tiistai 17. kesäkuuta 2014

852. KHO 2014:109. Virkamiehen selvää esteellisyyttä ei vahvistettu

                                              Tunteekohan pollekin nimen Alex?

1. Espooon kaupungin teknisen toimen johtaja Olavi Louko (OL) oli vuosina 2004–2007 osallistunut puolisonsa kanssa Lapin matkoille, joiden kutsujana tai järjestäjänä oli erään kiinteistöalan yhtiön johtohenkilö JYK. Tämä oli puolisoineen (BYK) myös itse osallistunut näille matkoille. Lapin matkoista viimeinen oli tehty maaliskuussa 2007, jolloin JYK oli jäänyt eläkkeelle. Tuolloin Lapin matkalle osallistuivat  ainoastaan OL puolisoineen ja JYK puolisoineen. Mainituille Lapin matkoille ei ollut yleensä osallistunut kuin vähäisessä määrin muita henkilöitä. 
2. Teknisen toimen johtaja OL oli sittemmin tuomittu muun ohella näihin matkoihin vuosien 2005–2007 osalta liittyneistä syistä sakkorangaistuksen lahjusrikkomuksesta. Syyte mainitusta rikoksesta OL:a vastaan oli nostettu 13.7.2010.  Espoon käräjäoikeus oli  26.5.2011 tuominnut OL:n  sanotusta rikoksesta 5 000 euron suuruiseen sakkoon, koska tämä oli puolisonsa kanssa osallistunut alan piiriin kuuluvien yritysten järjestämille matkoille. Helsingin hovioikeus oli myöhemmin eli 7.6.2013 vielä koventanut käräjäoikeuden OL:lle lahjusrikkomuksesta tuomitsemaa rangaistusta.
3. OL oli vuonna 2011 ollut kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa läsnä käsiteltäessä Suurpellossa olevan 6,4 hehtaarin suuruista aluetta koskevaa maankäyttösopimusta ja siihen perustuvan kaupungille tulevan korvauksen maksujärjestelyä. Sopimuksen toisena osapuolena oli G:n kuolinpesä, jonka kolmesta osakkaasta yksi oli edellä mainittu JYK:n aviovaimo BYK. Kaupunki oli tehnyt maankäyttösopimuksen kuolinpesän kanssa kesäkuussa 2006. 
4. Maankäyttösopimukseen liittyvän, kaupungille suoritettavan kehittämiskorvauksen (yli 44 miljoonaa euroa) maksuaikataulua oli päätetty lykätä elokuussa 2008, kun maa-alue ei mennyt kaupaksi yksityisille rakennuttajille, mutta sopimukseen perustuvat korvaukset lankesivat kuitenkin maanomistajan maksettaviksi. Espoon kaupunginhallitus valtuutti tuolloin OL:n sopimaan muutoksista tarkemmin. Vuonna 2011 Espoon kaupunginhallituksen jaosto kehotti salaiseksi määrätyllä päätöksellään OL:n johtamaa toimialaa valmistelemaan sopimuksen, jossa sovittaisiin maankäyttösopimuksen mukaisen korvauksen suorittamisesta kiinteistöjä vaihtamalla.
5. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli kysymys erityisesti siitä, oliko OL teknisen toimen johtaja virkamiehen esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen (hallintolaki 28 § 1 momentti 7 kohta) perusteella esteellinen olemaan läsnä asiaa käsiteltäessä. Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.
6. Virkamiehen esteellisyysperusteista säädetään hallintolain 28 §:ssä. Pykälän 1 momentin 1-6 kohdassa mainitaan virkamiehen erityiset esteellisyysperusteet ja momentin kohdassa 7 taas niin sanottu yleinen esteellisyysperuste. Viimeksi mainitun lainkohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä (siis muusta kuin 1-6 kohdissa mainitusta syystä) vaarantuu.
