1. Virkaanastujaispuheessaan 2013 presidentti Sauli Niinistö lupasi Suomeen toistuvaa ulkopoliittista "fundeeraustilaisuutta". Idea tähän oli ilmiselvästi lainattu Ruotsista, jossa järjestetään joka talvi turvallisuuspoliittinen konferenssi Sälenissä. Niinistö piti lupauksensa, sillä hänen järjestämänsä ensimmäinen ulkopoliittinen konferenssi järjestettiin viime vuoden kesäkuun puolivälissä Kultarannassa.
2. Ruotsissa ei ole presidenttiä eikä kuninkaalla ole poliittisia valtaoikeuksia. Sen vuoksi Sälenin "valtakunnankokoukset" ovat poliittisesti sitoutumattoman Folk och Försvar (Kansa ja puolustus) -järjestön organisoimia. Ruotsissa mainittujen kokousten osanottajajoukko on laajempi ja monipuolisempi kuin Kultarannan sadan hengen kutsulista, joka ehkä kuvaa koostumukseltaan "eliittiä", mutta vastaa ruotsalaista esikuvaansa paljon huonommin kansan mielipiteitä.
3. Ruotsissa on siis Sälenin kokous, Suomessa taas "Salen konferenssi". Muuten, Sale NIinistö osallistui viime talvena Sälenin kokoukseen. Suomessa näistä Niinistön kokouksista uhkaa muodostua jokavuotinen perinne. Miten niin uhkaa? No siksi, että tavallisen pulliaisen kannalta näistä kokouksista on tulossa melko yhdentekeviä tilaisuuksia, joiden anti - jos sellaisesta ylipäätään voi puhua - jää vähäiseksi ja puheen tasolle, jonka sanoma kohta unohdetaan. Palaverissa puhutaan lähinnä itsestäänselvyyksiä tai/ja turhanpäiväisyyksiä. Paljon puhetta, vähän villoja, pätee siis tässäkin asiassa. Eliitin jäsenet saattavat toki olla palavereista innoissaan - etenkin ne jotka on kutsuttu tilaisuuteen - tavallinen kansa ei. Tässä on jälleen yksi osasyy siihen, miksi politiikka kiinnostaa tavallisia suomalaisia vain vähän, kuten vaalien äänestysvilkkauden toistuvasta laskusta on voidaan perustellusti päätellä.
4. Muistaako joku vielä, mitä Salen viime vuotisessa konferenssissa Kultarannassa puhuttiin? Luulen, ettei monikaan muista, minä en ainakaan eilen muistanut, vaikka miten kovasti yritin palauttaa viime vuotista kokousta mieleeni. Sen vuoksi selailin hieman nettiä, ja sieltä löysin aika mitäänsanomattomia selostuksia konferenssista tyyliin "Kultarannan pöydästä löytyi jokaiselle jotakin". Jahas, olipa se sitten hyvin tärkeä kokous!
5. Viime vuotiselle konfrenssille oli tyypillistä, jos lehtikirjoituksiin on uskominen, että "suomalaisen eliitin aiempi eurohype on muuttumassa vähättelyksi ja synkistelyksi". Erityisesti keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän Kultarannassa kuultu puheenvuoro oli kuulemma kriittisessä maanläheisyydessään tästä hyvä esimerkki. Mitä Juha Sipilä sitten tarkkaan ottaen vuosi sitten Kultarannassa sanoi? Minä en muista, vaikka muistelen kuulleeni Sipilän puheenvuoron. Ehkä joku kokouksessa mukana ollut saattaa muistaa, mutta kukaan ulkopuolinen ei varmaankaan muista.
6. Viime vuoden kokouksessa etuallala olivat talous ja EU-asiat. Presidentti Niinistön avauspäivänä pitämän pohjustuspuheen keskeisenä teemana oli, kuten vilkaisu nettiin osoittaa, "talouden tiivis nivoutuminen maailman poliittiseen vallankäyttöön". Niinistö toisti puheessaan vanhaa sloganiaan, jota hän oli paukutellut menemään jo vaalikampanjansa aikana: Kolmas maailmansota on jo meneillään, sitä vain käydään nyt talouden asein.
7. Tänä vuonna kokouksessa oli määrä keskittyä tosissaan ulko- ja puolustuspolitiikkaan. Presidentti Niinistö toivoi laajaa ja reipasta keskustelua mm. Suomen mahdollisesta liittymisestä Natoon. Kuulijoille Niinistö kuitenkin tuotti tässä suhteessa pettymyksen, sillä hän tyytyi viljelemään sunnuntain puheessaan vanhoja ja kuluneita sanontoja, kuten esimerkiksi, että "Suomen tulee olla päättäväinen", "Suomi päättäää itse asioistaan" jne. Natosta tai siihen liittymisestä Niinistö ei sanonut mitään konkreettista. Kokoukseen kutsutuista sadasta vieraasta vain aniharva rohkeni edes kautta rantain tuoda oman Nato-näkemyksensä esiin.
