keskiviikko 22. elokuuta 2012


627. KKO 2012:73. Korkein oikeus kumosi taas vakuutusoikeuden ratkaisun

1.  Vakuutusoikeuden toimintaa ja erityisesti sen tapaturmakorvausasioissa antamia syy-yhteyttä koskevia ratkaisuja on käsitelty ja ihmetelty tässä blogissa aikaisemmin jo muutaman kerran.

2. Korkein oikeus on joutunut myöntämään lukuisia valituslupia vain kumotakseen vakuutusoikeuden virheellisiä päätöksiä tapauksissa, joilla ei voida nähdä olevan varsinaista ennakkopäätösarvoa. Korkein oikeus on halunnut ohjata vakuutusoikeuden ratkaisukäytäntöä oikeille linjoille, mutta vakuutusoikeus ei ole näyttänyt toistaiseksi halukkaalta muuttamaan vakuutusyhtiöitä suosivaa ja vakuutettuja "sorsivaa" (sorsanmetsästys alkoi eilen) linjaansa.

3. Toissapäivänä korkein oikeus antoi jälleen uuden ratkaisun, jolla kumottiin vakuutusoikeuden tapaturmakorvausasiassa antama syy-yhteyttä koskeva ratkaisu (KKO 2012:73).

4. Tapaus koski yrittäjä A:ta, joka oli kaatunut 13.1.2008 siten, että vasen käsi oli jäänyt hänen alleen ja vääntynyt. Tapahtumapäivänä tehdyssä röntgentutkimuksessa oli todettu vasemman värttinäluun alaosan murtuma. A oli tapaturmailmoituksessaan ilmoittanut vahingoittaneensa vain ranteensa. Noin kolmen kuukauden kuluttua tapaturmasta eli 10.4.2008 A oli lääkärille ilmoittanut myös vasemman olkapään vaivaavan. Sittemmin suoritetussa olkapään tähystysleikkauksessa oli todettu rustorenkaan repeämä, joka oli jatkunut kapselirenkaan repeämänä ja ylhäällä takarustorenkaan etuosan repeämänä. Leikkauksessa oli havaittu myös vähäisiä rappeuman merkkejä.

5. Tapauksessa oli kysymys siitä, olivatko A:n olkapään vammat syy-yhteydessä mainittuun tapaturmaan ja erityisesti siitä, mikä merkitys tässä arvioinnissa oli annettava sille seikalle, ettei näitä vammoja ollut todettu välittömästi tapaturman jälkeen. A on todennut, että huomio oli kiinnitetty aluksi kipeän rannevamman hoitoon. Vasta ranteessa olleen kipsin poistamisen jälkeen olkapään kivut olivat tulleet selvästi esille. Heti tämän jälkeen hän oli kääntynyt niiden vuoksi lääkärin puoleen

6. Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, jonne A valitti vakuutusyhtiön (If) kielteisestä korvauspäätöksestä, piti 4.3.2010 antamassaan päätöksessä epätodennäköisenä sitä, että A:n olkapään vammat olisivat johtuneet kysymyksessä olevasta tapaturmasta, koska ensimmäinen maininta vasemman olkapään oireilusta oli vasta lähes kolmen kuukauden kuluttua tapaturman jälkeen. Lautakunta katsoi, että mikäli olkapäähän olisi kohdistunut merkityksellinen tapaturmavamma, oireet olisivat olleet selkeät heti tapaturman sattumisen jälkeen. Lautakunta ei pitänyt todennäköisenä, että A:lle 9.1.2009 tehdyssä leikkauksessa todetut vasemman olkanivelalueen kudosmuutokset olisivat olleet seurausta 13.1.2008 sattuneesta tapaturmasta, sillä todetunlaisia muutoksia tavattiin myös ilman tapaturmaa eli sisäsyntyisinä.

7. A valitti lautakunnan päätöksestä vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeudessa asia käsiteltiin normaalissa viiden jäsenen kokoonpanossa, jojon kuuli kaksi vakuutustuomaria (Raija Valli ja Juha Mutka), yksi sivutoiminen lääkärijäsen (lääketieteen lisensiaatti Jyrki Salmenkivi; kirurgia, ortopedia ja traumatologia; JS on Jorvin sairaalan osastonylilääkäri) sekä sivutoimisina asiantuntijajäseninä kaksi niin sanotusti "työoloja tuntevaa" jäsentä (Simopekka Koivu ja  Anja Lahermaa; varatuomari Koivun toimipaikka on EK:ssa eli siis työnantajapuolen päämajassa, Lahermaa puolestaan toimii "työntekijäleiriä" edustavan STTK:n lakimiehenä).

