507. Appron papereilla presidentiksi?

1. Presidentinvaalikampanja on täydessä vauhdissa. Pari kolme viikkoa sitten Paavo Lipponen puolusteli huonoja galluplukujaan sillä, että "heh heh, eihän vaalikampanja ole edes vielä alkanut". Millähän Paavo nyt puolustelee yhä vain heikommaksi kääntynyttä gallupsuosiotaan? Kävisikö niin hassusti, että vaalitaistelu on Paavon osalta loppu ennen kuin se ehtii kunnolla edes alkaa toisen kierroksen merkeissä?

2. Viikonvaihteen iltapäivälehdissä esiteltiin ehdokkaiden koulumenestystä lukion päästötodistusten ja ylioppilastutkinnon arvosanojen valossa. Seitsemästä ehdokkaasta viidellä on laudaturin paperit (Sari Essayh, Pekka Haavisto, Paavo Lipponen, Timo Soini ja Paavo Väyrynen), yhdellä magna cum lauden (Biaudet) ja hännänhuippuna Sauli Niinistöllä yleisarvosana approbatur. Lukion päästötodistusten keskiarvo menee samaa rataa: Essayah´n ja Väyrysen keskiarvo oli yli 9, Haaviston 9, Timo Soinin 8,5, Lipposen noin 8 ja hännänhuipun eli Niinistön 6,5.

3. Jos nämä numerot ja arvosanat ratkaisisivat presidenttikisan, olisi Niinistö ulkona kuin lumiukko koko kisasta. Mutta kuten tiedämme jo Raamatusta: Ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäiseksi. Ja katso, tämä ennustus on toteutunut: presidenttigallupissa perää pitää Sari Essayah ja ylivoimainen ykkönen on Sauli Niinistö. Kansa ei pane presidentin työhönottohaastattelussa eli vaaleissa minkäänlaista painoa ehdokkaiden koulumenestykselle.

4. Ehkä nuo arvosanat kertovat enemmänkin ehdokkaiden luonteesta kuin osaamisesta ja keskinäisestä paremmuudesta. Niinistö, joka kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta vuoden 2000 vaaleissa "puolivallaton leskimiehenä," lienee ollut nuorena täysin vallaton koulupoika. Essayah ja Väyrynen ovat ilmeisesti olleet pinkoja ja muut tältä väliltä. Joka tapauksessa Niinistöllä lienee ylioppilaspohjaisista Suomen tasavallan presidenteistä kaikkein heikoin koulumenestys.

5. Ei hätää, sillä Niinistökin selviytyi kuitenkin opiskelemaan juridiikkaa Turun yliopistoon. Tänään hän mainitsi iltapäivälehdessä, että paremmasta koulumenestyksestä olisi sikäli hyötyä, olisi päässyt helpommin sisälle yliopistoon. Luultavasti Niinistö, joka kertoo valmistuneensa yliopistosta viidessä vuodessa, ei päässyt sisälle tiedekuntaan ensimmäisellä yrittämällä, vaan vasta toisella tai kolmannella kerralla.

6. Niinistö valittiin Salon kauppalavaltuuston vuonna 1977, mutta eduskuntaan hän pääsi vasta kolmannella yrittämällä vuonna 1987. Niinistöllä oli ilmeisesti kahdella ensimmäisellä kerralla kotikaupunkinsa asukkaideen kannatus, muttei turkulaisten. Ilmankos Turussa asuva Ilkka Kanerva, joka tuli eduskuntaan jo vuonna 1970, ennustikin 1987 Niinistön olevan "tyypillinen yhden kauden kansanedustaja."

