tiistai 27. lokakuuta 2009

179. Oikeussalietikettiä syytä yhtenäistää; oikeussaliburka käyttöön?

Porvoon käräjäoikeus Kigalin oikeussalissa Ruandassa

Tänään oli lehdessä (HS) jälleen kerran juttua siitä, miten eri Euroopan maissa suhtaudutaan burkaan ja muihin musliminaisten käyttämiin päähuiveihin ja kasvohuntuihin. Burka on silmikolla varustettu kaapu, joka peittää kantajansa päästä jalkoihin; niqab sen sijaan jättää silmien ympäristön paljaaksi; hijab puolestaan on suorakulmion muotoinen huivi, joka peittää päälaen, hiukset ja kaulan, mutta jättää kasvot paljaiksi. Eri puolella Eurooppaa harkitaan burkan ja päähuivien kieltämistä ja joitakin rajoituksia on jo annettu muun muassa Saksassa ja Ranskassa.

Tarkoitukseni ei ole syventyä burkan ja päähuivien käyttöön laajemmin, mutta asia tuli mieleeni, kun tv-uutisissa näytetään kuvia suomalaisista oikeudenkäynneistä, jossa syytetyt saapuvat oikeussaliin kasvonsa peittäen. Tämä käytäntö liittyy oikeussalissa kuvaamiseen. Oikeudenkäynnin kuvaaminen on sallittua vain tuomioistuimen luvalla. Käytännössä oikeuden puheenjohtaja antaa kuvaajille luvan kuvata jutun asianosaisia muutaman minuutin verran ja sitten kuvaajat komennetaan ulos, koska kuvaaminen istunnon aikana häiritsisi prosessin kulkua. Vaikka asianosaisia, yleensä ns. kohujuttujen syytettyä, on luvallista kuvata, saavat syytetyt toisaalta peittää kasvonsa kuvaamisen ajaksi. Tästä taitaa olla jopa eduskunnan Eduskunnan oikeusasiamiehen arvovaltainen kannanotto.

Toiset syytetyt, varsinkin ne, jotka ovat kiistäneet syytteen ja syyllisyytensä, esiintyvät oikeussalissa kuvattaessa reilusti ilman kasvo- tai päänsuojia. Syyllisyytensä jo esitutkinnassa myöntäneet syytetyt sitä vastoin haluavat - ymmärrettävistä syistä - useimmiten peittää kasvonsa kuvaamisen ajaksi. Sen jälkeen kun kameramiehet ovat poistuneet salista, syytettyjen on luonnollisesti esiinnyttävä ilman suojapeitettä.

Tämä käytäntö on vakiintunut ja tuntuu aika perustellulta. Mutta yhteen asiaan haluaisin kiinnittää huomiota. Tarkoitan kasvojen suojaksi otettujen liinojen, huivien yms. vaatekappaleiden epäyhtenäisyyttä.

Joskus syytetty peittää kasvonsa sellistä mukaan ottamallaan eilispäivän tai vielä vanhemmalla sanomalehdellä. Riippuu lehden koosta, mutta yleensä lehdellä suojaaminen ei vaikuta kovin hyvältä ratkaisulta; tabloidilehdellä (esimerkiksi Uutispäivä Demari tai HBL) saa hädin tuskin edes puolta päätä. Parhaimman suojan lehdistä tarjoaa Hesarin paksu sunnuntainumero, tästä voinemme olla yhtä mieltä.

Entäpä sitten vaatekappaleet? Kyllä vain, niissä löytyy mitä erilaisimpia ja omituisimpia variantteja. Kuka vetää päähänsä vanhan hiihtopipon, kuka karvalakin reuhkan tai villahuivin, kuka taas tyynyliinan, käsipyyhkeen jne. Oudoimpia näkemiäni suojia oli äskettäisessä sieppausjutussa syytetyn ja juuri tänään tuomion käräjäoikeudesta saaneen Juha Turusen käyttämä melko isokokoinen ja vitivalkoinen liina, jota Turunen piteli päänsä yllä saapuessaan saliin ja istuessaan kuvaamisen ajan paikallaan. Olisi luullut käsien väsyvän liinan kannattelusta, mutta olisiko valkoinen "lippu" käsien ylösnosto tarkoitettu jonkinlaiseksi antautumisen merkiksi? Kasvo- ja pääsuojilla voidaan toki viestittää katsojille syytetyn mielialoja.

Ehdottaisin, että oikeusministeriö ja tunnetusti aina tehokas oikeusministerimme ryhtyisivät pikaisesti toimiin yhtenäisen kasvo- ja pääsuojan kehittämiseksi, jota käytettäisiin oikeusastejärjestykseen katsomatta kaikissa tuomioistuimissamme aina Hangosta Utsjoelle. Asialle on tietenkin pantava erityinen työryhmä, jonka tulisi saada mietintönsä valmiiksi tuota pikaa. Olisikohan Lauri Tarastilla aikaa vetää tätäkin työryhmää?