8. Suomen suhteet Venäjään ja Ukrainan kriisi olivat etualalla, mutta minkäänlaisia uusia avauksia tai uutisia ei tältäkään osin tuotu esille. Yleiskeskustelu vaikutti viime vuotiseen tapaan hieman sekavalta ja levottomalta sinne tänne -poukkoilulta. Veteraanidiplomaatti Jaakko Iloniemi rykäisi lauseen, joka ylitti uutiskynnyksen: Suomi jakaa jo nyt suhteessa Venäjään Nato-maiden riskit, mutta meillä ei Naton turvallisuustakuita. Iloniemi väitti, että sotilaspoliittisesti Venäjä pitää Suomea "Naton liitännäisenä". Tähän puolustusministeri Carl Haglundilla ei ollut muuta vastausta kuin se, että "Suomella ei ole VIP-korttia Natoon". Ei ole eikä tule, jos Suomi ei rohkene ottaa asiassa aloitetta ja hakea Naton jäsenyyttä.
9. Venäjä, Venäjä, Venäjä! Nämä silloisen puolutusministeri Jyri Häkämiehen muutama vuosi sitten Washingtonissa lausumat sanat olisivat kelvanneet Kultaranta-seminaarissa presidentin avaussanojen ja koko konferenssin otsikoksi. Häkämies oli jälleen paikalla, mutta häntä Niinistö ei ollut valinnut avaussanojen lausujaksi. Nyt tilaisuuden puheenjohtajana toiminut tv-toimittaja muotoili keskustelun teemaksi iskulauseen "Karhu on herännyt, oletko valmis" tai jotakin sinne päin.
10. Konferenssissa pidettyjä puheenvuoroja leimasi tietty varovaisuus Venäjän suuntaan. Tämä johtui varmaankin osin siitä, että vain päivää aiemmin presidentti Vladimir Putinin lähipiiriin kuuluvat "tutkija" ja Venäjän duuman entinen jäsen Sergei Markov varoitteli Hufvudstadbladetille antamassaan haastattelussa Suomea kovin sanoin liittymästä Natoon: "Haluatteko olla mukana aloittamassa kolmatta maailmansotaa", uhitteli Markov. -Miten muuten suomalaiset lehdet. kuten nyt tämä Hbl, "onnistuvat" saamaan haastatteluja juuri tällaisilta merkillisiltä Putinin ystäviltä? Luultavasti venäläiset haastateltavat itse tarjoavat lehdille kohulausuntojaan päästäkseen julkisuuteen.
11. Eräät muutkin Putinin kaverit ovat jo aikaisemmin varoittaneet Suomea liittymästä Natoon. Tänään, siis päivä Markovin lausunnon jälkeen, vuorossa oli Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Aleksandr Lukasevits. Hän yhtyi Natolla peloittelijoiden sankkaan joukkoon ja kritisoi Markovin tapaan Suomea siitä, että se on horjuttanut Venäjän ja Suomen hyviä naapuruussuhteita. Suomea Lukasevits kutsui maininnalla "strateginen kumppani". Lukasevits viittasi erityisesti siihen, miten suomalaiset ministerit (Carl Haglund, Merja Kyllönen, Päivi Räsänen) ja muut johtavat poliitikot (puhemies Eero Heinäluoma) ovat Ukrainan kriisin vuoksi peruttaneet venäläisten poliitikkojen kanssa sovittuja tapaamisiaan.
12. Tässä valossa ei liene varmaankaan ollut mikä sattuma, että Venäjän ulkomiisteri Sergei Lavrov saapui tänään - siis sopivasti Kultarannan konferenssin päätöspäivänä - Suomen Turkuun, jossa hän tapasi ulkoministeri Erkki Tuomiojan. Muuten, aika sopiva päivä Lavrovin vierailulle - ainakin jos asiaa katsoo Venäjän näkövinkkelistä - sillä päivälleen 70 sitten Neuvostoliiton armeija aloitti Kannaksella suurhyökkäyksen Suomen sotavoimia vastaan.
13. Ei siis ole mikään ihme, että presidentti Sauli Niinistö oli Kultarannan kokouksessa hyvin varovainen Nato-kysymyksen suhteen. Hän tuntui milteipä peruvan aiempia Nato-myönteisiä lausuntojaan ja puhui sen sijaan paljon siitä, että EU:lle voitaisiin muodostaa jonkinlainen yhteinen puilustus, joka korvaisi Suomen Natoon liittymisen. Niinistön idea ammuttiin kuitenkin jo kokouspaikalla alas muun muassa Puolustusvoimien uuden komentajan Jarmo Lindbergin sanoin: "EU-puolustus ei ole vaihtoehto Natolle". EU:n jäsenmaista 22 valtiota hoitaa puolustuksensa pääosin Naton kautta eli ne ovat Naton jäseniä. Sauli Niinistön kaavailut EU:n puolustusliitosta eivät ole saaneet juuri missään muussa EU-maassa kannatusta, vaikka asiasta onkin höpisty niitä näitä ympäripyöreää jossakin EU-maiden huippukokouksessa.
