torstai 25. elokuuta 2016

1042. KKO 2016:52. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö

1. Korkeimman oikeuden tänään antamassa ratkaisussa 2016:52 on kyse  tapauksesta, jossa viisikymppistä peruskoulun miesopettajaa syytettiin 12-vuotiaaseen tyttöoppilaaseen kohdistuneesta törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Syytteen mukaan mies oli vuonna 2012 mm. koskettelemalla, tytön ulkonäköä kehumalla ("olet syötävän kaunis" ) tai halaamalla sekä sähköpostin välityksellä tehnyt kuuttatoista vuotta nuoremmalle lapselle, eli tekoaikana 12-vuotiaalle X:lle, seksuaalisia tekoja, jotka olivat olleet omiaan vahingoittamaan lapsen kehitystä. KKO:n ratkaisuselosteessa ei jostakin syystä mainita syytetyn ja asianomistajan sukupuolta, mutta aina valpas media on "paljastanut" sanotun seikan.
2. Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus, jonka puheenjohtajana toimi käräjätuomari Kirsti Rudanko - hän on oikeusneuvos Jorma Rudangon aviopuoliso - hylkäsi  5.9.2014 antamallaan tuomiolla syytteen. Käräjäoikeuden mukaan halaamisessa, polvella istumisessa ja poskelle sipaisussa ei ollut kysymys seksuaalisesta teosta eivätkä syytetty A:n viestit olleet seksuaalisväritteisiä saati seksuaalisesti olennaisia, vaan ne olivat liittyneet asianomistaja X:n itsetunnon vahvistamiseen.  
3. Vaasan hovioikeus (Vaittinen, Keltikangas, Vihla), jonne syyttäjä valitti, sen sijaan 2015 tuomitsi  syytetyn (A)  lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen. 
4. KKO:n ratkaisuselosteesta ilmenee mm., että ko. opettaja ja oppilas olivat halanneet muutaman kerran. Opettaja oli ottanut tytön ainakin kerran istumaan polvelleen. Opettaja oli lähettänyt tytölle 14 sähköpostiviestiä pääosin iltaisin tai koulun vapaapäivinä. Viesteissä hän mm. kuvaili kiintymystään tyttöön sekä tytön kauneutta. Hän puhutteli tyttöä hellyttelynimillä viesteissä. ”By the way, olit tänään ’syötävän kaunis......’ Ihan oikeesti.;)”, opettaja kirjoitti yhdessä viestissä. ”Olet niin hellyttävä näky, kun näytät kieltä, tai kun hymyilet. Siinä meikäläinen sulla heti, ja tekee mieli tulla heti ottaa syliin ja halaamaan.:) :D :)ˮ, mies totesi toisessa viestissä. Opettaja paljasti oppilaalle matematiikan koetehtäviä etukäteen, koska hän piti tyttöä ”ainutkertaisena tyyppinä”. Hän myös kehotti tyttöä olemaan kertomatta viesteistä kenellekään.
5. Syytetty perusteli toimintaansa oikeudessa sillä, että tyttö oli joutunut koulussa kiusatuksi ja hän halusi kohottaa tytön itsetuntoa ja auttaa häntä matematiikassa. Oppilas puolestaan luonnehti oikeudessa kokemaansa kiusaamista vähäiseksi ja normaaliksi, eikä hänellä ollut tarvetta saada sen vuoksi apua. Hän kertoi ottaneensa aluksi opettajan puheet heidän välisestään ”isosta suhteesta” vitsinä, mutta puheiden jatkuminen tuntui tytöstä erikoiselta. Tyttö kertoi kokeneensa lopulta opettajan huomion ahdistavana ja pelottavana. 
6. Korkein oikeus (Mansikkamäki, Välimäki, Sippo, Littunen, Hirvelä) kumosi hovioikeuden tuomion ja hylkäsi A:ta vastaan ajetun syytteen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja vapautti hänet hovioikeuden hänelle tuomitsemasta rangaistuksesta. 
7. KKO:n perustelujen mukaan opettaja oli kutsunut tyttöä useissa viesteissä eri hellyttelynimillä ja kehunut tämän ulkonäköä sanavalinnoilla, jotka eivät kuulu opettajan ja oppilaan väliseen tavanomaiseen viestintään. Viestit viittasivat oikeusneuvosten mukaan siihen, että mies oli kiinnostunut tytöstä muutenkin kuin opettajana. Kyse ei ollut opettajan ja oppilaan välisestä asiallisesta yhteydenpidosta eikä opettajan pyrkimyksestä kohottaa oppilaan itsetuntoa. KKO piti opettajan toimintaa epäasiallisena, mutta katsoi, ettei hänen menettelynsä täyttänyt hyväksikäyttörikoksen (RL 20:6.1) tunnusmerkkejä. Opettaja ei ollut KKO:n mukaan tuonut viesteissä esiin sukupuolielämään tai seksuaalisuuteen liittyviä asioita. Viestit eivät olleet myöskään sävyltään seksuaalisia tai seksuaalisväritteisiä. KKO totesi, että opettajan toimintaa ei ole perusteltua pitää edes kokonaisuutena arvioituna rikoslaissa tarkoitetulla tavalla (RL 20:10.2) seksuaalisesti olennaisena.