7. Sauli Niinistö työskenteli faktisesti 11 vuotta eli vuosina 1976-1987 Turun hovioikeuden esittelijänä eli viskaalina, virallisesti hän oli ko. virassa aina vuoteen 1994 asti, jolloin hän sai nimityksen ylimääräiseksi hovioikeudenneuvoksen virkaan. Päästyään vuoden 1987 vaaleissa eduskuntaan, Niinistö jäi kuitenkin virastaan virkavapaalle. Viskaalin viran ohessa Niinistö piti vuosina 1974-1988 Salossa omaa lakiasiaintoimistoa. Nykyisin tämä ei kävisi enää päinsä, ei edes Turussa, koska katsotaan, että tuomioistuimen palveluksessa oleva virkamies ei voi toimia samanaikaisesti asianajotehtävissä.

8. Turun hovioikeudessa muuten aloitti aikoinaan virkauransa myös Suomen tasavallan järjestyksessä kolmas tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud eli Ukko-Pekka (presidenttinä 1931-37). Lempinimi Ukko-Pekka tulee luultavasti siitä, että Svinhufvud toimi jossakin välissä ennen presidentiksi tuloaan ukko-tuomarina eli Lappeen tuomiokunnan tuomarina.

9. Tasavallan presidentti toimii puolustusvoimien ylipäällikkönä. Jonkinlainen omakohtainen johtamiskokemus tällä alalla ei siis liene presidenttiehdokkaalle pahitteeksi. Ehdokkaista Niinistö ja Väyrynen ovat reservin kapteeneja, Lipponen ylikersantti ja Timo Soini alikersantti. Pekka Haavisto taas on sivari eli siviilipalvelusmies. Vuosi sitten herätti huomiota, kun ylipäällikkö Tarja Halonen, tunnetaan sotilaspiireissä myös nimellä Simpauttaja, ei ylentänyt Sauli Niinistöä majuriksi, vaikka puolustusvoimat puolsi ylennystä. Paavo Väyrysen mukaan myös hänen olisi jo kuulunut saada ylennys majuriksi, mutta jostakin syystä asiassa, tietenkin, oli tapahtunut vuosi sitten jokin sekaannus ja ylennys jäi myös Paavolta saamatta.

10. Mitä muuta vaalikampanjassa on tapahtunut? Viikko sitten kerroin ehdokkaiden esiintymisestä Helsingin kirjamessuilla. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään erikoista. Viime torstaina neljä kärkiehdokasta osallistui TV1:ssä vaalikeskusteluun, jossa puhetta johti Susanne Päivärinta. Tilaisuutta on luonnehdittu yleisesti vaisuksi. Eräs kommentaattori vertasi keskustelua tielautakunnan kokoukseen. Aika paha, voisiko palaveria enää harmaammaksi luonnehtia?

11. Ai niin. Viikolla paljastui, että Pekka Haaviston ecuadorilainen puoliso Nexar Antonio Flores oli pahoinpidellyt reilut neljä vuotta sitten helsinkiläisessä ravintolassa erästä perulaista miestuttavaansa, joka oli ollut parketilla tanssimassa lyömällä uhria muutaman kerran nyrkillä kasvoihin. Kun ravintolasali on julkinen paikka, kyseessä on virallisen syytteen alainen rikos. Syyttäjä ei kuitenkaan nostanut syytettä. Selitys tähän piilee siinä, että Nexar Antonio oli tunnustanut rikoksen ja osapuolet olivat päässeet jupakassa sovintoon.

12. Presidenttiehdokas Pekka Haavisto kertoi olevansa tietoinen tapahtumasta, muttei sen yksityiskohdista. Pekka oli kuulemma kehottanut osapuolia sopimaan asian. Niin, Pekkahan tunnetaan konfliktien sovittelijana aina ulkomaita myöten. Jotkut povaavat hänestä jopa Mara Ahtisaaren manttelinperijää, siis sovittelijana. Tuollaisten tappelunujakoiden sovitteluista Pekka saakin kosolti kokemusta sovittelijan työtä silmällä pitäen. Mutta miten Pekka pystyi toimimaan sovittelijana, jollei hän tiennyt ko. tapauksen yksityiskohtia?

13. Pekka Haavisto on muuten koulutukseltaan ylioppilas. Hän on kyllä harjoittanut Helsingissä valtiotieteen opintoja, mutta opinnot lienevät jääneen kesken.