessa asunut kilpahiihtäjä Erja Kuivalainen oli nähnyt Matikainen-Karlströmin vuoteen päässä sijaitsevalla pöydällä pullon, jossa luki "Erytropoietin". Kuivalainen oli kertonut leirin päättymisen jälkeen havaintonsa samalla leirillä olleelle Jaana Savolaiselle, joka oli selvittänyt tutulta lääkäriltä, mikä aine oli kyseessä.
Matikainen-Karlström kiisti poliisin esitutkinnassa puheena olleen pullon liittyvän häneen millään tavalla. Lisäksi hän kiisti lehtitietojen mukaan jyrkästi käyttäneensä kiellettyjä aineita tai tietäneensä, että hiihtoliitossa olisi vallinnut systemaattinen dopingkulttuuri 1990-luvulla.
Syyttäjä Mikko Jaatinen perusteli syyttämättäjättämispäätöstään Marjo Matikaisen osalta mm. sillä, että Epo-hormoni kiellettiin urheilussa vasta vuonna 1990 eli kaksi vuotta Kuivalaisen havainnon jälkeen. Lisäksi Matikainen-Kallströmin aktiiviura päättyi vuonna 1989 eli liki kymmenen vuotta ennen STT:n uutisten julkaisemista. - Ovatkohan mainitut seikat ja perusteet erityisen relevantteja? Tästä voitaneen keskustella. Olisi ehkä ollut johdonmukaista, että asia olisi Matikaisenkin osalta puitu oikeudessa, jossa on yleensä paremmat edellytykset selvittää totuutta kuin esitutkinnassa.
Syyttäjän tänään julkistaman syyttämättäjättämispäätöksen mukaan kahden silminnäkijän yhtäpitävät havainnot eivät kuitenkaan riittäneet tuomaan syytteitä törkeästä petoksesta. Matikainen-Kallström vaati STT:ltä dopingoikeudenkäynnissä aikanaan 200 000 markan suuruisia kärsimyskorvauksia, jotka hovioikeus sittemmin hylkäsi perusteettomina. - Niin, mitäpä niistä kahdesta silminnäkijälausunnosta, kunhan vain saadaan "oikeudenmukainen" lopputulos!
Myös hiihtoliiton entisen toimitusjohtajan Esa Klingan osalta syyte päätettiin jättää nostamatta. Klingaa vastaan puhui syyttäjän mukaan vain Kari-Pekka Kyrön kertomus, jota syyttäjä ei pitänyt riittävänä näyttönä Klingan tietoisuudesta. Huomiota herättää syyttäjän käyttämä terminologia, jonka mukaan Kyrön kertomus ei tosin ollut epäuskottava. Se ei vain ollut ollut "riittävä" näyttö syytteen nostamiseksi, mihin lain mukaan kyllä riittää todennäköisin syihin perustuva epäily syyllisyydestä.
Mitä korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa tai tehtävässä rikoksesta epäily tai syytetty on tai on ollut, sitä korkeammalle asettuu käytännössä myös syyte- tai tuomitsemiskynnys. Tämä on todettu monen monissa jutuissa.
19 kommenttia:
Miksi kaivella vanhoja, kun olisi paljon kiinnostavampaa tietää, miten oli mahdollista, että Hiihtoliitto "lainasi" 450.000 euroa urheilijoiden säätiöltä ilman vakuuksia? Suomessa on paljon näitä ns. urheiluoikeuteen keskittyneitä juristeja, mutta silti tuntuvat urheilijat ja organsiaatiot olevan aika pihalla suomalaisesta lainsäädännöstä.
Esko Aho (kesk) toimi Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajana vuosina 1996-2000. Hänen kerrotaan olleen dopingepäilyjen suhteen niin "kuutamolla", että häntä ei kuultu - missään ominaisuudessa - nyt päättyneessä KRP:n esitutkinnassa!
Tämän asian - Ahoa ei kuultu lainkaan - vahvisti esitutkinnassa tutkinnanjohtajana toiminut KRP:n komisario Jyväskylän tiedotustilaisuudessa.