7. KHO:n enemmistön (KHO:ssa oli ratkaisua tehtäessä äänestys 6-3) mukaan esteellisyyttä koskevan yleislausekkeen esitöiden mukaan esteellisyyden aiheuttavan erityisen syyn puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa (hallintolaki 28 § 1 momentti 1–6 kohta). Yleislausekkeeseen perustuvan esteellisyyden aiheuttavan olosuhteen tulee siten olla sellainen, että luottamus virkamiehen puolueettomuuteen vaarantuu yhtä voimakkaasti kuin hänen osallistuessaan esimerkiksi sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen läheisensä on asianosainen taikka josta hänelle itselleen tai hänelle erityisen läheiselle henkilölle on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.
8. KHO:n enemmistön mukaan kyseiset vuodesta toiseen jatkuneet tapaamiset muun ohella edellä mainituilla matkoilla olivat sinänsä synnyttäneet tuttavuus- ja ystävyyssuhteita. KHO:n enemmistön perustelujen mukaan nämä tuttavuus- ja ystävyyssuhteet eivät kuitenkaan sellaisenaan antaneet aihetta olettaa, että virkamiehelle eli OL:lle olisi syntynyt epäterve tarve suosia virkatoimissaan henkilöitä, joihin hän oli näin tai muutoin lähinnä ammatillisissa yhteyksissä tutustunut.
9. OL:n  lahjusrikkomuksesta saama tuomio, jonka perusteena olevilla tapahtumilla oli välillinen henkilöllinen yhteys viranomaisessa eli siis Espoon kaupungin hallinnossa käsiteltävään asiaan, saattoi KHO:n enemmistön perustelujen mukaan sinänsä muodostaa yleislausekkeen perusteella esteellisyyden. Arvioitaessa esteellisyyden perustavan erityisen syyn olemassaoloa oli kuitenkin otettava huomioon ne seikat ja olosuhteet, jotka tuomioon olivat johtaneet.
10. KHO:n enemmistö totesi, että OL:n  tuomioon osaltaan johtaneista kiinteistöalan yhtiön matkoista ensimmäinen oli tehty noin 6,5 vuotta ja viimeinen noin 4,5 vuotta ennen nyt kysymyksessä olleen maksujärjestelyn tekemistä ja hyväksymistä vuonna 2011. Matkojen kutsujana tai järjestäjänä ollut henkilö, siis JYK,  oli jäänyt eläkkeelle vuonna 2007, eikä asiassa ollut  KHO:n enemmistön mukaan selvitetty, että ammatillisista yhteyksistä toisensa tunteneet OL ja JYK olisivat tämän jälkeen jatkaneet tapaamisia vastaavanlaisissa yhteyksissä. Vuonna 2011 toteutetun maksujärjestelyn tarpeen voitiin KHO:n enemmistön mukaan päätellä tulleen todennäköisesti ilmi vasta vuoden 2007 jälkeen.
11. KHO:n enemmistö katsoi, että lahjusrikkomuksena teknisen toimen johtajan (OL) syyksi luettu menettely osoitti moitittavaa suhtautumista viranomaistoiminnan objektiivisuutta ja tasapuolisuutta turvaavien säännösten noudattamiseen. Kun tässä asiassa kuitenkin otettiin muun ohella huomioon vuosien 2005–2007 matkoista kulunut aika ja matkojen aikana vallinneet olosuhteet, teknisen toimen johtajan puolueettomuuden ei enemmistön mukaan voitu sopimusjärjestelyä vuonna 2011 käsiteltäessä katsoa vaarantuneen tavalla, joka olisi voimakkuudeltaan rinnastunut erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa tarkoitettuihin tilanteisiin. Teknisen toimen johtaja ei näin ollen ollut esteellinen olemaan läsnä asiaa käsiteltäessä.
12. KHO:n vähemmistöön jääneen kolmen jäsenen kanta, jonka mukaan OL oli ollut esteellinen, on minusta kuitenkin enemmistön kantaa selvästi perustellumpi. Otetaanpa tähän KHO:n vähemmistön perustelujen pääkohdat, jotka on ensimmäisenä tuonut perusteluissa esille hallintoneuvos Siitari, kas näin:
