Valoa yössä
Näistä hotellihuoneen maisemista piti palata kylmään ja pimeään Pohjolaan...
1. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissiseen asetettiin viime vuonna virkaan tullessaan tiettyjä odotuksia. Hänen edeltäjänsä Matti Kuusimäki oli nimittäin alkanut muistuttaa papukaijaa jatkuvilla valituksillaan syyttäjälaitoksen resurssien vähyydestä. Yhtäältä Kuusimäki vaatii syyttäjälaitokseen lisää henkilöresursseja, toisaalta hän vaati ja ajoi läpi uudistuksia, joilla syyttäjien työmäärää on kevennetty merkittävästi.
2. Ajatteleva ihminen (aattelepa ite) kyllä huomasi, ettei Kuusimäen yhtälö toiminut: yhteenkään valtion virastoon ei ole saatu eikä saada lisää väkeä, jos viraston työmäärää samalla huomattavasti karsitaan. Täten ei ollut mikään yllätys, että Kuusimäki ei onnistunut tavoitteessaan syyttäjälaitoksen resurssien lisäämiseksi. Kuusimäki ei halunnut ottaa syyttäjälaitokselle uusia tehtäviä. Esitutkinnan johtamisen siirtämisestä poliisilta syyttäjälle Kuusimäki ei halunnut edes kuulla puhuttavan.
3. Mutta myös Matti Nissisen kausi on ollut tähän asti pettymys. Miestä ei ole juuri näkynyt eikä kuulunut julkisuudessa. Saatuaan nimityksen korkean virkansa Nissisen vaati ensimmäisessä haastattelussaan, että kansalaisten valitusoikeutta käräjäoikeudesta hovioikeuteen tulisi radikaalisti rajoittaa. Kuitenkin valitusoikeudessa on kyse yhdestä tärkeimmästä kansalaisten oikeusturvan takeista. Tällä tavalla Nissinen käänsi samalla huomiota pois oman laitoksensa asioista ja ongelmista. Olen arvioinut ja arvostellut Nissisen sanottua virkaanastujaismöläytystä blogissani 233/24.3.2010.
4. Nyt Matti Nissinen on jälleen "väläyttänyt" - ja jälleen kohteena on tuomioistuinlaitos. Hän on muutama päivä sitten esittänyt Suomeen hoitotakuun kaltaista oikeustakuuta, joka varmistaisi juttujen kohtuullisen nopean oikeuskäsittelyn. Ajatuksen taustalla on maamme kansainvälinen häpeä, sillä Suomi on saanut kymmenittäin tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta oikeudenkäyntien venymisestä kohtuuttomuuksiin.
5. Terveydenhuollossa hoitotakuu lupaa potilaalle hoitoa tietyssä ajassa, ja jos jonotus uhkaa venyä, julkinen puoli purkaa jonoa ostamalla palveluita yksityiseltä.
6. Tuomioistuinlaitoksen tai Nissisen johtaman syyttäjälaitoksen palveluita ei kuitenkaan ole mahdollista ostaa yksityiseltä palveluntarjoajalta. Vai tarkoittaako Nissinen, että meille olisi luotava virallisen syyttäjistön rinnalle yksityinen syyttäjätoimi, joka tavallaan kilpailisi valtakunnansyyttäjänviraston ja paikallissyyttäjistön kanssa?
7. Sana "oikeustakuu" on jo terminä kömpelö versio hoitotakuusta. "Oikeutta" on niin kovin monenlaista ja sitä "saa", jos saa, niin monesta eri "luukuista": on siviililainkäyttöä, hakemuslainkäyttöä, rikoslainkäyttöä, hallintolainkäyttöä jne. monenlaisine eri virastoineen ja laitoksineen.
8. Mitä "oikeus" takuuna itse asiassa tarkoittaa, ilmeisesti "pääsyä oikeuteen"? Parempi termi ja myös tavoite olisi oikeusturvatakuu. Oikeuteen kyllä pääsee, mutta saako sieltä "oikeaa oikeutta" eli pääseekö oikeutta hakeva ihminen todella "oikeuksiinsa," on eri asia ja paljon vaikeampi kysymys.
9. Sitä paitsi meillä on jo lainsäädännössä, vieläpä oikein perustuslaissa samoin kuin ihmisoikeussopimuksissa, olemassa Nissisen kaipaamaa "oikeustakuu". Perustuslain 21 §:n mukaan mukaan kansalaisen tulee saada asiansa käsittelyksi tuomioistuimessa ja hallintoviranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Sama asia on turvattu, oikeastaan sanottu, Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, jossa puhutaan oikeudenkäynnin kohtuullisesta kestosta (EIS 6.1 art).
10. Kyse on siitä, että oikeudenkäynnin kohtuullinen kesto ja oikeuteen tai hallintoviranomaiseen pääsy kohtuullisessa ajassa pitäisi saada toimimaan myös käytännössä. Tähän ei kuitenkaan paljon auta se, että tavallisessa laissa toistettaisiin sama litania, mikä sanotaan jo nyt perustuslaissa ja ihmisoikeussopimuksessa. Eikä kyseinen tavoitteeseen päästä myöskään yksinomaan tuomioistuimien ja muiden oikeusviranomaisten resursseja lisäämällä - tätähän on jatkuvasti toitottanut Kuusimäen ohella muun muassa KKO:n presidentti Pauliine Koskelo.