Aika outoa. On nimittäin kerrottu, että, Ahon yksi edeltäjä eli jo 80-luvulla hiihtoliiton puheenjohtajana toiminut arvostettu henkilö luopui puheenjohtajan tehtävästä juuri dopingin käyttöä koskevien epäilyjen takia.
Olisiko sittenkin kantsinut kuulla myös Eskoa Ahoa?
Niin, onhan niitä valtakunnassa toki tärkeämpiäkin asioita kuin todennäköisin syin epäilty suurisuuntainen prosessipetos.
Kansakuntaa askarruttaa nyt erityisesti julmetulla tavalla se, saako Jari Tervo syytteen, kun hän heitti Uutisvuodossa raamatun lattialle.
Asiassa on jo tehty rikosilmoitus poliisille.
On se kumma että syyttäjäkin kertoo tekstarilla että toivoisi pikaista oikeuskäsittelyä asialle. Hiihtoliiton johto ei voi olla tavis-kansalaista paremmassa asemassa.
Eräs oikeusprosessi on kestänyt jo kolme ja puoli vuotta eikä asialle ole vieläkään ratkaisua.
Tervetuloa vaan hiihtopomot tähän löysään hirteen roikkumaan.
Kaikkeen tottuu ja sopeutuu jos on pakko!
Ei tarvitsisi kansan askaroida tämän kuumottavan ongelman parissa, jos Tervon Jarppa olisi ollut oikea mies ja paiskannut Koraanin lattiaan. Haastehakemus olisi varmaan jo tässä vaiheessa toimitettu käräjäoikeuteen.
Ennen kuin syyte on luettu ja prosessi alkanut, on mahdotonta sanoa, mitä näyttöä syyttäjällä on "takataskussaan". Silloin lopullisesti selviää, miksi Esa Klinga ja Marjo Matikainen-Karllström välttyivät syytteiltä.
Kaikki viittaa kuitenkin yleisellä tasolla siihen, että suomen hiihto on rypenyt dopingissa jo ainakin Lahden 1989 MM-kisojen aikaan. Muistamme varmaan Kirvesniemen pariskunnan ja Marjo matikaisen loistavan menestyksen jo silloisissa Lahden MM-kisoissa.
Tämän vuoksi ei sovikaan epäillä edellä tässä kirjoituksessa anonyyminä kirjoittavan henkilön tietoa siitä, että jo Esko Ahon edeltäjät hiihtoliitossa olisivat tienneet dopingin laajasta käytöstä.
Tosin epon käyttö ei kai silloin eikä ainakaan aikaisemmin pidetyissä Lake Placidin kisoissa ollut rangaistavaa.
Laskekaan kuitenkin ne mitalien määrä, jotka suomalaiset hiihtäjät saivat Lahden MM kisoissa 1989 ja Lake Placidin kisoissa paria vuotta aikaisemmin. Koskaan suomalaiset hiihtäjät eivät ole saaneet niin paljon mitaleita kuin näissä kisoissa.Kunnon ajoitus oli näissä kisoissa todella kohallaan!
Hiihtoliiton terävin johto välttää kuitenkin ilmassa leijuvat syytökset ja epöilyt , jos Piirainen, Vähäsöyrinki ja Leppävuori pysyvät hiljaa. Tämä lienee kuitenkin varmistettu jo sillä, että Jari Piirainen siirtyi 2010 keväällä Kuopion Matkailupalvelujen toimitusjohtajaksi, Pekka Vähäsöyrinki jäi eläkkeelle Vuokatin urheiluopiston rehtorin virasta 2009 ja Antti Leppävuori on siirtynyt Sotkamon teknologiapuiston hiearkiassa aina alempiin tehtäviin sitä mukaan kun "ruuvi hänen ympärillään on kiristynyt". Hyville miehille näyttää aina löytyneen sopivia tehtäviä varsinkin silloin kun poliisi ryhtyi tutkimaan heidän tekosiaan Kyrön ilmiannosta.
Sen verran ministeri Tarastille ja muille miehiä sääliville tahoille, että sääli on näiden miesten kohdalla "sairautta".
Ajatellaan nyt jutun ydintä, jonka mukaan miehet ovat syyttäjän mukaan käyttäneet vuosikausia monta oikeuastetta huijaten oikeuslaitosta hyväkseen tietoisena siitä, että dopingia on käytetty vuosikymmeniä ja vaatineet itselleen vielä suuria korvauksia valheellisilla keinoilla.