Asiassa ei ole tullut ilmi sellaista selvitystä, että JYK:ta tai tämän puolisoa BYK:ta tulisi pitää OL:n hallintolain 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuina läheisinä. Asiassa käy kuitenkin ilmi, että OL:llä on ollut useiden vuosien ajan jatkunut säännönmukainen yhteys JYK:hon ja tämän puolisoon. Asiassa on siten viitteitä siitä, että kanssakäyminen ja yhteydet ovat perustuneet muuhunkin kuin ammatilliseen yhteistoimintaan.
Hallintolaissa säädetyt esteellisyysperusteet liittyvät yleensä siihen, että järjestelystä koituu joko välitöntä tai välillistä taloudellista hyötyä sellaiselle saajataholle, johon virkamiehellä on mainitussa pykälässä tarkoitettu sukulaisuuteen tai muuhun seikkaan perustuva yhteys. Sovellettaessa hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettua yleislausekejääviyttä edellytetään, että luottamus virkamiehen puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu. Tämän vaarantumisen ei tarvitse taloudellisesti tai muutoinkaan rinnastua sellaisenaan hallintolain 28 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin muihin esteellisyystilanteisiin. Yleislausekejääviys voi perustua myös useisiin tekijöihin, jotka yhdessä muodostavat vakavuudeltaan samantasoisen ja objektiivisesti havaittavissa olevan esteellisyysperusteen kuin muutkin lainkohdassa säädetyt esteellisyys­perusteet.
Tässä arvioinnissa otan huomioon, että OL:n yhteydet JYK:hon ja BYK:hon ajoittuvat sekä aikaan ennen maankäyttösopimuksen tekemistä että sen jälkeisiin vaiheisiin, joissa on käynyt selväksi, että kuolinpesä ei tule suorittamaan sovittua kehittämiskorvausta rahana. Kaupunginhallituksen jaosto on lykännyt maksuaikataulua viimeisen kerran 1.2.2010, jolloin samalla on päätetty, että OL valtuutetaan sopimaan tarkemmista muutoksista maankäyttösopimukseen. OL:ää vastaan on tämän jälkeen noin viisi kuukautta myöhemmin nostettu syyte lahjusrikkomuksesta. Käräjäoikeuden tuomiosta 26.5.2011 puolestaan on kulunut vajaa kuukausi aikaa siihen, kun kaupunginhallituksen jaosto 20.6.2011 salaisella päätöksellään on kehottanut OL:n johtamaa toimialaa valmistelemaan sopimuksen korvauksen suorittamisesta kiinteistöjen luovutuksena.
Näissä oloissa katson, että luottamus OL:n puolueettomuuteen on hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta erityisestä muusta syystä vaarantunut tavalla, jonka vuoksi hän on ollut esteellinen osallistumaan asiasta käytyyn keskusteluun kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Valtuuston päätös on syntynyt OL:n esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä, minkä vuoksi kumoan hallinto-oikeuden päätöksen ja valtuuston päätöksen."
13. Minusta OL:n esteellisyys on selvä asia. Kaupungin asianomaisen alan johtava virkamies häärää vielä lahjusrikkomuksesta langettavan tuomion ja sakkorangaistuksen saatuaan lomamatkojensa kustantajana toimineen tuttavansa vaimoa läheisesti koskevan sopimuksen maksujärjestelyä koskevassa asiassa niin, että kuolinpesä, jonka osakas mainittu aviopuoliso on, vapautuu sopimuksessa mainitun kehittämiskorvauksen suorittamisesta kaupungille. 

