maanantai 9. heinäkuuta 2012

615. Summum jus summa injuria: professoripeliä Finnairin turvaamistoimiasiassa?


1. Kirjoitin 5.6. blogijutun 605 otsikolla "Onko käräjäoikeuden päätös Finnairin teknisten lakon keskeyttämisestä laiton"? Kirjoitus löytyy tästä.

2. Kirjoitus oli kannanotto saman päivän Helsingin Sanomissa julkaistuun toimittaja Petri Sajarin juttuun, jossa väitettiin "kissankokoisin kirjaimin" ja tuolle isolle lehdelle tyypilliseen mahtipontiseen ja kaikkitietävään tyyliin, että käräjäoikeuden Finnairin tekniikalle määrätyt sakot ovat lainvastaisia. Toimittaja Sajarin juttu perustui, kuten hänen juttunsa yleensäkin, parin hieman yksipuolisella tavalla valitun oikeustieteilijän lausumiin, jotka toimittaja oli lähinnä vain kirjannut muistiin. Itse en nähnyt käräjäoikeuden kyseisessä turvaamistoimipäätöksessä lainvastaisuutta.

3. Tiedämme, miten tuossa lakossa sitten kävi. Käräjäoikeus asetti väliaikaisella turvaamistoimella oikeudenkäymiskaaren (OK) 7 luvun 3 §:n nojalla Finnairin teknisiä työntekijöitä edustaville kuudelle  ammattiliitolla sekä Ammattiliitto Prolle, jonka puheenjohtajana on oikeustieteen kandidaatti Antti Rinne (sdp), yhteensä 2,8 milj. euron uhkasakon lakon opettamiseksi. Päätös tepsi, vauhdituslakko jonka työntekijät ja ammattiliitot olivat niille ominaiseen reteeseen tyyliin ilmoittaneet kestävän viikon, loppui heti ja työriidan osapuolet pääsivät muutaman päivän kuluttua sovintoon. Finnairin hakemuksesta käräjäoikeus sittemmin peruutti väliaikaisen turvaamistoimen.

4. Kaikki tiesivät hyvin jo etukäteen, että ammattiliittojen masinoima lakko oli laiton eli työrauhavelvollisuuden vastainen. Tämä todettiin sitten virallisesti parin viikon kuluttua eli 19.6., jolloin työtuomioistuin, jonne Palvelualojen työnantajat PALTA ry oli haastanut Ammattiliitto Pron sekä Finnairin tekniset ry:n ja Suomen Lentovirkailijat ry:n, totesi yksimielisellä päätöksellään lakon laittomaksi ja määräsi vastaajayhdistykset maksamaan hyvityssakkoa "huikeat" 10 500 euroa; hyvityssakon enimmäismäärä on 29 500 euroa. Työtuomioistuimen tuomio TT 2012:74 löytyy tästä.
Toisella samassa asiassa antamallaan tuomiolla (TT 2012:75) työtuomioistuin tuomitsi Ilmailualan Unionin ja Ilmailuteknisten Ammattiyhdistyksen maksamaan hyvityssakkoa, edellisen 5 000 euroa ja jälkimmäisen 4 000 euroa.

5. Työtuomioistuin ei - tietenkään - ottanut tuomioissaan kantaa siihen, oliko käräjäoikeuden aiemmin määräämä turvaamistoimipäätös lakon väliaikaisesta lopettamisesta aiheellinen. Työtuomioistuin jätti ammattiliittojen vaatimukset käräjäoikeuden turvaamistoimen peruuttamisesta tutkimatta. Tämän vuoksi on todella hämmästyttävää, miten Pron puheenjohtaja Antti Rinne kiirehti työtuomioistuimen ratkaisujen antamisen jälkeen julistamaan Yle Uutisille, että työtuomioistuin oli muka katsonut käräjäoikeuden päätöksen perustuslain vastaiseksi! Täytä puppua!

6. Lakon keskeyttäminen käräjäoikeuden turvaamistoimipäätöksellä oli tietenkin kova paikka ammattiliitoille ja erityisesti Pron nokkamiehelle Antti Rinteelle. Tämä Rinnehän tunnetaan tyyppinä, joka tavoittelee harteilleen lakkokenraalin viittaa, jota ovat aiemmin kantaneet sellaiset ay-pomot kuin Niilo Wälläri, Risto Kuisma ja Timo Räty. Kuukausi sitten Antti Rinne päätti tehdä vielä yhden uuden aluevaltauksen ja ilmoittautui demareiden puoluekokouksessa puolueen varapuheenjohtajakisaan, mutta manööveri ei onnistunut.

7. Käräjäoikeuden päätös on jäänyt kaivelemaan myös Suomen suurinta työväenlehteä ja toimittaja Petri Sajaria sekä hänen professoritiimiinsä. Eilisessä Hesarissa Sajari on nimittäin palannut asiaan jutussa, joka on varustettu otsikoilla "Tuomaripeliä työtaistelussa" (C 5). Jutun alaotsikko on myös paljon puhuva ja kertoo, kenen ja millä asialla jutussa liikutaan: "Finnair ja Helsingin käräjäoikeus näyttivät työntekijöille, kuinka lakko lopetetaan lyhyeen. Nyt ammattiliitto vaatii käräjätuomarin toimien tutkintaa". Kyseinen käräjätuomari eli Timo Jääskeläinen, jonka kimppuun toimittaja ja hänen haastateltavansa tuntuvat haluavan iskeä oikein vimmalla, mainitaan Sajarin jutussa nimeltä, mutta - kas kummaa - häneltä ei ole edes pyydetty lausuntoa; tästä ei ainakaan ole jutussa minkäänlaista mainintaa.

8. Toimittaja Sajarin "päälähde" jutussa on Turun yliopiston aiemmin arvostamani prosessioikeuden piakkoin eläköityvä professori Antti Jokela, jota Sajari oli haastatellut jo 5.6. julkaistussa jutussaan. Jokela tuntuu käyvän tapauksen johdosta yllättävän "kuumana" - olisiko helteillä osuutta asiaan? Pro et contra - tyyppinen ajattelu tuntuu unohtuvan Jokelalta tyystin, sillä niin yksipuolisen kiivaasti hän rusikoi, ainakin yrittää rusikoida, käräjäoikeutta ja Finnairia. Toimittaja Sajarin toinen haastateltava eli työoikeuden professori Seppo Koskinen sentään esittää lausunnoissaan hieman viileämpää harkintaa.

9. Olen jo edellä mainitussa kirjoituksessa 605/5.6.2012 käsitellyt ko. turvaamistoimiproblematiikkaa eikä minulla ole siihen tässä yhteydessä lisättävää. Yhteenvetona totean, että  käräjäoikeudella on asiassa toimivalta, sillä työtaistelutoimenpide kuuluu OK 7:3:n soveltamisalaan, eli lakkoa laittomana pitävä yritys, jota vastaan lakko on suunnattu, voi vaatia lakon keskeyttämistä OK 7:3:n mukaisella turvaamistoimella. Kun työtuomioistuin ei voi antaa turvaamistointa, niin silloin tietenkin "lainataan" käytettävissä olevaa yleistä turvaamistoimimenettelyä. Tässä ei ole Suomen oikeuden mukaan mitään uutta eikä ihmeellistä. Viittaan tässä suhteessa ennakkopäätökseen KKO 2000:94, jossa edustamani näkemys on selkeästi hyväksytty nimenomaan juuri työtaistelutoimen yhteydessä.

10. Toinen asia on, että ko. asiassa  turvaamistoimihakemukseen suostuminen ja siis väliaikaisen määräyksen antaminen edellyttää suhteellisen korkeaa näyttökynnystä. Turvaamistointa pyytävän yrityksen tai muun tahon tulee siis esittää vahvanpuolinen näyttö siitä, että aloitettu työtaistelutoimi on laiton. Finnairin tapauksessa käräjäoikeus/käräjätuomari on katsonut, että nämä molemmat edellytykset ovat täyttyneet. Kuten jo edellä totesin, myös ulkopuolisille oli alusta lähtien Finnairin lakossa selvää, että Pron masinoima lakko oli selkeästi laiton. Työtuomioistuimella oli jälkikäteen helppo tehtävä tämä käsitys vahvistaa.