Lukijat voinevat tehdä ehdotuksia kasvo- ja päänsuojien perusmalleiksi ja materiaaleiksi. Olisiko talvikäräjillä kenties syytä käyttää hieman tuhdimpia suojia kuin syyskäräjillä jne. Voisiko suoja olla erityinen naamari, jossa on vain silmäreiät? Joulupukin naamaria ei kuitenkaan voitane suositella. Edellä mainittu hijab-tyyppi lienee sopivin oikeussaliburkaksi.

Voisiko ajatella, että käyttöön otettaisiin kaksi eri mallia, joista toisessa olisi teksti "not guilty" ja toisessa taas "guilty" sen mukaan, miten kasvonsa peittävä syytetty suhtautuu ja haluaa viestittää yleisölle suhtautuvansa syytteeseen?

Todettakoon, että RL 17 luvun 13 a §:ssä on kriminalisoitu laiton naamioituminen yleisellä paikalla järjestettävissä kokouksissa ja yleisötilaisuuksissa, jos naamioinnin tarkoituksena on ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta.

Oikeussaliin saapunut yleisö tuskin saa naamioitua, vaikka tarkoitus ei olisikaan RL 17:13a:ssä mainitunlainen. Hyviin tapoihin kuuluu, että sisällä ei olla hattu tai lakki päässä, ja sama koskee analogisesti tulkiten myös naamaria.

Tässä jutussa oli tarkoitus käsitellä oikeussalietikettiä laajemmaltikin, mutta kun jo tästä kasvosuojaosuudesta tuli näin pitkä tarina, niin olkoon! Palataan oikeussalietikettiin joskus myöhemmin. Sen verran voin todeta, että oikeussalietiketissä ja tuomioistuimen arvovallassa olisi Suomessa paljon parantamisen varaa. Advokaatit esimerkiksi voivat jopa haistatella tuomarille tai todistajalle, eikä tuomari näytä olevan huomaavinaan. Tästähän saatiin näyte Porvoon käräjäoikeuden Ruanda-oikeudenkäynnissä, jossa ruandalaisen syyttäjän piti huomauttaa asiasta ennen kuin käräjäoikeus heräsi nuhtelemaan asianajajaa.

Pari sanaa kuitenkin tuomareiden, syyttäjien ja advokaattien pukeutumisesta. Sekin on Suomessa hyvin kirjavaa, sillä Suomi on Ruotsin kanssa ilmeisesti ainoa maa Euroopassa, jossa tuomarit, syyttäjät ja advokaatit eivät käytä oikeussalissa erityisesti tätä tarkoitusta varten käyttöön otettua kaapua tai viittaa. Minusta oikeussalietiketissä olisi myös tältä osin pyrittävä yhtenäiseen käytäntöön ja siirryttävä käyttämään viittaa. Peruukkien käyttöä en sen sijaan kannata.

Muistan vielä omilta tuomarivuosiltani, miten epämukavaa saattoi olla istua pitkiä käräjäpäiviä yllään kaksi numeroa liian pieni puku ja/tai paita ja vielä solmio kaulassa, huh! Nuorena huimapäänä tuli joskus kesällä istuttua pelkkä T-paita takin alla ja shortsit jalassa, shortsit eivät näkyneet yleisölle tuomaripöydän takaa. Väljä viitta tai vastaava vapauttaisi tuomarilta energiaa tuomitsemistyöhön ja sen myötä pukeutuminen olisi yhtenäistä.

Niin, ja vielä yksi juttu, jonka näin eilen telkkarista. Tv-kamera ikuisti Porvoon Ruanda-käräjillä, miten oikeuden puheenjohtajana toiminut laamanni tuli ulos istuntosalista yleisön odotustilaan, meni ja halasi siellä oikopäätä siellä seissyttä yhtä kaunista vaaleaa naista - ilmeisesti hyvää tuttavaansa - kaiken kansan ja kotikatsomoiden töllöttäessä suu auki tapahtumaa. Tällaistakaan ei varmasti tapahdu missään muualla kuin Suomessa!

Mutta onhan Suomi toisaalta eilen julkaistun erään kansainvälisen tutkimuksen mukaan hyvinvoivin maa maailmassa. Suomessa riittää hyvinvointia myös oikeudenhoidollisesti Afrikkaan asti miljoonatolkulla tuhlattavaksi

Olisikohan Porvoon käräjäoikeus omaksunut "sivukansliassaan" eli Kigalin korkeimman oikeuden saleissa kuukauden verran töitä paiskiessaan aivan uudenlaisia ideoita oikeussalietiketistä? Nyt käräjäoikeus puuhaa uutta retkeä Afrikkaan, tällä kertaa Tansaniaan.



29 kommenttia:

Nimetön kirjoitti...