Kiinassa näille miehille olisi keksitty pikainen oikeudenkäynti ilman, että yhtään tektiviestiä jutun kiireelliseksi julistamisesta olisi tarvinnut lähettää. Ja viekkaanpa, että Kiinassa jutun lopputulos ja rangaistuksen laatu olisi ollut varma.
Marjo Matikaisen syyttämättäjättämispäätös on ainakin näin lehtitietojen perusteella ja maallikon silmin todella erikoinen. Mitä ihmeen syytä näillä kahdella kilpasiskolla olisi ollut lausua perättömiä? Ymmärtäisin asian, jos yksi henkilö olisi moisia väitteitä esittänyt, mutta jos kaksi henkilöä haluaisi kertoa todistajan statuksella saman tarinan, niin menee täysin yli käsityskyvyn. Millä ihmeen perusteilla heidän yhteinen tarinansa on vähemmän uskottava kuin Matikaisen, jolla ei ole edes ollut totuudessa pysymisen velvoitetta.
Olisihan se tietysti noloa, jos vyyhti purettaisiin auki ja selvitettäisiin, että KAIKKI suomalaisten kautta aikain hankkimat mitalit arvokisoista ovat dopingin ansiota. Vaan olisihan se kansallisesti syväpuhdistava kokemus, moinen synnintunnustus.
Sitä odotellessa.
Täytyy muistaa, että dopingin käyttö ei tietämäni mukaan Suomessa edelleenkään ole rikos. Hiihtopomot ja hiihtäjä Räsänen ovat tuomiolla törkeästä petoksesta, kun ovat valehdellet etteivät ole tienneet dopingin yleisestä käytöstä ja vaatineet vahingonkorvausta kunnian loukkkauksesta. Vaikeaa tässä asiassa on se että rajanveto laillisen dopingin ns. kemiallisen valmennuksen ja kiellettyjen aineiden käytöstä on vaikeata tehdä. Huomioitavaa on mm. se että Marjo Matikainen-Kallström on jatkuvasti sanonut ettei hän ole käyttänyt kiellettyjä aineita, mutta hän ei ole koskaan väittänyt, ettei hän ole käyttänyt laillisia kemiallisia aineita ja menettelytapoja kohentaakseen suoritustaan. Mielestäni urheilijoiden olisi rehellisempää kertoa suoraan myös mitä laillisia ns. harmaalla vyöhykkeellä olevia menetelmiä he ovat käyttäneet. Tätä he eivät tee, koska menettäisivät merkittävän osan sponsorituloistaan.
Syyttäjä Jaatinen selittelee Marjo Matikaisen syyttämättäjättämistä sillä, että "Epo-pullo ei osunut aikajanalle, joten sillä ei ole lähtökohtaisesti merkitystä. Lisäksi epo tuli kiellettyjen aineiden listalle kahta vuotta myöhemmin" (Iltalehti).
Mikä ihmeen aikajana? Kysehän on myös Matikainen-Kallströmin osalta siitä, että hän vaati STT:n dopingjutussa toimittajille rangaistusta ja korvausta henkisestä kärsimyksestä 200 000 markkaa katsoen, että hänen mainettaan oli mustattu. Marjo taisi tuolloin istua Hiihtoliiton johtokunnassa.
Kyse ei siis ole siitä, että dopingin käyttö olisi ollut rangaistavaa, vaan siitä, oliko Matikainen tietoinen epo:n käytöstä Lahden kisojen aikaan ja 90-luvulla. Matikainen on väittänyt, ettei hän tiedä muidenkaan mahdollisesta käyttämisestä mitään.
Jos väitetään, että Marjo itse käytti epoa jo vuonna 1988, mihin epo-pullon seisominen hänen huoneensa pöydällä ilmiselvästi viittaa, niin "aikajanasta" puhuminen syyttäjän tavoin on kyllä asian ohi puhumista!