11. Ennen kuin ko. työriidanosapuolet pääsivät sovintoon, ammattiliitto Pro kanteli käräjätuomarin väliaikaisesta turvaamistoimipäätöksestä hovioikeudelle vaatien väliaikaisen toimen eli siis asetettujen uhkasakkojen poistamista; lain mukaan väliaikaisesta turvaamistoimipäätöksestä ei saa valittaa. Mutta kuten hyvin tiedämme, kantelu on ylimääräinen muutoksenhakukeino, jota lain mukaan (OK 31 luku) voidaan käyttää ainoastaan lainvoimaista tuomiota tai päätöstä vastaan. Koska tässä asiassa ei ollut olemassa minkäänlaista lainvoimaista ratkaisua, on tietenkin selvää, että hovioikeus jätti Pron kantelun tutkimatta. Professori Jokela tuntuu nyt haluavan "motkottaa" tästä hovioikeuden päätöksestä kovasti, mutta  minusta hovioikeus teki vain sen, minkä se lain mukaan saattoi ja myös piti tehdä. OK 31 luvun kantelu, jonka käyttöala rajoittuu yksinomaan menettelyllisiin kysymyksiin, ei  tietenkään ole oikea keino, jolla avulla ylempi oikeus voisi juuri käynnistyneen turvaamistoimiprosessin aikana ottaa aineellisoikeudellisen riitakysymyksen noin vain tutkittavakseen!

12. Professori Jokela kritisoi edelleen tapaa, jolla käräjäoikeus päätti myöntää turvaamistoimen väliaikaisesti vastapuolta kuulematta. Mutta kuten kerroin jo jutussa 605, laki mahdollistaa tämän menettelyn, jonka käyttöä myös reaaliset näkökohdat puoltavat. Finnairin tapauksessa työntelijäpuoli ja sitä tukevat liitot olisivat voineet aiheuttaa Finnairille todella tuntuvia vahinkoa, jos käräjätuomari olisi jäänyt odotteleman liittojen vastauksia, joiden antamisessa olisi hyvinkin voitu"vitkutella" päiväkausia! Erään aiemman laittoman lakon johdosta työntekijät aiheuttivat Finnairille kaikkiaan 6 miljoonan euron suuruiset tappiot. Tämän ne kuittasivat maksetuksi myöhemmin 11 000 eurolla, jonka summan työtuomioistuin tuomitsi liitot maksamaan hyvityssakkoa liattoman lakoan johdosta. Onko tämä oikeudenmukaista? Tästä epäkohdasta toimittaja Sajari ja hänen professorinsa eivät mainitse halaistua sanaa, mikä on minusta käsittämättömältä ja osoittaa vain, miten yksipuolisella asenteella jutun tekijät ovat olleet liikkeellä.

12a. Antti Jokela ja kumppanit unohtavat vanhan tuomarinohjeen summum jus, summa injuria totaalisesti. He tuijottavat "suurimpaan oikeuteen" eli EIT:een ja sen ratkaisuihin sokeasti ja unohtavat tyystin, millaisiin vääryyksiin ja vahinkoihin EIT:n ratkaisujen pikkutarkka noudattaminen voi tietyissä yksittäistapauksissa johtaa.

13. Kaiken huippuna ammattiliitto Prolla on otsaa nostaa viime viikolla Helsingin käräjäoikeudessa Finnairia vastaan vahingonkorvausjuttu, koska Finnairilla ei ollut "lain mukaan" mahdollista saada lakon estävää kieltotuomiota tuomioistuimesta. Kyse ei ollut kuitenkaan kieltotuomiosta, vaan turvaamistoimesta, jonka käräjäoikeus, ei siis suinkaan Finnair, päätti myöntää väliaikaisesti.

14. Jo on aikoihin eletty! Ensin Pro ja sen mahtipontisuutta puhkuva lakkokenraali Antti Rinne päättivät kesken neuvottelujen aloittaa ilmiselvästi laittoman lakon, joka ehti jo saada osan yhtiön koneita jäämään kentälle, ja ilmoittaa tyynesti jatkavansa laitonta lakkoa viikon verran. Kun lakko sitten saatiin keskeytetyksi, Pro ja Rinne alkavat suureen ääneen parkua ja valittaa, että kavala käräjätuomari ja Finnair estivät heitä jatkamasta laitonta lakkoaan ja aiheuttivat näin heille vahinkoa! Professori Jokelan mielestä tämäkin käsittämättömyys on kuitenkin okei eli Pron kanne on "perusteltu." Professori Koskinen sentään ymmärtää ottaa järjen käteensä toteamalla, että Pron kanteen menestyminen on "epätodennäköistä", koska Finnairhan on jo ajat sitten perunut turvaamistoimihakemuksensa. - Selvää on, että Pron kanteen menestyminen ei ole vain epätodennäköistä, vaan täysin mahdotonta.

15. Ammattiliitto Pro ja Antti Rinne jatkavat parkuaan nyt myös eduskunnan oikeusasiamiehelle, jolle on kanneltu käräjätuomari Jääskeläisen menettelystä suostua Finnairin pyyntöön väliaikaisesta turvaamistoimesta. Toimivaltaansa Jääskeläinen ei kuitenkaan ylittänyt, kuten edellä ja jo blogissa 605 on tullut todetuksi. Oikeusasiamies ei voi puuttua rippumattoman tuomioistuimen ratkaisujen asiasisältöön, eikä tuomarin menettely ollut tässä tapauksessa lainvastaista. Oikeusasiamies lausunee päätöksessään ainoastaan "käsityksensä" siitä, että tuomarin päätös väliaikaisen turvaamistoimen myöntämisestä olisi voinut olla hieman tarkemmin perusteltu.

16. Vai että "tuomaripeliä" työtaistelussa! Aika härskin tuntuinen väite, joka kertoo toimittajan ja lehden asenteista. Kirjoitus huokuu yksipuolista tiedonvälitystä, sellaistako siellä Sanoma Säätiön toimittajakoulussa opetetaan? Hesarin em. jutun perusteella olisi osuvampi ilmaisu "professoripeli" tai mediapeli.

58 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

"12. Professori Jokela kritisoi edelleen tapaa, jolla käräjäoikeus päätti myöntää turvaamistoimen väliaikaisesti vastapuolta kuulematta. Mutta kuten kerroin jo jutussa 605, laki mahdollistaa tämän menettelyn, jonka käyttöä myös reaaliset näkökohdat puoltavat"
- hyvä blogikirjoitus taas kerran, ja keskeisisiin näkemyksiin voi hyvin yhtyä. Kuitenkin huomiona tähän Jokelan esiin nostamaan pointtiin, jonka yhteydessä Hesarissa muistaakseni viitattiin (yleisesti) EIT:n oikeuskäytäntöön: EIT:n suuri jaosto muutti Micallef v. Malta (2009) tuomiollaan oikeuskäytäntöön siinä, että katsoi EIS 6 artiklan soveltuvan myös väliaikaista turvaamistointa koskeviin prosesseihin (edellyttäen että väliaikaisprosessissa on kyse "oikeudesta tai velvollisuudesta" ja että tästä tosiasiassa päätetään väliaikaismääräyksellä). Tämä ja EIS 13 artiklan edellytykset tehokkaan oikeussuojakeinon olemassaolosta perustelenevat Jokelan argumentteja.

Anonyymi kirjoitti...

"Suomen oikeuden mukaan..." kun ei nykyään oikein riitä. Professori Jokela esitti erittäin kiinnostavia ja varteenotettavia näkökohtia EIS:n 6 artiklan soveltamisesta. Jotta asian saisi EIT:n käsiteltäväksi, on ensin yritettävä käyttää normaalit kotimaiset oikeussuojakeinot hyväkseen. Ehkä PROn kaneessa on tästäkin kysen. Toivottavasti asia tulee joskus EIT:n käsiteltäväksi. Suomalaiset tuomioistuimet KKO mukaanlukien ovat yhdessä jos toisessakin asiassa olleet melko pihalla EIS:n näkökulmasta.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ei toki pidä tuijottaa - tässäkään tapauksessa - yksinomaan siihen, mitä EIT sanoo tai mitä "EIT:stä annetaan"! Eivät ne EIT:n ratkaisut ole todellakaan mitään "Jumalan sanaa", johon pitäisi uskoa kritiikittömästi ja noudattaa täysin sokeasti.

EIT:n ratkaisut eivät estä väliaikaisen turvaamistoimen määräämistä väliaikaisesti vastapuolta kuulematta, jos hakija näyttää, että kuuleminen veisi kohtuuttomasta aikaa, kuten saattaa hyvinkin tapahtua esim. juuri silloin, kun kuultavia on useita, ja tästä voisi aiheutua hakijalle kohtuuttoman suurta vahinkoa, kuten em. Finnairin lakossa uhkasi - jälleen kerran - tapahtua.

Kuulemistarve pitää siis harkita tapaus tapaukselta ja huomioon tulee tietenkin ottaa myös se, onko hakijan väittämä vastapuolen toiminta, kuten esim. juuri lakko, kenties jo etukäteen nähtynä selvästi laiton ja suurta vahinkoa aiheuttavaa.