Loistava blogi taas kerran! Virolainen on oikealla asialla. Niinä vajaan 20 vuoden aikana, jolloin olen oikeudessa esiintynyt asianosasisten avustajana,olen kiinnittänyt huomiota myös siihen, että niin käräjäoikeuksien kuin hovioikeuksienkin arvovalta on huomattavasti vähentynyt. Yksi syy on varmasti se, että oikeudenkäynissä puheenjohtajat sallivat syyttäjien, avustajien ja oikeudenkäyntiin osapuolina osallituvien esiintyvän melkein minkälaisissa asusteissa hyvänsä.

Ärsyttävintä on etenkin epäiltynä kuultujen kasvojen peittäminen, mihin oikeuden puheenjohtajat eivät näy kiinnittävän mitään huomiota.

Kyllä minusta ainakin tekee rehdimmän vaikutuksen se syytetty, joka uskaltaa tulla oikeuteen kasvot paljastettuna, kun se, joka peittää kasvonsa Turusen tavoin monessa kuljetuksessa ja useassa oikeudenkäynnissä samalla pyyheliinalla.

On se nyt ihme, etteä henkilöllä on ollut kanttia kiduttaa toista ja vielä naista, mutta ei uskalla näyttää omaa pärstäänsä.

Pois siis turha hyssyttely. Tuomareille arvokkaat viitat ja esiintyminen sen mukaiseksi.

Oikeuden puheenjohtajat esiintymistaidon kursseille. Tuomarijärjestöjen tavoitteksi vaatia jankittavaksi tuomareille arvckkaat virkapuvut valtion varoin, jos valtio ei niitä muutoin ymmärrä hankkia.

Kun katselee levollisia Haagin kansainvälisen oikeuden tuomareita, jotka saapuvat yhtäaikaa televisiokameroiden edessä paikoilleen oikeuteen, on siinä ero kuin yöllä ja päivällä, kun meillä tuomarit ovat vain jossakin vaiheessa ennen oikeudenkäynnin alkua luikkineet pöytänsä taakse ja aantavat ujosti 20-30 metrin päästä 10 sekunnin ajan kuvauttaa itseään! Mikä on tämmöisen esiintymisen funktio 2000- luvun televisiokatsojalle.

Ilmeisesti se, että oikeutta istuvat elävät henkilöt, jotka ovat yhtä anonyymejä kuin tämän kirjoituksen kirjoittajakin!

Nimetön kirjoitti...

Porvoon KO:n Ruanda-jutun käsittelyä ja oikeuden jäsenistön toilailuja ja elämää pitäisi voida seurata päivittäin suorassa lähetyksessä kuin BB-talon elämää konsanaan.

Onhan tuo porukka tuomareineen, sihteereineen, syyttäjineen, advokaatteineen, tulkkeineen, avustajineen jne. yhtä särmikästä kuin jonkin BB-talon väkikin.

Nimetön kirjoitti...

FINLANDSHETTE - Myös suomalaisten kasvoja peittävistä asusteista liikkuu maailmalla legendoja. Norjassa nimittäin kommandopipon tapainen lakki, joka peittää pään, kasvot ja kaulan ja jota mm. pankkirosvot mielellään käyttävät, on nimeltään finlandshette. Tämä "suomalaishuppu" on kai talvisodan peruja. Tästä hupusta ei liene apua ainakaan Ruandaoikeudenkäynnissä. Ks. lisää hupusta: http://no.wikipedia.org/wiki/Finlandshette

Puolueeton tarkkailija kirjoitti...

Ensimmisen anonyymin kommentti tuoksahtaa tosi vanhoilliselta. Vai pitäisi oikeussalissa tuomarin paneutua asianosaisten pukeutumiseen. Vai pitäisi yhteiskunnan järjestää oikeuden jäsenille virkapuvuut. Saa sen käsityksen, että teatterin esittäminen on oikeudessa tärkeintä. Saattaa olla tosi, mutta ei siitä saisi tehdä ihan oikeudenkäynnin ydintä.

Olen katsellut itsenäisyyden alkuajoilta kuvia suunnitelmista, joissa esitettiin omanlaatuista virkapukua kaikille valtion virkamieheille. Alkaen esittelijästä ja vahtimestarista ja päätyen ja mm yliopiston opiskelijoihin. Lähtökohtana oli tietysti keisarin Venäjä. Siellähän ajatus oli toteutettu. Onneksi käytännössä tämä idea haudattiin ja palattiin yksilön vapauteen.

Jos tuomarin auktoriteetti perustuu virkapuvun luomaan arvovaltaan, niin heikoilla ollaan. Kyllä vastaavalla virkamiehellä pitää olla muita keinoja ja tarvittaessa myös uskallusta käyttää niitä. Nykyaikana ei voi edes vakavasti harkita jotain niin hönttöä kuin virkapukupakko tuomioistuimen asiakkaille.

Nimetön kirjoitti...

