1. Tämän viikkoisen eduskunnan Matti Vanhas-prosessin jälkipuinti on tuonut esiin tyypillisiä jälkiviisasteluja. Äänessä ovat olleet etenkin prosessin keskeiset toimijat. Näin sopivasti vaalien alla on heitelty ilmaan ajatuksia valtakunnanoikeuden lakkauttamisesta ja ministerivastuuasian syytekynnyksen korkeudesta.
2. Äänessä ovat olleet kokeneet poliitikot. Voi ja myös pitää kysyä, miksi nämä jälkiviisaat eivät ole jo aiemmin tulleet esiin ja vaatineet valtakunnanoikeuden lakkautamista ja ministereiden syytekynnyksen rukkaamisesta. Siihen olisi ollut hyvä tilaisuus esimerkiksi vuoden 2000 perustuslain valmistelun ja säätämisen yhteydessä, samoin 2-3 viimeksi kuluneena vuotena Taxellin komitean mietinnöstä alkaneessa perustuslain tarkistamistyössä. Mutta mitään ei ole tapahtunut.
3. Esimerkiksi Jacob Söderman ja Kimmo Sasi, jotka ovat nyt vaatineet valtakunnanoikeuden lakkauttamista, ovat istuneet eduskunnassa ties kuinka kauan. Söderman on lisäksi toiminut eduskunnan oikeusasiamiehenä ja hänellä olisi ollut myös tuossa asemassa tilaisuus lainuudistuksia koskevien ehdotusten tekemiseen.
4. Miksi he eivät ole aiemmin puuttuneet mainittuihin epäkohtiin, miksi he tuovat niitä esille nyt vasta?
5. Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman ehdotti Matti Vanhasen jääviystutkinnan ratkettua, että ministerien jutut voitaisiin jatkossa puida hovioikeudessa. Tällä hetkellä virassa olevia ministerejä, tasavallan presidenttiä, oikeuskansleria tai eduskunnan oikeusasiamiestä vastaan nostetut syytteet käsitellään valtakunnanoikeudessa. Södermanin mukaan valtakunnanoikeus voitaisiin lakkauttaa.
6. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi asettui tukemaan Södermanin ehdotusta. Sasin mukaan valtakunnanoikeus on hyvin erikoinen tuomioistuin, jossa on sekä poliitikkoja että tuomareita, ja se kokoontuu noin kahdenkymmenen vuoden välein. Voidaan kysyä, onko tällaiselle mitään tarvetta.
7. Sasin ja Södermanin mielestä ministerin virkarikosta voitaisiin käsitellä aivan tavallisessa oikeusistuimessa, tosin vasta hovioikeudesta alkaen. Korkeimman oikeuden antamalla valitusluvalla ministeri voisi lisäksi valittaa tuomiostaan ylimpään oikeusasteeseen, mikä olisi Sasin mukaan ihmisoikeuksien kannalta tärkeää. Valtakunnanoikeuden tuomioista ei voi valittaa.
8. Päätösvalta ministerin syyttämisestä voitaisiin Sasin mielestä antaa perustuslakivaliokunnalle, joka käsittelisi virkarikosasiaa oikeuskanslerin esityksestä. Tulevaisuudessa Sasi harkitsisi eduskunnan siirtämistä kokonaan sivuun oikeusprosessista. Syytteen ministeriä vastaan voisi silloin nostaa valtakunnansyyttäjä.
9. Sasin mukaan valtakunnanoikeuden lakkauttaminen vaatisi perusteellisia muutoksia lakiin valtakunnanoikeudesta ja ministerivastuuasioiden käsittelystä. Lisäksi perustuslakia pitäisi rukata, Sasi sanoo.
10. Ministereiden korkeaa syytekynnystä voisi Sasin mielestä laskea, mutta "vain hieman".
”Huolimattomuudesta johtuvissa hyvin vähäpätöisissä asioissa oikeuskanslerin huomautus riittää.” Sasi pitää poliittista vastuun kantamista ministerin kannalta painavampana rangaistuksena kuin esimerkiksi pientä sakkotuomiota.
11. Tänään valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on jatkanut Södermanin ja Sasin aloittaman valitusvirren veisaamista ja ilmoittanut kannattavansa ehdotusta valtakunnanoikeuden lopettamisesta (Aamulehti). Nissisen mielestä aika on ajanut valtakunnanoikeuden ohi. "Ministerivastuusäännökset voidaan muotoilla niin, ettei ministerisyytteistä jatkossakaan saada poliittista lyömäasetta", Nissinen sanoo lehden haastattelussa.
12. Selvää on - minulle tämä on ollut selvää jo parikymmentä vuotta sitten - että valtakunnanoikeus on ollut aikansa elänyt. Mutta sama koskee koko ministerivastuukysymystä ja sen erikoista syytekynnystä.