Ei EIS suinkaan velvoita menettelemään kansallisia tuomioistuimia tai viranomaisia menettelemään järjettömästi ja vahinkoa aiheuttamalla tavalla!

Kuten jo Vanhoissa Tuomarin ohjeissa sanottiin: "Kaikkea lakia on älyllä käytettävä"! Tämä tuntuu em. tapauksessa kriitikoilta unohtuvan.

Anonyymi kirjoitti...

Professori Antti Jokela on Lakimiesmatrikkelin mukaan maanviljelijän poika Tyrväältä. Mihin siis häneltä on unohtunut talonpoikaisjärjen käyttö, kun hän sivuuttaa kokonaan sen, miltä asia näyttää vastapuolen eli Finnairin näkövinkkelistä ja millaista vahinkoa kansalliselle lentoyhtiöllämme aiheutetaan, jos laittomissa lakoissa ryhdyttäisiin noudattamaan pikkutarkasti kaikkia niitä oikkuja ja EIT:n muka edellyttämiä pilkuntarkkoja muoto- ja kuulemisvaatimuksia, joita Jokela on tavallaan Pron puolesta ryhtynyt lausunnoillaan ajamaan?

Anonyymi kirjoitti...

Vaikka väliaikainen turvaamistoimi tässä tapauksessa vaikuttaisikin olevan perusteltu, voi tuo turvarin peruuttamisen vaikutus tämän tyyppissä asioissa olla hiukan ongelmallinen. Jokela on sen suhteen oikeassa, että turvarin kohteen kannalta voi vaikuttaa kohtuuttomalta, jos väliaikaisen ratkaisun oikeellisuutta ei ole peruuttamisen takia mahdollista riitauttaa millään tapaa.

Väliaikainen turvarihan on tässä tilanteessa ikään kuin muodostunut lopulliseksi ratkaisuksi asiassa, kun ammattiliitto on uhkasakon johdosta joka tapauksessa joutunut noudattamaan sitä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Anonyymistä - kuten siis myös Prosta ja Jokelastakin - on siis verinen vääryys, että duunarit ovat joutuneet lopettamaan jo etukäteen selvästi laittoman lakkonsa!! Tässä on totisesti em. talonpoikaisjärjen käyttö pahasti hukassa.

Jos Pro ja duunarit olivat/ovat sitä mieltä, että heidän lakkonsa ja "asiansa" on täysin oikeutettu, niin eiväthän ne tietenkään olisi lopettaneet uhkasakosta huolimatta lakkoaan!

Jos Pro siis haluaisi todella katsoa, mikä on KKO:n kanta asiassa nyt - eli olisiko se muuttunut vuoden 2000 ratkaista - niin lakkoa olisi pitänyt kaikin mokomin jatkaa. Niin pitää tehdä jatkossa, kun Pro aloittaa seuraavan lakon.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Summum jus, summa injuria: suurin oikeus on suurin vääryys.

Tämä vanha sanonta, joka myös Vanhoissa tuomarin ohjeissa mainitaan, tulee mieleen blogijutussa mainitun HS:n artikkelin ja siinä esitettyjen professoreiden lausunnoista. Professorit haluavat toteuttaa pikkutarkasti "suurimman oikeuden" eli EIT:n oikkuja ja päätöksiä ajattelematta tippaakaan, millaisiin kohtuuttomuuksiin ja suuriin vääryyksiin nuo kannanotot saattavat tietyissä yksittäistapauksissa johtaa!

Anonyymi kirjoitti...

Ilman sen suurempaa tarvetta lähteä mihinkään juupas-eipäs-väittelyyn, niin tuossa viimeisimmässä kommentissa ei ollut lainkaan kyse mistään laittoman lakon puolustamisesta. Päinvastoin olen kyllä täysin samaa mieltä siitä, että tuo turvari oli täysin oikeutettu.

Pointti oli lähinnä se, että tuon väliaikaisen turvarin rikkominen ja uhkasakon maksaminen vaikuttaa yleisellä tasolla hieman kovalta hinnalta muutoksenhakuoikeuden saamiselle. Vaikka olisi mielestään kuinka oikeassa tahansa, niin lopputulos ei useinkaan ole missään nimessä täysin taattu kun tuomioistuimessa ollaan. Tämä kappale nyt siis täysin yleisellä tasolla ilman mitään yhteyttä PROn tapauksen yksityiskohtiin.

Anonyymi kirjoitti...

Minusta maalikkona jo sana LAITON lakko viittaa siihen, että lakko-oikeuteen on syytä tarttua ja rivakasti. Konstit puuttumiseen täytyy olla mahdollista löytää oikoteitse. Vaatii kärjätuomarilta melkoista mu.., tarkoitan rohkeutta, käyttää valtaansa näin vaikeassa tilanteessa.

Meillä ihmisillä on taipumus uskoa asiohin, kun niitä tarpeeksi usein toistetaan. Asioita ei kyseenalaisteta tai pohdita, niellään purematta. Maailma on pullollaan lukemattomia esimerkkejä. Asiaan enempää perehtymättä minäkin jo ajattelin lakkolaisraukkojen kokeneen kärjäoikeuden taholta liian kovia.

Hyvä kun avaat silmiä ja perustelet johtopäätöksiäsi.Maalaisjärjellä on aivan ymmärrettävää, että laittomaan lakkoon saa ja tulee puuttua, myös vahingokärsijällä on oikeuksia toimiin. Aivan uutta oli se, että laki voi tosiaankin olla niin joustavaa, että "voidaan lainata muualta toimivaltaa", jos ei varsinaista tuomioistuinta saada tarpeeksi pian toimeen.

Mielenkiintoista on se, että muutamat arvostamasi lainoppineet ovat asiasta kanssasi päinvastaista mieltä. Jännittävää nähdä mihin vaaka kallistuu.

Anonyymi kirjoitti...

No, kahre ja puolen millin uhkasakko on niin Mahtavan ammattiliiton kuin PRO:n ja sen Mahtipontisen pomon pussista pikku raha, kun "lähretähän koittamahan" kuka on kuka! Sitä paitti, eihän sitä rahaa tarvihe maksaa, jos sitten on oikiassa!

Anonyymi kirjoitti...

Pron puheenjohtaja Antti Rinne, juristi siis myös itsekin, on aika kova kaveri käräjöimään.

Kun syksyllä 2009 oltiiin teknologiateollisuuden toimihenkilöitä koskevasta työehtosopimuksesta sopimuksettomassa tilassa, haluttiin muutamissa yrityksissä vauhdittaa sopimuksen syntyä ns. vauhdituslakoilla. Ammattiliitto TU halusi suojata lakkoihin osallistuvien jäsentensä aseman ja lakkojen päätettiin olevan liiton lakkoja. Päätökset teki Rinne Toimihenkilöunionin liittohallituksen antamin valtuuksin. Myöhemmin työnantajat saattoivat asian poliisin tutkittavaksi ja tutkinnan jälkeen asiaa käsiteltiin syyskuussa 2011 Helsingin käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus katsoi, että puheenjohtaja Rinne oli henkilökohtaisesti syyllistynyt rangaistavaan tekoon hänelle määrättiin 20 päiväsakon rangaistus sekä velvoitetiin korvaamaan yhtiöiden oikeudenkäyntikuluja 11 000 eurolla. Yhtiöt vaativat lisäksi Rinteeltä ja TU:lta yhteisvastuullisesti yhteensä n. 600 000 euron vahingonkorvauksia. Yksityisoikeudelliset vaatimukset erotettiin kuitenkin käsiteltäväksi omassa oikeudenkäynnissään, jonka käsittelypäivää ei ole tiettävästi vielä(kään) määrätty.
Rinne on valittanut sakkotuomiosta hovioikeuteen, joka ei ole vielä ratkaissut valitusta.

Anonyymi kirjoitti...

Pron Finnairia vastaan nostetussa kanteessa esittämä vaatimus vahingonkorvauksesta sillä perusteella, ettei liitto saanut jatkaa laitonta lakkoa, on todella pöyristyttävä! Tuollainen vaatimus, joka osoittaa lähinnä vain röyhkeyttä, ei nauti oikeussuojaa ja on siis jätettävä oikeudessa tutkimatta.

Deekoo kirjoitti...

Ansiokas kirjoitus.
***
Muutama huomio asian vierstä.
***
Helsingin Sanomat ja sen linja on minusta muuttunut, jos vertaa lehteä 1970-, 1980- tai 1990-luvun alkuun. En sano onko se muuttunut hyvään tai huonoon suuntaan, mutta asialla on merkitystä, kun isot lehdet ovat vaikuttajia.
***
Toinen juttu on oikeusjutut ja niiden kommentoinnit, luultavasti jo kysymyksen muodolla voi olla merkitystä lausuntoon. Monesti olisi reilua kirjata kysymys ja vastaus sanatarkasti.

mr kirjoitti...