8. Vakuutusoikeuden ns. asiantuntijajäsenet, jotka ovat tehtävässään sivutoimisia, ovat jäänet vakuutusoikeuden toiminnan tarkastelussa yleensä lääkärijäsenten varjoon. Valtioneuvosto nimittää lääkärijäsenten lisäksi vakuutusoikeuteen viideksi vuodeksi kerrallaan myös aika suuren joukon a) työoloja tuntevia jäseniä, b) yritystoimintaa tuntevia jäseniä ja c) sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä. Työoloja tuntevat jäsenet nimitetään sosiaali- ja terveysministeriön esityksestä, mutta aloite tulee työmarkkinajärjestöiltä, joiden ehdotuksen ministeriö ja sitten maan hallitus sitten siunaavat. Näitä jäseniä on yhteensä 20 ja heille on määrätty 40 varajäsentä, suurin osa heistä on juristeja. Yritystoimintaa tuntevia jäseniä on viisi, joille on määrätty kahdeksan varajäsentä; myös nämä ovat lakimiehiä. Sotilasvamma-asioita tuntevia jäseniä on neljä ja heillä viisi varajäsentä.

9. Ratkaisussa KKO 2012:73 selostetussa tapauksessa vakuutusoikeus hylkäsi  30.11.2010  antamallaan päätöksellä A:n valituksen. Päätöksen perustelut ovat mielenkiintoiset. Pääasian osalta vakuutusoikeudella ei ollut mitään lisättävää muutoksenhakulautakunnan niukkoihin perusteluihin. Vakuutusoikeuden "omat" perustelut liikkuvat hyvin yleisellä tasolla ja niistä henkii eräänlainen puolusteleva asenne vakuutusoikeuden toimintaa kohtaan julkisuudessa (jo tuolloin eli 2010) esitettyyn kritiikkiin.

10. Vakuutusoikeus kirjoittaa näin "haastavasti": Lakisääteinen tapaturmavakuutuskorvausjärjestelmä edellyttää korvauksenhakijoiden yhdenvertaista kohtelua. Vakuutusoikeus ratkaisee puolueettomana ja riippumattomana tuomioistuimena asiat laissa säädetyn harkintavaltansa nojalla sille esitettyjen tosiseikkojen pohjalta. Vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanossa lääketieteellisen asian ratkaisemiseen osallistuu myös riippumaton tuomarin valan vannonut lääkärijäsen. Lääkärinlausuntojen kannanotot eivät ole vakuutusoikeutta sitovia. Vakuutusoikeus tekee lopullisen korvausoikeudellisen harkintansa itsenäisesti ottaen huomioon myös lääkärinlausunnoissa esitetyt korvausharkintaan vaikuttavat seikat.

11. Korkein oikeus, joka myönsi A:lle valitusluvan, ei lähtenyt perusteluissaan kommentoimaan vakuutusoikeuden edellä mainittuja "yleisperusteluja", vaan otti  kantaa vain ko. yksittäistapauksessa esitettyyn selvitykseen. KKO:n perustelut ovat tälläkin kertaa vakuuttavat ja sellaiset, joista vakuutusoikeuden ja muutoksenhakulautakunnan tulisi ja kannattaisi ottaa opiksi; vielä näin ei ole tapahtunut. Kun lautakunta kuittasi pääasian perustelut 17 rivillä ja vakuutusoikeus yhdellä rivillä, on korkein oikeus käyttänyt oman päätöksensä perusteluihin 2,5 sivua.

12. Lautakunnan perustelut ovat laadultaan pelkistetyn toteavat, vakuutusoikeuden perustelut taas auktoritatiiviset  tai autoritääriset ("me kyllä tiedämme nämä asiat, älkööt muut tulko meitä neuvomaan"). Vasta korkeimman oikeuden päätöksessä tullaan sellaisiin ominaisuuksiin, joita tuomioistuimen perusteluilta on lupa odottaa: seikkaperäisyys, informatiivisuus, avoimuus ja pohdiskeleva ote pro et contra.

13. Erityismaininnan KKO:n päätöksessä ansaitsee tulla mainituksi tapa, jolla perusteluissa kerrotaan sekä vakuutuslääkärin (Ilkka Sinisaari)  että hoitavan lääkärin (Ilkka Tulikoura) nimi ja ammatti samoin kuin ne havainnot ja johtopäätökset, joita kumpikin lääkäri on A:n vammoista tehnyt. Perusteluissa viitataan asianmukaisella tavalla myös asianomaista lääketieteen alaa edustavaan kirjallisuuteen. Perustelujen johtopäätöksiin kuuluu olennaisena kohtana toteamus, jonka mukaan vakuutuslääkäri Sinisaaren leikkauskertomuksen perusteella tekemiä päätelmiä ei hoitavan lääkärin eli Tulikouran leikkauksessa tekemiin havaintoihin nähden voida pitää perusteltuina.