14. Onko Sauli Niinistö alkanut pelätä Vladimir Putininin arvaamattomuutta ja Venäjää vai haluaako hän vain olla ylivarovainen? Niinistöhän tapaa tapaa huomenna ulkoministeri Sergei Lavrovin - tietenkin Kultarannassa. Huomenna on siis Kultaranta kakkosen kolmas päivä!
15. Jotain positiivista sanottavaa saatiin tänään Sauli Niinistöltä. TV1:n A-studion haastattelussa Niinistö nimittäin ampui selväsanaisesti alas ulkoministeri Sergei Lavrovin Turun tiedotustilaisuudessa antaman lausunnon siitä, miksi Venäjä ei halua Suomen liittyvän Natoon. Lavrovin mukaan Naton laajentuminen itään olisi sekä Etyjin periaatteiden että Naton Venäjän kanssa tekemän sopimuksen vastaista. Niinistö ihmetteli Lavrovin lausuntoa. Hänen mukaansa Etyj:llä ei ole mitään tekemistä Naton kanssa eikä se, mitä Nato ja Venäjä kenties ovat sopineet keskenään, ole esteenä Suomen Nato-jäsenyydelle., sillä Suomi päättää itse omista asioistaan. Hyvä! Sauli Niinistön odottaisi torjuvan päättäväisesti myös edellä mainitun Aleksandr Lukasevitsin näkemyksen, jonka mukaan Suomi olisi Venäjän strateginen kumppani.
16. Kulttuuri-ihmisiä Kultarannassa edusti lähinnä kirjalija Sofi Oksanen, mutta häneltäkään ei kuultu erityisen rohkeita tai reippaita sanavalintoja. Kutsuttujen joukossa oli myös Jari Tervo, mutta sattuiko joku näkemään Tervoa paikan päällä?
17. Ensi vuonna pidetään sitten kolmas Kultaranta-kokous. Mahtaneeko silloin enää kukaan muistaa, mitä vuosi sitten eli eilen ja tänään Kultarannassa puhuttiin? Yksi asia on kuitenkin selvä myös ensi vuonna: Nato-kysymys ei ole liikahtanut yhtään mihinkään.
9 kommenttia:
Eero Don Heinäluomakin oli jälleen Kultarannanssa kultapossukerhon ikijäseninä kaiketi mukana. Mitähän ulko- ja turvallisuuspoliittiista virkaa tälläkin koljotilla mahtaa olla? Täysi turhake koko tyyppi -ikuinen ylioppilas kaiken lisäksi. Se pyrkii ja varmaan myös valitaan demareiden seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi. Voi, voi! Löisin pienen vedon siitä, että kolossi ei saa kokoon ensimmäisellä kierroksella edes Paavo Lipposen edellisissä vaaleissa saamaa 8-9 prosennttia äänistä.
Mutta ehkä tämä uusi bossi, tämä Antti Rinne "porukoineen" arvelee, että kun Paavo Mooses Lipposen pituus ei kelvannut, niin pannaan vielä muutama sentti Paavon päälle ja valitaan Heinis uudeksi ehdokkaaksi! Ja sitä seuraavissa vaaleissa sitten tämä kolmas liki kaksimetrinen, tämä Antti Lindtman, ylioppilaita hänkin.
Unilukkari oli kutsunut myös huipputoimittajiaan, kuten Saska Saarikosken Hesarista, Ruben Stillerin Ylestä ja Ben Zyskowiczin Espan kulmasta.
Tulta päin!, komentaa Don Eero Antti Rinnettä.
Hyvää yötä.
Onneksi sentään Alexander Stubb on ilmoittanut että jos ja kun hänet valitaan kokoomuksen johtoon, hän tulee ajamaan suomen nato-jäsenyyttä hyvinkin aktiivisesti. Nykyinen pääministeri ei ole sitä uskaltanut tehdä, vaan on vain vihjaillut että suomenkin kannattaisi hakea jäsenyyttä, jos ruotsi sen tekee. Nyt tulee siis selvä muutos kokoomuksen linjaan. Natoon, vaikka väkisin!
Neuvostoliiton aloittaman suurhyökkäyksen seurauksena Valkeasaaren taistelussa kaatui yhden pävän eli 10.6.1944 aikana 798 suomalaista sotilasta, se oli jatkosodan ennätys.
Alex Stubbista kokoomuslaiset tekevät uuden puheenjohtajansa ja pääministerin, jos ovat vähänkään fiksuja. Näistä kahdesta muusta ehdokkaasta ei ole mihinkään, ne on vellihousuja.
KHO 102- KKO 38
Tämä puoliryssä kansa äänestää ei Natolle, sanoipa yksi simultaanitulkki mitä hyvänsä, ellei siirrä Pohjanlahtea itäpuolelle.
Oikeuden vai oikeuksien halventamista?
KHO mielestä hovioikeus saa salata törkypuhe selvityksensä (neekeri , homo ja ryssä) Oikeuskansleri on tutkivinaan asiaa.
Meitä suorastaan odotetaan natoon.
Niin, pitäisikö saattaa Suomen Nato-jäsenyys oikeuskanslerin, ainakin ap. oikeusgangsteri Hiekkataipaleen tutkittavaksi....
Lähetä kommentti