14. Mutta KHO:n enemmistö tuli yllättäen asiassa toisenlaiseen lopputulokseen. KHO:n enemmistön johtopäätös, jonka mukaan muun muassa Lapin matkojen synnyttämät ystävyys- ja tuttavuussuhteet OL:n ja JYK:n perheiden välillä eivät anna aihetta olettaa, että OL:lle olisi syntynyt epäterve tarve suosia JYK:ta tai tämän aviopuolisoa BYK:ta, on esteellisyyden kannalta epäolennainen seikka. Esteellisyyden syntyminen ei edellytä, että virkamiehellä näytettäisiin olleen tai syntyneen sanotunlainen suosimistarve, vaan esteellisyyteen riittää, että tietyn erityisen seikan johdosta luottamus virkamiehen puolueettomuuteen vaarantuu.  Puolueettomuuden kannalta on ratkaisevaa, millaiselta perheystäviltään lahjoja eli matkoja vastaanottaneen ja siitä langettavan lahjustuomion saaneen virkamiehen toiminta mainittujen ystävien asiassa näyttää ulospäin. Herättääkö virkamiehen toiminta näissä olosuhteissa luottamusta? Kyllä ei totisesti herätä.

15. KHO:n enemmistön lopputulos ei anna jatkossa minkäänlaisia takeita siitä, että virkamiehet ymmärtäisivät pysyä erossa sellaisten asioiden käsittelystä, joissa luottamuksen heidän esteettömyytensä ja puolueettomuutensa voidaan perustellusti epäillä vaarantuvan. Hallintolainkäyttö ei saisi olla "hallinnon jatketta" eli toimintaa, jossa etusija annetaan tehokkuudelle ja hallinnon muille tavoitteille, mutta jossa vaatimus hallinnon tasapuolisuudesta ja puolueettomuudesta sivuutetaan näennäisperusteilla, jotka eivät vakuuta.




30 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kenenköhän pussissa KHO:n enemmistö oikein on, kun tämmöinen kestitys pitää itselle mahdollistaa?
Tämmöisen tuomion jälkeen ei nimittäin kukaan enää ole esteellinen. Meillä on aika vekkulit tuomioistuimet.

Anonyymi kirjoitti...

KHO tuntuu selvästi vähättelevän Loukon hovioikeudesta saaman lahjustuomion merkitystä esteellisyysasiassa.

KHO: ei se mitään, että OL, vastaanotettuaan kaveriltaan ja tämän vaimolta ilmaisia Lapin matkoja ja tultuaan tuomituksi siitä rangaistukseen, jatkaa puuhailuaan saadakseen kaverinsa vaimon maankäyttösopimukseen perustuvan korvausvelvollisuuden poistetuksi!

Todellisuudessa esteellisyys on selevä kuin pläkki.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Helsingin hallinto-oikeuden päätös Loukon esteellisyysasiassa on lähestulkoon surkuhupaisan heikko.

Hallinto-oikeus on vedonnut siihen, että ehdotuksen G:n kuolinpesän kanssa tehtävästä maksujärjestelystä oli tehnyt, ei OL, vaan Espooon kaupunginjohtaja. Edelleen HaO sanoo, että ehdotuksen valtustolle sopimuksen hyväksymisestä oli tehnyt niin ikään kaupunginjohtaja.

Sen sijaan OL ei ollut hallinto-oikeuden mukaan ottanut osaa päätöksentekoon kaupunginhallituksessa eikä - valtuustossa eikä hän ollut myöskään esitellyt asiaa. OL oli kuitenkin allekirjoittanut ko. sopimuksen, mutta senhän hänoli hallinto-oikeuden mukaan voinut tehtä "virkatehtävänään".

Hallinto-oikeus sivuuttaa perusteluissaan täydellisesti sen, että kaupunginhallitus oli salaisessa päätöksessään nimenomaan antanut OL:ntehtäväksi valmistella maksujärjestelyä koskevaa asiaa, minkä OL oli sitten myös tehnyt. OL oli lisäksi ollut läsnä kaupunginhallituksen ao. kokouksissa, jolloin hän on voinut erittäin hyvin vaikuttaa asiaa.