Jos olisin uuden tyttöystäväni kanssa tullut täydellisesti huijatuksi puhalluksessa kotata Perheeltä yhdessä perheen tyttären ja hänen norjalaisen poikaystävänsä kanssa perintöfyrkkaa aloittaaksemme kumpainenkin pari uuden elämän omilla tahoillamme, enkö vetäisi valkoisen hunnun päähäni totaalisen nöyryytyksen ja häpeän tunteen osoituksena?

Buji kirjoitti...

"Jos tuomarin auktoriteetti perustuu virkapuvun luomaan arvovaltaan, niin heikoilla ollaan."

Juuri niin. Heikoilla ollaan ja parempaan pitää pyrkiä. Virkapuku voisi olla osa jämäköitymisprosessia. Auttaa myös upseereita ja poliiseja.

Nimetön kirjoitti...

Suomessa valmistetaan (ainakin vielä) aaltopahvia ja aaltopahvilaatikoita.

Aaltopahvirullasta käärimällä ympärillensä niin miehet kuin naiset voivat mielin määrin peittää osansa itsestään ennen oikeudenkäyntiä.

Aaltopahvilaatikoilla taas voi peittää päänsä ja kasvonsa. Sitten laatikon sivuun on helposti puhkaistavaissa näköreiät.

Homo Garrulus kirjoitti...

Tuomareiden tulisi läpikäydä 3vuotisen psykoanalyysin sillä sen jälkeen osaa erottaa mikä kuuluu ihmiseen, mikä kuuluu kulttuuriin ja sanoihin ja tekstiin ja symboliikkaan ja mikä kuuluu terveenä olemiseen. Näitä ei osata edes psykologian taholta erottaa vaan mutu rupeaa ohjaamaan ja se on sikäli vaarallista, että on niin paljon traumoja/komplekseja myös tämän päivän aika nopeasti koulutetulla psykologilla ja jopa psykiatreilla (elämme on miesvaltaisen kulttuurin kehittämä eli aggressiivisuus on sisäänleivottu eikä sitä huomata) on kerrostumia joita siirtävät implisiittisesti vastaajan ääneen vaikka on omasta projisoinnista peräisin.

Olisi hyvin tärkeää etenkin kun kulttuuri rupeaa olemaan vaarallisen falski - overall. Tämä ei ole pelleily vaan kannattaisi tehdä kokeilu. On siis parempi, että on mentaalisesti eheä, vahva, moraalinen syvältä kuin kaiken maailman kirjat lukenut jos ei jaksa erottaa mikä on mikä ja on helpointa kuulla Masterin Ääntä (=rahan ääntä).

Nimetön kirjoitti...

"Hesarin paksu sunnuntainumero"

Eipä voi enää sitäkään lehteä paksuksi haukkua.

Nimetön kirjoitti...

Kun omat sanat eivät riitä tyydyn viittamaan H.C. Anderseniin:
Mutta eihän hänellä ole vaatteita ensinkään! sanoin pieni lapsi. Herranen aika, kuulkaa nyt, mitä tuo viaton lapsi sanoo! virkkoi lapsen isä, ja sanoja kuiskattiin suusta suuhun. - Hänellä ei ole vaatteita ensinkään! huusi vihdoin koko kansa. Keisarin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli:- Kyllä minun täytyy kestää tämä loppuun asti. Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi ja kamariherrat kantoivat laahusta, jota ei ollut ensinkään.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Kovia vaatimuksia tuomareille -psykoanalyysiä ym!

Olisi kai parempi vaan yksinkertaisesti lyödä hanskat tiskiin ja sanoa, että "älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi."

Tuomareita kuulemma huijataan ja manipuloidaan paljon, esimerkiksi luonnehäiriöisten narsistien toimesta. Näin ainakin väittää asianajaja Markku Salo HS:n viime sunnuntain - siinä "puolipaksussa" - numerossa. Salon mukaan monen tuomarin kyvyt eivät riitä esimerkiksi perheoikeustapauksiin.

Luonnehäiriöisiä on kuulemma kaikissa sosiaaliryhmissä, myös "isojen puulaakien" johdossa. Heitä kaikkia yhdistää kyvyttömyys nähdä itsessään heikkouksia, loputon usko omaan totuuteen - Matti Vanhanenkin on muuten aina mielestään oikeassa ja "totuudessa" - valheellisten roolien esittäminen ja toisten alistaminen.

Alex Stubb sentään myöntää, myönsi tänäänkin, että "tää oli mun moka, mä pyydän anteeksi."Lieneekö tämä edes enää oikein aitoakaan?

Markku Salo väittää tavanneensa vajaan 10 vuoden aikana oikeussaleissa 300 luonnehäiriöistä narsistia tai ainakin persoonallisuushäiriöistä kärsivää, nämä ovat siis ilmeisesti ns. päämiehiä eivätkä toisia advokaatteja tai tuomareita; myös näiden joukossa lienee näitä narsisteja.