11. Kun henkilöresursseja ei ole mahdollista eikä usein edes tarvetta saada lisää (Suomessa on jo nykyisin eurooppalaisittain vertaillen paljon esimerkiksi tuomarinvirkoja) ei auta muu kuin että nämä nissiset, koskelot ja hovioikeuksien presidentit ja muut virastojen pomot, jotka nyt ovat koko ajan vaatimassa kurkku suorana lisää henkilöresursseja, panevat alaisiinsa virastoihin ja laitoksiin ja tuomioistuimiin vauhtia ja henkilökuntansa totiseen työhön sekä myös vahtivat, että Nissisen mainitsema oikeustakuu eli asioiden kohtuullinen käsittelyaika myös käytännössä toteutuu.
12. Nissinen ajatus "oikeustakuusta" ei ole edes mikään uusi ajatus. Esimerkiksi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jyri Häkämies esitti tammikuun alussa 2007 - kokoomus oli tuolloin oppositiossa - että Suomessa otettaisiin käyttöön oikeustakuu eli lakiin tulisi selvät määräajat, joissa tietyt asiat on käsiteltävä. Nyt siis valtakunnansyyttäjä Nissinen toistelee poliitikkojen ennen vaaleja esittämiä populistisia ehdotelmia. Nissisen mielestä oikeustakuu voitaisiin kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.
13. Lähitulevaisuudessa eli 5-10 vuoden kuluessa ei liene kuitenkaan minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia saada oikeus- ja tuomioistuinlaitokseen lisäresursseja. Ensi kevään vaalien jälkeen valtion menoja on päin vastoin pakko ryhtyä leikkaamaan ja näin tapahtuu ilmeisesti myös oikeusministeriön hallinnonalalla. Oikeusministeriössäkin kannattaisi tutustua valtiosihteeri Raimo Sailakseen uusiin leikkauslistoihin. - Oikeusministeri Tuija Brax on kuitenkin suhtautunut positiivisesti Matti Nissiseen oikeustakuu-ajatukseen. No, tässähän ei ole mitään uutta, sillä onhan Brax koko ministerikautensa ajan keskittynyt lähinnä poliittisten irtopisteiden keräämiseen.
14. Yksi hyvä säästökohde oikeusministeriön hallinnon alalla olisi purkaa nykyinen kaksijakoinen tuomioistuinorganisaatio integroimalla nykyiset hallintotuomioistuimet yleisiin tuomioistuimiin. Näin saataisiin aikaan todellisia hallinnollisia säästöjä. En ymmärrä, miksi meillä pitää olla eri tuomioistuimet yhtäältä hallintoasioita ja toisaalta siviili- ja rikosasioita varten ja näitä varten kaksinkertainen oikeushallinto.
15. Nissisen esille ottaman oikeustakuun kaltaisten populististen ajatusten ja "vaatimusten" esittäminen sopii kyllä poliitikoille, jotka möläyttelevät varsinkin ennen vaaleja jos jonkinlaisia "ideoita" vähät välittämättä siitä, ovatko heidän ehdotuksensa ylipäätään toteuttamiskelpoisia. Johtavilta tuomareilta ja virkamiehiltä, kuten esimerkiksi juuri valtakunnansyyttäjältä, odottaisi sen sijaan hieman enemmän vastuuntuntoa ja harkintakykyä. Ajatus oikeustakuusta on niin epämääräinen, ettei se yksinkertaisesti ole toteuttamiskelpoinen.
16. Muistamani mukaan VKSV on omissa periaateohjelmissaan edellyttänyt, että syyteharkinnan kohtuullinen aika, jota ei saisi tavallisissa tapauksissa ylittää, on kuusi kuukautta. Valtakunnansyyttäjä Nissisen tulisi pitää huolta siitä, että tätä tavoite toteutuisi myös käytännössä; Nissisen tulisi pitää ensin oma pesänsä puhtaana eikä rynnätä neuvomaan, miten tuomioistuinkäsittelyaikoja voitaisiin (muka) lyhentää. Vuosittain ilmenee kuitenkin kymmenittäin tapauksia, joissa VKSV sekä oikeuskansleri ja oikeusasiamies joutuvat huomauttamaan syyttäjiä kohtuullisen syyteharkinta-ajan ylittymisistä. On tapauksia, jossa syyttäjän viivyttely syyteharkinnassa on johtanut koko syyteoikeuden vanhentumiseen, jolloin siis myös asianomistaja on menettänyt syyteoikeutensa.
17. Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen sanoo näkevänsä hallitusohjelmassa mieluusti toisenkin uudistuksen, joka voisi nopeuttaa oikeusjuttuja. Tämä liittyy syytteistä sopimisen (syytetingintä, plea bargaining) valmisteluun. Syytteiden sopiminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että rikoksen tunnustamalla tekijä saa lievemmän tuomion.