On tietenkin vain pelkkä muotosiekka, että esittelijäksi "pantiin" OL:n sijasta kaupunginjohtaja. Tämän tarkoitutksena on ollut vain eksyttää arvostelijat ja OL:n esteellisyyteen vetoajat jotka kuitenkin hyvin tiesivät, kenen vitrkamiehen sana on asian todellisena valmistelijana ja neuvotteluissa mukana olleena painanut eniten.

Anonyymi kirjoitti...

Blogisti liioittelee, kun väittää tapausta selväksi. Asiassa on ollut eri suuntiin vetäviä seikkoja esteellisyyttä arvioitaessa.

KHO:n enemmistön perusteluissa kiinnittää kuitenkin ihmetystä, että rikosasiassa annetulle tuomiolle (todistusvaikutuskselle) ei ole annettu riittävästi painoarvoa. Nythän henkilö, jonka on todettu (jopa KHO:n enemmistön mukaan) suhtautuneen moitittavasti viranomaisten puolueettomuutta ja tasapuolisuutta koskeviin vaatimuksiin, on sallittu osallistua päätöksentekoon asiassa, jossa sama taho mahdollisesti hyötyy maankäyttöä koskevassa asiassa taloudellisesti.

KHO:n ratkaisun lopputulos ei vaikuta onnistuneelta siihen nähden, miltä asia näyttää yleisön silmissä.

Anonyymi kirjoitti...

Voiko tämän viedä oikeuskanslerin pohdittavaksi, kannattaako?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kyllä, kyllä sen pitäisi kannttaa.

Mutta, mutta. Kun kyse on ylimmän hallintotuomioistuimen ratkaisuista, niin käytännössä se ei tietnkään kannata siinä mielessä, että oikeuskansleri ei rohkene tai halua tehdä asialle enää mitään!

Anonyymi kirjoitti...

KKO antoi tänään melko kriittisen - ellei murskaavan - lausunnon ehdotuksesta tuomioistuin laiksi.

Anonyymi kirjoitti...

KHO oli tehnyt oman murskauksensa jo aiemmin.

Anonyymi kirjoitti...

KHO:n enemmistö on ilmeisesti tehnyt virheellisen päätöksen ja todella heikoy perustelut kannalleen. Jyrki Virolainen onko niin, että eurooppalaisissa oikeusasteissa enemmistön kanta todetaan virheelliseksi?

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ei ole takeita tai varmuutta siitä, että esim EIT tai EU:n tuomioistuin, jonne tapauksesta mahdollisesti valitettaisiin, olisi OL:n esteellisyyden suhteen toisella kannalla kuin KHO:n enemmistö.

Mutta eihän näistä koskaan etukäteen tiedä!

Anonyymi kirjoitti...

EIT:hen valittajan on syytä huomata, että sinne pääsyä on 1.1.2014 lukien merkittävästi hankaloitettu. Se ei ole muuttunut, että jutun asianosaisella (muilla ei mahdollisuutta) on lyhyt 6 kk aika tehdä valitus. Se sen sijaan on muuttunut, että nyt valitus pitää osata tehdä heti ensimmäisellä lähetyksellä täsmälleen oikein, muuten juttu jää peruuttamattomasti tutkimatta. Pitää mm. käyttää EIT:n omaan valituslomaketta ja osata liittää ihan kaikki tarvittavat liitteet valitukseen ehti ensimmmäisellä kertaa. Toisin kuin ennen, EIT:n sihteeristö ei enää pyydä puuttuvia liitteitä ym. lisätietoja. Tällaista apua ei enää saa, joten valittaja on omillaan. EIT-valitusta harkitsevan kannattaakin nykyään aina kääntyä menettelyn taitavan AA:n tai lupalakimiehen puoleen.

Anonyymi kirjoitti...

KHO:n lausunto tuomioistuinlaista


http://www.kho.fi/material/attachments/kho/ajankohtaista/tiedotteet/IUIWxFS9v/Uusi_tuomioistuinlaki_220514.pdf

Anonyymi kirjoitti...