13. Valtakunnanoikeutta ei tarvita edes ylimpien tuomareiden (KKO:n ja KHO:n jäsenet) tai korkeimpien virkamiesten (oikeuskansleri ja oikeusasiamies) virkasyytefoorumina; nämä tehtävät voidaan antaa korkeimmalle oikeudelle.
14. Olen käsitellyt usein (ainakin 5-6) kertaa) mainittuja kysymyksiä; lukija löytää kyseiset blogijutut klikkaamalla asiasanoja "valtakunnanoikeus" ja ministerivastuu." Viittaan erityisesti blogikirjoituksiin 321/21.9.2010 "Ministereiden syytesuoja aikansa elänyt" ja 374/18.1.2011 "Vanhasen jääviyskysymyksestä nousi hirmuinen prosessi."
15. Valtakunnanoikeuden ohella siis myös ministerivastuujärjestelmä - suomeksi sanottuna ministereiden virkarikoksista koskevasta syytesuojasta - on aikansa elänyt. Ministerin virkarikosten syytekynnys on hinattu laissa asuorastaan pilviin. Siihenhän Matti Vanhastakin koskeneen syytteen nostaminen kompastui, ei suinkaan valtakunnanoikeuteen ja sen omalaatuiseen kokoonpanoon.
16. On kuvaavaa, etteivät Söderman, Sasi ja Nissinen näe mitään outoa sanotussa syytesuojassa. He eivät edes halua käyttää termi "syytesuoja". Sasi ja Nissinen jopa puolustelevat normaalia korkeampaa syytesuojaa ministereille.
17. Valtakunnansyyttäjä Nissistä tämä asia tuntuu erityisesti huolestuttava, sillä hänhän varoittelee Aamulehdessä, ettei ministerisyytteistä saa tehdä "lyömäasetta."
18. Minusta hieman outoa puhetta virkamieheltä ja ylimmältä syyttäjältä! Kenen asialla Nissinen oikeastaan on - ilmeisesti poliitikkojen ja ministereiden? Miksi ylin syyttäjä haluaa säilyttää ministereiden korkean syytekynnyksen? Kansansalaisten ja virkamiesten yhdenvertaisuus lain edessä, jota nykyinen järjestelmä rikkoo, ei sitä vastoin tunnu lainkaan huolestuttavan ylintä syyttäjävirkamiestämme.
19. Vanhas-prosessin jälkipuheissa on nähtävissä paljon jälkiviisastelua, populismia ja jonkinlaisia virka- ja valtaeliittimme ilmavaivoja.
11 kommenttia:
Ad Jyrki Virolainen,
Saako kysyä, mikä tuomioistuin käsittelisi tässä mallissa (tähän asti toteutumattomat) KKO:n ja KHO:n jäsenten sekä laillisuusvalvojien virkarikosjutut? Hovioikeus ei selvästikään voi olla tässä suhteessa oikea oikeuspaikka. Olisiko parempi valita esim. KHO KKO:n tuomareille ja päinvastoin? Mielestäni olisi.
Toiseksi kysyisin, onko hovioikeus sittenkään oikea paikka tuomita ministereitä? Eräs oikeudenkäytön oikeutusta lisäävä piirre on tuomioistuimen arvovalta. Hovioikeuteen voi päätyä jokainen nakkivaraskin. Valtakunnanoikeuden arvovaltaa lisää huomattavasti sen erikoisuus. Kun valtakunnanoikeus kokoontuu Säätytalolla, nähdään jotain erityistä, suorastaan pelottavaa. Hovioikeuden kokoontumisessa ei tätä nähtäisi. Lisäksi hovioikeudesta puuttuu kokonaan maallikkoedustus. Jos valtakunnanoikeus korvattaisiin hovioikeudella, olisi hovioikeuteen nimettävä kansan oikeustajun edustajiksi ruotsalaiseen tapaan hovioikeudenlautamiehiä.
Kolmanneksi huomauttaisin, että pelko liiallisen alhaisesta syytekynnyksestä on joka tapauksessa aiheeton. Kun katselee laillisuusvalvojien ratkaisuja, ei selvistäkään virkavirheistä nosteta virkasyytteitä. Virkamies selviää huomautuksella aina, jossei hän syyllisty lahjontaan tai (tuomarina) tee vääriä merkintöjä oikeuslaitoksen tietojärjestelmään.
On hauska seurata juristien mölinää tämän asian tiimoilta. Ehdotukset ovat tyypillisiä bysantti-venäjä-sitta-fuulaa.
Perustetaan komiteoita, pyydetään lausuntoja KKO:lta etc.
Koska olen henkisesti nykyisin virolainen [merkityksessä maa], niin lahjoitan ratkaisumallin, joka mahtuu yhdelle A4-arkille, ja joka on törkeästi kopioitu.
