tiistai 16. elokuuta 2016

1037. KKO 2016:49. Paperilaskun maksullisuus

1. Korkein oikeus antoi tänään ennakkopäätöksenä julkaistun rat­kai­sun­ ku­lut­ta­ja-asia­mie­hen ja Eli­sa Oyj:n (jälj. Elisa) vä­li­seen rii­ta-asiaan, jo­ka kos­ki pu­he­lin­liit­ty­mä­so­pi­muk­sis­sa ol­lut­ta pa­pe­ri­las­ku­tuk­sen mak­sul­li­suut­ta kos­ke­vaa so­pi­mu­seh­toa (KKO 2016:49), Eh­don mu­kaan ku­lut­ta­ja saat­toi va­li­ta las­kun toi­mi­tus­ta­vois­ta koh­dan, jos­sa toi­mi­tus­ta­vak­si oli mer­kit­ty pa­pe­ri­las­ku (mak­sul­li­nen pal­ve­lu, 1, 90 e/kk/las­ku). KKKO kat­soi tuo­mios­saan, et­tei mak­sueh­toa ja las­kuis­ta pe­rit­tyä mak­sua ol­lut pi­det­tä­vä koh­tuut­to­mi­na.
2. Ratkaisullaan KKO ku­mo­si mark­ki­naoi­keu­den yli kaksi vuotta sitten eli 24.3.2104 antaman pää­tök­sen, jol­la Eli­saa oli kiel­let­ty sa­kon uhal­la käyt­tä­mäs­tä eh­toa pu­he­lin­liit­ty­mä­so­pi­muk­sis­saan. Mark­ki­naoi­keus ei ol­lut hy­väk­sy­nyt ku­lut­ta­ja-asia­mie­hen vaa­ti­mus­ta mak­sueh­don pois­ta­mi­ses­ta ko­ko­nai­suu­des­saan, vaan oli mää­ri­tel­lyt kiel­lon kos­ke­vak­si 1,90 eu­roa tai si­tä suu­rem­pia ve­loi­tuk­sia pa­pe­ri­las­kua koh­den. Markkinaoikeus ei siis sinänsä kieltänyt paperilaskua koskevan maksun perimistä.
3. KKO to­te­si perusteluissaan, et­tä muual­la lain­sää­dän­nös­sä on hy­väk­syt­ty pa­pe­ri- ja e-las­kun mah­dol­li­nen hin­tae­ro. Eli­salla oli tar­jol­la usei­ta eri las­ku­tus­ta­po­ja, jois­ta ai­noas­taan pa­pe­ri­las­ku oli mak­sul­li­nen. Ku­lut­ta­jal­la oli liit­ty­mä­so­pi­mus­ta teh­des­sään mah­dol­li­suus va­li­ta las­ku­tus­ta­pa. Kun­kin las­ku­tus­ta­van koh­dal­la oli sel­keäs­ti il­moi­tet­tu sen hin­ta. Li­säk­si asiak­kail­la, joil­la ei ol­lut mah­dol­li­suut­ta käyt­tää in­ter­ne­tiä, oli ol­lut mah­dol­li­suus saa­da las­kun mak­sa­mi­seen tar­vit­ta­vat tie­dot teks­ti­vies­ti­nä.
4. KKO:n mukaan mak­sut­to­man säh­köi­sen las­ku­tuk­sen taus­tal­la voi­tiin näh­dä hy­väk­syt­tä­viä ta­voit­tei­ta, ku­ten ym­pä­ris­tön suo­je­le­mi­nen, tie­toyh­teis­kun­nan edis­tä­mi­nen se­kä kus­tan­nus­ten mi­ni­moi­mi­nen. Li­säk­si pa­pe­ri­las­ku­ja kos­ke­vien mak­su­jen kiel­tä­mi­sen kat­sot­tiin saat­ta­van ai­heut­taa sen, et­tä kus­tan­nuk­set siir­ret­täi­siin mui­den vies­tin­tä­pal­ve­lu­jen hin­toi­hin. Täl­löin kus­tan­nuk­set tu­li­si­vat osal­taan nii­den­kin ku­lut­ta­jien mak­set­ta­vak­si, jot­ka ovat va­lin­neet vä­hem­män kus­tan­nuk­sia ai­heut­ta­van las­ku­tus­ta­van, sanotaan ratkaisun perusteluissa.

12 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

KKO:n kanta ei ole mitenkään kuluttajaystävällinen.

Ratkaisu voi vaikuttaa paperilaskutuslisän käyttöön ottoon monissa muissakin kestosopimussuhteissa. Päätös on huono sellaisille ihmisille, joilla ei ole internet-yhteyttä tai verkkopankkitunnuksia. Kaikilla kuluttajilla ei ole liioin kykyjensä tai taitojensa puolesta mahdollista sähköisen laskun käyttöön.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KKO:n perusteluissa on yksi puute.
Ratkaisussa puhutaan vain kuluttaja-asiamiehestä, mutta ei kerrota, mikä on hänen nimensä!

Kun perusteluissa kerrotaan markkinaoikeuden ja KKO:n oma kokoonpano nimiä myöten, olisi tietenkin ollut paikallaan mainita kuluttaja-asiamiehen nimi. Jos hakijana jossakin asiassa KKO:ssa olisi oikeuskansleri tai esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies, niin toki hänen nimensä mainittaisiin ratkaisun perusteluissa. Samaa käytäntöä tulisi noudattaa myös kuluttaja-asiamiehen kohdalla.