18. Syytteistä sopiminen on käytössä monissa maissa ja myös Suomessa siitä on käyty jonkin verran keskustelua mielipiteiden jakaantuessa puolesta ja vastaan. Itse olen aiemmin kannattanut syytteestä sopimista ainakin jossakin muodossa, mutta nyttemmin olen alkanut suhtautua ajatukseen epäilevästi. Onko suomalainen syyttäjälaitos siinä todella niin hyvässä "kunnossa", että sille voitaisiin oikeusturvaa vaarantamatta uskoa tuollainen meikäläiseen oikeusajatteluun kokonaan uusi instrumentti? Pahoin pelkään, ettei ole.
19. Syytteestä sopiminen edellyttäisi, että syyttäjä johtaisi esitutkintaa ja vastaisi sen asianmukaisesta kuusta ja pakkokeinojen käyttämisestä. Näin ei ole Suomessa asian laita, vaan esitutkintaa johtaa poliisi eikä syyttäjä ole edes esitutkinnan asianosainen. Tässä tilassa syyttäjä olisi syytteestä sopimisessa paljolti poliisilta saamansa informaation varassa. Toisin sanoen syytteestä sopimisesta päättäisi Suomessa syyttäjän sijasta tosiasiallisesti esitutkintaa johtava poliisi.
30 kommenttia:
Räyhäkkä aloitus vuodelle!
Nissisen ajatukset kuulostavat tosiaan aika epämääräisiltä ja toteuttamiskelvottomilta. Ensinnäkin "oikeustakuusta" puhuminen on harhaanjohtavaa; totuudenmukaisempaa olisi varmaan puhua "käsittelytakuusta". Tosin se kuulostaa paljon vähemmän hienolta.
Luultavasti koko "oikeustakuu"-hössötyksessä on kysymys resurssien kalastelusta uusin keinoin. Jos "takuu" lakiin otettaisiin, niin tietysti pitäisi huolehtia siitä, että tavoitteeseen päästäisiin. Ja jollei siihen päästä nyt, niin vika on tietysti vajaissa resursseissa.
Tämä "oikeustakuu"-ajattelu kyllä johtaisi tuomioistuinten resurssien lisäämiseen... Ei niinkään syyttäjien. Tai no, kyllähän jonkun täytyy käydä ne jutut syyttämässäkin, joten ehkä tällä verukkeella saisi lisävirkoja pumpattua syyttäjillekin.
Mistä puheen ollen, milläs mandaatilla Nissinen vaatii, että juuri riippumattomat tuomioistuimet olisivat velvollisia antamaan jonkin "oikeustakuun"?
Tällainen takuuajatteluhan on käsittämätöntä siihen nähden, että rikosprosessien viipymisen syitä pohdittaessa huomiota pitäisi varmaan kiinnittää myös - ja ennen muuta - esitutkinta- ja syyteharkintavaiheisiin. Ei tunnu järkevältä saati kohtuulliselta, että poliisit ja syyttäjät voisivat hoitaa hommansa kuten ennenkin - ja sitten, kun juttu tulee vireille käräjäoikeuteen, tuomioistuin joutuisi pää märkänä huolehtimaan siitä, että juttu istutaan mahdollisimman ripeästi.
Eikö Nissinen ole aikaisemmin korostanut rikosprosessin ketjuajattelua, ts. sitä, että rikosvastuun asianmukainen toteutuminen on kaikkien toimijoiden vastuulla? Eikö siihen nähden, ja muutenkin, johdonmukaisempaa olisi nyt vaatia syyttäjälle sitä esitutkinnan tutkinnanjohtajuutta, eikä kitistä esim. syytteestä sopimisesta?
Jos syytteestä sopiminen tulee poliitikkojen asialistalle, soisin, että nämä tai edes esittelevät virkamiehet lukisivat Tuula Linnan OTJP-artikkelin tästä teemasta. Asia on kaikkea muuta kuin ongelmaton. Erilaisiin uhkakuviin nähden suorastaan kauhistuttavalta tuntuu ajatellakin, että syytteestä sopiminen jäisi tosiasiassa poliisin vastuulle.
Tuomioistuinlaitokselta puuttuu johto.
Sen vuoksi tilaa mediassa saavat ajatukset, joita erilaiset tuomioistuimen ulkopuoliset toimijat/virkamiehet, kuten juuri esim. syyttäjä Nissinenn esittelee tuomioistuimista; esim. 1) valitusoikeutta karsittava ja 2) oikeustakuu oikeuteen pääsystä kohtuullisessa ajassa.
Ja kaiken yläpuolella heilahtelee muutaman kerran viikossa ylijohtaja Paateron sanan miekka, heilahtelee kuin Tony halmeen nyrkki parhaina päivinään, milloinka tuomiten tuomioistuinten milloin taas syyttäjien ym. lainkäyttäjien ratkaisuja.
Mutta aina puolustavat he kaikin omiensa toimia, Nissinen syyttäjien ja paatero poliisien puuhia. Eivät näe malkaa omassa silmässään, muitten silmässä aina.
Todellisessa oikeusvaltiossa "oikeusturvatakuu" on se ydinkysymys ja tavoite, jonka toteuttamiseksi koko oikeushallintojärjestelmä on muokattava ja resursoitava.