Kyllä minäkin olin oman tuomarinurani aikana havaitsevinani narsistisia tyyppejä oikeussalissani, mutta lähinnä kyllä advokaattien puolella...

No, asianajajanhan pitää pystyä tietyllä tavalla manipuloimaan ja saaman oikeuden jäsenet vakuuttuneiksi asiastaan.

Homo Garrulus kirjoitti...

Sana narsismi on ottanut ylisuuria latauksia koska narsisti on sellainen, joka ei anna arvoa muille eli se ei välttämättä liity siihen peilikuvaan fyysisesti että olisi halukas seisomaan muiden edessä tai vastaavaa.
Se ei ole sitä mitä psykologia sanoo narsismilla. Narsisti ajaa yli, runnoo omat asiat eikä piutpaut välitä, että on muillakin oikeus olla esillä tai elämässä.

Minua ajettiin kotiin niin totaalisesti (olin avoin, hauska, elävä, kolme kieltä sujuvasti, pidin myyntityöstä josta sain siksi nopeammin kuin muut tulosta) ja nyt kun on vain kellari ja netti niin ei edes netissä kohdata. Minä kuolen ilman kontakteja; en siis pahemmin liiottele, vähän vaan.
Olen siis iloinen jos saan olla netissä eikä tämä ole narsismia sillä minä arvostan teitä muita.

Minua ivataan koska oikeat narsistit, psykopaatit ja seksuaalisesti oikeasti sadistit eivät pidä siitä mitä sanon kun väitän, että henkinen tila on sairas tässä maassa koska perheväkivalta on seinissä ja lähes luvallista mikä teettää pahaa oloa kaikille. Perheen kuuluisi olla hellä, lähellä, kannustava ja aito.

Tämä ilmapiirikysymys heijastuu yhteiskuntaan ja lapsiin. Mutta analogiat ja analyysit mitä vedetään on usein hasardia. Hasardipeliä koska perhedynamiikkaa pitää ymmärtää, että voisi sanoa yksittäisistä ihmisistä mitään koska perhedynamiikka värittää juupas-eipäs, hyvä-huono, uskottava-ei-uskottava -roolit monella tavalla ja opportunismi ei ole epätavallsta mm lasten osalta. Yrittävät panna paremmaksi kuin sisko tai veli mikäli tulee sopiva konflikti siihen.

Ulkomaailman ei pitäisi sotkea ihmisten elämään lainkaan. On vaarallista mennä sörkkimään ja sitten ne asiat ovat kaduilla ties kuinka monta vuotta koska perverssit ihmiset saavat jotain kicksejä siitä, että pääsevät juorumaan.....alltid smakar det lite fågel.

Tämä syndrooma kasvaa hyvinkäyttäytyvien perheiden myötä: suorassa suhteessa. Köyhällä ei ole aikaa eikä viitsi. On parempaakin tekemistä.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Mutta avoin ja hauska HG tuntuu olevan vieläkin...

Homo Garrulus kirjoitti...

Niin, eivät vielä ole saaneet hengiltä ja ilo on köyhän huuliharppu

Siru Pola kirjoitti...

Olisi varmaan hyvä perustaa valtiotuomaripsykoanalyytikon virkoja. Nämä voisivat olla läsnä oikeussaleissa ainakin vaikeissa jutuissa. Ehdotan ensiksi neljää virkaa. Näin siksi, että Suomessa on neljä vuodenaikaa. Heillä voisi olla valtion puolesta kustannetut ajoneuvot, joilla kätevästi pääsisivät liikkumaan tuomioistuinten välillä. Ehdotan kolmipyöräisiä mopoja. KKO:ssa voisi olla ko viranhaltija mukana myös valituslupa-asioiden käsittelyssä. Muuten katsoisin, että ainoastaan suullisissa käsittelyissä. Erityinen paino voisi olla suljetuin ovin pidetyissä istunnoissa. Viranhaltijat laatisivat yhteisen vuosiraportin kalatalouskeskuksille. Virka-asuna miehillä voisi olla suorat housut, pikkutakki, snorkkeli ja hellehattu (se panamalainen malli). Talvisin päähineenä voisi olla iso villasukka. Naisilla olisi tietysti jakkupuku (tummanpunainen). Naiset voisivat myös esiintyä ilman snorkkelia.

Nimetön kirjoitti...

Toivotaan, että blogin kirjoittaja saa pysymään kommentoijat "aisoissa". Eräät tämän blogin kommentit ovat olleet jo asiattomauuden ja asiallisuuden rajamailla. Kommentteja tulisi valvoa tarkasti, ettei kaikenlaiset "hörhöt" pääse pilaamaan asiallisia ja asiasta kommentteja esittäviä kirjoittajia. Jos näin kävisi se olisi tämänkin blogin loppu.