Lakon laki valtioneuvoston jäsenen virkatoiminnan rikosvastuusta
1 § Valtioneuvoston jäsen voidaan saattaa rikosvastuuseen vain oikeuskanslerin esityksestä parlamentin kokoonpanon enemmistön suostumuksella. [Viron perustuslaki 101§]
2 § Valtionneuvoston jäsen toimien lainmukaisuutta käsitellään Helsingin hovioikeudessa. Helsingin hovioikeuden ratkaisuun haetaan muutosta KKO:sta.
Mika Lako
P.S. Miksi Kimmo Sasi luopuisi "tuomiovallastaan"?
Taas täällä on liikkeellä näitä iänikuisia typeriä puheita "nakkivarkaista" sun muista!
Niitä ei olisi ole aihetta kommentoida sen enempää tai vastata mitenkään.
Nakkivarkaat ja heidän juttunsa voivat päätyä myös KKO:een, ei vain HO:een.
Sitä paitsi myös ministereissä, myös näissä nykyisin istuvissa, on mukana "nakkivarkaita"", eli nuoruudessaan joskus pikkurikoksista tuomittuja, mielen tulevat esim. Jan Vapaavuori ja Sirkka-Liisa Anttila.
Kyllä ministereiden virassa tekemiä rötöksiä voidaan tätä taustaa vasten tutkia hyvin ensimmäisenä instanssina käräjäoikeudessakin.
Pekka Hallberg on päässyt txt-tv:lle. Siellä hän kertoo, että hän ei viivästyttänyt mummujen käännytystä. Puhuu odottaneensa jotain hallituksen lupaamaa lakimuutosta.
Lopuksi vielä toteaa EIT:n olleen oikeassa tullessaan hänen kannalleen asiassa. Mieshän on kansallinen ikoni, jonka jopa ihmisoikeustuomioistuin noteeraa.
"Miksi ylin syyttäjä haluaa säilyttää ministereiden korkean syytekynnyksen?"
Tietysti saman motiivin vuoksi, joka on muutenkin virkamiesten toiminnan pääasiallinen ajuri: Omien töiden ja vastuun vähentämiseksi. Jos ministerien syytesuojaa heikennettäisiin, niin jonkunhan ne luultavasti lisääntyvät, työläät syytteet pitäisi ajaa.
Tätä tämä täällä Suomessa on. Vaalit tulossa niin käännetään asia tyylikkäästi pois itse aiheesta eli kukaan ei kyselisi enää miksi Vanhanen vältti valtakunnanoikeuden vaan päähuomio onkin nyt valtakunnanoikeuden lakkauttaminen ja ministerien ym pamppujen mahdolliset rikokset käytäisiin näissä jo olemassa olevissa tuomioistuimissa.
Kuten blogisti sanoi niin olisihan valtakunnanoikeuden voinut lakkauttaa aiemminkin.
Olen usein ihmetellyt kun opetat noita nuoria juristin alkuja niin eikö ole ongelmallista korostaa tuomion perustelujen merkitystä kun jopa korkein oikeuskin tekee välillä sen suhteen ihan sutta ja sekundaa.
Pekka Hallbergin jälkipuheet ja selitysyritykset ovat naiiveja!
Hän mokasi kun yritti viivyttää päätöksen täytäntöönpanoa - päätöksen, jonka tekemisessä hän oli itse jäänyt karsealla tavalla vähemmistöön!
Voiko tuomari enää pahemmin munata virassaan! Ja vielä ao. tuomioistuimen päällikkötuomari!
Mutta Pekkahan tietenkin yritti toteuttaa vain "rakkaan johtajan" eli tämän kuuluisan "ylipäällikön" päiväkäskyä.
Kun ylipäällikkö sanoi, ettei KHO:n päätös vastaa hänen oikeustajuaan, ymmärsi "Valtakunnan isäntärenki-Pekka tarttua asiaan!
Miten Korkeimpien oikeuksien virkasyyteasiat mahdetaan hoitaa muualla maailmassa?
Niinpä niin,
demokratia on huono systeemi,mutta parempaakaan ei ole keksitty.Löydetääkö sellaista apparaattia, joka nostaisi virkamiesmoraalin ja eetoksen niin, ettei virkarikoksiin lainkaan syyllistytäisi.Suvaitsen epäillä.
Nykyinen vallan kolmijko-oppi menee kai näin: talousvalta(kasvoton suurpääoma) poliittinen valta( poliittisten puolueiden johtoklikit)ja virkamiesvalta(virkalojaalisuus virkaveljeä kohtaan).
"Korkeimman oikeuden antamalla valitusluvalla ministeri voisi lisäksi valittaa tuomiostaan ylimpään oikeusasteeseen, mikä olisi Sasin mukaan ihmisoikeuksien kannalta tärkeää."
Siis HO käsittelee eräitä asioita 1. oikeusasteena. Eikö HO:sta saa automaattisesti silloin valittaa KKO:hon?
Silloin kun hovioikeus käsittelee ja ratkaisee jutun 1. asteena, tuomiota saa valittaa suoraan KKO:een; valituslupaa ei silloin tarvitse pyytää.
Lähetä kommentti