Suomessa, "oikeusvaltiossa" tätä muokattavaa riittää. Esimerkkinä yksinkertainen vertailu Suomi vs. muut Pohjoismaat. Suomi on saanut EIT:ssä langettavia tuomioita enemmän kuin kaikki muut Pohjoismaat yhteensä vaikka suomalainen EIT:n oikeustörkyvahti on seulonut yli 90 % kanslaisten valituksista sinne. Tuskimpa kukaan kansalainen sinne turhaan, ajakulukseen on valittanut ja ilmeisesti lähes jokaisessa valituksessa on ollut mukana ainakin jonkinasteinen oikeusoppinut varmistamassa, että valitukselle on perusteet.
Tässä esimerkkejä Suomessa sovellettavasta Itä-eurooppalaisesta oikeuskäytännöstä. OHY-Arsenaliin liittyvät oikeusjutut ovat kaikki tämän tyyppisiä, koska silloinen tasavallan presidentti Mauno Koivisto "käveli oikeuslaitoksen yli", jolloin lakikirjat ja ihmisoikeussopimukset heitettiin ,,,niin vaikak sinne, mutta niillä ei ollut ja näyttää siltä, ettei ole vieläkään mitään merkitystä;
http://oikeuslaitosjapoliisi.blogspot.com/2010/12/sm-2007-2086pr-1.html
http://e-aho-muutablog.blogspot.com/2010/12/jouni-remes-ja-markku-koski.html
http://pankkikriisi.blogspot.com/2009/07/asianajotoimisto-borenius-kemppinen.html
Kirjallinen menettely kevensi syyttäjien työtaakkaa vain siinä, että tunnustettua "pikkujuttua" ei käsitellä 10 min kestoisessa poissaolokäsittelyssä (jossa syytetty ei läsnä). Perussyyttäjää kohden tämä tarkoittaa karkeasti ottaen enintään 1-2 istuntopäivän työtaakan kevenemistä kuukaudessa.
Suurin oikeudenkäynnin viivästymisen syy on se blogistin puolustama kahdenkertaisen pääkäsittelyn malli, jossa asia käsitellään ensin käräjäoikeudessa ja sitten valituksen perusteella täysin uudelleen hovioikeudessa.
Muutoksenhakuoikeus ei muissa EIS:n jäsenmaissa edellytä tälläista kaksinkertaista käsittelyä. Muutoksenhakuoikeus kun ei tarkoita asian käsittelemistä kahteen kertaan, vaan alioikeuden ratkaisun oikeellisuuden tutkimista.
Tätä suomalaista epäkohtaa on yritetty korjata seulonnalla ja nyt voimaantulleella osittaisella muutoksenhakulupa-menettelyllä.
Nissinen puhuu oikeustakuusta oikeudenkäynnin kokonaiskestojen lyhentämiseksi. Ehkä hän ei usko, että uusin uudistus sittenkään parantaa tilannetta varsinkaan laajojen isojen juttujen kohdalla. Ja siinä hän on oikeassa, ei helppoheikki.
Anonyymi on väärässä: en ole puolustanut "kahdenkertaisen pääkäsittelyn mallia."
Olen puhunut "järkevästä pääkäsittelyn mallista hovioikeudessa a' la Ruotsin kaksi vuotta voimassa ollut hovioikeusuudistus, jossa mm. käräjäoikeudessa vastaanotettu todistelu videoidaan ja videointi esitetään tarvittaessa laajuudessa hovioikeuden pääkäsittelyssä.
Suomessa hovioikeudet eivät ole ymmärtäneet, etä hovioikeudessa pääkäsittelyä ei ole tarvinnut toistaa koko laajuudessaan.
Tätä välttääkseen hovioikeudet ovat jättäneet pääkäsittelyjä kokonaan pitämättä silloinkin, kun siihen olisi ollt lain mukaan velvollisuus.
Kyse on siis hovioikeuksien puutteellisesta a) ammattietikasta ja työmoraalista ja b) ammattitaidosta.
Tämän vuoden alussa tuli voimaan laki, jonka valmistelussa ei uskallettu edes mainita Ruotsin uudistuksesta, vaan jossa sen sijaan a) otettiin käyttöön valitusoikeutta rajoittava muutoksenhakulupajärjestelemän ("jatkokäsittelylupajärjestelmä", jos kauhea sanahirviö) ja b) suullisten käsittelyn määrää edelleen rajoitettiin ja jätettiin hovioikeuksien "valistuneeseen" (lue valistumattomaan) harkintaan.
Kuten anonyymin vuodatuksesta ilmenee, kitinä silti jatkuu edelleen koskien hovioikeuksien pääkäsittelyjä.
Mitähän nuo kitisijät seuraavaksi tulevat vaatimaan, jotta muutoksenhakuoikeutta edelleen rajoitettaisiin?
Toisin kuin anonyymi väittää, kirjallinen käsittelyn käräjäoikeudessa on vähentänyt tuntuvasti syyttäjien työmäärää, koska syyttäjien ei tarvitse edes olla saapuvilla käräjäoikeuden istunnossa.