Helsinginsanomat on tyhmentynyt samoinkuin Yleisradio, tai sitten minä olen viisastunut. Ikävä kyllä Yleisradion tilausta ei voi enää perua. Hesarin tilauksen peruminen on koko ajan harkinnassa.

Anonyymi kirjoitti...

Ammattiliitoilla on oikeusuojan tarve, jonka vuoksi OK 31 säännös on jätettävä soveltamatta. Esim. KHO 2011:39. Muutenhan työnantajat voisivat aina keskeyttää minkä tahansa lakon turvaamistoimella, kun vastapuolta ei kuulla.

Kannattaa tutustua muun muassa työtuomioistuimen historialliseen syntyyn. Miksi edes koko erityisinsituutio perustettiin?

On sangen erikoista, että joka tilanteessa kuulemisperiaatteen puolesta liputtava professori tässä tapauksessa sivuuttaa tyystin kaiken, mitä on aiemmin kerrottu. Tämä aiheuttaa mielestäni uskottavuusongelmia "objektiivisiin" kirjoituksiisi.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Höpsistä nuo "liputtamispuheet" ym!

Lakia on toki noudatettava kuulemisessakin. Ks. OK 7:5.2: "Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta vastapuolelle tilaisuutta tulla kuulluksi. Jos turvaamistoimen tarkoitus saattaa muuten vaarantua, tuomioistuin voi kuitenkin hakijan pyynnöstä antaa väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen varaamatta vastapuolelle sanottua tilaisuutta. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään."

Oikeus ei voi toki aina keskeyttää lakkoa "turvarilla." Kuten blogijutussani kerroin, OK 7:3:ää on päin vastoin sovellettava - ennakkopäätökseen KKO 2000:94 mukaisesti - niin, että näyttökynnys keskeytettäväksi vaaditun työtaistelutoimenpiteen laittomuudesta on korkea!

Anonyymin omakaan "uskottavuus" ei tunnu olevan kovin korkeaa tasoa, mitä ilmentää mm. viittaus OK 31 säännökseen! Anonyymin kirjoitelma suorastaan "huokuu" asenteellisuutta ja "kallellaanoloa" tiettyyn suuntaan!

Anonyymi kirjoitti...

No ei EIT tietenkään anna mitään jumalallisia ilmoituksia kuten ei Jyrki Virolainenkaan, mutta kuitenkin huomattavasti enemmän kuin vain "muutaman henkilön" yksityisen näkemyksen. Oikeus on toki aina likimääräistä ja suhteellista - absoluuttista oikeutta, totuutta, viisautta, kohtuutta taikka kansan oikeustajua ei ole olemassa. Nämä ovat käsitteitä, joilla voidaan mikä tahansa tuomioistuinratkaisu kätevästi kyseenalaistaa.

EIT pohjautuu kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen, jota Suomi on velvoittautunut noudattamaan. Siinä EIS:n yksinomaisen toimivallan auktoritatiivinen tulkitsija on EIT. Myös EU -oikeus tulee järjestetyksi nyt niin, että se on sitä myös suhteessa EU:n tuomioistuimeen EIS:ssa turvattujen oikeuksien osalta.

Toisin kuin unionin tuomioistuimen ratkaisuilla, EIT:n ratkaisuilla ei ole muuta välitöntä oikeusvaikutusta kuin valtiolle asetettu velvollisuus vahingonkorvauksen maksamiseen. Mutta tietekin EIS:ssa ja Wienin valtiosopimuksia koskevan sopimuksen mukaankin edellytetään, että sopimusvaltio noudattaa sopimusvelvoitteita vilpittömässä mielessä eikä siis toimi ehdoin tahdoin sopimusvelvoitteiden vastaisesti. EIT:n tulkintakäytäntö muodostaa siis auktoritatiivisen oikeuslähteen siitä, kuinka esim. sopimuksen 6 artiklan velvoitetta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin on tulkittava - siitähän Jokelankin kommenteissa oli kyse.

EIT on sopimusvelvoitteiden tulkitsijana kansallisiin tuomioistuimiin nähden valtiosääntötuomioistuimen asemassa.

Jos lähdemme siitä, että kukin sopimusvaltio valitsee EIT:n ratkaisuista vain itseään miellyttävät tulkinnat, voidaan koko sopimusjärjestelmä turhanaikaisena purkaa, kuten EU:kin.

Koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan Euroopassa ja yleismaailmallisestikin on pyritty kohti parempaa ja yhtenäisempää ihmisoikeuksien turvaamista. Suomihan liittyi NL:n pelosta tähän läntiseen sopimusjärjestelmään vasta varsin myöhään eli juuri ja juuri ennen Unkaria. Oikeus -lehdessä muistaaksen Jyrki Tala kirjoittti vielä 1989 tienoilla kiihkeästi EN:oon ja EIS:een liittymistä vastaan, kun ne kirjoittajan näkemyksen mukaan olivat NATON esikartanoita.Tämä näkyy yhä asenteissa, jotka ovat yhä syvällä kiinni vanhassa NL:n aikaisessa asetelmassa. Sinne ei kuitenkaan ole syytä palata. Venäjä kyllä ottaa avosylin turvalliseen syleilyynsä Euroopan ytimestä irtautuvat reunavaltiot.

Pitäytykäämme siis euroopassa ja sen ihmisoikeuksien turvaamiseksi luodussa EIS:ssä. Nämä ovat isoja valintoja.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kovinpa kauniisti anonyymimme kirjoittaa Euroopan ihmisoikeussopimuksesta!

Tosiaan, muistan itsekin hyvin, miten 80- ja 90-luvun taitteessa, kun Suomi oli liittymässä Euroopan neuvostoon ja ihmisoikeussopimukseen, monet nyt kovasti "ihmisoikeusaktivisteina" esiintyvät radikaalit Anteri Jyrängin ja kumppaneiden johdolla - olisiko Mäenpään Ollikin ollut näitä epäileviä tuomaita (?) - hyökkäsivät kiivaasti Suomen em. liittymistä vastaan! Vielä sikeämmin nämä "sissit" vastustivat sitä, että EIS olisi muka sitovampi oikeuslähde kuin Suomen laki ja jopa perustuslaki!

Oma kantani oli alusta lähtien hyvin suopea, ei vain EIS:lle vaan myös EIT:n oikeuskäytännölle. Tämä ilmenee mm. kirjastani Lainkäyttö, joka ilmestyi vuonna 1995.

Tuossa kirjassa on sanottu, että suomalaisten tuomareiden on tunnettava, paitsi EIS, myös EIT:n oikeuskäytäntö, ja otettava se huomioon ratkaisuissa ja niiden perusteluissa ja että EIT:n ratkaisukäytäntö menee Suomen KKO:n ja KHO:n ennakkopäätösten edelle ja yläpuolelle. Tämä kanta ja käsitys oli oli vielä tuolloin aika harvinaista ylipäätään Suomessa ja erityisesti prosessioikeudessa.- Lukekaapa sieltä eli siis kirjasta Lainkäyttö (1995). Se on kyllä ollut loppuunmyyty jo reilut 10 vuotta, mutta ehkäpä sitä löytyy vielä kirjastoista.

Mutta, mutta! Eihän tämä edellä lausuttu suinkaan merkitse sitä, etteikö myös EIT:n ratkaisuja voisi kritisoida!

Selvää myös on, että EIT:n ratkaisujen soveltuvuutta suomalaiseen lainkäyttöön on on puntaroitava tapaus tapaukselta. Ei voida ajatella niin, että heti kun joku innokas tutkija sattuu löytämään jonkin uuden EIT:n ratkaisun, hän kailottaa julki kanansa, jonka mukaan Suomessa on tehty siihen asti kaikki väärin ja nyt olisi ryhdyttävä seuraamaan tämän uuden yksittäisen EIT:n ratkaisun mukaista kantaa ehdoitta ja joka ikisessä tilanteessa ja tapauksessa!

Suomi on mallioppilas EU:ssa ja se ja sen tuomarit ja ns. oikeusoppineet haluavat olla sitä myös Euroopan neuvostossa ja EIS:n soveltamisessa. Pitäisi kuitenkin pystyä erittelemään EIT:n uusia ratkaisuja ja niiden soveltuvuutta kansallisessa lainkäytössä viileällä harkinnalla ja kiihkottomasti.

EIS- ja EIT -innostus ("yli-innostus") on alkanut muualla Euroopassa jo hieman laantua, mutta Suomessa esimerkiksi KKO pyrkii presidentti Pauliine Koskelon johdolla olemaan yhä vain entistä uskollisempi EIT:n ratkaisukäytännölle.