Jotain hyvääkin KHO:n päätöksessä.
Ainakin kolme hallintoneuvosta tuntee objektiviteettiperiaatteen ja hallintolain esteellisyyssäädökset. Muut presidentti Vihervuoren on pantava hallintolain kertauskurssille pikaisesti.

Esittelijäjärjestelmä on huono, monikaan tuomareista ei ilmeisesti viitsi tai jaksa perehtyä asiaan kuten yleisissä tuomioistuimessa tuomarit joutuvat tekemään kun ei ole esittelijäjärjestelmää. Kun vielä sattuu arka tai osaamaton esittelijä, ei hän esitä muutosta alemman tuomioistuimen päätökseen. Vielä pahempaa on,jos asia tulee ensiasteena, silloin esittelijästä riippuu ratkaisun lopputulos vielä enemmän.


Eri mieltä olleen hallintoneuvos Eija Siitarin äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Sakari Vanhala ja presidentti Pekka Vihervuori yhtyivät:

"Kumoan hallinto-oikeuden ja Espoon kaupunginvaltuuston päätökset. Suullisen käsittelyn osalta olen samaa mieltä kuin enemmistö.
...
Näissä oloissa katson, että luottamus OL:n puolueettomuuteen on hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta erityisestä muusta syystä vaarantunut tavalla, jonka vuoksi hän on ollut esteellinen osallistumaan asiasta käytyyn keskusteluun kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa. Valtuuston päätös on syntynyt OL:n esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä, minkä vuoksi kumoan hallinto-oikeuden päätöksen ja valtuuston päätöksen."


Julkaistu 17.6.2014

http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1402916769928.html

Anonyymi kirjoitti...

KHO:n vähemmistön kanta on selostettu jo blokikirjoituksessa.

Anonyymi kirjoitti...

Fantsu Stubb pani tuulemaan. onneksi Toivakka KTM ja lentoemäntänäkin ollut yritäjä. Orpo valittiin, vaikka manviljelijöitäkin olisi ollut. Sataako Kepun laariin. Rädylle tuli paljon töitä. Sote valmiiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Miksi ihmeessä maa- ja metsätalousministerin aina pitäisi olla maataloustaustainen? Niinhän on valitettavasti ikiaikajoista asti ollut, ja siitä perinteestä totisesti olikin korkea aika päästä eroon!

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niin, voisihan se maatalousministeri olla joskus taustaltaan vaikkapa esim. merimies tai lentoemäntä!

Anonyymi kirjoitti...

Lenitan mies Jukka on mukana jääkiekkobisneksissä. Olisikohan tällä seikalla ollut merkitystä valintaan?

Anonyymi kirjoitti...

Nomen est omen. Urbi et orbi, kaupunkilaisille ja maalaisille. Urpilaiselle ja Orpolle.

Anonyymi kirjoitti...

Toivakalta olisi kannattanut kysyä "perheyrittäjän" rakennuttamis- tai kaavoituskokemuksista.

Jos katsotaan ministeriperheiden varallisuutta, niin Toivakka kiilaa kärkipaikalle.

http://www.toivakkaoy.fi/

Anonyymi kirjoitti...

Eräässä kaupungissa Hämeenkyrön ja Parkanon välillä kaupunginjohtaja reissaili purjehdusveneellä yritysjohtajan kanssa Välimerellä. Sittemmin sama johtaja junaili yritykselle naapurin tontin "lunastuksen" etuosto-oikeutta käyttäen. Käräjäoikeudessa eläkeläispoliitikoista koottu lautamiesmiehistö totesi toiminnan lievästi moitittavaksi, mutta tuomiota Ei tullut. Kaikki käy.

Anu Suomela kirjoitti...

Blogistilla on aivan hervoton kuvagalleria! Miten nyt Pollekin osui niin kohdalleen.

Anu Suomela

Anonyymi kirjoitti...

"Käräjäoikeudessa eläkeläispoliitikoista koottu lautamiesmiehistö totesi toiminnan lievästi moitittavaksi, mutta tuomiota Ei tullut".