Myös voimaan tullut hovioikeusuudistus vähentää syyttäjien työtä.
Asser salo on oikeassa siinä, että ratkaisevaa oikeudenkäynnin kestoa ajatelleen on tietenkin koko rikosprosessiketjun pituus, joka alkaa silloin, kun rikosilmoitus tehdään.
On niin, että suomalaista rikosprosessin kestoa ovat pidentäneet useimmissa tapauksissa a) liian pitkä esitutkinta ja b) liian pitkä syyteharkinta.
Tämä taas johtuu osaltaan siitä, että esitutkintaa johtaa poliisi eikä syyttäjä, kuten muualla.
Suomi on valinnut Liettuan tien: esitutkintaa johtaa näissä lahdessa "oikeusvaltiossa" poliisi, muissa maissa syyttäjä.
Muissa sivistysmaissa poliisin ja syyttäjien ylijohto kunnioittaa tuomioistuinten riippumattomuutta ei puutu keskeneräisten oikeusjuttujen arviointiin tai arvostele tuomioistuinten ratkaisuja.
Meillä nämä paateroitsijat ja nissiset ovat tässäkin suhteessa tuolla Liettuan tiellä puuttuessaan suuna päänä tuomioistuinten työhön ja puolustaessaan aina ja joka käänteessä raskaasti töppäilyttä omaa virkakuntaansa.
Olin New Yorkissa seuraamassa näiden plea bargaining-juttujen käsittelyä. Listalla taisi olla sata juttua. Nuori naistuomari kyseli oliko syytettyä jotenkin painostettu tunnustukseen yms. Sitten tuli vakiotuomio esim.3kk, joka kärsitään Manhattanin kyljessä olevassa vankilalaivassa. Vaarana tässä on, että syytönkin mielummin tunnustaa kuin odottaa vuoden jury-oikeudenkäyntiä, josta saattaa seurata esim vuosi vankeutta. Nissisestä sen verran, että samana päivänä kun hän sai nimityksen, hän sai kuulla puolisonsa menehtyneen ulkomaanmatkalla.
Hoitotakuu on luonnollinen jatkumo oma lääkäri -järjestelmälle. "Oikeustakuu" tekee saman "oma tuomari" -systeemissä. Seuraavana pitää tutkia löytyykö myös erityismaksuluokka.
Sorry Nissisen puolison kuoleman johdosta! Siitä en ollut tietoinen.
Oikeustakuussa siis jokaiselle kansalaiselle a) oma asianajaja, b) oma poliisi, c) oma syyttäjä, d) oma tuomari, e) oma verovirkamies, f) oma sosiaalivirkailija, g) oma ulosottomies, h) oma vanginvartija jne.
Kyllähän meillä on varaa millä mällätä!
Jo nyt Suomessa on enemmän työpaikkoja sosiaali- ja terveyspalveluissa kuin teollisuudessa; 15 000 henkilöä enemmän.
Ehkäpä virkatyö nopeutuisi jos virka -käsite lakkautettaisiin ja syyttäjien sekä tuomarien työ muutettaisiin palkkioperusteiseksi.
Lasketaan paljonko rahaa on vuodessa jaossa, paljonko juttuja, paljonko virkoja ja kehitetään siitä tehtyihin toimenpiteisiin perustuva palkkiopohjainen palkkausjärjestelmä. Jokainen virkamies laskuttaa työstään kuten asiamiehetkin.
Laiskat saisivat laiskotella edelleen mutta rahantulo vain hiipuisi. Ahkerat pääsisivät kunnon tienesteihin. Virkapuolelle hakeutuminen tulisi houkuttelevammaksi.
Asiamiehetkin saattaisivat huomata tuomarien asenteessa muutoksia kun juttuja otettaisiin huomattavasti halukkaammin, jopa mielellään käsiteltävksi. Tällä haavaa virkatuomarit kokevat yllättävän usein asiamiehet ja jutut riesana.
Aika mielenkiintoista, miten nopeasti ja kattavasti keskustelussa on ryhdytty käyttämään ilmaisua "harjoitus" Pudasjärven tapahtumien yhteydessä. Mitä näyttöä kenelläkään on siitä, että kyseessä oli harjoitus? Minun käsittääkseni rikoksia tutkitaan siten, että ensin selvitetään se, mitä oikeastaan tapahtui. Varsinkin Paateron uskomattomien möläytysten jälkeen tapahtumien objektiivinen selvittäminen on hyvin vaikeaa. Nyt on päädytty tilanteeseen, jossa "tiedetään varmasti", että kyseessä oli harjoitus ja vahinko.
Mitä bloginpitäjä ja vieraat ovat mieltä Paateron kommentoinnista koskien Vanhasen ja Kataisen "uhkaajaa"? Paaterohan totesi, että käräjäoikeuden päätös oli väärä. Tai jos ei ollut väärä, niin sitten päätöksen perusteena oleva lainsäädäntö on väärä. Miten on mahdollista, että Paateron asemassa oleva virkamies kyseenalaistaa julkisesti riippumattoman oikeusistuimen päätöksen tai eduskunnan säätämät lait? Miten on mahdollista, ettei kukaan ole reagoinut siihen?Käsittämätöntä!