KKO 2016:52
8. KKO:n ratkaisu on rikosoikeudellisesti epäilyksettä oikea. A:n menettely on toki ollut epäasiallista ja suorastaan ällöttävää, mutta tästä huolimatta hänen toimintansa ei täytä  hyväksikäyttörikoksen tunnusmerkistöä. Hovioikeuden langettava tuomio vaikuttaa hätiköidyltä. Se perustuu enemmän tunteeseen kuin rationaaliseen juridiseen päättelyyn.
9. Tiedotusvälineet ovat nykyään pullollaan erilaisia tarinoita ja väitteitä seksuaalisväritteisistä tapauksista ja tilanteista. Urho Kekkosen uskottu, "tyttö ja ystävä", on julkaissut juuri 600-sivuisen kirjan hänen ja häntä 47 vuotta vanhemman Urhon "rakkaussuhteesta", joka päättyi presidentin sairastumiseen. Tukholman suurlähettilästä ollaan kiikuttamassa takaisin Suomeen "nopeutetussa menettelyssä" mm. kosketteluväitteiden perusteella, jne, jne. Tätä taustaa vasten ei ehkä voida pitää kovin kummallisena ja tuomittavana, jos joku viisikymppinen maalaisopettaja ryhtyy lerpertelemään jonkun nuoren tyttöoppilaansa kanssa. Toki tällaiset aika ällöttäviltä vaikuttavat tapaukset ansaitsevat tulla päivänvaloon ja selvittelyn kohteeksi.

10. Opettajien ja oppilaiden välisestä "muhinnoinnista" uutisoidaan nykyisin Suomessakin tämän tästä. Vantaan käräjäoikeuden on määrä antaa tänään tuomio tapauksesta, jossa nelikymmppinen naisopettaja on syytteessä kolmen 12-14 -vuotiaaan poikaoppilaansa seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja virkarikoksesta. 

11. Juuri nyt eli klo 14.15 tuli tieto, että edellä kohdassa 10 mainittu vantaalaisopettajatar on tuomittu käräjäoikeudessa kolmeksi vuodeksi  kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen  useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, joista osa on törkeitä. Uhreja oli kaksi, iät tekohetkellä 13 ja 14 vuotta, ja he olivat opettajan oppilaita. Toisen kanssa opettajatar oli ollut sukupuoliyhteydessä. Opettaja tuomittin myös viralta pantavaksi.

21 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ko. opetttaja saattaa joutua irtisanotuksi, ellei häntä ole jo potkittu pois virastaan.

Anonyymi kirjoitti...

Tiedoksi anonyymille että ko. opettajan virkasuhde koulussa oli määrä-aikainen.

Anonyymi kirjoitti...

Tuskinpa määräaikaa lienee jatkettu!

Blogijutun kohdassa 10 mainitussa tapauksessa naisopettajatar on tuomittu tänään Vantaan KäO:ssa useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä 3 v 8 kk vankeuteen. Osa teoista katsotiin törkeiksi.

Anonyymi kirjoitti...

Olisi voinut olla virkarikos

Anonyymi kirjoitti...

Olisinpa 14-vuotiaana pojankloppina saanut tällaista suosiota opettajatar Pirkolta.

Anu Suomela kirjoitti...