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Anonyymi kirjoitti...

Tämä keskustelu on osaltaan oire siitä, että turvaamistoimijärjestelmä on laajemminkin jäänyt kunnolla sovittamatta sellaisiin erilaisiin oikeudenaloihin, joissa pääasiaratkaisut tehdään muualla kuin käräjäoikeudessa. Koko monimuotoinen hallinnon ja hallintolainkäytön kenttä on tällainen. Asia onkin aiheellisesti avattu hallintoprosessin kokonaisuudistuksessa, joka kuitenkin on kesken. Sotku siis johtuu siitä, että tuo hallinnon säädöskenttä on täynnä omia väliaikaisia täytäntönpanokelpoisuus- ja kieltojärjestelyjä, joihin käräjäoikeuden väliintulo ei yleensä oikein mitenkään mahdu. Turvaamistoimi on tällöin useimmiten päällekkäinen tuon sääntelyn kanssa. Eräs tunnettu sotku oli laajalti julkisuudessa esillä parisen vuotta sitten, kun Venäjän-Saksan kaasuputken vesioikeudellinen lupa oli sinänsä täytäntöönpantavissa, mutta kaivosvaltaukseensa vedonnut putken vastustaja haki käräjillä turvaamistointa ja ihme kyllä saikin sellaisen melkein paluupostissa (samaan aikaan kun sama luvan täytäntöönpantavuuskysymys oli tietyn, lakiin perustuvan oikeustilan pohjalta hallinto-oikeuden päätettävissä). No, vähin äänin sitten turvaamistoimi lakkautettiin.

Anonyymi kirjoitti...

EIT:n ratkaisut ovat toki analysoitavissa ja kritisoitavissa aivan vapaasti, ja se on jopa suotavaa. On kuitenkin vissi ero siinä, kun akateemiset tai muut kansalasipiirit harjoittavat tätä ja siinä, miten viranomaisten tulisi niihin suhtautua.

KKO:n jo vuodesta 1993 jatkuneen tulkintakäytännön mukaan, jonka eduskunta vahvisti 1995 perusoikeusuudituksen yhteydessä, ja josta ilmeisesti blogin pitäjäkin on samaa mieltä, ne ovat viranomaisia ensisijaisesti velvoittavia suhteessa kansalliseen lainsäädäntöön. Tuomioistuin voi meillä aina itse harkita, minkä sisällön ja merkityksen, jos minkään, se EIT:n tulkintakäytännölle antaa. Isompi ongelma meillä edelleenkin on se, että tuomiostuimet eivät riittävässä määrin ole perillä EIT:n ja EU -tuomioistuimen tulkintakäytännöstä, kuin että niitä liian orjallisesti seurailtaisiin.

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeinen merkitys selittyy sillä, että EIT on hyvin toissijainen toimija suhteessa kansallisiin tuomioistuimiin. Tarkoitus on, että EIS:ssa turvatut oikeudet toteutetaan ensisijaisesti kansallisten tuomioistuinten toimesta. Jos oikeudenkäynti ei ole oikeudenmukainen, horjuu tämän perustarkoituksen pohja, eivätkä EIS:ssa turvatut materiaalisetkaan oikeudet toteudu tehokkaasti. Tämä näkyy nyt selvästi entisen Itä-Euroopan valtioissa.

Olen ollut tähän saakka siinä luulossa, että osapuolten ja muiden asianosaisten kuuleminen on niin sanottu yleinen oikeusperiaate, joka pätee niin kaikessa hallinnossa kuin tuomioistuimissakin. Tästä lipsuminen vaarantaa oikeusjärjestyksen perusteita.

Joudutaan siis pohtimaan, oliko toisen osapuolen kuulematta jättäminen perusteltua kyseisessä tilanteessa. Epäilen, etteivät perusteet olleet riittäviä, mutta toisenlainenkin näkökulma asiaan on olemassa.

EIT:n ratkaisuja lukiessa tulee muistaa, että ne usein ovat osa tulkinnallista jatkumoa, joka olisi hyvä tuntea, jotta ymmärtää ne oikein.

Esimerkiksi perustuslakivaliokunta näyttää ymmärtäneen EIT:n tulkinnan EIS:n 6 artiklasta Eskelinen v. Suomi asiassa omalla omituisella tavallaan. Tuossa suuren jaoston ratkaisussa EIT käänsi aiemman tulkintalinjansa hyvin merkittävällä tavalla. Pääsäänöstä tuli kapea poikkeusmahdollisuus.

Kyse oli siitä, missä määrin virkamiehillä on EIS:n 6 artiklan mukaan oltava valitusmahdollisuus virkaan liittyvissä asioissa. Tämä käänne ei tapahtunut hetkessä vaan usean vuosikymmenen kuluessa kymmenien ratkaisujen kautta loivasti kaartaen. Antaessaan lausuntonsa HE:sta uudeksi virkamieslaiksi perrustuslakivaliokunta näkee tuon poikkeusmahdollisuuden selvästi laveampana kuin miksi EIT on sen tarkoittanut, ja hyväksyy sen, ettei eräistä virkanimityksistä olisi valitusoikeutta. Valinta on selvästi poliittinen ja myötäilee HE:n näkemyksiä.

Lainsäädännön lähtökohtana tulisi olla IO -velvoitteiden noudattaminen, kun ne muodostavat perusoikeuksien minimitason.

No, keskustelu jatkuu.

PS Olen seurannut tätä blogia jo vuosia. Enimmäkseen niissä on varsin asiantuntevasti ja maallikollekin avautuvalla tavalla analysoitu tärkeitä oikeuselämän kysymyksiä. Joskus turbotuuletuksella - mutta niin pitääkin. Ajoittain blogisti on tosin sortunut tiettyyn yksisilmäisyyteen ja ehdottomuuteen, joka on ajanut asian päälle häiritsevästi. Mielenkiintoisia nämä analyysit ovat, joten toivottavasti kynä pysyy yhä kädessä myös eläkkeellä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Meillä tosiaan puuhataan - taas - hallintoprosessin kokonaisuudistusta. Kenttä on todella monimuotoinen ja sekava. Itse olen ryhtynyt "ajamaan" tai ainakin kannattamaan sellaista radikaalimpaa uudistusta, jossa tämä hajaannus ja sekavuus poistettaisiin integroimalla hallintoprosessi yleisiin tuomioistuimiin. Minusta Suomessa ei tarvittaisi lainkaan erillisiä hallintotuomioistuimia. Erillinen hallintolainkäyttömenettelylaki voisi olla, mutta se olisi mahdollista muodostaa nykyistä paljon yhdenmukaisemmaksi siviiliprosessimenettelyn kanssa.

Nykyinen "kirjoituspöytämäinen" ja kirjallinen hallintoprosessi on aika kaukana kunnon prosessista, eivätkä tavalliset ihmiset usein edes tiedä, mitä se hallinto-oikeus oikein tekee, kun sitä ei "edes näy missään." Vireillä olevat suunnitelmat hallintoprosessin uudistamisesta eivät vie kehitystä juuri lainkaan eteenpäin, sillä siinä on tarkoitus säilyttää kaikki nyt jo vinksallaan oleva pääkohdat sellaisenaan edelleen voimassa. - Edes väittämistaakasta ei lakiin otettaisi edelleenkään säännöksiä ja se osaltaan osoittaa, ettei mistään kunnollisesta uudistuksesta voi olla kysymys!

No, tuskinpa itse tulen näkemään tämän kaavailemani uudistuksen toteutumista - on tämä suomalainen oikeuspolitiikka niin kammottavan hidastempoista ja muutenkin tympeää ja siinä sekä lainkäytössä toimivat ihmiset niin hemmetin "jästipäistä" väkeä! Mutta muistakaapa sitten aikanaan, kun tuo reformi toteutuu, mitä minä sanoin sen tarpeellisuudesta jo 2000-luvun alussa!

Blogijuttujen ei auta olla kovin pitkäpiimäisiä ja "tieteellisen" pohdiskelevia tyyliin "toisaalta ja toisaalta". Kun tuollaista "tiedettä" tai mitä se sitten liekin, on tehnyt - tai yrittänyt tehdä - pitkään, niin kirjoittajalle suotakoon hiukka "irrottelua" nyt, kun siitä tieteestä on päässyt vihdoinkin eroon!

Anonyymi kirjoitti...