14. KKO:n päätöksen perustelut vakuuttavat ulkopuolisen lukijan siitä, että A:n vammat ovat syy-yhteydessä kyseiseen tapaturmaan. Muutoksenhakulautakunnan ja vakuutusoikeuden päätöksistä sitä vastoin voi syntyä vaikutelma, jonka mukaan ratkaisujen perustelut on kirjoitettu tarkoituksellisesti niukoiksi ja puutteellisiksi, jottei asian oikea laita selviäisi.

17 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ihan maallikkona sekä lääketieteessä että juridiikassa kiinnitin huomiota vakuutusoikeuden päätöksen 1. kappaleeseen. Siinä A kertoo, että olkapään kivut alkoivat, kun kipsi ja kantoside oli poistettu. Mun järkeeni käy hyvin, että kun olkapää on ollut toimimattomana ja rasittumattomana kantositeen vuoksi, niin vamma paljastui vasta poiston jälkeen. Vakuutuslääkäri vain saivarteli, jottei korvausta tarvitsisi maksaa. kohteessa

Anonyymi kirjoitti...

Näin vakuutusoikeus riippumatomana puolueettomana tuomioistuimena toimien sille. laissa säädetyn harkintavallan jne. Perkules, sentään tämän se nyt vielä keksi. Tähän on vakuutusoikeudessa varmaan käytetty runsaasti aikaa ja vaivaa, näitä viisauksia VakO on alkanut viljellä päätökseen kuin päätöksen. Kuka tietää mikä kulloisessa asiassa on sitä"yhdenvertaista" kohtelua? Erityisen huonoa se on suurimmalle osalle! kohteessa

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Yhdenvertaisuus tarkoittaa tietenkin tässä tapauksessa sitä, että jos kerran vakuutusoikeus on hylännyt aiemmin kaikki muutkin hakemukset, niin pitihän sen nyt tässä tapauksessa tehdä samalla tavalla - yhdenvertaisuuden nimissä! Ei siinä sen kummallisempaa ole!

Anonyymi kirjoitti...

VakO voisi puolueettomana ja riippumattomana tuomioistuimena päätöksessään kertoa, mihin vastaavanlaisiin tapauksiin on yhdenvertaisella kohtelulla päädytty ja onko päätökset KKO:n vai VakO:n niihinkin jonkinlainen koodi lienee olemassa.

Anonyymi kirjoitti...

Mitäs mieltä blogisti on siitä, että Erkki Aurejärvi ja joukko muuita juristeja epäilee Lasse Lehtistä murhista ja murhan yrityksistä?
Lasse tietysti saa tuekseen vakuutuslääkäreitä, jotka selittävät, että keuhkosyöpä voi johtua muustakin kuin tupakasta (pitää muuten paikkansa).

PS. Nuo sananvahvistusmerkit ovat ihan mahdottomia - tämä taitaa olla viides yritys.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Sain juuri valmiiksi blogijutun mainitusta Lasse lehtisen menettelyä koskevasta tutkintapyynnöstä, ks. blogi n:ro 628.

Minä en taida mahtaa mitään noille sananvahvistusmerkeille. Kantsisi yrittää joka tapauksessa kirjoittaa ne ainakin selvin päin!

Anonyymi kirjoitti...

Oliko tämä(kin)tapaus todella oikeudellisesti niin vaikea, että tuomarit eivät osaa, eivät edes korkeimman oikeuden kädestä pitäen opettaminakaan, päätellä oikeudellista syy-yhteyttä?

Vaikeampiakin tapauksia on. Luonnontieteellisen syy-yhteyden pohtiminen on eri asia kuin oikeudellinen syy-yhteys, vaikka ne osittain menevätkin limittäin. Jos luonnontieteellinen syy-yhteys on olemassa, on oikeudellinenkin syy-yhteys olemassa. Kun lääketieteellistä syy-yhteyttä vakuutustapahtuman ja vamman välillä ei kyetä näyttämään, on vielä pohdittava, olisiko oikeudellinen syy-yhteys kuitenkin olemassa. Mitä täydellisempää lääketieteellistä näyttöä tapauksissa vaaditaan, sitä enemmän näyttötaakkaa asetetaan vahingoittuneelle tapauksissa, joita lääketiede ei kykene täysin selvittämään.

Kunigunde kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kyl mie nii kovast mielein pahotin siit riisumisest alasti et oikee! Miks hyö ei voineet kyssyy sit asjaa vaik Hartsalt, häähää ois ehk osant kertoo höille asjan oikia laijan järkinää!