Minua kiusaa näissä termeissä 'seksuaalinen hyväksikäyttö'. Englannin kielen termi 'abuse' on merkittävästi rankempi, ja voidaan tulkita myös raiskaukseksi. Suomen kielessää hyväksikäyttö voi olla neutraali, jopa positiivinen 'käyttää hyväkseen luonnon antimia'.

Eikö olisi asiallisempaa käyttää esimerkiksi termiä 'seksuaalinen ahdistelu', tai 'alistaminen seksuaaliseen kanssakäymiseen'? Korkin päätös on mielestäni erittäin hyvä, ja päättämässä oli Päivi Hirvelä, joka on väitellyt aiheesta.

Tuo miesope on kieltämättä käyttäytynyt aika oudosti 12-vuotiasta tyttöä kohtaan, mutta vaikeaa löytää toiminnasta seksuaalisia merkityksiä. Jos ei siis ruveta ylettömästi psykologisoimaan sillä, mitä motiiveita hänellä olisi voinut olla. Eihän ihmistä voida tuomita kuin toteen näytetyistä teoista.

Tuon naisopettajan toiminta on tilastojen valossa erikoista, naiset eivät yleensä ryhdy seksuaalisiin tekoihin murkkuikäisten poikien kanssa. Jäinkin miettimään, onko hän tunnustanut tekonsa? Epäilijänä jään miettimään, voiko kyseessä ehkä olla murkkuikäisten keksimä juoni naisopen kiusaamiseksi?

Sellaisiakin tapauksia on kansioissani, joissa näin on tapahtunut. Asiaa on laajemmin tutkinut ruotsalainen sosiologi Max Scharnberg.

Anu Suomela

Anonyymi kirjoitti...

Olisi mielenkiintoista lukea blogi/kommentti uunituoreesta KKO 2016:55. Siinä KKO panee lunta tupaan järkevälle prosessinjohdolle ja kulujen minimoimiselle summaarisissa asioissa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Olen nyt Etelä-Turkissa pari kolme viikkoa, lämpötila päivisin +33-34 C, öisin 4-5 astetta alempi. Meriveden lämpö +27 C.

Luin ratkaisun KKO 2016:55 perustelut kertaalleen. Perustelut käräjäoikeuden ratkaisun muuttamiselle ova minusta aika heiveröiset! Niissä on pidetty silmällä yksinomaan suuren perintäyhtiön etua. Ex-pressa PK ymmärsi perintäyhtiöiden etua, oli " suhteissa" niiden kanssa.

Samaa rataa kulkee KKO edelleen. Siitä johtuen meillä Suomessa on edelleen voimassa täysin idioottimainen järjestelmä jossa myös selvät ja riidattomasti velkomusasiat, joissa parttien välillä ei ole minkäänlaista riitaa, pitää kierrättää käräjäoikeuden kautta. Niitä ei haluta millään eikä ilmeisesti ikkuna siirtää suoraan ulosottoviranomaisille!
Se on yksi hömöyden huippu Suomen oikeusijlaitoksessa! Muitakin hölmöyksiä on tosi paljon.

Nyt sukellan sinisen Välimeren aaltoihin!

Anonyymi kirjoitti...

Asianajajaa näköjään on Iltalehden mukaan sakotettu huumerikkomuksesta. Liiton puheenjohtajan mukaan asia menee Liiton valvontalautakuntaan. Mutta eikä sellainen sanktiointi jo ole kaksoisrangaistavuuden kiellon (ne bis in idem) takia liian myöhäistä?

Anonyymi kirjoitti...

"Olen nyt Etelä-Turkissa pari kolme viikkoa, lämpötila päivisin +33-34 C, öisin 4-5 astetta alempi. Meriveden lämpö +27 C."

Kateeksi käy, mutta olet sen ansainnut!

"Siitä johtuen meillä Suomessa on edelleen voimassa täysin idioottimainen järjestelmä jossa myös selvät ja riidattomasti velkomusasiat, joissa parttien välillä ei ole minkäänlaista riitaa, pitää kierrättää käräjäoikeuden kautta. Niitä ei haluta millään eikä ilmeisesti ikkuna siirtää suoraan ulosottoviranomaisille!
Se on yksi hömöyden huippu Suomen oikeuslaitoksessa!"

Täysin samaa mieltä!