Lain käyttö on aina sidoksissa kulloiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Nyt kun oikeisto on poliittisesti vahvoilla kuuntelevat tuomarit herkällä korvalla työnantajien näkemyksiä. Silloin kun vasemmistolaiset aatesuunnat ovat vallassa kuullaan työväestön ääntä herkemmällä korvalla. Tämän olen oppinut huomaamaan aikojen saatossa. Laki taipuu aina kulloisenkin vallassa olijan mukaan. On turha tulla väittämään, että oikeuslaitos olisi riippumaton poliittisista suuntauksista.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kun kommentaattorit ovat olleet niin hemmetin (muka) huolissaan siitä, ettei käräjäoikeus kuullut ammattiliittoja ennen väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen tekemistä, niin itse asiassa "homma" olisi voitu hoitaa hyvin yksinkertaisella ja nopealla tavalla.

Oletan, että Finnairin hakemus ei ole tullut Pro:lle ja muille ammattiliitoille kokonaan yllätyksenä, vaan luultavasti yhtiö on informoinut siitä jollakin tavalla vastapuolta ennen hakemuksen jättämistä. Luultavasti liitoille on ilmoitettu Finnairista tulossa olevasta "turvarista" jo silloin, kun duunaripuoli oli ilmoittanut aloittavansa parin päivän kuluttua lakkonsa.

Tällöin Antti Rinne ja kumppanit olisivat juristikuntineen voineet hoitaa kuulemisen ja vastauksen antamisen hyvin yksinkertaisesti näpyttelemällä muutaman ranskalaisilla viivoilla varustetun kommentin ja vastauksen Finnairin hakemukseen ja lähettämällä sen käräjäoikeudelle. Esimerkiksi tähän tapaan:

Olemme kuulleet, että Finnair on jättänyt tai kohtapuolin jättämässä oikeudelle turvaamistoimihakemuksen aloittamamme lakon keskeyttämiseksi. Ilmoitamme vastustavamme hakemusta ja pyydämme, että se joko jätetään tutkimatta tai hylätään välittömästi.
Perusteet:
- käräjäoikeus ei ole asiassa toimivaltainen;
- OK 7 luvun 3 § ei sovellu tähän tapaukseen;
- olemme taistelussamme oikealla asialla (kuten aina); ja
- Finnairin hakemuksen hyväksyminen merkitsi lakko-oikeuden tosiasiallista murentamista.
Hgissä 5.6.-12
Allekirjoitukset

Siinähän se kuuleminen ja vastaus olisi ollut, vaikkei sitä olisi edes virallisesti pyydetty. Suomalainenhan on tunnetusti sellainen, joka vastaa, vaikkei kysytäkään! Käräjäoikeus ei olisi voinut jättää tuota oma-aloitteisesti annettua vastinetta vaille huomiota, ja olisi ollut kiva nähdä, millaisen päätöksen käräjäoikeus olisi tuolloin asiassa tehnyt.

Ei pitäisi jäädä tuleen makaamaan (ja parkumaan ja valittamaan "kovaa kohtaloa"), vaan tartuttava toimeen!

Anonyymi kirjoitti...

Eivät nuo anonyymin mainitsemat hallintoprosessien ja turvaamistoimen hankalaa keskinäistä suhdetta koskevat ongelmat itse hallintoprosessin luonteesta johdu, eivätkä poistuisi, vaikka hallintoprosessin puolella tehtäisiin mitä, jollei suhdetta turvaamistoimiin määritellä selvemmäksi. On nyt vaan muutenkin itsestään selvää, että lainvoimaa vailla olevan hallintopäätökseen pitääkin suhtautua erilaisella, kunkin päätöstyypin vaatimalla tavalla - ajatellaan nyt vaikka päätöstä sosiaalituen myöntämisestä, ajokortin poisottopäätöstä, maataloustuen myöntämistä, asemakaavaa, pakkohoitopäätöstä, lapsen huostaanottoa, aseen poisottamista, yksityisen omaisuuden pakkolunastusta, turvapaikkaa, uhkasakkopäätöstä, valtuuston määrärahapäätöstä, koulupiirin lakkauttamista jne, jne. Näinhän lainsäätäjä onkin tehnyt. Tällaisten täytäntöönpanokelpoisuutta koskevat pykälät ovat pääosin yleisen hallintoprosessilain ulkopuolella.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Nyt on Suomen suvi parhaimmillaan! Lämpö saa ihmiset joskus käyttäytymään hieman oudosti. Tässä muutama uutinen tältä päivältä:

- Sekava alaston mies heilui kerrostalon katolla Helsingissä (tarkemmin sanottuna Porvoonkadun ja Sturenkadun risteyksessä). Palomiesten mukaan n. parikymppinen mies ei puhunut mitään, kävi välillä katon reunalla ja tuli takaisin.

- Alaston mies yritti tappaa poliisin Kaarinassa (lapiolla, joka on poliisin mukaan hengenvaarallinen astalo) Ko. turkulaismies, 33 v., aiheutti hämmennystä Kaarinassa kulkiessaan alastomana asuinalueen pihasta pihaan ja rikkoen eteensä osunutta omaisuutta ja tunkeutuen lopulta sisään yhteen taloon.

Mikä saa suomalaiset miehet näin sankoin joukoin heittämään vaatteet pois ja käyskentelemään alastomana ja sekavassa mielentilassa? Olisiko lukijoilla joitakin selitysmalleja tähän ilmiön? Ovatko nämä miehet kenties niin huolissaan keskustan/kepun odotettavissa olevasta huonosta menestyksestä syksyn kunnallisvaaleissa, vai mistä oikein on kyse?

Ehkä turkulaismiehen käyttäytyminen poliisia vastaan Kaarinassa selittyy osin sillä, että muutama päivä sitten kerrottiin, miten Tampereella naispoliisi kävi pampulla aseistuneena alastoman miehen kimppuun ja pamputti tätä voimallisesti, vaikka vaatteensa johonkin kadottanut miespoloinen yritti vain päästä bussin kyytiin!

Olisiko Kaarinassa yksinkertaisesti ollut kyse vain "alastomien miesten" kostosta poliisille?

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä veli Jyrki, kiitos tuestasi näinä vaikeina aikoina. Kerrothan jos voin joskus tehdä vastapalveluksen.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Heh, heh! En tunne ketään "hyviä veljiä", tuo kommentti on tullut nyt kyllä väärään osoitteeseen, olisko ollu tarkoitettu Kattaiselle?

Anonyymi kirjoitti...

Entä copy cat -käyttäytyminen? Ehkä iltapäivälehtien näkyvä uutisoiminen aiheesta kannustaa jäljittelyyn, sillä se on ainakin varma keino päästä etusivuille ja saada julkisuutta. Syvä tarve tulla nähdyksi?

Off topic: Bloggauksen kuva lienee Kale-kukkulalta? Siellä on torni, jossa vanhan legendan mukaan kuolemaantuomitut rikolliset saivat armahduksen, jos onnistuivat heittämään kolme kiveä suoraan mereen, muussa tapauksessa kohtalona oli päätyminen katapultin kutiksi. Aika mahdoton tehtävä...

Anonyymi kirjoitti...

Täällä meijän perällä oli yöllä pakkasta, saatto hillat paleltua... mutta päivällä olis ollu kyllä sen verran lämmin, että olis passannu auringon puolella alasti hillua... vaan taitavat nuo nudistitaipuvaiset olla etelän hetelmiä. Kerran tuttu piipulla istuva papparainen toteski, ettei Rovaniemen eteläpuolelta ole koskaan tullu mitään hyvää ;)

Jyrki Virolainen kirjoitti...

No, nythän siellä Lapin metissäkin on kohta ulkomaan hillujoita pusikot täynnä, sillä uutisten mukaan Thaimaasta tulee tänä suvena Suomeen peräti 3 000 marjanpoimijata. Ei tarvihe ennää lähtiä tiältä Pattajalle tyttölöije kanssa vehtaamaan, ne tulee ny siältä tänne peräkamarinpoikia kahtomaan.

Anonyymi kirjoitti...

Antaapa tulla vaan, sopu sijaa antaa. Ja ties vaikka joku peräkammarin poika löytäis morsmaikun itelleen. Thaityttöjen pittää kyllä olla omatoimisia ja vaivautua kammarista asti hakemaan.

Anonyymi kirjoitti...