Paatero yritti todella sotkea Pudasjärven poliisisurman esitutkintaa käsittämättömällä kommentillaan ja ampujan sekä koko "harjoituksiin" osallistuneiden poliisimiesten varomatonta toimintaa.
Eihän tähän(kään) Suomessa - Liettuan kaltaisessa oikeusvaltiossa - mitenkään puutu.
Laillisuusvalvojamme nukkuvat ikuista talviuntaan, heidät on valittu sivuuttamaan kaikki korkeiden virkamiesten käsittämättömimmätkin toilaukset ja möläytykset.
Pientä toivoa Pudasjärven tapauksessa antaa kuitenkin tutkintaa johtavan syyttäjän lausunto, jonka mukaan Pudasjärven tapausta tutkitaan törkeänä kuolemantuottamuksena.
Jo tämä syyttäjän lausuma osoittaa, miten helevetin väärässä Paatero oli tässäkin asiassa ja miten hän yritti johtaa mediaa ja yleistä mielipidettä harhaan harhaisella lausunnollaan.
Paateron kannanotto Hgin käräjäoikeuden vapauttavaan tuomioon poliitikkojen uhkailuasiassa on jälleen kerran osoitus, millainen mistään oikeusvaltion perusperiaatteista piittaamaton jeppe meillä on ylimpänä poliisiviranomaisena.
Paatero edustaa muuten kokoomusta, jos ette sattuneet tietämään. Han katsoo toimivansa lausunnoillaan Anne Hölmlundin (kök) poliittisena avustajana.
Paateron toiminta on mahdollista, koska meidän ylimmät laillisuusvalvojamme Jonkka ja Jääskeläinen torkkuvat torkkupeitoissaan ikuista talviuntaan ja ovat puuttumatta jokaiseen korkean virkamiehen möläytykseen.
Paateron möläytyksistä poliisirikosten tutkinnan yhteydessä on tehty kantelu jo kaksi (2) vuotta sitten Humppilan surman yhteydessä, mutta oikeuskansleri Jonkka ei ole vieläkään saanut päätöstään asiassa aikaan.
Blogisti jotekin kehuu Haapajärven tapahtumien tutkinnanjohtajaa siitä, että asiaa tutkitaan törkeänä kuolemantuottamuksena. Ei kai tutkinnanjohtajalla ei ole muuta vaihtoehtoa rubrisoida asiaa eikä itse rubriikki valitettavasti kerro tutkinnanjohtamisen laadusta vielä mitään.
Itseäni ihmetyttää, että harjoitusten johtajaa tai työvuoron vanhinta ei epäillä mistään. Perusasia harjoituksissa on, että voimankäytön harjoituksissa sekä niiden alku että loppu julistetaan selvästi. Jos näin ei ole tehty, niin itse epäilisin laiminlyöntiä nimikkeellä virkavelvollisuuden rikkominen tältäkin osin.
Pudasjärven tapauksessa poliimiehet ovat tutkijoina. He eivät välttämättä "muista" kertoa kaikkea tutkinnanjohtajana toimivalle syyttäjättärelle, ettei tule innokaan miehen kuvaa. Siinä syy, miksi jutussa on vain yksi epäilty.
Blogistilta on tainnut mennä ohi lehtijuttu, jossa Nissinen totesi, että Vanhasta kohtaan ei nosteta syytettä. Muun muassa Hesarin Boxberg ihmetteli asiaa.
Mielestäni juuri noin syyttäjän tulee toimiakin. Merkittävissä asioissa kannattaa koeponnistaa julkisuudessa oma ratkaisunsa ennakolta, jotta ei tule tehtyä kansalaisten oikeustajua loukkaavia ratsaisuja.
Epälegitiimeiksi koetut ratkaisut musertavat helposti virkamiehen arvovaltaa. Ja koska kyse on valtakunnansyyttäjästä itsestään, myös viraston arvovalta voi asiassa olla vaarassa, ellei ratkaisu vastaa yleistä oikeustajua.
En "kehunut" Pudasjärven jutun tutkintaa johtavaa syyttäjää, vaan ainoastaan totesin sen, mitä tämä on lausunut julkisuuteen.
Voi olla, että jos tutkintaa olisi johtanut poliisi, tutkinta menisi täysin Paateron julkisuuteen tarjoileman reseptin mukaan: "Selvä ja puhdas vahinko, miehissä ei mitään syytä, minä tiedän tämän"!
Toki harjoitusten vetäjän osuus, mahdollinen virkavirhe ja vastuu uhrin kuolemasta on myös tutkittava, sen on selvää!
Näinkö Nissinen totesi Vanhasen tapauksesta?
Minä sain Kanarialla "kotomaamme koko kuvaa" netistä tiiraillessani käsityksen, jonka mukaan Nissinen kertoo kannastaan vasta, oliko se nyt 18. päivä tätä kuuta perustuslakivaliokunnalle.
Ihmettelin kyllä Hesarin jutun hemmetinmoista avomielisyyttä tutkinnasta: lehdessä oli jopa oikein iso kuva, jossa kaksi tutkinnanjohtajaa poseerasi kuulusteluhuoneessa!