Anonyymi kirjoitti...

Täytyy sanoa, että KKO:n perustelut tässä jutussa kyllä täyttävät tiukimmatkin kriteerit. Toivottavasti vakuutusoikeus ottaa niistä kirjoitusmallin. Ja jos ei ota, niin toivottavasti KKO ryhtyy seuraavaksi palauttamaan juttuja vakuutusoikeuteen asianmukaisesti perusteltavaksi.

Paha vaan, että jos vakuutusoikeus ryhtyy perustelemaan puoliksikaan noin hyvin, se vaatii joko lisäresursseja tai viivyttää käsittelyaikoja entisestään. Tästä päästäänkin siihen, että jo ensiasteessa (erilaisissa lautakunnissa) perustelutason pitäisi olla yksilölinen ja riittävä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Täyttä puppua väite, jonka mukaan kunnollisten perustelujen kirjoittaminen vaatisi lisäresursseja! Tiedän tämän, kun olen ollut itse tuomarintehtävissä lähes 20 vuotta.

Anonyymi kirjoitti...

"Täyttä puppua väite, jonka mukaan kunnollisten perustelujen kirjoittaminen vaatisi lisäresursseja! Tiedän tämän, kun olen ollut itse tuomarintehtävissä lähes 20 vuotta."

Sitten se vaatii vielä enemmän eli taitavampia tuomareita. Ja mistäs niitä otat näillä palkoilla ja arvostuksella, kun kaikki sylkee päälle.

Aikaa se joka tapauksessa useimmilta ihmisiltä vaatii.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ei vaadi, tomt prat!

Jos samat lakimiehet ovat olleet samassa talossa 20-30 vuotta ja saaneet viime vuosina sapiskaa KKO:lta ja lukemattomia päätöksiä, joista voi ottaa mallia perustelujen kirjoottamiseen, niin johan on helevetti, jolleivät nuo ihmiset, vaikka oliisvat millaisia "aaseja" tahansa, opi kirjoottamahan kunnollisia perusteluja!

Kyllä se on paljolti tahdon asia, se perustelujen kirjoittaminen, eli asia on kiinni tuomareiden ahkeruudesta ja ammattietiikasta, ei siihen mitään huippujuridiikkaa tarvita! Ne on loppujen lopuksi hyvin simppeleitä asioita nuo vakuutusoikeuden asiat! Tämä on selvä asia.

Ylituomarin pitäisi tietenkin olla todella pomo talossa ja panna tuomarit ja esittelijät töihin ja vaatia parempaa jälkeä! Ylituomarin pitäisi toimia puheenjohtajana kymmenkunnassa jutussa ja näyttää, KKO:n perustelutyyliä seuraten, mallia siitä, iten jatkossa vakuutusoikeuden pitää päätöksensä perustella.

Hyvä johtaja johtaa edestä ja tuo olisi juuri sitä edestä johtamista. Huono johtaja menee alaistensa selän taakse ja yhtyy näiden vikinään siitä, että "ei me ehditä, jakseta eikä viitsitä."

Anonyymi kirjoitti...

Toivottavasti jatkossakin KKO käsitelee VakO sta tulleet asiat, niinkuin puolueettomalle ja riippumattomalle tuomioistumme kuuluukin.
Päätöksen perustelun opettelu on hoidettava muutoin kuin harjoittelemalla sama asia moneen kertaan.

Kun perus ja ihmisoikeudet ei toteudu on siihen olemassa muut keinot, jos niitä halutaan käyttää.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KKO jaa KHO voisivat järjestää muutaman päivän vakuutusoikeuden tuomareille ja erilaisten muutoksenhakulautakunnan jäsenille seminaarin, jossa käsiteltäisiin mm. syy-yhteyttä koskevia kysymyksiä ja päätösten asianmukaista perustelemista.

Ai niin, mutta eihän KHO osaa tai halua itsekään perustella omiakaan päätöksiä avoimesti!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Viime viikolla KKO on antanut jälleen yhden uuden valitusluvan vakuutusoikeuden päätökseen (VL 2012:76). Siinä on kysymys CRPS-oireyhtymän syy-yhteydestä 22.7.2005 sattuneeseen työtapaturmaan.

Anonyymi kirjoitti...

KKO on antanut tänä vuonna 11 valituslupaa koskien tapaturma-asioita.
Voiko vakuutusoikeuteen "puolueettomana ja riippumattomana" oikeuslaitoksena luottaa?
Onko vakuutusoikeuden ylituomari vastuussa vakuutusoikeudessa tehdyistä "vääristä ja vakuutusyhtiöitä" suosivasta päätöksistä?