Jos hiihtäjä itse käytti ainetta, niin kyllä kai hän oli tietoinen, että tuota ainetta oli käytetty! Kun hän väitti oikeudenkäynnissä muuta, on hän samassa asemassa kuin muutkin nyt syytteen saaneet "hiihtovaikuttajat" ja hiihtäjä Jari Räsänenkin.
Matikainen-Kallströmin ja Esa Klingan osalta on kyse paikallissyyttäjän päätöksestä. Siitä on periaatteessa mahdollisuus kannella valtakunnansyyttäjälle.
Eikö näiden kärähtäneiden urheilijoiden ja liiton jäsenten kohdalla ole kyse myös jatketusta törkeästä petoksesta?
Ilman kiellettyjä huumeita/dopingia ja salailua he eivät olisi saaneet sitä kuuluisuutta, avustuksia, sponsorirahaa, valtiontukea, mainostuloja ja muuta valtavaa rahallista hyötyä, jos antajat olisivat olleet tietoisia väärinkäytöksistä.
Kyllä, paikallissyyttäjän päätöksestä jättää syyttämättä Matikaista ja Klingaa voitaisiin kannella valtakunnansyyttäjälle.
Luulenpa kuitenkin, että paikallissyyttäjä Jaatinen on viilannut jo etukäteen päätöstään hyvin tarkkaan VKSV:n valtionsyyttäjien kanssa sellaiseksi, että Matikaista ja Klingaa ei syytetä. Tällöin olisi turhaa kannella, kun tietää tai arvaa, ettei kantelu johtaisi mihinkään.
Todellinen syy jättää Marjo syytteen ja oikeusprosessin ulkopuolelle on tietenkin Suomi-brändi, josta Marjo Matikainen ja hänen "Havuja perkele" - kultamitalihiihtonsa (taustalla Sibeliuksen musiikkia vaikkapa Tapiola sarjasta) on olennainen osa.
Suomi-brändi saisi pahan kolhun, jos yksi kansakunnan elämään voimakkaasti vaikuttavista idoleista joutuisi raastupaan vastaamaan idioottimaiseen syytteeseen!
Epoa, komisario Huuskonen!
Näin on ajateltu! Tästä olen varma.
Se yöpöydällä ollut Epo-pullo! Väliäkö sillä, sehän on vain yksi pullo miljoonien pullojen joukossa!
Aikojen saatossa Epo-pullo muuttuu tietenkin Suomi-brändiin paremmin sopivaksi Koskenkorvapulloksi.
Valtionsyyttäjä Maarit Loimukoski vaatii Suomen Tietotoimiston päätoimittaja Kari Väisäselle ja toimittaja Johanna Aatsalo-Salliselle rangaistusta julkisesta herjauksesta. Syytteen mukaan Väisänen ja Aatsalo-Sallinen ovat väittäneet, että hiihtäjä Jari Räsänen on syyllistynyt varastetun kasvuhormonin ostamiseen ja käyttämiseen. Syyttäjä syyttää vastaajia "ei vastoin parempaa tietoa tehdystä julkisesta herjauksesta". Syyte pohjautuu kahteen STT:n uutiseen viime vuoden tammikuulta.
STT väitti uutisessaan Jari Räsäsen ostaneen ja käyttäneen doping-aineita, mutta se ei ole pystynyt todistamaan väitettään. Uutisen mukaan Räsäsen käyttämä kasvuhormoni oli varastettu ruotsalaisesta sairaalasta ja maksoi Räsäselle noin 10 000 markkaa. Kolme päivää myöhemmin STT julkaisi uuden uutisen, jonka mukaan ruotsalaisesta sairaalasta peräisin olevasta Genotropin-kasvuhormoniampullierästä kaksi ampullia toimitettiin Suomeen. Toisen ampulleista sanottiin olevan STT:n hallussa ja toisen myydyn Jari Räsäselle 5000 markalla. STT uutisoi myös, että asiasta oli tietoa Suomen hiihtoliiton johtoportaassa. Räsänen ja Hiihtoliitto tekivät uutisjutuista rikosilmoituksen.
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto/9905/990524/9905240112.html
Eikös tuossa STT syytä Räsästä kätkemisrikoksesta?
Lehtitietojen mukaan Jari Piiraisen työsopimus Kuopion matkailupalvelut oy:n kanssa purkautuu, jos "Piirainen saa vähintään ehdollista vankeutta".