Nissinen kertoi, muistamani mukaan, ettei tutkinnassa ole tullut ilmi mitään uutta "keskeisistä asioista."
Nissinen kertoi, että Vanhasta oli kuulusteltu kaksi päivää "aamusta iltaan." Tämäkin on hyvin epätavallinen paljastus syyttäjältä.
Ihmettelin tätäkin ja tajusin kyllä, mitä tämä tarkoittaa ja mitä on tulossa:
Nissinen tulee esittämään kantanaan perustuslakivaliokunnalle, ettei syytekynnys Vanhasta vastaan ylity ja ettei valtakunnanoikeusprosessia ole siis aihetta käynnistää.
Tietenkin eduskunta tulee sitten tekemään tällaisen päätöksen ja nojautumaan Nissisen kantaan,
Hämmentävää oli myös Nissisen avomielisyys, kun tämä mainitsi Hesarin jutussa, että ennen perustuslakivaliokunnan viime syksyistä päätöstä esitutkinnan aloittamiskynnys oli ylittynyt vain "niukasti."
Kaikella tällä on selvä tarkoitus: valmistella kansalaisia tulevaan päätökseen jättää syyte Vanhasta vastaan nostamatta.
Nissinen on ilmeisesti "seurannut" esitutkinta, muttei ole osallistunut siihen. Syyttäjällä olisi kyllä lain mukaan oikeus olla läsnä, kun rikoksesta epäiltyä kuulustellaan, samoin oikeus esittää kuulusteltavalle kysymyksiä.
Tekikö Nissinen näin? Jollei tehnyt, niin miksei?
Vanhasen kuulustelut olivat auttamattoman myöhässä, vaikka epäilyt olivat ilmassa jo 2-3 vuota sitten. vanhasta olisi pitänyt alkaa tutkia jo 1-2 vuotta sitten. Mutta kun oikeuskansleri makasi asian ja tehtyjen kantelujen päällä vuoden verran, niin eihän tämä voinut toteutua.
Tänä 1-2 vuoden aikana Vanhanen ja hänen avustajansa ja juristinsa ovat tietenkin moneen kertaan voineet sopia ja järjestellä asiat niin, että mitään "keskeistä" ei todellakaan tule enää ilmi!
Poliisi ja syyttäjä ovat olleet auttamattomasti myöhässä.
Meni tiedotusvälineet sekaisin. Katja Boxbergin tulkinta HS:n kirjoituksesta löytyykin Iltalehdestä.http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011010412950532_uu.shtml
Pudasjärven tapauksen tutkinnasta vielä sen verran, että tutkinnanjohtaja tietenkin päättää, mitä ja keiden tekemisiä asiassa tutkitaan. Tästä eivät päätä tutkijat.
Blogisti kirjoittaa täysin oikein, että tutkinnanjohtaja Männikkö päättää siitä, mitä asiassa tutkitaan. Eri asia on, mitä Männikkö "hoksaa" itsenäisesti, ja mikä jää mainitun hoksaamattomuuden takia tutkimatta.
Luottakaamme nyt kuitenkin syyttäjän hyviin hoksottimiin! (Onhan häntä ainakin yritetty opastaa, mihin kiinnittää tutkinnassa huomiota).
Siis herregyyyd mitä toimintaa.
1. Eikö syyttäjä loppujen lopuksi ole vastuussa että esitutkinta on suoritettu tarvittavassa laajuudessa jotta asia voidaan käsitellä tuomioistuimessa?
2. Tuomioistuimen riippumattomuus on siis kuollut käsite ajalta jolloin suomi oli vielä oikeusvaltio. Paatero ym asian selittäjät kesken prosessin.
3. Nänninimemisjuttu oli tärkeä tuomio KKO:lta, oliko muuten ennakkotapaus?
Mites menee kun mies on lääkärillä ja epäilynä on eturauhassyöpä? Naislekuri tutkii ja imasee näytteet. Puidaanko asiaa KKO:ssa?
Oma siippa arveli että ko lekurille olis tunkua moisen tutkimuksen jälkeen :)
Itse vetelin nänneistä eritettä(maitoa) 50v sitten noin vuoden verran säilyäkseni hengissä.
Seuraava KKO:n ennakkopäätös lienee aiheesta kun joku päättää syyttää äitiänsä imettämisestä johtuvasta seksuaalisesta häirinnästä.
Hyvää alkanutta vuotta!
Niin, yksi omituisuus suomalaisessa poliisivetoisessa ja nimenomaan -johtoisessa esitutkinnassa on juuri siinä, että vaikka syyttäjä vastaan tuomioistuimessa eli siis oikeudenkäynnissä siitä, että esitutkinta on mahdollisimman perusteellisesti ja asianmukaisesti suoritettu, hän ei kuitenkaan johda esitutkintaa eikä voi siten vaikuttaa tutkinnan perusteellisuuteen eikä asianmukaisuuteen! Johdonmukaista, vai mitä?