Terveiset taalta amerikan maalta Pohjois-Kaliforniasta. Aika erikoinen ilmasto kun Oaklandissa aamut ja illat suorastaa kylmia (SF-Bay viilentaa). SF:n rannassa Wisherman Warffilla kovat tuuli ja kylmaa. Golden Gatella kuin talvella. Eilen "ylitettiin" vuoret kun menossa Sacramentoon ja heti tunnelin jalkeen ilma kirkastui ja iltapaivalla 39C. Taalla keskustellaan paljon USA:n korkeimman oikeuden tuomioista ja vastaavista ja kaikki tuomarit ja heidan linjansa ovat tunnettuja ainakin sivistyspiireissa. Taalla nyt iso skandaali kun ylemman oikeuden tuomarin vaitetaan muutaman vuoden kuluessa putsanneen rikkaan vanhan naapurinaisensa tilit. On muuten mykistavaa huomata kuinka paljon parempi liikennekulttuuri taalla havainnut. on. Jalankulkijoita ja muita liikkujia todella kunnioitetaan. Yhtaan ns. kaaharia en ole kolmen viikon aikna Muutoinkin ihmiset todella ystavallisia ja kohteliaita. Tahan verrattuna Suomessa lahes hautajaistunnelma.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vaarallisia ilmiöitä:

Jyrki Katainen HS:lle: Tilanne eurokriisissä erittäin vaarallinen.

Business Insider (USA): Timo Soini vaaraksi maailmantaloudelle.

Anonyymi kirjoitti...

Helsingin Sanomat 5,6,2012:
dKorruptioryhmä syynää Suomen oikeuslaitoksen.
Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Grego tekee tällä viikolla korruptiotarkastuksen Suomeen...
Tarkastus ulottuu myös eduskuntaa, jonka osalta arvioidaan, esimerkiksi lainsäätämisen läpinäkyvyyttä, kansanedustajien palkkioita ja toiminnan eettisiä periaatteita.

Korruptiotarkastajat laativat nyt tehtävästä tarkastuksesta raportin, jossa Suomelle saatetaan antaa uusia suosituksia korruption estämiseksi.
Grego on perustettu vuonna 1999.
Tällä hetkellä siihen kuuluu 47 maata.

Anonyymi kirjoitti...

Kommunismi on kitkettävä Suomesta viimeistä piirtoa myöten. Oikeuslaitoksen on oltava tässä tukena.

Anonyymi kirjoitti...

Euroopan talous on kuralla, mutta Sauli-poika vie rouvansa lauantaina Tangomarkkinoille. Se on vaan hyvä, että presidentin kalenterissa on tilaa tanssi-iltamille...tanssitaan, tanssitaan vaikka kavio katkeaisi ja mitäpä se Suomen suvi olisi ilman kesäillan tanssia...hekumallista hehkua ja hämäriä haaveita...

Anonyymi kirjoitti...

Don "puhemies" Eero Heinäluoma lienee liian kiireinen korruptiotutkijoita tapaamaan, koska hänen pitää polkea pyörää kohti YK:n turvaneuvoston jäsenyyttä.

Don Eero on saanut lapsuutensa kotikaupungin suurajattelijalta melkein lupauksen seuraavasta suomalaisesta rauhannoopelista mistä Salelle aiheutuvaa mielipahaa lieventämään on tämä kutsuttu kävelemään kaupungin keskustaan ensi lauantaina ennen tanssipaikalle menoa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, ja sitten Salella on vielä kesällä ohjelmassa mm. Kuninkuusravit, Pori Jazz (tietysti), parit maatalousnäyttelyt jne.; onhan siinä hommaa kerradsaan, koko kanssa presidentillä...

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Muistammehan vielä, mikä oli Salen vaalilause?
"Presidentti on työ!"
Nyt Sale siis tekee sitten arvokasta työtä, mihin me (siis "te") hänet valitsitte! Kotkan meripäivät, Tenon lohensoutu, pesäpallon Itä-Länsi, Joutsan joutopäivät....

Anonyymi kirjoitti...

Kun Sale heittää humppaa, Mara järjestää maailmalle suomalaisia turvapalveluja.

Juhannuksen pyhinä kolme päivää luettavana olleen Hesarin haastattelussa hän kertoi tulevien aikojen olevan todella kiireisiä tuon YK:n turvaneuvoston jäsenyyshankkeen takia.

Ovatko muuten kaikki Jyrkit valmiita? Jokainen joutuu valitsemaan oikean ja väärän välillä, turvaneuvosto ei tule jättämään ketään suomalaista kylmäksi!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Suomella on (ainakin) kolme potentiaalista ehdokasta YK: n seuraavaksi pääsihteeriksi: Mara, Tarska ja Pate.

Anonyymi kirjoitti...

Markektin kassalla lehden lööppi huusi, että parta-Nalle pitää Nizzan datshallaan bileet 200:lle, mm. Kaarle Kustaa tulee sinne, mutta koska en osta Erkon lehtiä, jäi epäselväksi onko Sale mukana?

Kun Nalle sai valtiolta säästöpossun alkupääomaksi hieman epäselvissä olosuhteidessa, 2. valtiovarainministeri Suvi-Anne Siimestä osoitettiin sormella, mutta hän siirsi kunnian Salelle, 1.valtiovarainministerille.

Pienessä maassa resurssipankkikin on pieni, joten eiköhän kumpikin ehdi Nizzaan.

Anonyymi kirjoitti...

Mihinkähän tuo äskeisen anonyymin ajatus kommunismin kitkemisestä viimeistä piirtoa myöten, oikeuslaitoksen tuella, mahtaa liittyä? Tuskin ainakaan lakkosakkoihin; Neuvostoliitossahan ei lakkoja tunnettu. Toisaalta 30-luvulta meiltä on tuosta kitkemisestä kokemuksia.

Maanmittari kirjoitti...

Mennäksemme takaisin alkuperäiseen aiheeseen, niin näen että tietynlaisena perustavanlaatuisena kysymyksenä koko tuossa turvaamistoimenpide ja laiton lakko asiassa on se saako lakia rikkoa jos on valmis kantamaan sanktion.

Kyse ei ole loppupeleissä sen isommasta asiasta kuin että onko oikein pysäköidä auto väärin jos on valmis maksamaan sakot vai onko yhteiskunnalla oikeus sakkojen maksamisesta huolimatta ruveta toimiin jolla lainrikkominen oikeasti keskeytetään myös tällaisen henkilön osalta.

Tulee mieleen tässä myös rikosoikeudelliset konfiskaatioseuraukset, jossa seurauksilla pyritään estämään tuleva rikollinen toiminta, kuten tuomitsemalla valtiolle menetetyksi moninkertaisen rattijuopon auto. Tästäkin on aiemmin ollut oikeuselämässä paljon keskustelua mutta lopputulos kait oli että tällainen toimeinpide on laillinen.

Kyse on siis siitä että ajatellaanko laittoman lakon olevan oikeasti oikeusjärjestyksen vastainen toimi joka pitäisi voida tosiasiassa keskeyttää (kuten esim väärinpysäköinti pelastustielle) vai onko kyseessä vain sellainen työtaistelun muoto joka sinsänsä on sallittu mutta joka onkin maksullinen toisin kuin laillinen lakko joka on "ilmainen".

Uskon että tämä on se periaatteellinen kysymys joka erottaa työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kannat asiassa toisistaan.

Mitä tulee aiemmin keskusteltuun ajatukseen siitä kuultiinko työntekijäjärjestöjä oikein vai ei niin uskon kuitenkin, että prosessuaaliset periaatteet eivät saisi ainakaan kohtuuttomasti estää aineellista totuutta jutussa. Toisaalta kuuleminen olisi voitu hoitaa tällaisessa väliaikaisessa tapauksessa hyvinkin nopeasti (päivässä) ja sitten myöhemmin varsinaisessa käsittelyssä sitten kunnolla (jos sellaiseen jouduttaisiin) ja toisaalta myös jonkinlainen oikeussuojakeino tulisi asiassa olla, kuitenin rajoitettuna.

Kuten blogisti kirjoittikin, on tällaisissa tapauksissa oltava varsin vahva näyttö siitä että kyseessä on laiton lakko eikä laillinen. Jos siinä asiassa on aidosti epäselvyyttä, mutta silti välaikainen turvaamistoimenpide myönnetän, ei ainoa oikeussuojakeino voi olla jälkikäteinen kantelu tuomarin toiminnasta vaan myös aito muutoksenhakumahdollisuus ylioikeuteen, esim, kantelulla, tulisi tuollaisissa tapauksissa olla mahdollista.

Anonyymi kirjoitti...

Finnairin johtohahmot joutunevat pikapuoliin vastailemaan H:gin käräjäoikeutee...
Asiahan käsitellään puoleettomassa kokoonpanossa ja asianomistajia kuunnellen.

Anonyymi kirjoitti...

Mara? Rento ja mutkaton Viipurin poika, rauhannobelisti ja Suomen kenties tunnetuin kansainvälinen vaikuttaja, mutta Facebookissa miehellä on vain 36 frendiä (vrt. Tarska 9 831 kpl, Pate 3 184 kpl). Onko Mara kavereiden hyväksymisessä vain ronkeli ja antaa tossua kaikille satunnaisille karvalakki-tuttavuuksille vai mikä on syy mahtimiehen frendien vähyyteen?