Pidä siis arvoisa professori taso korkealla, vaikka vanhan sanonan mukaan seinien täytyykin olla leveinä ja katto korkealla.

Itse asiasta olen kyllä sitä mieltä, että oikeudenkäynteihin tulisi saada ehdottomasti sisäinen ryhtiliike, kun ensimmäinen anononyymi aivan oikein kirjoitti.

Kysymyshän ei ole siitä, että palattaisiin johonkin tsaarinajan virkamieskulttuuriin, vaan päin vastoin siitä, että otettaisiin käyttöön länsimaisen ja Eu-maissakin noudettavan oikeudenkäynnin juhlavia periaatteita, missa yhtenä osana on, että oikeudenkäynnissä on tietyt juhlavat ja perinteiset muodot, mistä osaltaan muodostuu oikeuden arvovalta.

Tällöin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota oikeudessa esintyvien oikeudenjäsenten esiintymiseen ja pukeutumiseen.

Esiintymisen esimmäinen kriteeri on se, että oikeutta johtava puheenjohtaja ja jäsenet eivät esiintymisellään osoita, ettei juttu "oikeasti heitä vähemmässäkään määrin kiinnosta" ja että he pitävät juttua eräänlaisena "roskajutuna", jota ei olisi pitänyt edes tuoda oikeuteen.

Tällöin kokenut asianosaisen avustaja tai syyttäjä heti aistii, että oikeudelle on turha puhua, koska oikeus esiintymisellään jo osoittaa, kuka jutun voittaa.

Kyllä tuomioistuimien jäsenissä on vähintäänkin yhtä paljon narsisteja kuin avustajissakin. Narsistisia piirteitä ovat ylimielisyys, puhumattomuus, kova äänen käyttö, viittaukset siihen, miten avustaja ja avustettavat käyttäytyvät sekä tarpeettomat ja jatkuvat puheenvuorojen keskeyttämiset ja viittaukset siihen, ettei "tämä kuulu asiaan".

Vaikka oikeudella on tähän lain suoma oikeus, oikeuksia käytetään usein väärin. Varmaan blogin kirjoittajakin on tästä samaa mieltä, koska hänellä on kokemusta oikeuden puheenjohtajana toimimisesta shortsit jalassa.

Minusta jo se, ettei oikeuden jäsen vaivaudu pukeutumaan asianmukaisella tavalla, osoittaa, että kysymys on narsismista. Olen muuten sitä mieltä, että se eduskunnan oikeusasiamiehen päätös, että oikeudessa oleva rikoksesta epäilty voi esiintyä kasvottomana oli aikanaan väärä ratkaisu.

Tuskin oikeusasiamies osasi kuvitella, kuinka yleiseksi tälläinen menettely oikeudessa muodostuisi.

Kun nyt oikeusviranomaisilla näyttää olevan muotia purkaa lainvoiman jo saaneita tuomioita, tulisi myös EOA:n ottaa tätä koskeva asia uudellen
ratkaistavaksi ja antaa päätös "Pyyheliinan ym. vaate-esineen käyttämisestä julkisessa oikeudenkäynnissä".

Jos uutta ratkaisua ei anneta, joku saattaa keksiä viedä tämänkin asian EU-tuomioistuimeen.

Ainoa haitta pyyheliinan tai muun vaate-esineen käyttämisen kieltämisestä oikeudessa voisi aiheutua, on se, että tuomioistuimilta menisi hyvä mahdollisuus pilailla pikkujouluissaan sillä, että kaikki tuomarit ainakin juhlien pikkutunneilla voisivat esiintyä naamarit ja/tai pyyheliinat päässään.

Tämä "pyyheliinaleikki"on jo tällä hetkellä kuulemma suurin "hitti" ja vuoden ehdoton kohokohta muutoin niin vakavina tunnettujen tuomareiden keskuudessa.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Burkaan tms. suojan käyttäjiä oikeussalissa voitaisiin kutsua termillä "oikeussalipiilottelijat" (asianosaiset tai todistajat) erotukseksi "oikeussalipelkääjistä", joille jo lain mukaan voidaan tietyin edellytyksin myöntää oikeus tukihenkilön käyttöön.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Vai pyyheliinaleikki! Tämän siitä sitten saa. - Muuten, Juha Turunen näkyi eilisten tv-kuvien perusteella esiintyneen viimeisimmässä oikeuden istunnossa 5.10. päässään isokokoinen punainen liina; alun valkoinen väri oli siis muuttunut tummanpunaiseksi. Ehkä tämä jo enteili pikkujoulujen alkamisaikaa!

Anonyymi kiinnitti huomiota muutaman todella tärkeään seikkaan koskien tuomareiden ja erityisesti oikeuden puheenjohtajan käyttäytymistä istunnossa. Ne ovat oleellinen osa oikeussalietikettiä.