Nänninimemisjuttuun pitänee palata myöhemmin vielä tarkemmin, nimenomaan KKO:n tuomion perusteluihin. Kyseessä oli ennakkopäätös, mutta tuomion perustelut olivat minusta osin ristiriitaiset ja monessa kohtaa puutteelliset; pro et contra -perustelumetodi sivuutettiin perusteluissa totaalisesti, mikä aina kielii tuomioistuimen tietynlaisesta ennakkoasenteesta.
Tuli vain mieleen, että vaikka ko. jutun asianomistaja eli "uhri" ja KKO kovasti moittivat ao. lekuria, niin miten sitten olisi "suu pantu", jos tuo lekuri olisi omalaatuiseksi ja asiantuntijalääkärin epätavalliseksi luonnehtimassa tutkimuksessaan löytänyt potilaaltaan rintasyövän ja löytänyt sen juuri moititun ja KKO:n suorastaan rikolliseksi tuomitseman tutkimusmenetelmänsä avulla?
Olisiko nainen silloinkin nostanut oikeusjutun lääkäriä vastaan ja sättinyt, että "voi hitto, mitä menitkään tekemään"?
Tätäkään) puolta KKO ei tunnu yhtään ajatelleen.
Kun lukee käräjäoikeuden, hovioikeuden ja KKO:n tuomioiden perusteluja, niin kyllä minusta parhaiten asian ytimen on selväjärkisellä tavalla tavoittanut nimenomaan alin oikeusaste eli käräjäoikeus yhden käräjätuomarin ja kolmen lautamiesjäsenen kokoonpanossa.
Kun KKO myönsi jutussa valitusluvan - lupa tuli poikkeuksellisen pikaisesti - olin jo tuolloin täysin varma, ettei lääkärillä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia menestyä KKO:ssa - ja niinhän siinä sitten myös kävi.
Yleinen mielipide ja median nostattama "kohu" ja ennakkotuomio on ilmeisesti vaikuttanut melko vahvasti KKO:n tuomioon ja päätöksen perusteluihin, se on minun käsitykseni.
KKO:n tuomio oli grazyn jutun absurdi lopputulos.
Tiedeuutinen Israelista: naisen itku vie miehen halun.
Oikeusuutinen Suomesta: Naisen rintojen kehuminen tuli mieslääkärille kalliiksi.
Oikeustakuun toteutuminen on jo hyvin vauhdissa, eipä pitene käsittelyajat kun asioita ei tarvitse edes käsitellä. Mitä se nissinen vinkuu takuusta?
Mökin mummo ryövätään ja lipastosta viedään mummon seuraavan vuoden elämiseen tarkoitetut 9900 euroa. Käräjäoikeus vapauttaa mummon ryöstäjän ja tie hoviin on poikki.
Yrityspampun kesähuvilaan tulee ryövääjä joka varastaa johtajan lompsasta käteisvarat 10100 euroa joka on 1/4 osa pampun päivä-tuloista.
Johtajan tie hoviin on auki jos sattuis käräjillä huonosti.
Siis vihreät käyttää edelleen vaaliteemaa oikeudenmukaisuus, vaikka nykyisen vihreäministerin aikana saatu seulontalaki hoviin astui voimaan viikko sitten!
Ei sitten mitään rajaa kun arkadianmäen suojatyöpaikat on haussa.
"Suomessa on jo nykyisin eurooppalaisittain vertaillen paljon esimerkiksi tuomarinvirkoja"
Haluaisitko perustella tarkemmin?
Mainitsemani asia eli siis tuomareiden lukumäärä ilmenee Euroopan Neuvoston CEPEJ-toimikunnan (European Comission for the Efficiency of Justice) äskettäin julkaisemasta vertailusta, joka koskee 45 eurooppalaisen maan oikeudenhoitoa
EIT:lta jälleen (11.1.-11) tuomio Suomelle liian pitkästä oikeudenkäynnistä
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on antamassaan tuomiossa katsonut, että Suomi oli rikkonut vastaajan oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa (6 artikla).
Asian käsittely kesti yhteensä lähes kahdeksan vuotta ja yhden kuukauden kolmessa oikeusasteessa.
Esitutkinta ja syyteharkinta kestivät yhteensä lähes neljä vuotta ja kymmenen kuukautta, mitä aikaa EIT piti melko pitkänä, vaikka kyse oli talousrikosasiasta. Asian käsittely käräjäoikeudessa kesti yli vuoden ja kolme kuukautta ja hovioikeudessa vuoden ja seitsemän kuukautta. Korkeimman oikeuden valituslupaharkinta kesti neljä kuukautta.
Tuomio on saatavissa kokonaisuudessaan EIT:n kotisivuilta http://echr.coe.int kohdasta HUDOC valituksen nimellä ja numerolla Seppälä v. Finland, 45981/08.
---
No niin, kuten tästäkin tapauksesta näkyy, prosessiketjussa pisin aika voidaan käyttää/kuluttaa nimenomaan esitutkintaan ja syyteharkintaan.
Nissisen ja kumppanien tulisi sen vuoksi vaatia oikeus(aika)takuuta nimenomaan esitutkintaan ja syyteharkintaan, ei tuomioistuinkäsittelyyn.
Lähetä kommentti