Anonyymi kirjoitti...

Taas ne töpeksii käräjäoikeudessa.

Helsingin käräjäoikeus on hylännyt kaikki syytteet kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajaan liittyvässä lahjusjutussa.

Ei ihme, että turvaamistoimet menestyvät.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Oiva esimerkki siitä, miten HV- verkosto toimii ja voi hyvin myös tuomioistuimissa! Nyt Pauli alkaa taas hakea innokkaasti KKO:lta oikeusneuvoksen virkoja ja kohtahan se haku tärppää!

Anonyymi kirjoitti...

Jos on Maralle kertynyt facebook-kavereita harvakseltaan, niin se voi johtua kahdestakin seikasta:

joko Mara on alkanut siirtää rauhanneuvottelijan tietotaitoa nuoremmille, eikä uskalla ruuhkan pelossa avata sivujaan.

tai sitten Nokian designjohtajapoika ei ole ehtinyt kunnolla profiloimaan isäänsä.

Anonyymi kirjoitti...

"Helsingin käräjäoikeus perusteli päätöstään mm. sillä, ettei Ståhlberg vaikuttanut sellaisten asioiden käsittelemiseen Kuluttajariitalautakunnassa, joissa matkat kustantaneilla yrityksillä olisi ollut intressejä."

Olemme aiemmin olleet siinä uskossa, että oikeus on (vain) sokea. Nyt tiedämme, että (käräjä)oikeus on myös hölmö ja menee retkuun kuin retkuun!

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän kaikki toki ymmärtävät, että P. Ståhlberg syyllistyi lahjusrikkomukseen, vaikka oikeus käsittämättömillä perusteilla hänet syytteestä äänestyspäätöksellä vapauttikin; onhan P.S. ex-hovioikeudenpresidentin poika. Syyttömyysolettama pätee, mutta kyllä Ståhlbergin maine on mennyttä ja samalla luottamus koko kuluttajariitalautakunnan puolueettomuuteen on romahtanut.

Anonyymi kirjoitti...

Finnair oli aivan oikeassa. Ei se ole Finnairin vika että irtisanottavat ovat opiskelleet lentokonemekaanikon ammatin. Opiskelkoon uuden ammatin omalla kustannuksellaan jos alan työpaikkoja ei Suomesta löydy. Irtisanominen on muutenkin tehty Suomessa aivan liian vaikeaksi. Yrityksillä pitäisi olla oikeus irtisanoa ja palkata väkeä juuri oman tarpeensa mukaan. Näin saataisiin työväki mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Onneksi käräjäoikeus ymmärsi tämän ja teki oikean päätöksen.

Anonyymi kirjoitti...

Maanmittari kirjoitti:

"Kyse ei ole loppupeleissä sen isommasta asiasta kuin että onko oikein pysäköidä auto väärin jos on valmis maksamaan sakot vai onko yhteiskunnalla oikeus sakkojen maksamisesta huolimatta ruveta toimiin jolla lainrikkominen oikeasti keskeytetään myös tällaisen henkilön osalta".

Hohhoijaa! Odottaisi kyllä maanmittarilla(kin) olevan sen verran älliä, että hän osaisi erottaa, mikä on väärinpysäköinnin ja laittoman lakon ero sen suhteen, millaisia taloudellisia menetyksiä ko.laittomuuksista aiheutuu! Laiton lakko aiheuttaa Finnairille n. 1 milj. euron suuruiset vahingot/päivä. Väärinpysäköinti vie pysäköintipaikan joltakulta toiselta muutamaksi tunniksi. On siis suurta typeryyttä tarkastella näiden laittomuuksien keskeyttämiskeinoja rinnakkain ja päätellä, että jos kerran yhteiskunnan ei kannata keskeyttää väärinpysäköintiä voimakeinoin tms. tavalla, niin sama pätisi myös laittomaan lakkoon!

Anonyymi kirjoitti...

AA:n oikeusjutuissa piisaa käänteitä kuin saippuasarjassa! Tutkinnanjohtaja Juha Joutsenlahtea epäillään virka-aseman väärinkäytöstä (IL 13.7).

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Etsintäkuulutettua rikoskomisario Juha Joutsenlahtea ei epäillä "suuresta rikoksesta", kertoo VKSV:n syyteasiain yksikön päällikkö, valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Yle Satakunnan haastattelussa Rappe sanoi, että hänellä ei ole oikeutta kertoa asiasta tarkemmin.

Virka-aseman väärinkäytöstä epäilty Juha Joutsenlahti aikoo ilmoittautua poliisille huomenna. Satakunnan Kansan tavoittama Joutsenlahti sanoo, että hän ei ole pakoillut haastemiestä. Omasta mielestään hän on ainoastaan ollut sairauslomalla.

Poliisi on etsintäkuuluttanut Joutsenlahden ja käräjäoikeus on jatkanut syyteoikeutta häntä koskevassa rikosepäilyssä. Käräjäoikeuden päätös on julistettu salaiseksi 25 vuodeksi. _ kaikki on siis myös tässä "haarassa" salaista, kas kun ei 60 vuotta!

Jutun varsinainen syyttäjä on lomalla elokuun puoliväliin asti. Asian esitutkinta on meneillään.

Joutsenlahti puolustautuu voimakkaasti - syyttää ylintä poliisijohtoa.

YleUuutiset ei "vielä" uskalla julkaista JJ:n sille lähettämää viisisivuista vistiä!

Huh, miten salaista!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Helsingin käräjäoikeuden ratkaisemassa jutussa syyttäjä vs. Ståhlberg ym. puheenjohtajana toimi käräjätuomari Juha Fredriksson ja muina jäseninä kolme lautamiestä.

Anonyymi kirjoitti...

Tästä lakkoilusta ja siihen vaikuttamisesta löytyy varmasti ainakin kahta näkökulmaa. Itse katsoisin hieman taustoja. Tekniikka on ollut pitkään yhtiön tuloksellisin yksikkö, yhtiö itsessään on ollut hyvin kituva. Nyt yhtiössä on herännyt ajatus, että tekniikka ei enää kykene kilpailemaan. Kilpailua kuitenkaan harvemmin ratkaistaan yhdessä erässä, vaan johto heittää tekniikan osalta hanskat tiskiin ennen ottelun alkua.

Tekniikka on kaikkein vähiten aiheuttanut Finnairille ongelmia työtaistelutoimilla. Päinvastoin, se on ollut melko helppo neuvottelukumppani, kun vertaa lentäjien lakkoa hotellimajoituksestaan tai matkatavaran käsittelijöiden tehtäviensä laiminlyöntiä sairaslomin ja italialaisin lakoin. Tämä reaktio on mielestäni rehellisin ja aidoin lakon tarkoituksen mukainen tilanne.

Perustuslain yhdistymisoikeudesta ja oikeudesta mielenilmauksiin taitaa olla kaikin puolin selvä. Sitä säätelevä lainsäädäntö ja sen tulkitseminen on se, jota tässä mietitään. "Laiton lakko" on laiton, mutta tässä sitä käytetään mielenilmauksena töiden lopettamista vastaan. Viranomaisilta tuntuu unohtuneen PL:n 18§ ja se tuntuu unohtuvan tähän blogiinkin kirjoittavilta, "Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta."

Itse yrittäjänä ja työnantajana en ymmärrä laittomia lakkoja tai mielenilmauksia, kun sillä haetaan vain henkilökohtaista lisää palkkaan tai hotellietuuksia. Finskin tekniikalla saattaa tosiasiassa olla tarvetta saneerauksiin ja uudelleen järjestelyihin, mutta nyt näyttää, että johto heittää hanskat tiskiin ennen kuin hihoja on edes kääritty ylös ja yritetty kunnolla. Saisikohan sitä Vehviläistä ja muuta johtoa vähän ravisteltua? Tulosta on pystyttävä tekemään, mutta aina sen eteen on tehtävä töitä. Tekniikka pyrki herättelemään johtoa. Oikeus päätti, että sitä ei saa tehdä, se taitaa aiheuttaa vahinkoa.

Johdon palkitsemiset ovat olleet tapetilla ja johtaneet jo monenlaiseen. Kokonaiskuva antaa ymmärtää, että johdolle asetetut tavoitteet toteutuvat. Johdon ei tarvitse yrittää, vaan lukea tilinpäätös ja vähentää kirjanpitäjän keinoin sieltä menopuolelta kuluja. Onko lakko kokonaisharkinta huomioiden laiton vai ajoiko se lain toteutumista?

Ainakin minussa tekniikan lakko herätti kysymyksen: Onko johto hoitanut tehtäviään saada tekniikkaa menestymään?