Tiedoksi vaan, että käräjäoikeudessa on lautamiesten lisäksi oikeuden puheenjohtajana toimiva ammattituomari.

Anonyymi kirjoitti...

Kuten blogisti jo tekstissään totesi, esteellisyysarviointi ei ole arviontia siitä, voitasiinko katsoa jonkin seikan olemassaolon johtavan siihen, että asian ratkaisevalla taholla olisi "epäterve tarve" suosia toista osapuolta.

Ainakin HS:n lehtijutun perusteella, KHO on nyt katsonut, ettei päätöksentekijöille ole syntynyt "epätervettä tarvetta" suosia tuttaviaan ja ystäviään, eivätkä he näin ollen olleet esteellisiä.

http://www.hs.fi/kotimaa/Turun+toriparkkivalitukset+nurin+KHOssa++asiasta+p%C3%A4%C3%A4tt%C3%A4neet+eiv%C3%A4t+olleet+esteellisi%C3%A4/a1403662221647

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Niinpä. KHO näyttää - jostakin syystä - "kehittäneen" täysin uuden opin ja kriteerin virkamiehen esteellisyyden arvioinnissa. Minusta tuo malli on omiaan vesittämään pahemman kerran esteellisyysäännösten oikean soveltamisen.

Mutta, niinhän se sitten kait "ihan oikeesti" on, että hallintolainkäyttö on hallinnon jatketta. "Esteellisyyden uusi oppi" on tästä hyvä näyttö.

Anonyymi kirjoitti...

Epäterve tarve kuulostaa siltä, että arvionnin kohteen subjektiivisella mielipiteellä olisi jokin painoarvo.

Sillä, miten asianomainen itse näkee asian eli kysymyksen omasta esteellisyydestään ei ole kertakaikkiaan minkäännäköistä merkitystä!

Onhan se toki kiva, jos asianomainen myös itse kokee olevansa kelpoinen tekemään päätöksen, tilanteessa, jossa näin on objektiivisesti katsottunakin.

Mutta ratkaisevaa merkitystä ei subjektiivisella näkökannalla luonnollisesti ole, vaan arvionti perustuu objetiivisuudelle: miltä asia näyttää ulkoa päin katsottuna.

Asian tultua vireille, virkamies ratkaisee kysymyksen omasta kelpoisuudestaan ottaa asia hoitaakseen. Esteellisen virkamiehen tulee jäävät itsensä.

Tässä varmasti ratkaiseva näkökulma on subjektiivinen, mutta ulkopuolisen, kuten tuomioistuimen, tehdessä ratkaisua, tulee sen perustua vain ja ainoastaan objektiivisille perusteille.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Heh, heh! Joopa joo!

Anonyymi kirjoitti...

Hallintotuomarin "objektiivinen näkemys" taitaa olla käytännössä sama kuin esteellisen hallintovirkamiehenkin näkemys! Käymme yhdessä ain!

Espoolainen kirjoitti...

Menikö juttu siis niin, että OL matkaili Lapissa YK:n piikkiin ja kun YK:n maanjalostus epäonnistui ja olisi pitänyt maksaa kaupungille miljoonia, kaupunginjohtaja vaan hyvää hyvyyttään esitti sopimuksen muuttamista YK:lle edullisemmaksi? Eikös kaupunginjohtajan pitäisi katsoa Espoon kaikkien kuntalaisten etua?

Mitähän muuta Espoon kaavoituksesta mahtaa löytyä, jos sitä rupeaa pöyhimään? Tuo Suurpellon hanke on hieman vaiheessa, kun Nokia ei sitten tarvinnutkaan lisää toimitilaa. Koko alue olisi varmaan jo rakennettu, jos kaupunki olisi kaavoittanut sinne omakotitontteja.

Anonyymi kirjoitti...

Espoossahan kaikki bisneshenkiseltä näyttävä menee sukkana läpi. Ihan sama, kuka bisneksestä hyötyy tai kärsii, kaupunki ja kaupunkilaiset siinä mukana.