Tuomarikin on vain ihminen, mutta ylimielisyyteen, koppavuuteen ja kärsimättömyyteen hänellä ei olisi kyllä yhtään varaa juttuja istuessaan. Lehmähermoisuutta tarvittaisiin vaikka kuinka "pännisi."

Jo niissä ikivanhoissa Tuomarinohjeissa jo korostettiin, että tuomarin pitää "puhutella sävyisästi niitä, jotka tulevat Oikeuden eteen; muutoin luullaan, ettei hän tuomitse oikein ja sellaisen luulon saapi se, jota pahoin puhutellaan."

"Tuomari älköön Oikeudessa istuessaan kumpaankaan riitapuoleensa vihastuko, sillä viha estää häntä harkitsemasta, mikä asiassa on oikeus."

Muuten, niissä shortseissa istuin aikoinani Oikeudessa vain kesäkuumalla muutaman kerran, jolloin juttulistalla ei ollut kovin kummoisia juttuja.

Homo Garrulus kirjoitti...

Anteeksi professori jos vedän tätä ala-arvoista sakkia perässäni, heillä ei ole varaa olla nimi edes!
Tasosta siis puheenollen; epärehelliset piiloutuvat - rehelliset puhuvat auki ja julki. Vaikka tyylistä voimme olla monta mieltä niin tyyli on vain pintaa; tärkeämpi on substanssi ja jossain määrin ei voi puhua tulevaisuudesta vanhan idioman mukaan jos juuri idioma on se väärä. Ei voi puhua linnusta jos on kala katiskassa; kala ei tajua mitään muuta kuin sitä mitä tuijottavat silmät näkevät ja tämän päivän systeemikieli (Habermas) lukkii ajatukset vanhaan "veteen" eikä näytä "taivasta veden yläpuolella jos kala viitsisi katsoa".

Metaforat; ks. Turoff, joka tulee 6.11. Tieteen talolle ja 9.11. Turkuun. On siis vaan otettava lusikka käteen vaikka nämä vapaakävelijät kauniissa asussa eivät siitä pidä. Heille käy mikä vaan kunhan ei tarvitse mitään oppia.

Hilda K. kirjoitti...

Saako ehdottaa blogistille aiheita? Olisi kiinnostavaa saada kuulla professorin ajatuksia siitä, miten eri tavoin mediajulkisuus on tähän mennessä kohdellut kahta henkirikostapausta, joissa on kiinnostavaa yhtäläisyyttä. On (pari-)suhde, toisen kuolema hämärissä olosuhteissa ja lapsia. Kyse on Pietarsaaren tapahtumasarjasta, jossa vastasyntynyt ja äiti kuolivat tilanteessa, jossa mieskumppani oli läsnä. (Kunpa tässä hylättäisiin "vauvasurma" -sana, koska se ei kuvanne tapahtumia kovin kattavasti.) Siihen vertautuu Ulvilan tragedia, jossa puoliso on tunnustanut sekä ei-tunnustanut teon.

Erkki K. Laakso kirjoitti...

Mielestäni ja tämä on jyrkkä (oma mielipiteeni), että on oikeuden halventamista se, että syytetty saa tulla saliin jokin "kääriliina" kavoillaan!

Jos löytyisi edes yksi sen verran kansalaisrohkea tuomari, joka asiaan puuttuisi ja napsauttaisi sakot oikeuden halventamisesta, niin vot.. Asiaan ja sen vakavuuteen kiinnitettäisiin riittävästi mediassa/ammattikunnassa huomiota.

Oikeuden jumalatarhan on side silmillänsä ja kuvastaa maallisen oikeuden "sokeutta". Oikeusihanteiden mukaisesti kaikki oikeus lähtee Jumalasta ja sen jakajat (tuomarit) ovat erehtyväisiä. Vaaka "inhimillisyys" tasapainottaa sitä.

Erkki K. Laakso
Alavus

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Hilda K. - Olen kirjoittanut Pietarsaaren vauvasurmasta - tällä nimellä tuo juttu nyt vain mediassa kulkee - blogissani 134/11.8.2009.

Se on itse asiassa pisin blogijuttuni, joku arveli, että tekstiä jutusta kertyisi lähes 35 painosivun verran.

Pietarsaaren juttu on nyt Vaasan HO:ssa, jonne syyttäjä valitti käräjäoikeuden vapauttavasta tuomiosta. Olen kysynyt hovioikeudesta, aikooko hovioikeus toimittaa jutussa suullisen pääkäsittelyn, mutta hovioikeus ei ole vielä päättänyt tästä.

Ulvilan murhajuttuun en ole ehtinyt syventyä, ja sitä paitsi tuon jutun esitutkintakin on vielä kesken. Se siinä asiassa tietenkin vähän ihmetyttää, että rikoksesta epäilty uhrin aviovaimo, joka lehtitietojen mukaan olisi alustavasti tunnustanut poliisille teon, sanoo myöhemmin ja ilmeisesti edelleen avustajansa välityksellä, ettei hän muista koko asiaa yhtään.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Hilda K vielä - Niin, sitä mediajulkisuudesta!