Anonyymi kirjoitti...

"Asianajajaa näköjään on Iltalehden mukaan sakotettu huumerikkomuksesta. Liiton puheenjohtajan mukaan asia menee Liiton valvontalautakuntaan. Mutta eikä sellainen sanktiointi jo ole kaksoisrangaistavuuden kiellon (ne bis in idem) takia liian myöhäistä?" - Niin, ja jos ei esty tuon takia, niin siksi ainakin, että asia on saanut julkisuutta. Siihenhän ei tiettävästi vaikuta, onko asianomaisen nimi tiedossa vai ei. Julkisuus kuin julkisuus.

Nimetön kirjoitti...

Ei ole. Krs. HHO 2.10.2014 antama ratkaisu ex-AA Zacharias Sundströmin asiassa. Löytyy Finlexistäkin.

Siru Pola kirjoitti...

Tuo velkomushomma on kyllä oikeuslaitoksen suurin paise. Vaikuttaa vissiin satoihintuhansiin suomalaisiin.

Olisi mielenkiintoista saada selko siitä, millaiset kytkökset esim. Lindorffilla, Intrumilla ja OK-perinnällä on lainsäädäntö ja tuomioistuintaholle. Vai mistä ihmeestä tuo munausmenettely johtuu.

Maalaisjärjellä, saati sitten muullakaan ajateltuna, en ole löytänyt yhtään perustetta sille, miksi nuo selvät ja riidattomat asiat kierrätetään tuomioistuimen kautta.

Vai saavatko ne käräjäoikeudet sittenkin jotain bonuksia juttumäärien perusteella ..

Anonyymi kirjoitti...

Tuomioistuimen tulee viran puolesta kontrolloida (jossakin määrin) sitä, ovatko vaatimukset selvästi perusteettomia kansallisen lain tai EU-oikeuden näkökulmasta. Lienee selvää, ettei ulosottovirastolla ole mahdollisuuksia tähän (hyvä kysymys tietysti on, mitä käytännön mahdollisuuksia ja haluja tuomioistuimilla on). Tämä käy ilmi esimerkiksi myös KKO:n asiaa koskevasta lausunnosta: http://korkeinoikeus.fi/fi/index/lausunnot/opinion/1424868041517.html

Problematiikkaa on hiukan raapaistu myös esimerkiksi Lakimies 1/2016:n artikkelissa "hylätään selvästi perusteettomana".

(Sinänsä voisi tietysti ajatella sellaistakin mallia, että vain tietyt kriteerit täyttävät selvät ja riidattomat asiat voitaisiin hoitaa suoraan ulosoton kautta.)

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Edellä esitetty väite, jonka mukaan "ulottovirastolla ei ole mahdollisuutta tähän", on pötypuhetta.

Suomessa on useita ulosottovirastoja ja lisäksi valtakunnanvoudinvirasto. Niissä kaikissa on työssä kymmeniä päteviä lakimiehiä. Käräjäoikeuksissa perintäasioita ratkaisevat 99 prosenttisesti kanslistit, joilla ei ole juristitutkintoa. Koko maassa on käsitelty vuosittain n. 300 000 täysin riidatonta ja selvää velkomusasiiaa, joissa siten on kyse vain saatavan perinnästä. Niiden kaksinkertainen käsittely ja kierrättäminen ensin käräjäoikeuksien kautta on räikeää muutenkin vähäisten resurssien tuhlausta! Vertailun vuoksi voidaan todeta, että poliisit ja syyttäjät ratkaisevat lopullisesti n. 70-80 prosenttia kaikista rikosasioissa rikesakoilla ja rangaistusmääräyksillä. Noita asioita ei siis viedä käräjäoikeuteen lainkaan, mutta kun on kyse esim. 100 euron suuruisesta kauppalaskusta tms.riidattomasta velkomusasiasta, tapauksesta on nostettava kirjallinen kanne ja asia on pakko käsitellä käräjäoikeudessa.

Täysin järjetöntä!

Anonyymi kirjoitti...

Bryssel I tai II asetus in yhtenä esteenä tuolle Ruotsin mallin käyttöönottamiselle. Ruotsi on tältä osin tehnyt varauksen, mutta Suomella ei ole vastaavaa varausta.