Kysynkin: 1. Voivatko työnantaja ja työntekijä sopia työsuhteen purkuperusteesta. 2. Onko ehdollinen vankeusrangaistus työsuhteen purkuperuste, jos työnantaja on työsopimuksen tehdessään tiennyt mahdollisesta oikeudenkäynnistä.
Lisää Piirais-oikeudenkäyntejä tiedossa, nyt vain työoikeuden alalta?
Tämän dopingjutun esitutkinta ja syyteharkinta kesivät todella kauan ja vielä tulee aikaa vierähtämään paljon, ennen kuin edes alioikeuden tuomio asiasta on saatu.
Mutta on niitä pitkäkestoisia juttuja ollut ja on edelleen vireillä muitakin!
Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa Jussi Halla-ahoa koskeva syytejuttu, jossa Helsingin hovioikeus piti suullisen käsittelynsä jo 8.6. tänä vuonna. Mutta tuomiota ei ole vieläkään annettu!
Johan tässä kärsii paljon puhuttu välittömyysperiaatekin! Lain mukaan hovioikeuden tulisi antaa tuomionsa 30 päivän kuluessa pääkäsittelyn päättymispäivästä. Jos ratkaisua ei voida "erityisestä syystä" antaa sanotussa määräajassa, se on annettava niin pian kuin mahdollista, sanoo laki. Päätösneuvottelu on lain mukaan pidettävä kuitenkin aina heti pääkäsittelyn päätyttyä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Helsingin HO antaa tuomionsa Jussi Halla-ahon jutussa huomenna perjantaina 29.10. - vihdoin ja viimein.
Tuo blogistin esille nostama "havujaperkelesuomibrandin" kolhiintuminen Matikaisen mahdollisen syytteen yhteydessä on 100 %:sen varmasti ollut yksi merkittävä asia kun noita syyttämättäjättämisiä on pohdittu. Ja vielä kun kyseessä on korkeasti koulutettu naisihminen, ex-europarlamentaarikko ja ties mitä, niin kansainvälinen uutiskynnys olisi ylitetty komeasti. Ja olisihan se paikallissyyttäjän kielitaitokin ollut koetuksella, jos olisivat ihan ulkomailta asti soitelleet ja kyselleet asiasta vaikeita...
Tästä näkee, että suomalaiset ovat urheilukansaa, virkamiehetkin! Yhteenvetona lainaan toista suomalaista kultamitalistia, nimittäin Nykäsen Masaa.
"Asiat ovat sekaisin kuin Haminan kaupunki"
"Oletko valmis menettämään naisellisuutesi", kyseli Vähäsöyringin Pekka Erja Kuivalaiselta.
Ilmeisesti Marjo ei halunnut menettää naisellisuuttaan loppuiäkseen, vaan lopetti kilpahiihdon jo 24-vuotiaana.
Perkeleestäkö niistä mömmöistä tiesi!
Kuivalainen muistaa väärin. Isoköyrinki, tuo armoitettu tasatyöntäjä, kysyi aina uusilta hiihtäjäneidoilta "Haluatko menettää neitsyytesi?" - ei suinkaan "naiseutesi".
Aamulehden urheilusivuilla toimittaja J-P Lammi sen sanoo hyvin (Matikaisen käytöksestä Calgaryn 1988 kullan jälkeen): "Nykytiedoilla alan väistämättä ounastella, mistä silloinen hämmennys johtui ja miksi urheilija lopetti suoraan huipulta seuraavan vuoden keväällä."
Niinpä. Ei ole nimittäin J-P yksin ihmettelemässä! Ottakaapa nyt joku teistä arvon juristeista miekka kouraan ja suunta kohti valtakunnansyyttäjän lohikäärmeenluolaa. Kyllä tämä arkku pitäisi nyt avata ihan sepposen selälleen.
Karelia-sarjasta olisi parempi ottaa siihen Havujaperkele kohtaan se rytkytyspaikka, jossa jouset ja puut tikuttavat sitä paap-pappadappadappadaa-pap pap pap pappadappadappada pap pap pap papppadappa dap pap paaa... jne
Lähetä kommentti