Pietarsaaren juttu, jossa siis vastasyntyneen ja heti syntymän jälkeen (äitinsä toimesta) surmatun lapsen isää syytetään murhasta tai avuannosta murhaan sekä kylpyhuoneessa tapahtuneen synnytykseen jälkeen kodissaan n. 6 tuntia synnytyksen jälkeen kuolleen lapsen äidin törkeästä kuolemantuottamuksesta tai vaihtoehtoisesti heitteillejätöstä, ainakin etelän media on vaiennut lähes tyystin.

Näin siitä huolimatta, että tuossa jutussa on monia hyvin omituisia piirteitä alkaen aina lähes kolme vuotta kestäneestä jutun esitutkinnasta.

Ulvilan murhajutusta, joka toki on myös merkittävä ja "omituinen", sen sijaan on kirjoitettu "tuhat kertaa enemmän," vaikka uhreja oli "vain" yksi.

Nimetön kirjoitti...

Todistin muutama vuosi sitten dramaattista pukeutumismuutosta, kun KKO jalkautui maaseutukaupunkiin pitämään suullista käsittelyä paikallisessa käräjäsalissa. Tutut avustajat ja syyttäjä (miehiä kaikki) olivat vetäneet ylleen ykköspuvun, pari ilmeisesti ostanut ihan uuden. Ei näkynyt polvipusseja eikä epämääräisiä yhdistelmäasuja ja lankittomia kenkiä. Olihan juhlallista ja arvokasta.

Nimetön kirjoitti...

Vaatetus ja piiloutuminen on kyllä pieni ongelma siihen verrattuna, ettei käräjäoikeudessa saada pidettyä järjestystäkään yllä sen vertaa, ettei eri osapuolten puheenvuoroja häirittäisi välihuudoilla ja kommentoinnilla. Istunnot on välillä ihme torikokouksia. Ilmeisesti se voittaa, joka pitää eniten ääntä. Jotkut asianajajat tuntuvat uskovan noin.

Ville Hoikkala kirjoitti...

Taas kerran pieni oikaisu.

Karajaoikeus antoi Ingrid Heickellille omasta aloitteestaan varoituksen, ei syyttajan eika ruandalaisten pyynnosta. Ruandan viranomaiset eivat ole esittaneet Porvoon karajaoikeudelle minkaanlaista huomatutusta kenenkaan osapuolen kaytoksesta tai tekemisista muutenkaan. Tarkastin asian karajaoikeuden sihteerilta, kun eraassa suomalaisessa lehdessa kirjoitettiin painvastaista.

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Ville Hoikkala - Olennaista tässä oli, kuten blogissani totesin, että käräjäoikeus nukkui ensin yön yli eli antoi varoituksen Heickelille vasta seuraavana päivänä. Ruandalainen syyttäjä oli lehtitietojen mukaan ihmetellyt lehdistölle, että eikö käräjäoikeus aio lainkaan puuttua Heickellin kielenkäyttöön.

En kai väittänytkään, että tuo "vierasmaalainen" syyttäjä olisi esittänyt huomatuksensa suoraan käräjäoikeudelle!

Minusta käräjäoikeuden olisi pitänyt reagoida Heickellin "heittoihin" heti, kun ne kuultiin Kigalin oikeussalissa - eikä "vasta viidestoista päivä."!

Nimetön kirjoitti...

"Anteeksi professori jos vedän tätä ala-arvoista sakkia perässäni, heillä ei ole varaa olla nimi edes!"

Arvon HG, älä kuvittele liikoja itsestäsi.
Ainakin itseäni enimmäkseen ärsyttää se, että olet tännekin eksynyt puhumaan itsestäsi.

Anonyymiys on käsittääkseni perusteltua, jos ei halua käyttää vakituista nimimerkkiä ja luoda virtuaalipersoonaa. Tällöin throwaway-nimimerkkien käyttö paitsi luo turhaa rasitetta myös antaa vääristyneen kuvan kommentoijasta (eli sen voidaan jopa katsoa olevan epärehellistä).

Mikäli anonyymien erottaminen toisistaan on jotenkin tärkeätä, kenties anonyymit voitaisiin automaattisesti numeroida ja siten, mikäli joku anonyymi keskustelee useamman viestin verran, löytyy sitten valmis nimimerkkikin ensimmäisestä viestistä..

Jyrki Virolainen kirjoitti...

Olisi hyvä, että anonyymin käyttäisivät nimimerkkiä, jotta vastakommentit voitaisiin kohdistaa oikeille anonyymeille.

Esimerkkejä nimimerkeistä: Oikeustaistelija, Lauta-Matti, Härmän-Häijy, Taulukauppias, Sokerpala jne.