Ymmärtääkseni myös Tuula Lintu suhtautuu kielteisesti Ruotsin malliin. Siinä sitä sitten onkin tarpeeksi esteitä järkevän systeemin omaksumiseksi.

Anonyymi kirjoitti...

Blogistilla ei taida olla käytännön kokemusta tai käsitystä summaaristen asioiden käsittelystä. Kanslistit toki käsittelevät summaarisia asioita, mutta annettujen ohjeiden mukaisesti. Käytännön varmaankin vaihtelevat käräjäoikeuksittain, mutta varmaankin tyypillisesti käytännössä summaarisiin asioihin nimetyt käräjätuomarit ovat varsin tarkkaan määritelleet, millaisia juttuja kanslistit hoitavat. Kaikki epäselvät asiat ohjataan käräjänotaareille tai tuomareille vähintäänkin arvioitaviksi.

Ehkäpä vastaava saataisiin toimimaan ulosottovirastossa vahvistamalla niiden lakimiesosaamista. Tällöinkään kysymys ei olisi kuitenkaan riippumattomasta tuomioistuimesta. Mitä ulosottovirastossa tehtäisiin sen jälkeen, kun todettaisiin, että selvänä ja riidattomana saatavana ollaan perimässä pakottavan kansallista lainsäädännön tai EU-oikeuden vastaista saatavaa?

Anonyymi kirjoitti...

"kun on kyse esim. 100 euron suuruisesta kauppalaskusta tms.riidattomasta velkomusasiasta, tapauksesta on nostettava kirjallinen kanne ja asia on pakko käsitellä käräjäoikeudessa."

Sinänsä olen blogistin kanssa samaa mieltä järjettömyydestä. Kun KKO:n myötävaikuttamana tuo tie on pakotettu valitsemaan, haittoja voisi vähentää sillä, että summaaristin asioiden yksipuoliset tuomiot lähetettäisiin ilman erillistä täytäntöönpanohakemusta sähköisesti ulosottoon, josta lähetettäisiin suoraan maksukehotus. Periaatteessa on kai "yks ja hailee" tekevätkö ensin asteen kirjauksen käräjäoikeuden vai ulosottoviraston kanslistit. Lienevät yhtä ahkeria ja tehokkaita kummassakin virastossa.

Anonyymi kirjoitti...

Välittävä kanta: ulosottovirastojen palveluksessa on töissä vähintään kymmeniä päteviä lakimiehiä. Käräjäoikeuksien palveluksessa on noin 450 käräjätuomaria ja noin 130 lakimiestutkinnon suorittanutta auskultanttia. Niin ollen käräjäoikeuksien kyky organisoida riittävä lakimiestaustatuki on kiistatta parempi, varsinkin jos summaariset asiat keskitetään vain muutamiin käräjäoikeuksiin.

Anonyymi kirjoitti...

Onko blogistilla mielipidettä siitä, miten on mahdollista, että KKO antaa tuomion 9.9.2016 asiassa, jossa hovioikeuden ratkaisu on annettu 29.2.2012 eli 4,5 vuotta sitten. Asia ei vaikuta mitenkään erityisen laajalta mutta sen sijaan asianosaisille tärkeältä, minkä vuoksi heillä olisi pitänyt olla korostunut oikeus nopeaan oikeudenkäyntiin. KKO ei edes hyvittänyt viivästyksestä...

Siru Pola kirjoitti...

Tuomioistuimet saattava noita "selvästi perusteettomia" kyllä jollain tapaa seuloa, en tiedä, mutta vuosittain muutaman sata velkomusasiaa kulkee käsieni kautta, enkä yhtä ainutta kertaa ole ko asiaan törmännyt.

Väite on siis tosiasiallisesti samanlaista puppua kuin Paateron tarinat. Ja velalliseltahan asiaa tiedustellaan kuitenkin, joten ei siinä taida ilman velallisen väitettä paljoa käräjäoikeuden tutkinta painaa. Etenkin kun sitä ei tehdäkään.


Nuo 100 € ylittävät maksut taitavat ikävä kyllä olla jo isoja käräjäoikeuksiin päätyviä laskuja. Sinnehän menee ja siellä aivan oikeast käsitellään velkomuksia, joissa satavat ovat pääomaltaan alle kymmentä euroa ja perintäkulut sitten mitä ovatkaan.