Kuluttaja-asiamiehenä on nykysin ylijohtaja Päivi Hentunen.

Anonyymi kirjoitti...

KKO:lta meni tämän sinänsä varsin yksinkertaisen asian käsittelyyn ja ratkaissemiseen yli kaksi vuotta. Markkinaoikeus antoi päätöksensä maaliskuussa 2014.
Ruotsin korkein oikeus olisi ratkaissut ko. asian vuodessa.

Anonyymi kirjoitti...

Paperilaskun maksut kolahtavat iäkkäisiin henkilöihin joilla ei ole internettiä, verkkopankkitunnuksia ja kännykkää. Heitä lienee noin 10 prosenttia väestöstä. Eikö KKO:n päätös ole digitaalista syrjintää?

Anonyymi kirjoitti...

Annetuilla perusteluillahan ratkaisun ei pitäisi olla vaikea. Olisi voinut onnistua paljon nopeamminkin, ei perusteluiden hankkimisen tuohon luulisi olevan kahden vuoden työ.

Tekstiviestiä en kuitenkaan ymmärrä todellisena vaihtoehtona. Eikö laskujen toimitus pitäisi tapahtua tavalla, jossa on hyvin suuri varmuus viestin perillemenosta? Vanhempien puhelinten muisti on rajallinen ja oma kokemus sairaalassa olosta ainakin on, että operaattori jättää lähettämättä viestin, jos puhelimen muisti on sattunut täyttymään. Sairaalassa käytin vanhempaa puhelinta ihan suositusten mukaisesti, ei sairaalaan suositella otettavan mukaan arvoesineitä. Tuskin tekniikka toimii paljoa paremmin, vaikka olisi ulkomaan matkalla ja estänyt viestit, ne saattavat EU:n ulkopuolella tulla paljon tuota paperilaskua kalliimmiksi.

Mieluummin minä sopisin vaikka, että laskun tiedot löytyvät jostain blogin kaltaiselta sivustolta, joka ei ole tunnuslukujen ja salasanojen takana. Miksi ei ole valintaa, jossa noita voi tarkistella ottamatta kaikkia salasanoja ja tunnuksia joka puolelle? Varsinkin puhelinlasku, kuten moni muu talouden peruslasku ei pidä sisällään sellaisia tietoja, joita kaikki kokee kovin salaisina. Jos joku on niin utelias, että haluaa kurkkia, mitä maksan Elisalle, sähköyhtiölle tai vaikka vesilaitokselle, siitä vaan. Ei minua edes haittaisi, vaikka maksaisikin laskuni.

Matti Rissanen kirjoitti...

Erittäin kuluttajaystävällinen ja järkevä ratkaisu. Jos haluat jostain syystä paperisen laskun postissa, maksat siitä yhtiölle tulevat ylimääräiset kustannukset itse, eivätkä muut asiakkaat.

Anonyymi kirjoitti...

"Jos haluat jostain syystä paperisen laskun postissa, maksat siitä yhtiölle tulevat ylimääräiset kustannukset itse, eivätkä muut asiakkaat."

Tällaista ajattelua tapaa tuon tuosta. Onkin kysyttävä, kuinka tyhmäksi kansa oikein on muuttunut?

Sähköinen toiminta maksaa huomattavasti enemmän kuin paperinen. Eikö tämä ole tullut kommentoija Rissaselle selväksi, vai onko kysymyksessä shikaanikommentointi tai peräti ns. trollaus?

Softa ja digi jos mikä maksaa.

Matti Rissanen kirjoitti...

Sähköisen softan ja digin toimintamäärä ja kulut ovat samat myös paperilaskussa, lisäksi tulevat tulostus- ja postituskustannukset. Sähköisen laskun toimittaminen asiakkaan tai asiakkaan pankin haltuun on äärimmäisen edullista.

Vai luuletko, että paperilasku valmistellaan käsin? Tai, että posti ei veloita mitään?

Anonyymi kirjoitti...

Tuleva trendi on että "maksaminen maksaa" myös e-laskutuksessa. Olemme kohta tilanteessa, jossa kuluttajat maksavat lisämaksun myös e-laskuista.

Anonyymi kirjoitti...

KKO:n ratkaisun saamiseen on tosiaan mennyt ihmeen kauan. Jutussa esittelijänä olleen esittelijäneuvoksen kohdalla viipyminen taitaa olla enemmän pääsääntö kuin poikkeus (KKO 2015:93, 2015:80, 2015:47, 2015:26, 2015:24, 2014:30 jne).

Jyrki Virolainen kirjoitti...

KKO:n ratkaisujen viipyminen ei toki johdu esittelijöistä.

Anonyymi kirjoitti...

KKV:n sivuilla käydyssä keskustelussa on mielestäni hyvä havainto ratkaisuun liittyen. Sopimusehdoissa oli 1,90 e kuukaudessa laskua kohti. Tätä ehtoa KKO ei kieltänyt. Kahta kuukautta koskevassa laskussa Elisa saa laskuttaa 3,80 paperilaskusta, kolmea kuukautta koskevassa 5,70 jne. Mahtaako tämäkin siis olla kohtuullista ja vastata laskun lähettämisestä aiheutuvia kuluja?